http://www.hs.fi/elama/Näin ajattelee narsisti/a1340531647897
Olipa tyhmä artikkeli.
Asiaan.
Ketkä joutuvat narsistin manipulaation "uhreiksi".
No heitä tyhmemmät. He joilla ei riitä voimat ajattelemaan itse.
Sitten on nämä eksentrikot oman tien kulkijat, jotka yleensä joutuvat kiusatuiksi, koska eivät omaa hovia, koska eivät tarvitse hyvän itsetunnon takia hovia. Hovi ikään kuin tekee työn mihin narsisti ei muuten pysty.
Olen aina ihmetellyt miten tietty hovi kerääntyy tällaisen mätäpaiseen ympärille sosiaalisissa ympyröissä, työpaikoilla, kouluissa, facebookissa, kaikkialla.
Loppujen lopuksi on kyse eräänlaisesta joukkopsykoosista.
Tällainen henkilö ei pelkää, koska on täydellinen luuseri.
Mitä menetettävää on täydellisellä luuserilla?
Ei mitään. Se että henkilö ei pelkää vetää puoleensa heikkoja iilimatoja ja etenkin naisia.
On kuitenkin olemassa ihmisryhmä, joka on ovelampi kuin narsistit.
Keitä he ovat??
Jääkön se arvoitukseksi palstan viisaille.)
Narsistia ovelammat
81
2333
Vastaukset
- M.B.
Onpas jotensakin kieron oloinen postaus... Mistä tämä kierouden tuntu oikein kumpuaa??
Olla ovela, mitä se on? Lähtökohtana voisi pitää näkemystä, jossa itsensä ovelammaksi kokija olettaa sen toisen yrittävän peitota toinen jollakin tasolla, ja välttääkseen tämän, ovelaolija päättää olla ovelampi ja keksii tavat joilla asia toteutuu.. Piilossa olevaa (v)harhaa-ko vai todelliseen tietoon toisista perustuva fakta...
Kun haluaa olla ovelampi kuin narsisti on jo mennyt narsistin peliin mukaan? Ja jo sen voi katsoa eräänlaiseksi häviöksi tavallaan. Jos taas tykkää tilanteesta, lienee narsistisemman puoleinen silloin itsekin...
Ja vimppana: Ken toiset ylentää, ylentääkin usein itsensä, näennäisellä alentumisella...
No, jatkan lautapeliä, kiitos piristyksestä :)- Järkeä päähän
Kyllä tässä aloituksessa on taas sitä lapsenomaista katkeraa raivoa ja lapsenomaisempaa logiikkaa.
Narsisti ei välitä ja pelkää, jonka takia pitäisikin pitää luuserina.
Ihmiset kerääntyvät vapaaehtoisesti tämän ympärille, narsistilla onkin heikko itsetunto.
Narsistit ovat ovelia, mutta aloittajapa on vieläkin ovelampi.
Aikamoista lapsellista vääntämistä, jossa toistuu samat meemit joita täälläkin katkeruuspäissään hoetaan.
P.S Luin myös artikkelin ja se tuntui kirjoitetun aika avoimesti, mutta hieman naiivisti. Tällä tarkoitan että narsun on annettu puhua mitä tahtoo. - no kun
Järkeä päähän kirjoitti:
Kyllä tässä aloituksessa on taas sitä lapsenomaista katkeraa raivoa ja lapsenomaisempaa logiikkaa.
Narsisti ei välitä ja pelkää, jonka takia pitäisikin pitää luuserina.
Ihmiset kerääntyvät vapaaehtoisesti tämän ympärille, narsistilla onkin heikko itsetunto.
Narsistit ovat ovelia, mutta aloittajapa on vieläkin ovelampi.
Aikamoista lapsellista vääntämistä, jossa toistuu samat meemit joita täälläkin katkeruuspäissään hoetaan.
P.S Luin myös artikkelin ja se tuntui kirjoitetun aika avoimesti, mutta hieman naiivisti. Tällä tarkoitan että narsun on annettu puhua mitä tahtoo.se nimenomaan oli sen jutun pointti: narsisti saa nyt puheenvuoron. Kerrankin.
- uhrix2
Järkeä päähän kirjoitti:
Kyllä tässä aloituksessa on taas sitä lapsenomaista katkeraa raivoa ja lapsenomaisempaa logiikkaa.
Narsisti ei välitä ja pelkää, jonka takia pitäisikin pitää luuserina.
Ihmiset kerääntyvät vapaaehtoisesti tämän ympärille, narsistilla onkin heikko itsetunto.
Narsistit ovat ovelia, mutta aloittajapa on vieläkin ovelampi.
Aikamoista lapsellista vääntämistä, jossa toistuu samat meemit joita täälläkin katkeruuspäissään hoetaan.
P.S Luin myös artikkelin ja se tuntui kirjoitetun aika avoimesti, mutta hieman naiivisti. Tällä tarkoitan että narsun on annettu puhua mitä tahtoo.Eikö narsisti saisi puhua mitä tahtoo?Mikä oikeus siihen on puuttua narsistin kuin kenenkään muunkaan kohdalla...näin ajattelee varmaan juuri omasta mielestään narsistin uhri...?
- Juha82222222
ihminen joka kukistaa, voittaa narsistin.....ei oo sen kanssa.
Se on oma valinta jos ryhtyy semmosen kanssa tekemisiin.- voihan nutu
juha82222222 Ei narsistia heti erota narsisti naamioi itsensä ystäväksi auttajaksi ja moneksi muuksi ennenkuin paljastaa käärmeellisen muotonsa. Siihenhän narsistin toiminta perustuu salakavalaan ystävyyteen että voi pettää kaverinsa kauheimmilla tavoillaan. Tuntematta itse mitään tunnonvaivoja sillä narsistilla ei ole armon tunnetta eikä myötätuntoa ketään kohtaan.
- narut katkonut
voihan nutu kirjoitti:
juha82222222 Ei narsistia heti erota narsisti naamioi itsensä ystäväksi auttajaksi ja moneksi muuksi ennenkuin paljastaa käärmeellisen muotonsa. Siihenhän narsistin toiminta perustuu salakavalaan ystävyyteen että voi pettää kaverinsa kauheimmilla tavoillaan. Tuntematta itse mitään tunnonvaivoja sillä narsistilla ei ole armon tunnetta eikä myötätuntoa ketään kohtaan.
Kiteytit hyvin ydinasian miksi narsistin koukkuun jäädään. Ja miksi siitä on vaikeaa päästä pois, kun silmät aukeaa. Narsisti on silloin jo vienyt itsetunnon, ihmiset ympäriltä ja kaiken energian, monesti rahatkin. Voimia kaikille siihen hetkeen, kun kamppailu irti narsistista alkaa, se on pahimmillaan fyysisestikin vaarallista, mutta jokainen narsistista irti päässyt osoittaa esimerkillään, että onneksi se on mahdollista.
- näin se on
nähtävä.Täysi tollo täytyy ihmisen olla ellei tiedä olevansa tekemisissä narsistin kanssa, kyllä heidät pitäisi tunnistaa, eikä uikuttaa että jouduin narsistin uhriksi. Ei ketään voi pitää narsistin uhrina, koska uhri itse valitsee lähes aina haluaako olla tekemisissä narsistin kanssa vai ei. Tunteet karisevat siinä vaiheessa, kun tietää totuuden narsistista,,narsisti muuttuu uhrille täysin näkymättömäksi ja yhdentekeväksi, kun hänen pelinsä selviää.
- M.B.
Tunteet ne nimenomaan ei noudata järjen lakeja..
- narsistin
M.B. kirjoitti:
Tunteet ne nimenomaan ei noudata järjen lakeja..
tapauksessa noudattaa. Ei ole olemassa sellaista ihmistä, jonka tunteet narsistiin säilyy, kun totuus pettämisistä, valheista ja huijauksista kaikessa karuudessaan paljastuu. Uhri ei koskaan jää kiinni narsistiin vaan omiin kuvitelmiinsa, jotka alunperinkin ovat olleet syy- seurasta siihen, että narsisti on päässy ihon alle. Uhri on tavallisesti ns, lemmenkipeä, romantikko, joka haaveilee palavasta rakkaudesta ja ei osaa varoa, että on olemassa täysin tunnekylmiä hyväksikäyttäviä ihmisiä.
Järki suojelee ja ymmärtää varoa, mutta romantikoilla tuo järki on taka-alalla ja tunteilla pelkästään liidellään. - M.B.
narsistin kirjoitti:
tapauksessa noudattaa. Ei ole olemassa sellaista ihmistä, jonka tunteet narsistiin säilyy, kun totuus pettämisistä, valheista ja huijauksista kaikessa karuudessaan paljastuu. Uhri ei koskaan jää kiinni narsistiin vaan omiin kuvitelmiinsa, jotka alunperinkin ovat olleet syy- seurasta siihen, että narsisti on päässy ihon alle. Uhri on tavallisesti ns, lemmenkipeä, romantikko, joka haaveilee palavasta rakkaudesta ja ei osaa varoa, että on olemassa täysin tunnekylmiä hyväksikäyttäviä ihmisiä.
Järki suojelee ja ymmärtää varoa, mutta romantikoilla tuo järki on taka-alalla ja tunteilla pelkästään liidellään.Jostakin tarttunut mielenperukoille kirjoitus tunteiden tosiolevuudesta, josta ei sen kummempaa, kuin, että ne tunteet ovat tosia niiden tunteiden kantajalle.
Se, että missä kohtaa oma tunne-elämä on rakentunut illuusioon toisesta ja milloin tosikuvaan, niin sehän on aina tapauskohtaista, mutta jokainen tarina ei kuitenkaan oikeasti sisällä sitä narsistia, eikä narsistin uhria.
Tunteet säilyvät mitä uskomattomimpien tilanteiden läpi.. toisilla taas ei kestä vähäisintäkään möykytystä, vaan tunne katoaa ikäänkuin ei olisi koskaan mitään ollutkaan. Normaalia variaatiota joskus yhdellä ja samallakin ihmisellä.
- hyvä juttu
tuo stoori tuolla linkin takana. Ei ollenkaan tyhmä.
Lukekaa!- M.B.
Minäkin tykkäsin. HS:n kirjoittaja kirjoittanut selkeän jutun narsistin ajatusmaailmasta ja valottanut pimeää nurkkausta nimeltä narsistin mielenmaisema..
- juha lehtinen
M.B. kirjoitti:
Minäkin tykkäsin. HS:n kirjoittaja kirjoittanut selkeän jutun narsistin ajatusmaailmasta ja valottanut pimeää nurkkausta nimeltä narsistin mielenmaisema..
Sinäänsä hyvä juttu. Jutusta tuli ilmi maaginen ajattelu ja empatian täydellinen puute. Luulee olevansa muita viisaampi, kaikki haluavat olla hänen kavereita jne.
Ei mitään maininnut vakivaltaisuudesta, mustasukkaisuudesta, katkeruudesta, kateudesta jne.
No eihän narsisti noita piirteitä itsessään huomaa tai ei ainakaan tunnusta.
Eipä tosta mitään uutta tullut esille...... - yxex
juha lehtinen kirjoitti:
Sinäänsä hyvä juttu. Jutusta tuli ilmi maaginen ajattelu ja empatian täydellinen puute. Luulee olevansa muita viisaampi, kaikki haluavat olla hänen kavereita jne.
Ei mitään maininnut vakivaltaisuudesta, mustasukkaisuudesta, katkeruudesta, kateudesta jne.
No eihän narsisti noita piirteitä itsessään huomaa tai ei ainakaan tunnusta.
Eipä tosta mitään uutta tullut esille......Jos illalla ryyppää, ja ajattelee ettei aamulla ole krapula, sortuu maagiseen ajatteluun.
- temppuilijan
juha lehtinen kirjoitti:
Sinäänsä hyvä juttu. Jutusta tuli ilmi maaginen ajattelu ja empatian täydellinen puute. Luulee olevansa muita viisaampi, kaikki haluavat olla hänen kavereita jne.
Ei mitään maininnut vakivaltaisuudesta, mustasukkaisuudesta, katkeruudesta, kateudesta jne.
No eihän narsisti noita piirteitä itsessään huomaa tai ei ainakaan tunnusta.
Eipä tosta mitään uutta tullut esille......jutut on varmaan joka lehdessä jo niin puhki puitu, että kaikki varmasti tuntee jo kuka on Suomen kovin NARSISTI -jätkä. Se tyyppi nyt täytyy tunkea ittensä joka lehteen ja tehdä itsestään niin helvetin erikoista narsistin tapaan vaikka luultavasti ei ole edes narsisti vaan mielisairas bipopää. Mitä vittua ihmisen päässä liikkuu, kun sen täytyy revitellä Minä-Minä- luontoaan tuolla tavalla joka formaatissa.
- ::
juha lehtinen kirjoitti:
Sinäänsä hyvä juttu. Jutusta tuli ilmi maaginen ajattelu ja empatian täydellinen puute. Luulee olevansa muita viisaampi, kaikki haluavat olla hänen kavereita jne.
Ei mitään maininnut vakivaltaisuudesta, mustasukkaisuudesta, katkeruudesta, kateudesta jne.
No eihän narsisti noita piirteitä itsessään huomaa tai ei ainakaan tunnusta.
Eipä tosta mitään uutta tullut esille......"Olen myös helvetin kostonhimoinen. En ihan heti unohda, jos minulle tehdään vääryyttä. Sokea raivo nousee silloin nopeasti, eivätkä moraaliset pidäkkeet tai pelko virkavaltaa ja sääntöjä kohtaan estä minua hakemasta itselleni oikeutta."
"Olen aina pystynyt pitämään langat käsissäni niin, ettei kukaan tee minulle ilkeyksiä. Asenteeni takia olen ollut useasti putkassa."
Eikö tuossa kerrota väkivaltaisuudesta? Pelkästä suunsoitosta ei kai putkaan joudu? Tai mistäs minä toisaalta tietäisin.
'Haluttu kaveri' ei ole pelkkää luulottelua, koska varmasti on ihmisiä, jotka haluavat tuollaisen kaveri olla. Ja muutenkin jutun henkilö tuntui käsittävän olevansa narsisti ja tiedostaa empatianpuutteensa ja manipulointitaitonsa ja sen, että tajuaa käyttävänsä ihmisiä hyväkseen ihan vain oman etunsa takia.
Minulle mielenkiintoisinta oli hänen ensimmäinen kiintymyssuhteensa toiseen narsistiin. Voisikohan se toimia niin että narsistikin saisi vastusta omalla tasollaan, koska sellaista tuo ihminen tuntuis kaipaavan.
Kaikenkaikkiaan välittyi kuva jotenkin lapsellisesta ihmisestä, kehittymättömästä persoonallisuudesta. Vaikka sitä kai se juuri on, kun on narsisti. - yxex
temppuilijan kirjoitti:
jutut on varmaan joka lehdessä jo niin puhki puitu, että kaikki varmasti tuntee jo kuka on Suomen kovin NARSISTI -jätkä. Se tyyppi nyt täytyy tunkea ittensä joka lehteen ja tehdä itsestään niin helvetin erikoista narsistin tapaan vaikka luultavasti ei ole edes narsisti vaan mielisairas bipopää. Mitä vittua ihmisen päässä liikkuu, kun sen täytyy revitellä Minä-Minä- luontoaan tuolla tavalla joka formaatissa.
Sinulla ikävä, kun et saa temppua mielestä? ;)
- ei pelkästä
:: kirjoitti:
"Olen myös helvetin kostonhimoinen. En ihan heti unohda, jos minulle tehdään vääryyttä. Sokea raivo nousee silloin nopeasti, eivätkä moraaliset pidäkkeet tai pelko virkavaltaa ja sääntöjä kohtaan estä minua hakemasta itselleni oikeutta."
"Olen aina pystynyt pitämään langat käsissäni niin, ettei kukaan tee minulle ilkeyksiä. Asenteeni takia olen ollut useasti putkassa."
Eikö tuossa kerrota väkivaltaisuudesta? Pelkästä suunsoitosta ei kai putkaan joudu? Tai mistäs minä toisaalta tietäisin.
'Haluttu kaveri' ei ole pelkkää luulottelua, koska varmasti on ihmisiä, jotka haluavat tuollaisen kaveri olla. Ja muutenkin jutun henkilö tuntui käsittävän olevansa narsisti ja tiedostaa empatianpuutteensa ja manipulointitaitonsa ja sen, että tajuaa käyttävänsä ihmisiä hyväkseen ihan vain oman etunsa takia.
Minulle mielenkiintoisinta oli hänen ensimmäinen kiintymyssuhteensa toiseen narsistiin. Voisikohan se toimia niin että narsistikin saisi vastusta omalla tasollaan, koska sellaista tuo ihminen tuntuis kaipaavan.
Kaikenkaikkiaan välittyi kuva jotenkin lapsellisesta ihmisestä, kehittymättömästä persoonallisuudesta. Vaikka sitä kai se juuri on, kun on narsisti.suunsoitosta, mutta luultavasti kännipäissään on rähinöitsijä sekä kostaa vielä mustamaalaamalla ja kotirauhanrikkomisella. Uskon, että omaiset joutuvat usein yhteenottoon tommosen ihmisen takia, joka ei jätä rauhaan vaan hautoo päässään kaikenlaista mitä hänelle on tehty. Lapsi todellakin, joka ei aikuisten maailmassa pärjää kuin sellaisen äitihahmon kanssa, joka pitää häntä lapsena ja antaa hoivaa ja paijaa.
Narsistin hovista poisjäävä tai häädetty joutuu aina vainon kohteeksi.
Isättyymyys, äidittömyys ja vanhemmuuden puute luo lapselle riittämättömyyden tunteen, rikkonaiset perhesuhteet luovat kaaoottisen tilan lapsen sieluun, josta hänen on vaikea saada irti mitään järkevää ja pysyvää. Perusluottamusta on horjutettu ja vammat seuraavat aina mukana vaikka niiden eteen tekisi töitäkin.
Rikkinäinen, palasista ehjäksi koottu, mutta ei koskaan ehjäksi tuleva. Surullinen olo tuli lukiessa tuota artikkelia, hyvin surullinen. - LK
:: kirjoitti:
"Olen myös helvetin kostonhimoinen. En ihan heti unohda, jos minulle tehdään vääryyttä. Sokea raivo nousee silloin nopeasti, eivätkä moraaliset pidäkkeet tai pelko virkavaltaa ja sääntöjä kohtaan estä minua hakemasta itselleni oikeutta."
"Olen aina pystynyt pitämään langat käsissäni niin, ettei kukaan tee minulle ilkeyksiä. Asenteeni takia olen ollut useasti putkassa."
Eikö tuossa kerrota väkivaltaisuudesta? Pelkästä suunsoitosta ei kai putkaan joudu? Tai mistäs minä toisaalta tietäisin.
'Haluttu kaveri' ei ole pelkkää luulottelua, koska varmasti on ihmisiä, jotka haluavat tuollaisen kaveri olla. Ja muutenkin jutun henkilö tuntui käsittävän olevansa narsisti ja tiedostaa empatianpuutteensa ja manipulointitaitonsa ja sen, että tajuaa käyttävänsä ihmisiä hyväkseen ihan vain oman etunsa takia.
Minulle mielenkiintoisinta oli hänen ensimmäinen kiintymyssuhteensa toiseen narsistiin. Voisikohan se toimia niin että narsistikin saisi vastusta omalla tasollaan, koska sellaista tuo ihminen tuntuis kaipaavan.
Kaikenkaikkiaan välittyi kuva jotenkin lapsellisesta ihmisestä, kehittymättömästä persoonallisuudesta. Vaikka sitä kai se juuri on, kun on narsisti.Putkaan voi joutua muustakin kuin väkivallasta.
Ja niin, siis tuo kiintymyssuhde toiseen narsistiin niin itse ainakin tavallaan toivoisin löytäväni ihmisen joka ajaa omaa etuaan, minusta jokaisella on velvollisuus ajaa omaa etuaan ja pitää huoli itsestään. Ärsyynnyn usein suhteissa tämän puutteeseen kumppanissa. En tiedä olisiko se käytännössä hyvä asia kun en ole kokenut, mutta ajatuksena sangen houkutteleva. Yhteiset pelisäännöt yms.
BTW, mikään ei ole ärsyttävämpää kun marttyyri joka 'tekee kaiken toisen puolesta ja eteen' kun kukaan ei ole pyytänyt tekemään eikä kukaan edes tahtoisi että tekee. Ei se että jos siivoat 15v. päivittäin ja peset pyykit ole sille toiselle mikään palvelus jos se toinen itseasiassa tahtoisi mielummin että olisit vaikka sen kanssa. Palvelus on semmoinen mitä se toinen tahtoo sinun tekevän, tuo on vaan.. no jos se itseä tuskastuttaa niin se on vaan tyhmää. Uhraa omaa hyvinvointiaan juttuun mitä kumpikaan ei tahdo ja kuvittelee että se on jotenkin suhteen eteen. Yleistä se on varmasti. - LK
ei pelkästä kirjoitti:
suunsoitosta, mutta luultavasti kännipäissään on rähinöitsijä sekä kostaa vielä mustamaalaamalla ja kotirauhanrikkomisella. Uskon, että omaiset joutuvat usein yhteenottoon tommosen ihmisen takia, joka ei jätä rauhaan vaan hautoo päässään kaikenlaista mitä hänelle on tehty. Lapsi todellakin, joka ei aikuisten maailmassa pärjää kuin sellaisen äitihahmon kanssa, joka pitää häntä lapsena ja antaa hoivaa ja paijaa.
Narsistin hovista poisjäävä tai häädetty joutuu aina vainon kohteeksi.
Isättyymyys, äidittömyys ja vanhemmuuden puute luo lapselle riittämättömyyden tunteen, rikkonaiset perhesuhteet luovat kaaoottisen tilan lapsen sieluun, josta hänen on vaikea saada irti mitään järkevää ja pysyvää. Perusluottamusta on horjutettu ja vammat seuraavat aina mukana vaikka niiden eteen tekisi töitäkin.
Rikkinäinen, palasista ehjäksi koottu, mutta ei koskaan ehjäksi tuleva. Surullinen olo tuli lukiessa tuota artikkelia, hyvin surullinen.Aika pitkälle vietyjä oletuksia tuntemattomasta ihmisestä, eikö?
Joskus tuntuu että ns. 'normaali ihminen' on astetta mulkumpi tyyppi kuin narsisti ylimielisine suhtautumisineen, kaikkitietävyyksineen ja moralisointeineen. Toivottavasti olen väärässä. Mutta koska enemmistö on oikeassa niin 'normaali ihminen' on oikeutettu kaikkeen sellaiseen vuorovaikutukselliseen asiattomuuteen mikä narsistin toteuttamana olisi aivan hirveään.
Koittakaahan noudattaa omia moraalisääntöjänne ennenkuin niitä muille langetatte. - no kuule
LK kirjoitti:
Putkaan voi joutua muustakin kuin väkivallasta.
Ja niin, siis tuo kiintymyssuhde toiseen narsistiin niin itse ainakin tavallaan toivoisin löytäväni ihmisen joka ajaa omaa etuaan, minusta jokaisella on velvollisuus ajaa omaa etuaan ja pitää huoli itsestään. Ärsyynnyn usein suhteissa tämän puutteeseen kumppanissa. En tiedä olisiko se käytännössä hyvä asia kun en ole kokenut, mutta ajatuksena sangen houkutteleva. Yhteiset pelisäännöt yms.
BTW, mikään ei ole ärsyttävämpää kun marttyyri joka 'tekee kaiken toisen puolesta ja eteen' kun kukaan ei ole pyytänyt tekemään eikä kukaan edes tahtoisi että tekee. Ei se että jos siivoat 15v. päivittäin ja peset pyykit ole sille toiselle mikään palvelus jos se toinen itseasiassa tahtoisi mielummin että olisit vaikka sen kanssa. Palvelus on semmoinen mitä se toinen tahtoo sinun tekevän, tuo on vaan.. no jos se itseä tuskastuttaa niin se on vaan tyhmää. Uhraa omaa hyvinvointiaan juttuun mitä kumpikaan ei tahdo ja kuvittelee että se on jotenkin suhteen eteen. Yleistä se on varmasti.etsippä sellainen ihminen sitten itsellesi, joka ei vittuakaan välitä sinusta ja sinun tunteistasi ja ajaa vain omaa etuaan, eikä tosiaan auta tai palvele sinua missään, mutta vaatimalla vaatii sinulta seksiä sängyssä ja sinun on alistuttava joka ainoaan hänen tahtoonsa ja ellet ole myöntyväinen saat totisesti tuntea sen nahoissasi. Olette te narsistit perkeleellisiä olentoja, kun ette tajua vastavuoroisuudesta, empatiasta, myötäelämisestä ja rakkaudesta mitään. Teille rakkaus on yhtä kuin toisen täytymistä alentua koiraksi, joka kyllä kuulee ja näkee isäntänsä, mutta ei voi tälle sanoa mitään, kun ei ole yhteistä kieltä.
- ::
LK kirjoitti:
Putkaan voi joutua muustakin kuin väkivallasta.
Ja niin, siis tuo kiintymyssuhde toiseen narsistiin niin itse ainakin tavallaan toivoisin löytäväni ihmisen joka ajaa omaa etuaan, minusta jokaisella on velvollisuus ajaa omaa etuaan ja pitää huoli itsestään. Ärsyynnyn usein suhteissa tämän puutteeseen kumppanissa. En tiedä olisiko se käytännössä hyvä asia kun en ole kokenut, mutta ajatuksena sangen houkutteleva. Yhteiset pelisäännöt yms.
BTW, mikään ei ole ärsyttävämpää kun marttyyri joka 'tekee kaiken toisen puolesta ja eteen' kun kukaan ei ole pyytänyt tekemään eikä kukaan edes tahtoisi että tekee. Ei se että jos siivoat 15v. päivittäin ja peset pyykit ole sille toiselle mikään palvelus jos se toinen itseasiassa tahtoisi mielummin että olisit vaikka sen kanssa. Palvelus on semmoinen mitä se toinen tahtoo sinun tekevän, tuo on vaan.. no jos se itseä tuskastuttaa niin se on vaan tyhmää. Uhraa omaa hyvinvointiaan juttuun mitä kumpikaan ei tahdo ja kuvittelee että se on jotenkin suhteen eteen. Yleistä se on varmasti.Tämä ei nyt oikeastaan kuulu ydinaiheeseen, mutta jos asiayhteys huomioon ottaen sanoo olleensa asenteensa takia usein putkassa, niin mitä muuta kuin väkivaltaista käytöstä se voisi olla?
"Sokea raivo nousee silloin nopeasti, eivätkä moraaliset pidäkkeet tai pelko virkavaltaa ja sääntöjä kohtaan estä minua hakemasta itselleni oikeutta."
Minä kun en keksi... - LK
no kuule kirjoitti:
etsippä sellainen ihminen sitten itsellesi, joka ei vittuakaan välitä sinusta ja sinun tunteistasi ja ajaa vain omaa etuaan, eikä tosiaan auta tai palvele sinua missään, mutta vaatimalla vaatii sinulta seksiä sängyssä ja sinun on alistuttava joka ainoaan hänen tahtoonsa ja ellet ole myöntyväinen saat totisesti tuntea sen nahoissasi. Olette te narsistit perkeleellisiä olentoja, kun ette tajua vastavuoroisuudesta, empatiasta, myötäelämisestä ja rakkaudesta mitään. Teille rakkaus on yhtä kuin toisen täytymistä alentua koiraksi, joka kyllä kuulee ja näkee isäntänsä, mutta ei voi tälle sanoa mitään, kun ei ole yhteistä kieltä.
Hmm... aika isoja oletuksia taas minusta ketä sinä et tunne lainkaan vai mitä?
Minä en usko että minusta saisi uhria koska minä koen että on minun oma asia pitää huoli siitä että minun on hyvä olla. On se muittenkin, mutta jos eivät sitä tahdo huolehtia niin oma ongelmansa. Alistumista voi vaatia mutta siihen ei tarvitse kenenkään suostua. Tämä on yksi asia mikä minusta olisi hienoa jos kumppani tajuaisi.
Seksi ei varmastikkaan ole ongelma.
Empatia, ymmärtäminen, vastavuoroisuus... ymmärrätkö sinä ne oikeasti? Loppujenlopuksi sitten kun sinä kohtaat vaikealla hetkellä sen joka 'ymmärti' ja oli 'empaattinen' niin se saatoin olla minä. Jännää eikö? Huolimatta siitä miten ikävänä sinä minua täysin tuntematta pidät niin minä olen yksi niistä tahoista joka noita ihmisille päivittäin tarjoaa ja vieläpä aika hyvin tuloksin. Oletko sinä?
Vastavuoroisuus niin toki on taas niitä juttuja että parisuhteenhan ei pidä olla vaihtokauppaa. Jos tekee jotain niin optimi olisi tehdä se siksi että itse tahtoo, ei siksi että siitä saa jotain takaisin. En tiedä mitä tarkalleen ottaen vastavuoroisuudella tarkoitat mutta jos tarkoitit ihan sitä vuorovaikutus merkityksessä niin toki minä olen vastavuoroinen, vastaan esim. tässä sinulle. Jos suhteessa niin en odota sitä toiseltakaan. Itse ainakin koen ihan reiluksi sen että jos jotain vaatii toiselta pitää siihen olla myös itse valmis.
- wfrawetttt
Olipa tosiaan tyhmä artikikkeli, Ei olisi pitänyt lukea nyt olen vähän tyhmempi :(
- Saa kertoa
Miksi oli tyhmä? Pienet lapset yleensä tyytyvät kommentoimaan että se ja tuo on "tyhmä"... Olisiko sinulla aikuisena mielipide asiasta?
- LK
Minusta oli itseasiassa siinä mielessä aika hyvä artikkeli että juuri noin minä ajattelen, hyvinkin tarkasti.
Poislukien tuo kosto/viha -osio. Sitä en oikein voi jakaa, mutta ymmärrän kyllä sen ihan hyvin.
Voisikohan joku nyt selittää mikä ajatus siinä on väärin ja miksi? Epäilen nimittäin vahvasti että se voi osoittautua yllättävän vaikeaksi. - LK
Minusta tämä oli nyt vähän semmoista lapsellista tekstiä loppujenlopuksi. Siis meinaan sitä että 'MINÄ OLEN OVELA JA HYVÄ, NE ON LUUSEREITA! NE ON HEIKKOJA! HAHA! LUUSERIT!'. Ei aikuisten ihmisten pitäisi suhtautua asioihin, eikä ainakaan toisiin ihmisiin noin. Ja joo joo, minä olen narsisti ja paha ja kaikkea mutta silti minulla on varaa todeta sinulle aiheesta että käyttäydyt nyt huonosti ja asiasiattomasti. Olisiko aika mennä itseesi?
Ja toinen pointti oli se että mikä ihme siinä on että toisaalla voidaan hehkuttaa sitä miten heikkous on inhimillistä ja heikkouden tunnustaminen on vahvuutta ja toisaalla samaan aikaan käyttää heikkoutta halveksuttavana ominaisuutena pilkkaamiseen.- yxex
Minusta tuosta artikkelin miehestä paistaa elämänkokemattomuus, ja se ettei hän ole läpikäynyt 35-50 vuoden välille sijoittuvaa murrosikää. Paljon oppimista vielä.
- 7+1=8
yxex kirjoitti:
Minusta tuosta artikkelin miehestä paistaa elämänkokemattomuus, ja se ettei hän ole läpikäynyt 35-50 vuoden välille sijoittuvaa murrosikää. Paljon oppimista vielä.
"Minusta tuosta artikkelin miehestä paistaa elämänkokemattomuus"
Niin olen kanssasi samaa mieltä...kun käsittääkseni hyvinkin monet narsistit kuitenkin janoavat rakkautta, vaikka eivät itse osaa sellaista aitoa tuntea...ehkä tavallaan toivovatkin että toinen ihminen sen tunteen hänelle antaisi, kun tiedostavat sen puutteen...ja sen vuoksi solmivat paljon suhteita ja myös pettyvät niissä...joutuvat jätetyiksi...katkeroituvat ja ovat kaunaisia...
Kun minun järkeni mukaan...jos toinen ei kerran merkitse mitään...niin miksi monet narsitit kokevat toisen omaisuutenaan ja saattavat häiriköidä lopun elämää...
kyllä se elämä opettaa pikkusen nöyryyttä ja rajallisuutta narsistillekkin...kyllä hänkin joutuu kuulemaan arvostelua/loukkauksia/mittöimistä...tulee huijatuksi ja petetyksi...
Ja sattuu se narsitiinkin...varmaan aikas syvästikin...kun itsetunto on jo ennestään huono...eikä pelkkä mahtipontinen mielikuvituselämä pysty kaikkea kompensoimaan...vaikka millaisia tarinoita keksisi...
Käsittääkseni masennus/tyhjyyden tunne onkin hyvin monen narsistin seuralainen...yksinäisinä hetkinä...
En minä aikanaan pidä narsisteja mitenkään vahvoina ihmisinä...onnellisuudesta puhumattakaan...sääliksihän heitä jollain tasolla käy...jos ajattelee ettei ihmisellä ole ketään toista ihmistä joka merkitsisi jotain...enemmänkin kuin pelkää hyötyä... - yxex
7+1=8 kirjoitti:
"Minusta tuosta artikkelin miehestä paistaa elämänkokemattomuus"
Niin olen kanssasi samaa mieltä...kun käsittääkseni hyvinkin monet narsistit kuitenkin janoavat rakkautta, vaikka eivät itse osaa sellaista aitoa tuntea...ehkä tavallaan toivovatkin että toinen ihminen sen tunteen hänelle antaisi, kun tiedostavat sen puutteen...ja sen vuoksi solmivat paljon suhteita ja myös pettyvät niissä...joutuvat jätetyiksi...katkeroituvat ja ovat kaunaisia...
Kun minun järkeni mukaan...jos toinen ei kerran merkitse mitään...niin miksi monet narsitit kokevat toisen omaisuutenaan ja saattavat häiriköidä lopun elämää...
kyllä se elämä opettaa pikkusen nöyryyttä ja rajallisuutta narsistillekkin...kyllä hänkin joutuu kuulemaan arvostelua/loukkauksia/mittöimistä...tulee huijatuksi ja petetyksi...
Ja sattuu se narsitiinkin...varmaan aikas syvästikin...kun itsetunto on jo ennestään huono...eikä pelkkä mahtipontinen mielikuvituselämä pysty kaikkea kompensoimaan...vaikka millaisia tarinoita keksisi...
Käsittääkseni masennus/tyhjyyden tunne onkin hyvin monen narsistin seuralainen...yksinäisinä hetkinä...
En minä aikanaan pidä narsisteja mitenkään vahvoina ihmisinä...onnellisuudesta puhumattakaan...sääliksihän heitä jollain tasolla käy...jos ajattelee ettei ihmisellä ole ketään toista ihmistä joka merkitsisi jotain...enemmänkin kuin pelkää hyötyä...Olet Tiellä.
Ja sehän on matka joka on perille pääsyä tärkeämpi. - 16+19=35
yxex kirjoitti:
Olet Tiellä.
Ja sehän on matka joka on perille pääsyä tärkeämpi.Niin elämä on matka...ja polkuja piisaa valittavaksi asti...
Mutta joo...kyllä minä ajattelen niinkin, että ehkä minä tarvitsin tuon N-suhteeni...oppiakseni itsestäni ja kanssaihmisistä jotain...
Olin hyvin nuori 15 v kun "löysin" tulevan aviomieheni...ihan lapsi vielä...
Eron jlkeen sitten taas kun uskaltauduin parisuhdemarkkinoille...niin ehkä minä etsinkin tuollaista huumaa...mitä N-suhteet tarjoavat...jotain samaa kuin nuoruuden huumakin...
Ns. aikuisten normi suhteista minulla ollut mitään käsitystä...miten niitä solmitaan, miten niissä ollaan...
No N-suhteenkin huuma haihtui, kuten yleensä käy...alkoi tulla sitä yritystä muuttaa minua toisenlaiseksi...ikäänkuinn kokeilua miten alas minä voin vajota...aluksi pyynnöin, lopuksi vertaillen muihin naisiin...
Mutta joo...olin min läksyni oppinut...empäs enää pyrkinyt miellyttämään siten että olisin tehnyt jotain sellaista mitä itse en halunnut...ja nousinpa jopa takajaloilleni kysenalaistaen toisen käytöstä...senkin uhalla että suhde päättyy...
Nyt ajattelen niinkin, että ilman tuota kokemusta...en ehkä osaisi kyllin arvostaa suhdetta joka minulla nyt on...huumaa ei voi olla koko aikaa...se on epätodellista kuten muukin narsistin maailmankuva...
rauhallisuus, levollisuus, läheisyys, oleminen luovat enemmän lämpöä...tarvittaessa hehkuvaan hiillokseen voi puhaltaa jos kaipaa liekin loimua...ilman että se polttaa karrelle...
http://www.youtube.com/watch?v=Ai_bSCnPVtM
Jollain tavalla tässä kaikessa lie tarkoituksena ehkä kasvaa aikuiseksi...joka kantaa vastuun omasta elämästään...omista valinnoistaan...omasta onnestaan...
Edelleen onnea ja rakkautta ei voi toiselta saada...ne täytyy löytää itsestään... - LK
7+1=8 kirjoitti:
"Minusta tuosta artikkelin miehestä paistaa elämänkokemattomuus"
Niin olen kanssasi samaa mieltä...kun käsittääkseni hyvinkin monet narsistit kuitenkin janoavat rakkautta, vaikka eivät itse osaa sellaista aitoa tuntea...ehkä tavallaan toivovatkin että toinen ihminen sen tunteen hänelle antaisi, kun tiedostavat sen puutteen...ja sen vuoksi solmivat paljon suhteita ja myös pettyvät niissä...joutuvat jätetyiksi...katkeroituvat ja ovat kaunaisia...
Kun minun järkeni mukaan...jos toinen ei kerran merkitse mitään...niin miksi monet narsitit kokevat toisen omaisuutenaan ja saattavat häiriköidä lopun elämää...
kyllä se elämä opettaa pikkusen nöyryyttä ja rajallisuutta narsistillekkin...kyllä hänkin joutuu kuulemaan arvostelua/loukkauksia/mittöimistä...tulee huijatuksi ja petetyksi...
Ja sattuu se narsitiinkin...varmaan aikas syvästikin...kun itsetunto on jo ennestään huono...eikä pelkkä mahtipontinen mielikuvituselämä pysty kaikkea kompensoimaan...vaikka millaisia tarinoita keksisi...
Käsittääkseni masennus/tyhjyyden tunne onkin hyvin monen narsistin seuralainen...yksinäisinä hetkinä...
En minä aikanaan pidä narsisteja mitenkään vahvoina ihmisinä...onnellisuudesta puhumattakaan...sääliksihän heitä jollain tasolla käy...jos ajattelee ettei ihmisellä ole ketään toista ihmistä joka merkitsisi jotain...enemmänkin kuin pelkää hyötyä..."Kun minun järkeni mukaan...jos toinen ei kerran merkitse mitään...niin miksi monet narsitit kokevat toisen omaisuutenaan ja saattavat häiriköidä lopun elämää..."
Varmaan nyt se mitä varsinaisesti tuolla 'toinen ei merkitse mitään' tarkoitetaan on se että sen toisen tunteet ei merkitse mitään. Kyllähän sillä kiistatta käyttöarvoa on, vaikka se voikin olla helposti korvattavissa.
- yxex
"On kuitenkin olemassa ihmisryhmä, joka on ovelampi kuin narsistit.
Keitä he ovat??"
Filosofit ;)- LK
Ei, anopit.
- juhani lehtinen
"Ja sattuu se narsitiinkin...varmaan aikas syvästikin...kun itsetunto on jo ennestään huono...eikä pelkkä mahtipontinen mielikuvituselämä pysty kaikkea kompensoimaan...vaikka millaisia tarinoita keksisi..."
Miten narsisti oikeen pystyy pettymyksen jälkeen kasaamaan itsensä ja kiilottamaan sen oman täydellisyyden kuplan jonka sisällä elää?
Narsku ilmeisesti pystyy vaikka minkä kokemuksen muuttamaan niin ettei se ole nöyryyttävä, ettei hänessä ole syy jne. Tappiota ja häviötä hän ei ainakaan myönnä.....
Narsku kun luulee itsestään liikoja, niin pettymyksiä varmaan hänelle tulee enemmän vastaan kuin oikeasti hyvän itsetunnon omaavalle. - 16+10=26
"Miten narsisti oikeen pystyy pettymyksen jälkeen kasaamaan itsensä..."
Niin jospa joku narsistiksi itseään titulereeva uskaltaisi vastata tähän...miten hän käsittelee pahaa oloaan, pettymyksiä. loukkauksia ja surua...
Enkä ollenkaan usko...että oikea vastaus on, että ei tunnu missään...koska me kaikki jotka narsimista jotain tiedämme...tiedämme myös, että he ovat hyvin kateellisia, katkeriakin...
Jostain omista vaille jäämisen tunteista nuokn tunteet kumpuavat...ei ole saanut sitä mitä toivoi, halusi, mistä haaveili...
Enkä ihan helposti usko siihenkään, että ihmiset ovat niin vain helposti korvattivissa toisilla paremilla...
Jos niin olisi...niin tuskin narsisti viitsisi edes vilkaista niihin taakseen jättämiinsä turhakkeisiin...- dizel
"Niin jospa joku narsistiksi itseään titulereeva uskaltaisi vastata tähän...miten hän käsittelee pahaa oloaan, pettymyksiä. loukkauksia ja surua..."
Kääriydyn peiton sisään rullalle ja ryömin sängyn alle itkemään...Buhuu!
Ai ei kun vakavasti...Huumorilla. :)
Niin suurta pettymystä en ole vielä kohdannut, etten sille voisi lähes samalla sekunnilla nauraa...Löydän positiivisen puolen yleensä joka asiasta.
Muita tämä suututtaa, enkä kyllä yhtään ymmärrä, että miksi...
Jos he voisivat tehdä saman, niin varmasti he sen kyllä tekisivätkin. Eivätkä haaskaisi aikaa turhaan surkutteluun...
Mitä tulee loukkauksiin, ne eivät loukkaa.
Tietäisittepä vain millaista ryöpytystä sain muutaman ihmisen suunnalta tässä yksi päivä kestää...Sain vielä selkäänikin ja vaikka mitä, mutta silti tuntuu, että se oli yksi elämäni parhaimmista päivistä. Ottaisin uusiksi, vaikka heti.
En ole katkera...Hymyillen olen moikannutkin niitä jälkeenpäin... ( niitä ei kyllä naurattanut ) Mutta se on muuten aivan liian pitkä tarina kerrottavaksi...
Voin kyllä sanoa, että tuollaiset muille traumaattiset "kauhukokemukset" ovat minulle yhtä virkistäviä, kuin vaikkapa avannossa uinti...Oikeaa hermolepoa. (;
Haaveita, toiveita ei ole...Elän päivä kerrallaan.
Minulla saattaa kyllä joskus tulla "ikävä" juttuja, mitä joku eksä pystyi minulle tarjoamaan, mutta aina on tullut joku muu "yhtä hyvä"...
Lähinnä niinkään en ole kiinnostunut materiasta, vaan siitä fiiliksestä, kun jonkun kanssa voi tehdä juttuja. Kyllästyn kuitenkin aina, joten vaihtelua pitää olla...Eksissäni en nykyään roiku. Yhdessä roikuin ja siinäkin ihan muiden seikkojen vuoksi, kuin ihmisen itsensä. Asunto, henkilön tuttavat ja heidän seura...elämäntapa ylipäänsä on joskus se, mikä saattaa koukuttaa, varsinkin jos tiedossa on jatkuvasti jotain actionia...Sellaisesta paluu tylsään arkeen on aina yhtä v*ttumainen kokemus kieltämättä, ( ärsyttävintä, mitä tiedän ) mutta ei siihenkään kuole...Ja taas sama ralli alusta. :D - 20+13=33
dizel kirjoitti:
"Niin jospa joku narsistiksi itseään titulereeva uskaltaisi vastata tähän...miten hän käsittelee pahaa oloaan, pettymyksiä. loukkauksia ja surua..."
Kääriydyn peiton sisään rullalle ja ryömin sängyn alle itkemään...Buhuu!
Ai ei kun vakavasti...Huumorilla. :)
Niin suurta pettymystä en ole vielä kohdannut, etten sille voisi lähes samalla sekunnilla nauraa...Löydän positiivisen puolen yleensä joka asiasta.
Muita tämä suututtaa, enkä kyllä yhtään ymmärrä, että miksi...
Jos he voisivat tehdä saman, niin varmasti he sen kyllä tekisivätkin. Eivätkä haaskaisi aikaa turhaan surkutteluun...
Mitä tulee loukkauksiin, ne eivät loukkaa.
Tietäisittepä vain millaista ryöpytystä sain muutaman ihmisen suunnalta tässä yksi päivä kestää...Sain vielä selkäänikin ja vaikka mitä, mutta silti tuntuu, että se oli yksi elämäni parhaimmista päivistä. Ottaisin uusiksi, vaikka heti.
En ole katkera...Hymyillen olen moikannutkin niitä jälkeenpäin... ( niitä ei kyllä naurattanut ) Mutta se on muuten aivan liian pitkä tarina kerrottavaksi...
Voin kyllä sanoa, että tuollaiset muille traumaattiset "kauhukokemukset" ovat minulle yhtä virkistäviä, kuin vaikkapa avannossa uinti...Oikeaa hermolepoa. (;
Haaveita, toiveita ei ole...Elän päivä kerrallaan.
Minulla saattaa kyllä joskus tulla "ikävä" juttuja, mitä joku eksä pystyi minulle tarjoamaan, mutta aina on tullut joku muu "yhtä hyvä"...
Lähinnä niinkään en ole kiinnostunut materiasta, vaan siitä fiiliksestä, kun jonkun kanssa voi tehdä juttuja. Kyllästyn kuitenkin aina, joten vaihtelua pitää olla...Eksissäni en nykyään roiku. Yhdessä roikuin ja siinäkin ihan muiden seikkojen vuoksi, kuin ihmisen itsensä. Asunto, henkilön tuttavat ja heidän seura...elämäntapa ylipäänsä on joskus se, mikä saattaa koukuttaa, varsinkin jos tiedossa on jatkuvasti jotain actionia...Sellaisesta paluu tylsään arkeen on aina yhtä v*ttumainen kokemus kieltämättä, ( ärsyttävintä, mitä tiedän ) mutta ei siihenkään kuole...Ja taas sama ralli alusta. :D"Niin suurta pettymystä en ole vielä kohdannut, etten sille voisi lähes samalla sekunnilla nauraa...Löydän positiivisen puolen yleensä joka asiasta. "
Nyt vanha täti ei ihan ole tyytyväinen vastaukseesi...
vaikka no...sinäkin ilmeisesti olet vielä nuori, elämä ei ole siten koetellut vaan kaikki on vielä jännittävää vaarallisuudessaankin...
Ja tuo positiivisen puolen löytäminen ei ihan sovi narsismiin...kun käsittääkseni narsistit ovat hyvinkin negatiivisia ihmisiä jos ihmiset/asiat ei toimi heidän haluamallaan tavalla...kuin niitä kiukuttelevia pikku lapsia...
Toinen huomioni on että jos jollain toisella menee ns. hyvin...he pyrkivät jotenkin sabotoimaan toisen hyvää oloa, kuin myös omakohtaista kokemusta siitä että jos joku ystäväni/tuttavani liittyi seuraamme....hän jotenkin loukkasi seuraan tullutta ja karkoitti tämän...
Mutta joo...tuskin kukaan narsisti ehkä osaa/kykenee/haluaa tulla kertomaankaan...miltä se psyykkinen kipu heistä tuntuu...kun sen nyt joutuu kaikin keinoin kieltämään ja peittämään...
Pikkusen olen aina vierastanut aikuisen ihmisen leimaamista lapsenomaiseksi...mutta jotenkin narsistin kohdalla joutuu niinkin ajattelemaan...
Tunnetasolla he jotenkin ovat sellaisia, en se minä ollut, en minussa mitään vikaa ole, minua ei voi kukaan satuttaa, minun elämäni on jännittävää, kaikki kadehtivat minua...elämä olisi paljon mukavampaa jos ihmiset toimisivat niinkuin minä haluan...
Kun kuitenkin monet narsistit ovat sisimmässään yksinäisiä, pitkästyvät helposti, ja vaanivat kuin haukat pitääkseen huolen siitä ettei toisella vain voi olla mukavaa jos ei hänelläkään ole...
Perustan ajatukseni sille, että ns. normi aikuinen kykenee kyllä iloitsemaan toisenkin ilosta...positiivisuus ei ole pelkästään sitä, että minulla menee hyvin... - 14+13=27
20+13=33 kirjoitti:
"Niin suurta pettymystä en ole vielä kohdannut, etten sille voisi lähes samalla sekunnilla nauraa...Löydän positiivisen puolen yleensä joka asiasta. "
Nyt vanha täti ei ihan ole tyytyväinen vastaukseesi...
vaikka no...sinäkin ilmeisesti olet vielä nuori, elämä ei ole siten koetellut vaan kaikki on vielä jännittävää vaarallisuudessaankin...
Ja tuo positiivisen puolen löytäminen ei ihan sovi narsismiin...kun käsittääkseni narsistit ovat hyvinkin negatiivisia ihmisiä jos ihmiset/asiat ei toimi heidän haluamallaan tavalla...kuin niitä kiukuttelevia pikku lapsia...
Toinen huomioni on että jos jollain toisella menee ns. hyvin...he pyrkivät jotenkin sabotoimaan toisen hyvää oloa, kuin myös omakohtaista kokemusta siitä että jos joku ystäväni/tuttavani liittyi seuraamme....hän jotenkin loukkasi seuraan tullutta ja karkoitti tämän...
Mutta joo...tuskin kukaan narsisti ehkä osaa/kykenee/haluaa tulla kertomaankaan...miltä se psyykkinen kipu heistä tuntuu...kun sen nyt joutuu kaikin keinoin kieltämään ja peittämään...
Pikkusen olen aina vierastanut aikuisen ihmisen leimaamista lapsenomaiseksi...mutta jotenkin narsistin kohdalla joutuu niinkin ajattelemaan...
Tunnetasolla he jotenkin ovat sellaisia, en se minä ollut, en minussa mitään vikaa ole, minua ei voi kukaan satuttaa, minun elämäni on jännittävää, kaikki kadehtivat minua...elämä olisi paljon mukavampaa jos ihmiset toimisivat niinkuin minä haluan...
Kun kuitenkin monet narsistit ovat sisimmässään yksinäisiä, pitkästyvät helposti, ja vaanivat kuin haukat pitääkseen huolen siitä ettei toisella vain voi olla mukavaa jos ei hänelläkään ole...
Perustan ajatukseni sille, että ns. normi aikuinen kykenee kyllä iloitsemaan toisenkin ilosta...positiivisuus ei ole pelkästään sitä, että minulla menee hyvin...Niin pakko vielä palata noihin sinunkin ajatuksiisi, tapoihisi suhtautua ikäviin asioihin...
".Sain vielä selkäänikin ja vaikka mitä, mutta silti tuntuu, että se oli yksi elämäni parhaimmista päivistä. Ottaisin uusiksi, vaikka heti.
En ole katkera...Hymyillen olen moikannutkin niitä jälkeenpäin... ( niitä ei kyllä naurattanut ) "
En tiedä mitä ajattelisin tuosta...jonka ajattelen tarkoittavan että sait ns. turpaasi...sinun kohdistettiin jonkinlaista väkivaltaa...
Ja se tuntui elämäsi yhdeltä parhaimmalta päivältä...nautit siitä, toivot samanlaista lisää ja hymyilet tavatessasi noita tyyppejä...
Joo tiedän, että jonkin sortin masokistit saavat kiksejä/seksuaalista mielihyvää tuollaisesta "kauhukokemuksesta"...mutta soriii ihan normaalia ei se ole...eikä mikään positiivisuuden osoitustaan...
joskus miettinyt että se saattaa olla keino tuntea edes jotain....tyyliin kipu korvaa ystävän...ja saadakseen kavereita suostuu mihin vaan...
Tuo ettei kavereitasi hymyilyttänyt, saattaa ehkä johtua siitä että heitä hävetti...eivät ihan ymmärrä, että se oli sinulle silkkaa nautintoa...
Mutta narsismiin en tuota varsinaisesti masokismia liittäisi...vaan se taas on omanlaisensa ominaisuus ihmisessä, että nauttii huonosta kohtelusta...kokee siten itsensä eläväksi...
mutta toivotaan ny kuitenkin ettei sinun käy tosi huonosti noilla pimeillä retkilläsi...niin että kipu ylittää sen rajan ettei se enää olekkaan jännää ja nautittavaa... - dizel
20+13=33 kirjoitti:
"Niin suurta pettymystä en ole vielä kohdannut, etten sille voisi lähes samalla sekunnilla nauraa...Löydän positiivisen puolen yleensä joka asiasta. "
Nyt vanha täti ei ihan ole tyytyväinen vastaukseesi...
vaikka no...sinäkin ilmeisesti olet vielä nuori, elämä ei ole siten koetellut vaan kaikki on vielä jännittävää vaarallisuudessaankin...
Ja tuo positiivisen puolen löytäminen ei ihan sovi narsismiin...kun käsittääkseni narsistit ovat hyvinkin negatiivisia ihmisiä jos ihmiset/asiat ei toimi heidän haluamallaan tavalla...kuin niitä kiukuttelevia pikku lapsia...
Toinen huomioni on että jos jollain toisella menee ns. hyvin...he pyrkivät jotenkin sabotoimaan toisen hyvää oloa, kuin myös omakohtaista kokemusta siitä että jos joku ystäväni/tuttavani liittyi seuraamme....hän jotenkin loukkasi seuraan tullutta ja karkoitti tämän...
Mutta joo...tuskin kukaan narsisti ehkä osaa/kykenee/haluaa tulla kertomaankaan...miltä se psyykkinen kipu heistä tuntuu...kun sen nyt joutuu kaikin keinoin kieltämään ja peittämään...
Pikkusen olen aina vierastanut aikuisen ihmisen leimaamista lapsenomaiseksi...mutta jotenkin narsistin kohdalla joutuu niinkin ajattelemaan...
Tunnetasolla he jotenkin ovat sellaisia, en se minä ollut, en minussa mitään vikaa ole, minua ei voi kukaan satuttaa, minun elämäni on jännittävää, kaikki kadehtivat minua...elämä olisi paljon mukavampaa jos ihmiset toimisivat niinkuin minä haluan...
Kun kuitenkin monet narsistit ovat sisimmässään yksinäisiä, pitkästyvät helposti, ja vaanivat kuin haukat pitääkseen huolen siitä ettei toisella vain voi olla mukavaa jos ei hänelläkään ole...
Perustan ajatukseni sille, että ns. normi aikuinen kykenee kyllä iloitsemaan toisenkin ilosta...positiivisuus ei ole pelkästään sitä, että minulla menee hyvin...En ymmärrä kyllä yhtään, mistä psyykkisestä kivusta puhut...Jos tuntisinkin jotain sellaista olisin vain iloinen. Kierisin siinä varmaan, kuin sika kuralätäkössä. :)
Teininä koin kyllä usein sietämätöntä turhautumista ja raivoa...Minulle se oli sitä "kipua"...Sekoitin sen suruun, vaikka tosiasiassa kyse oli raivo siitä, ettei asiat menneet minun mieleni mukaan.
Nykyään se on vähän "hällä väliä" kaikkeen...
( Mmm...kohta perjantai. (; ) - 1+10=11
dizel kirjoitti:
En ymmärrä kyllä yhtään, mistä psyykkisestä kivusta puhut...Jos tuntisinkin jotain sellaista olisin vain iloinen. Kierisin siinä varmaan, kuin sika kuralätäkössä. :)
Teininä koin kyllä usein sietämätöntä turhautumista ja raivoa...Minulle se oli sitä "kipua"...Sekoitin sen suruun, vaikka tosiasiassa kyse oli raivo siitä, ettei asiat menneet minun mieleni mukaan.
Nykyään se on vähän "hällä väliä" kaikkeen...
( Mmm...kohta perjantai. (; )"Nykyään se on vähän "hällä väliä" kaikkeen..."
niin selvitymiskeino tuokin...kuten se raivokin...kun kokee pettymyksiä ja turhautumisia...niin välttyy kokemasta sitä psyykkistä kipua, jonka voimakkain ilmenemismuoto lie häpeä...
en tiedä...kestääkö tuollainen hällä väliä asenne koko elämän sitte...mutta siltikin toivon ettei ny kovin pahasti kävisi noita jännityksiä ja vaaroja etsiessä...
Muistan kyllä joskus lukenneeni ihmisistä...jotka eivät tunnista tunteitaan...tai asiaan/tilanteeseen sopivat tunteet ovat vääristyneitä...esim. kerrotaan kauheasta kokemuksesta suu hymyssä...
En ny kuitenkaan muista mihin probleemiin tuo ongelma liittyi...ja jossain kohtaa oli jopa kyse todellisuudentajun pettmisestä...ettei oltu varmoja tapahtuiko niin oikeasti, vai kenelle se kauhea asia tapahtui...mutta jotain samaa on tuossa sinun......
"Sain vielä selkäänikin ja vaikka mitä, mutta silti tuntuu, että se oli yksi elämäni parhaimmista päivistä. Ottaisin uusiksi, vaikka heti.
En ole katkera...Hymyillen olen moikannutkin niitä jälkeenpäin... ( - dizel
14+13=27 kirjoitti:
Niin pakko vielä palata noihin sinunkin ajatuksiisi, tapoihisi suhtautua ikäviin asioihin...
".Sain vielä selkäänikin ja vaikka mitä, mutta silti tuntuu, että se oli yksi elämäni parhaimmista päivistä. Ottaisin uusiksi, vaikka heti.
En ole katkera...Hymyillen olen moikannutkin niitä jälkeenpäin... ( niitä ei kyllä naurattanut ) "
En tiedä mitä ajattelisin tuosta...jonka ajattelen tarkoittavan että sait ns. turpaasi...sinun kohdistettiin jonkinlaista väkivaltaa...
Ja se tuntui elämäsi yhdeltä parhaimmalta päivältä...nautit siitä, toivot samanlaista lisää ja hymyilet tavatessasi noita tyyppejä...
Joo tiedän, että jonkin sortin masokistit saavat kiksejä/seksuaalista mielihyvää tuollaisesta "kauhukokemuksesta"...mutta soriii ihan normaalia ei se ole...eikä mikään positiivisuuden osoitustaan...
joskus miettinyt että se saattaa olla keino tuntea edes jotain....tyyliin kipu korvaa ystävän...ja saadakseen kavereita suostuu mihin vaan...
Tuo ettei kavereitasi hymyilyttänyt, saattaa ehkä johtua siitä että heitä hävetti...eivät ihan ymmärrä, että se oli sinulle silkkaa nautintoa...
Mutta narsismiin en tuota varsinaisesti masokismia liittäisi...vaan se taas on omanlaisensa ominaisuus ihmisessä, että nauttii huonosta kohtelusta...kokee siten itsensä eläväksi...
mutta toivotaan ny kuitenkin ettei sinun käy tosi huonosti noilla pimeillä retkilläsi...niin että kipu ylittää sen rajan ettei se enää olekkaan jännää ja nautittavaa...Kuvailin tuon kokemuksen vähän huonosti ja tiedän kyllä miltä se kuulosti, mutta en nyt halua suututtaa näitä ( minunlaisiani ) tyyppejä vielä lisää kirjoittamalla asioista yksityiskohtaisesti jonnekin nettiin. :) En nauti väkivallasta. Se asia ainoastaan ärsytti suunnattomasti ja herätti hetkellisiä kostonajatuksiakin. Se oli vain asioiden "ikävä" seuraus...
Tuo päivä oli vain muuten sellaista hauskaa"peliä", jonka keskelle ajauduin puolivahingossa...ja sanallisesti olin jatkuvasti niskanpäällä. Se että sain kerran turpaani oli vain todiste siitä...Hauskaa oli varmasti heilläkin, ei epäilystäkään...Juteltiin seuraavana päivänä, kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Tilanne oli erikoinen siitäkin, että en koskaan ole yrittänyt manipuloida/pyöritellä noin isoa laumaa... ( tosin kyse oli mahdollisesti hengissä selviämisestä, joten ihan huvikseni en sitä tehnyt. ) Pari heistä tiesivät jollain tapaa hävinneensä, kun eivät saaneet minua pelkäämään/alistumaan...Siksi heitä ei hymyilyttänyt. Itse hymyilin osittain v*ttuillakseni...vähän kuin voitonmerkiksi.
Ei ne olleet kavereitani, ne oli vain joitain epäsosiaalisia kuspäitä, joiden kanssa vietin hetken laatuaikaa...Mutta kuten sanottua...pitkä juttu. :) - dizel
1+10=11 kirjoitti:
"Nykyään se on vähän "hällä väliä" kaikkeen..."
niin selvitymiskeino tuokin...kuten se raivokin...kun kokee pettymyksiä ja turhautumisia...niin välttyy kokemasta sitä psyykkistä kipua, jonka voimakkain ilmenemismuoto lie häpeä...
en tiedä...kestääkö tuollainen hällä väliä asenne koko elämän sitte...mutta siltikin toivon ettei ny kovin pahasti kävisi noita jännityksiä ja vaaroja etsiessä...
Muistan kyllä joskus lukenneeni ihmisistä...jotka eivät tunnista tunteitaan...tai asiaan/tilanteeseen sopivat tunteet ovat vääristyneitä...esim. kerrotaan kauheasta kokemuksesta suu hymyssä...
En ny kuitenkaan muista mihin probleemiin tuo ongelma liittyi...ja jossain kohtaa oli jopa kyse todellisuudentajun pettmisestä...ettei oltu varmoja tapahtuiko niin oikeasti, vai kenelle se kauhea asia tapahtui...mutta jotain samaa on tuossa sinun......
"Sain vielä selkäänikin ja vaikka mitä, mutta silti tuntuu, että se oli yksi elämäni parhaimmista päivistä. Ottaisin uusiksi, vaikka heti.
En ole katkera...Hymyillen olen moikannutkin niitä jälkeenpäin... (Epäsosiaalisen piirrelistaa jos oikein tarkkaan katsot, siellä saatetaan mainita jotain sellaista, ettei kyseinen henkilö tunne häpeää... :)
Ilmeisesti itselläsi on jotain ongelmia häpeän kanssa, kun niin kovasti yrität sitä ulkoistaa minuun...Olen aika huono kohde sille kyllä.
Jos se jotain tunteita herättää, niin ehkä jonkulaista sääliä...Ehkä sinun kannattaisi miettiä välillä itseäsikin, siis mikäli siihen kykenet. Saisit ongelmasi käsiteltyä, eikä tarvitsisi ulkoistaa niitä muihin. - 6+2=8
dizel kirjoitti:
Epäsosiaalisen piirrelistaa jos oikein tarkkaan katsot, siellä saatetaan mainita jotain sellaista, ettei kyseinen henkilö tunne häpeää... :)
Ilmeisesti itselläsi on jotain ongelmia häpeän kanssa, kun niin kovasti yrität sitä ulkoistaa minuun...Olen aika huono kohde sille kyllä.
Jos se jotain tunteita herättää, niin ehkä jonkulaista sääliä...Ehkä sinun kannattaisi miettiä välillä itseäsikin, siis mikäli siihen kykenet. Saisit ongelmasi käsiteltyä, eikä tarvitsisi ulkoistaa niitä muihin."Ilmeisesti itselläsi on jotain ongelmia häpeän kanssa, kun niin kovasti yrität sitä ulkoistaa minuun...Olen aika huono kohde sille kyllä.
Jos se jotain tunteita herättää, niin ehkä jonkulaista sääliä...Ehkä sinun kannattaisi miettiä välillä itseäsikin, siis mikäli siihen kykenet. Saisit ongelmasi käsiteltyä, eikä tarvitsisi ulkoistaa niitä muihin"
Noh, ny sinä ilmeisesti loukkaannuit...tuosta minun pohdinnastani...miten voisin ymmärtää tuonkaltaisen kokemuksen olleen sulle ns. hyvä juttu...
ja mitä itseeni tulee...hyvin paljon olen itseäni miettinytkin...ja tuo suu hymyssä vaikka sielu olis karrella on sopinut joskus myös minuun...että jollain tasolla aihe on tuttu...
Mitä häpeään tulee...olen minä monesti hävennytkin...mutta täällä ollessani olen myös oppinut että oikeasti on olemassa ihmisiä jotka eivät tunne häpeää...
tarkoitus ei ollut loukata...tavallaan ehkä tuoda julki senkin, että äksöni, jännitys, vaarojen etsiminen, ns. huono seura, vaikka siihen samaistuisikin...ja siitä nauttisikin...
niin jonain päivänä sellainenkin saattaa mennä överiksi, tapahtuu jotain peruuttamatonta...eikä se olekkaan enää kivaa...
mutta tavallaan hyvilläni olen tuosta hyökkäämisestäsi...samalla tulit myös rehellisesti vastanneesi tuohon kysymykseeni...
"Niin jospa joku narsistiksi itseään titulereeva uskaltaisi vastata tähän...miten hän käsittelee pahaa oloaan, pettymyksiä. loukkauksia ja surua..."
kun ensin vastasit tyyliin...ei tunnu missään, nauran vaan... - dizel
6+2=8 kirjoitti:
"Ilmeisesti itselläsi on jotain ongelmia häpeän kanssa, kun niin kovasti yrität sitä ulkoistaa minuun...Olen aika huono kohde sille kyllä.
Jos se jotain tunteita herättää, niin ehkä jonkulaista sääliä...Ehkä sinun kannattaisi miettiä välillä itseäsikin, siis mikäli siihen kykenet. Saisit ongelmasi käsiteltyä, eikä tarvitsisi ulkoistaa niitä muihin"
Noh, ny sinä ilmeisesti loukkaannuit...tuosta minun pohdinnastani...miten voisin ymmärtää tuonkaltaisen kokemuksen olleen sulle ns. hyvä juttu...
ja mitä itseeni tulee...hyvin paljon olen itseäni miettinytkin...ja tuo suu hymyssä vaikka sielu olis karrella on sopinut joskus myös minuun...että jollain tasolla aihe on tuttu...
Mitä häpeään tulee...olen minä monesti hävennytkin...mutta täällä ollessani olen myös oppinut että oikeasti on olemassa ihmisiä jotka eivät tunne häpeää...
tarkoitus ei ollut loukata...tavallaan ehkä tuoda julki senkin, että äksöni, jännitys, vaarojen etsiminen, ns. huono seura, vaikka siihen samaistuisikin...ja siitä nauttisikin...
niin jonain päivänä sellainenkin saattaa mennä överiksi, tapahtuu jotain peruuttamatonta...eikä se olekkaan enää kivaa...
mutta tavallaan hyvilläni olen tuosta hyökkäämisestäsi...samalla tulit myös rehellisesti vastanneesi tuohon kysymykseeni...
"Niin jospa joku narsistiksi itseään titulereeva uskaltaisi vastata tähän...miten hän käsittelee pahaa oloaan, pettymyksiä. loukkauksia ja surua..."
kun ensin vastasit tyyliin...ei tunnu missään, nauran vaan...Nuo provosointiyrityksesi vain korkeintaan huvittavat ja tapa millä vääristelet tarkoituksellisesti sanojani odottaen saavasi minut ärsyyntymään. :)
Saisitko siitä joitain kiksejä, vai onko kateus käynyt jo niin sietämättömäksi, että tuo on ainoa keino purkaa sitä omaa oloa?
Ei kannata olla kateellinen...Kannattaisi mieluummin tehdä elämällään jotain, ELÄÄ, niin ettei olisi enää edes syytäkään kadehtia muita. Ihmisiä, joilla oikeasti on elämä... - 17+17=34
dizel kirjoitti:
Nuo provosointiyrityksesi vain korkeintaan huvittavat ja tapa millä vääristelet tarkoituksellisesti sanojani odottaen saavasi minut ärsyyntymään. :)
Saisitko siitä joitain kiksejä, vai onko kateus käynyt jo niin sietämättömäksi, että tuo on ainoa keino purkaa sitä omaa oloa?
Ei kannata olla kateellinen...Kannattaisi mieluummin tehdä elämällään jotain, ELÄÄ, niin ettei olisi enää edes syytäkään kadehtia muita. Ihmisiä, joilla oikeasti on elämä..."vai onko kateus käynyt jo niin sietämättömäksi,"
kuules ny ihminen hyvä...älä ny turhaan ärsyynny...ajatteles ny järjellä...olen yli 50v vuotias vanha nainen...kolmen aikuisen nuoren äiti ja mummokin...
miten voit edes kuvitella että kadehtisin sinun elämääsi...
kuvittele ny miten naurettava ajatuskin se olis...vanha mummo niissä sinun porukoissasi...
ihan tyytyväien olen nykyiseen elämääni, arkeeni, työhöni ja vapaa aikaani...minulle riittää paheiksi tupakka, muutamat lonkerot ja illanistujaiset paikallisessa kuppilassa...
mutta toki olen itsekin ollut joskus nuori ja liikkunut hyvinkin epämääräisissä piireissä ja veljeni aineiden käyttö takasi systerillekkin pääsyn sellaisiinkin bileisiin, joihin taviksilla ei ollut asiaa...
olen myös tehnyt nuorisotyötä aikuisena...ja kokemuksesta tiedän senkin, että joukkoon kuuluminen voi joskus olla niin tärkeää että suostuu sietämään mitä vaan...
mutta joo...tuosta 70-luvun pitkätukkaisesta niin jännittävää elämää eläneestä vankilassakin olleesta hippi veljestänikin on tullut 57v kaljuuntunut, alkoholisoitunut eläkeläinen...
Aika aikaansa kutakin...kaikilla on elämä...jokaisella omanlaisensa...hyvä niin... - dizel
17+17=34 kirjoitti:
"vai onko kateus käynyt jo niin sietämättömäksi,"
kuules ny ihminen hyvä...älä ny turhaan ärsyynny...ajatteles ny järjellä...olen yli 50v vuotias vanha nainen...kolmen aikuisen nuoren äiti ja mummokin...
miten voit edes kuvitella että kadehtisin sinun elämääsi...
kuvittele ny miten naurettava ajatuskin se olis...vanha mummo niissä sinun porukoissasi...
ihan tyytyväien olen nykyiseen elämääni, arkeeni, työhöni ja vapaa aikaani...minulle riittää paheiksi tupakka, muutamat lonkerot ja illanistujaiset paikallisessa kuppilassa...
mutta toki olen itsekin ollut joskus nuori ja liikkunut hyvinkin epämääräisissä piireissä ja veljeni aineiden käyttö takasi systerillekkin pääsyn sellaisiinkin bileisiin, joihin taviksilla ei ollut asiaa...
olen myös tehnyt nuorisotyötä aikuisena...ja kokemuksesta tiedän senkin, että joukkoon kuuluminen voi joskus olla niin tärkeää että suostuu sietämään mitä vaan...
mutta joo...tuosta 70-luvun pitkätukkaisesta niin jännittävää elämää eläneestä vankilassakin olleesta hippi veljestänikin on tullut 57v kaljuuntunut, alkoholisoitunut eläkeläinen...
Aika aikaansa kutakin...kaikilla on elämä...jokaisella omanlaisensa...hyvä niin...En minä mihinkään joukkoon halua kuulua...En ainakaan kenenkään "vallan alle." Enkä todellakaan ottaisi sen vuoksi turpaan keneltäkään...
Jos kuuluisin johonkin laumaan, olisin sen porukan "pomo", tai en kukaan.
Toistaiseksi olen kyllä pärjännyt ihan hyvin ilman mitään "hoviakin"... - 18+9=27
dizel kirjoitti:
En minä mihinkään joukkoon halua kuulua...En ainakaan kenenkään "vallan alle." Enkä todellakaan ottaisi sen vuoksi turpaan keneltäkään...
Jos kuuluisin johonkin laumaan, olisin sen porukan "pomo", tai en kukaan.
Toistaiseksi olen kyllä pärjännyt ihan hyvin ilman mitään "hoviakin"..."toistaiseksi olen kyllä pärjännyt ihan hyvin ilman mitään "hoviakin"
Niin tiedä tuosta hovista...mutta sen tiedän, että hirvittävän moni nuori ihminen...tekee tekoja, elää elämää jota ei ihan oikeasti haluaisi elää...juurikin tuosta joukkoon kuulumisen tarpeesta...
jos puhutaan joukosta...niin tietynlaisissa piireissä varmaan kaikki haluavat olla joukon pomoja...ja sen monesti ratkaisee se...kuka uskaltaa olla ns. kovin...
mutta joo...jossain kohtaa toiset jättävät tuollaisen touhun...ja kykenevät hankkimaan itsearvostusta muillakin tavoin...kun ikää tulee lisää...
toiset taas jäävät, kuka alkoholisoituu, joutuu vankilaan, elämä on rikkinäistä, ei löydy työtä, ei ole ketään joka välittäisi tai ketään josta välittää...
silloin se edes jonkinlainen itsearvostus täytyy hankkia vaikkapa taviksien elämää halveksimalla...tyyliin minä olen kovis, vietän vaarallista elämää...tavallinen elämä on luusereita varten...
mutta joo, äläs ny taas vedä hernettä nenääsi...vaikka täti asiaa pohdiskeleekin oman maailmankuvansa kannalta...kun tätikin on ollut joskus nuori ja elänyt sitä hurjaakin elämää...
mutta suotta sitä kiillottelemaan...siihen sisältyi myös paljon rumaa, kirosanoja, ryvettynyteitä vaatteita, sielusta puhumattakaan, porua ja räkäistä naurua...häpeääkin varkauksista kiinnijäämisestä...
ei se mitään kaunista, onnellista ja kadehdittavaa ole...oletkos sinä koskaan katsonut elokuvaa veturimiehet heiluttaa...siinä ne ovat vastakkain ns. jännittävä elämä ja taviksen elämä...
Noh, nuorin 23 v tytär tuossa käväisi...stressiään/jännitystään purkamassa...onneksi hänen nuoruutensa/elämänsä on ollut/on toisenlaista...vaikka omat humalansa hänkin on kokenut ja tämä alkukesä kiireistä aikaa...menneine festareineen ja juhannuksineen...
kovin jännittävät kaksi viikkoa on menossa...toimii kaasona ystävänsä häissä ja sen puitteissa riittää monenlaista toimintaa/järjesteltävää...viikonloppuna olis morsiamen polttarit vesiskootteriajeluineen...seuraavana sitte itse häät...
lähtiessään tokaisi kyllä että kun kaikki on ohi...
niin vetäisee itsensä koomaan...
että sujuu sekin, ihan taviksiltakin... - dizel
18+9=27 kirjoitti:
"toistaiseksi olen kyllä pärjännyt ihan hyvin ilman mitään "hoviakin"
Niin tiedä tuosta hovista...mutta sen tiedän, että hirvittävän moni nuori ihminen...tekee tekoja, elää elämää jota ei ihan oikeasti haluaisi elää...juurikin tuosta joukkoon kuulumisen tarpeesta...
jos puhutaan joukosta...niin tietynlaisissa piireissä varmaan kaikki haluavat olla joukon pomoja...ja sen monesti ratkaisee se...kuka uskaltaa olla ns. kovin...
mutta joo...jossain kohtaa toiset jättävät tuollaisen touhun...ja kykenevät hankkimaan itsearvostusta muillakin tavoin...kun ikää tulee lisää...
toiset taas jäävät, kuka alkoholisoituu, joutuu vankilaan, elämä on rikkinäistä, ei löydy työtä, ei ole ketään joka välittäisi tai ketään josta välittää...
silloin se edes jonkinlainen itsearvostus täytyy hankkia vaikkapa taviksien elämää halveksimalla...tyyliin minä olen kovis, vietän vaarallista elämää...tavallinen elämä on luusereita varten...
mutta joo, äläs ny taas vedä hernettä nenääsi...vaikka täti asiaa pohdiskeleekin oman maailmankuvansa kannalta...kun tätikin on ollut joskus nuori ja elänyt sitä hurjaakin elämää...
mutta suotta sitä kiillottelemaan...siihen sisältyi myös paljon rumaa, kirosanoja, ryvettynyteitä vaatteita, sielusta puhumattakaan, porua ja räkäistä naurua...häpeääkin varkauksista kiinnijäämisestä...
ei se mitään kaunista, onnellista ja kadehdittavaa ole...oletkos sinä koskaan katsonut elokuvaa veturimiehet heiluttaa...siinä ne ovat vastakkain ns. jännittävä elämä ja taviksen elämä...
Noh, nuorin 23 v tytär tuossa käväisi...stressiään/jännitystään purkamassa...onneksi hänen nuoruutensa/elämänsä on ollut/on toisenlaista...vaikka omat humalansa hänkin on kokenut ja tämä alkukesä kiireistä aikaa...menneine festareineen ja juhannuksineen...
kovin jännittävät kaksi viikkoa on menossa...toimii kaasona ystävänsä häissä ja sen puitteissa riittää monenlaista toimintaa/järjesteltävää...viikonloppuna olis morsiamen polttarit vesiskootteriajeluineen...seuraavana sitte itse häät...
lähtiessään tokaisi kyllä että kun kaikki on ohi...
niin vetäisee itsensä koomaan...
että sujuu sekin, ihan taviksiltakin...Taidat pitää minua paljon nuorempana, kuin olenkaan...
No ei se mitään. - 10+3=13
dizel kirjoitti:
Taidat pitää minua paljon nuorempana, kuin olenkaan...
No ei se mitään."Taidat pitää minua paljon nuorempana, kuin olenkaan.."
Noh...ikä on vaan numeroita...ja muodostan "kuvani" sinusta kirjoituksiesi perusteella...joista kuvastuu jännityksen ihailu...
kummastelisin kyllä jos ihan aikuinen....pitäisi ehkä tavallista elämää kännisekoiluineen jonain jännittävänä...
vaikka vielä kummallisempana pitäisin sitä että ihan selvinpäin hakeutuisi ns. epäsosiaaliseen seuraan...ns. jännitystä hakemaan...
oikeesti tuo jännittävyys ei sanana ihan sovi aikuisen suuhun...jos ei puhuta ns. jännittämisestä tai pelosta esim. joissain tilanteissa...
Soriii jos mielipiteeni taas ärsyttää sinua...mutta tosiaan pelkät ikävuodet eivät ole mikään aikusuuden mittapuu...
enempi aikuisuus liittyy vastuuseen...ja elämän reaaliteettien tajuamiseen kuin myös oman rajallisuutensa hyväksymiseen...
mutta olihan se minunkin Ännäni yli viiskymppinen...ja pettymyksiä kohdatessaan käyttäytyi kuin pieni lapsi...
Tuttua oli myös minun elämäni väheksyminen...ja oman elämänsä jännittävyyden esilletuominen...tuo liittyi hänellä enempi lukemattomiin naissuhteisiin, joista osa oli täysin kuviteltuja...
todellisuudessa hänkin on/elää suht tavanomaista elämää...ja on aikas yksinäinen...kun sitä jännittävää elämää ei voi todellisuudessa jakaa kenenkään kanssa...kun tavikset tuppaa olla niin veemäisiä etteivät näe siinä mitään ihmeellistä... - dizel
10+3=13 kirjoitti:
"Taidat pitää minua paljon nuorempana, kuin olenkaan.."
Noh...ikä on vaan numeroita...ja muodostan "kuvani" sinusta kirjoituksiesi perusteella...joista kuvastuu jännityksen ihailu...
kummastelisin kyllä jos ihan aikuinen....pitäisi ehkä tavallista elämää kännisekoiluineen jonain jännittävänä...
vaikka vielä kummallisempana pitäisin sitä että ihan selvinpäin hakeutuisi ns. epäsosiaaliseen seuraan...ns. jännitystä hakemaan...
oikeesti tuo jännittävyys ei sanana ihan sovi aikuisen suuhun...jos ei puhuta ns. jännittämisestä tai pelosta esim. joissain tilanteissa...
Soriii jos mielipiteeni taas ärsyttää sinua...mutta tosiaan pelkät ikävuodet eivät ole mikään aikusuuden mittapuu...
enempi aikuisuus liittyy vastuuseen...ja elämän reaaliteettien tajuamiseen kuin myös oman rajallisuutensa hyväksymiseen...
mutta olihan se minunkin Ännäni yli viiskymppinen...ja pettymyksiä kohdatessaan käyttäytyi kuin pieni lapsi...
Tuttua oli myös minun elämäni väheksyminen...ja oman elämänsä jännittävyyden esilletuominen...tuo liittyi hänellä enempi lukemattomiin naissuhteisiin, joista osa oli täysin kuviteltuja...
todellisuudessa hänkin on/elää suht tavanomaista elämää...ja on aikas yksinäinen...kun sitä jännittävää elämää ei voi todellisuudessa jakaa kenenkään kanssa...kun tavikset tuppaa olla niin veemäisiä etteivät näe siinä mitään ihmeellistä...Itse ihmettelen sitä, miten joku aikuinen ihminen jaksaa trollailla jatkuvasti tällä palstoilla. Ja kateellisena sitten itkee, kuin pikkulapsi huomioa...
Ja vielä ihmiseltä, jota ei voisi enää vähempää kiinnostaa. - 5+20=25
dizel kirjoitti:
Itse ihmettelen sitä, miten joku aikuinen ihminen jaksaa trollailla jatkuvasti tällä palstoilla. Ja kateellisena sitten itkee, kuin pikkulapsi huomioa...
Ja vielä ihmiseltä, jota ei voisi enää vähempää kiinnostaa."Itse ihmettelen sitä, miten joku aikuinen ihminen jaksaa trollailla jatkuvasti tällä palstoilla. Ja kateellisena sitten itkee, kuin pikkulapsi huomioa...
Ja vielä ihmiseltä, jota ei voisi enää vähempää kiinnostaa."
Noh...ensinnäin en oikein tiedä mitä tuo trolli/trollailu tarkoittaa...kun käsittääkseni minä vastaan aina jonkun kommenttiin...tässä viime tunteina tänään nyt sinun kommentteihisi...tässä ketjussa...
pidin myös tuosta...oliko se nimimerkki Korsi aloittamasta keskustelun aiheesta...mutta se hiljeni tuos iltapäivällä...
Mutta vastaaminen kommentteihin kai lienee keskustelupalstan tarkoitus? jos oikein olen ymmärtänyt...enkä edelleenkään ymmärrä mistä syystä olisin kateellinen sinulle...
mutta joo käväisin äsken ärrällä hakemas itselleni pikkusen extremeä elämään suklaapatukan ja pitkän lonkerotölkin muodossa...kun alkaa siivouspäivä olla pulkassa...
kovin hitaanlaisesti se kyllä on edistynyt, kun joskus sitä juuttuu aina tänne nettiin jutustelemaan...ja on toki aina kiva kun joku vastaa...saa sitä huomiota...sitähän me kaikki haluamme...
Tylsää se olis ihan yksin keskustella...ja aina sitä saa uusiakin näkökulmia asioihin...toisen eriävistäkin mielipiteistä...kun meitä ihmisiä ja tapoja elää on niin monenlaisia... 5+20=25 kirjoitti:
"Itse ihmettelen sitä, miten joku aikuinen ihminen jaksaa trollailla jatkuvasti tällä palstoilla. Ja kateellisena sitten itkee, kuin pikkulapsi huomioa...
Ja vielä ihmiseltä, jota ei voisi enää vähempää kiinnostaa."
Noh...ensinnäin en oikein tiedä mitä tuo trolli/trollailu tarkoittaa...kun käsittääkseni minä vastaan aina jonkun kommenttiin...tässä viime tunteina tänään nyt sinun kommentteihisi...tässä ketjussa...
pidin myös tuosta...oliko se nimimerkki Korsi aloittamasta keskustelun aiheesta...mutta se hiljeni tuos iltapäivällä...
Mutta vastaaminen kommentteihin kai lienee keskustelupalstan tarkoitus? jos oikein olen ymmärtänyt...enkä edelleenkään ymmärrä mistä syystä olisin kateellinen sinulle...
mutta joo käväisin äsken ärrällä hakemas itselleni pikkusen extremeä elämään suklaapatukan ja pitkän lonkerotölkin muodossa...kun alkaa siivouspäivä olla pulkassa...
kovin hitaanlaisesti se kyllä on edistynyt, kun joskus sitä juuttuu aina tänne nettiin jutustelemaan...ja on toki aina kiva kun joku vastaa...saa sitä huomiota...sitähän me kaikki haluamme...
Tylsää se olis ihan yksin keskustella...ja aina sitä saa uusiakin näkökulmia asioihin...toisen eriävistäkin mielipiteistä...kun meitä ihmisiä ja tapoja elää on niin monenlaisia..."..ja aina sitä saa uusiakin näkökulmia asioihin...toisen eriävistäkin mielipiteistä...kun meitä ihmisiä ja tapoja elää on niin monenlaisia..."
Täsmälleen. Ja toisinaan juuri sieltä "erilaisesta näkökulmasta" saa enemmän kuin heti oivaltaakaan. Vaikka todellisuudessa tuo erilaisuuus ei ole sitä minkä olemme omassa käsityksessämme luoneet.
Toisen arvostaminen; se näkyy sanoissa ja teoissa. Muistetaan vain huolehtia jokainen siitä, minkä kuvan haluamme itsestämme antaa. Eikä merkittävintä ole se, kuinka itseä kohdellaan. Vaan se, kuinka näkee toisen muita kohtelevan.
Itsensä arvostaminenkin näkyy sanoissa ja teoissa. Siksi halaankin itseäni nyt pitkään ja lujasti. Ja kehoitan kaikkia muitakin palstalaisia tekemään samoin.
- Lempeydellä ek - Halaillaan :)
- haukka varpus
"Ketkä joutuvat narsistin manipulaation "uhreiksi".
No heitä tyhmemmät. He joilla ei riitä voimat ajattelemaan itse."
Mitä on tyhmyys? Sitäkö ettei pärjää Mensan testeissa vai sitä ettei kykene pitämään puoliaan? Varmaan tuo jälkimmäinen siinä mielessä että siitä on todennäköisemmin enemmän haittaa oman elämän kannalta koska elämästä on vaikea selvitä törmäämättä k..päihin joiden kanssa pitäisi osata pitää puolensa. Mutta miksi on ihmisiä jotka eivät kykene pitämään puoliaan? Ehkä siksi että heidät on kasvatettu niin, heidät on murennettu jo lapsuudessa ja saatu uskomaan ettei heidän ole syytä pitää puoliaan, he eivät ole sen arvoisia. Narsistissa ja uhrissa kohtaa usein kaksi lapsuutensa vaurioittamaa ihmistä, oireet ovat erilaiset vaikka tauti sama. Kumpi lopulta siis on se tyhmä? Molemmat sanoisin, kumpikaan kun ei kykene olemaan onnellinen vammansa takia ja tuhlaavat elämänsä harhakuvan perässä juoksemiseen.
Narsisti nimenomaan pelkää, pelkää niin h...tisti ettei kykeke käsittelemään tuota pelkoa ja siksi ajautuu elämään omaan maailmaansa jossa tuota uhkaavaa asiaa ei ole. Ja mitä narsisti pelkää? No häpeää. Kun ei ole sitä itsetuntoa niin ei pysty pitämään itseään arvokkaana myös virheellisenä, virheellisena kuten me kaikki olemme.
Narsisti tekee typeryyksiä koska ei tajua asioita ja ihmisiä samoin kuin useimmat muut, koska narsistin maailmassa on ihan eri mittasuhteet. Mitään narsisti ei tietysti voi myöntää, itselleenkään, koska ei kestä sitä häpeää että olisi toiminut jotenkin typerästi.
Narsisti viihtyy luusereiden kanssa koska siinä seurassa ei tarvitse esittää ja vakuuttaa niin paljoa, voi olla enemmän oma itsensä, luuseri, saamatta halveksuntaa osakseen. Siinä seurassa iso ääni ja pöyhkeät puheet ovat tärkeämpiä kuin todelliset teot, järjevyys tai vastuullisuus. Koko porukka on luusereita sen takia että heiltä puuttuu todelliset teot, järjenkäyttö ja erityisesti vastuu, joten he eivät voi sellaisia asioita edes pitää arvossa. - minä en
ole ihan varma siitä asiasta voidaanko kaikkia selittää sillä, että oli huono lapsuus ja huonot vanhemmat. En edelleenkään saa tuota ajatusta ympättyä ja sillä selitettyä tätä narsismin kehyksiin. Tarvitaan jotain muuta kuin pelkästään tuo raami, muutenhan me kaikki oltaisiin empaatittomia luusereita. Minusta tuo on se helpoin tapa narsistille selittää asiat.
- juhani lehtinen
" Mitään narsisti ei tietysti voi myöntää, itselleenkään, koska ei kestä sitä häpeää että olisi toiminut jotenkin typerästi."
Kaikkihan toimii joskus typerästi, mutta tuntemani narsistit eivät voi myöntää oikeastaan mitään virheitään, jos sattumalta myöntävät, niin syy tapahtumaan on kuintenkin jossain muussa.
Tunteeko narsisti häpeää, mutta ei myönna sitä, vai pystyyköhän oikeasti kiertämään tunteen jotenkin alitajuntaisesti??
Esim. narsisti jää pettämisestä kiinni, hän saattaa jopa sivulauseessa myöntää tapahtuman, mutta sitten väittää että puolison syytä se kuitenkin oli, kun ei saanut riittävästi huomiota ja hän teki pettämisen niin avoimesti, että puolison olisi pitänyt huomata se jo ajat sitten, jos olisi välittänyt.....
Uskooko narsku oikeasti omiin väittämiin ?- haukka varpus
Musta tuntuu että narsistin on pakotettava itsensä uskomaan väittämiinsä. Narsisti kai sentään aikuisena ihmisenä tajuaa järjen tasolla oma osuutensa, ja sen että asioista pitäisi ottaa vastuu, vaikka tunnetasolla ei asiaa oikein sisäistä. Tuota vastuuta ja häpeää hän kuitenkin osaa odottaa ja vaatia muilta, kyllä hän tietää mistä niissä on kyse.
Järjen ääni pitää vaientaa, pakottaa itsensä uskomaan miellyttävämpi totuus. Juuri itselleen narsisti eniten valehteleekin koska hänen itsensä pitäisi kyetä häpeä käsittelemään jos myöntäisi sellaiseen olevan syytä. Koska narsisti ei kykene häpeää käsittelemään, hän siirtää sen ensisijaisesti jonkun muun häpeäksi, tai sitten vain kieltää kaiken. Vastuuttomuus on työkalu joka takaa suht vaivattoman siirron/kieltämisen. Jos vastuu yhtään kaihertaisi, joutuisi pian pohtimaan omaa osuutaan ja sitä kautta siihen liittyvää häpeää.
Ajattelen että häpeä on musta aukko, kaiken elämän imevä pelottava möykky, narsistin alitajunnassa. Jotakin jota ei uskalla kohdata mistään hinnasta vaikka tietää sen olevan olemassa.
Ei tarvitse olla narsisti kyetäkseen kieltämään/unohtaakseen asioita joita ei kyekene käsittelemään, sitähän tapahtuu traumaattisen kokemusten yhteydessä, mutta yleensä nuo traumat ovat vähän eri luokkaa kuin häpeä jostakin normi mokasta tai siitä ettei ole se rikkain, kaunein ja mahtavin. Narsisti elämän täytyy olla yhtä traumaa koska sitä täydellisyyttä ei ole olemassakaan jota ei tarvitsisi hävetä, narsistin mittapuun mukaan. - 13+1=14
haukka varpus kirjoitti:
Musta tuntuu että narsistin on pakotettava itsensä uskomaan väittämiinsä. Narsisti kai sentään aikuisena ihmisenä tajuaa järjen tasolla oma osuutensa, ja sen että asioista pitäisi ottaa vastuu, vaikka tunnetasolla ei asiaa oikein sisäistä. Tuota vastuuta ja häpeää hän kuitenkin osaa odottaa ja vaatia muilta, kyllä hän tietää mistä niissä on kyse.
Järjen ääni pitää vaientaa, pakottaa itsensä uskomaan miellyttävämpi totuus. Juuri itselleen narsisti eniten valehteleekin koska hänen itsensä pitäisi kyetä häpeä käsittelemään jos myöntäisi sellaiseen olevan syytä. Koska narsisti ei kykene häpeää käsittelemään, hän siirtää sen ensisijaisesti jonkun muun häpeäksi, tai sitten vain kieltää kaiken. Vastuuttomuus on työkalu joka takaa suht vaivattoman siirron/kieltämisen. Jos vastuu yhtään kaihertaisi, joutuisi pian pohtimaan omaa osuutaan ja sitä kautta siihen liittyvää häpeää.
Ajattelen että häpeä on musta aukko, kaiken elämän imevä pelottava möykky, narsistin alitajunnassa. Jotakin jota ei uskalla kohdata mistään hinnasta vaikka tietää sen olevan olemassa.
Ei tarvitse olla narsisti kyetäkseen kieltämään/unohtaakseen asioita joita ei kyekene käsittelemään, sitähän tapahtuu traumaattisen kokemusten yhteydessä, mutta yleensä nuo traumat ovat vähän eri luokkaa kuin häpeä jostakin normi mokasta tai siitä ettei ole se rikkain, kaunein ja mahtavin. Narsisti elämän täytyy olla yhtä traumaa koska sitä täydellisyyttä ei ole olemassakaan jota ei tarvitsisi hävetä, narsistin mittapuun mukaan."Vastuuttomuus on työkalu joka takaa suht vaivattoman siirron/kieltämisen. Jos vastuu yhtään kaihertaisi, joutuisi pian pohtimaan omaa osuutaan ja sitä kautta siihen liittyvää häpeää"
Ihan hyvää ja mielenkiintoista kommentointia, sopii mietittäväksi meille kaikille, oli ny narsisti, tavis tai ns. uhri...
Kun hyvin usein me unohdamme sen oman vastuumme asioihin/tapahtumiin...mikään sota ei syty yksipuolisesti...riitaankin tarvitaan aina vähintäänkin kaksi...
Mutta ah, kuinka helppoa se onkaan vierittää vastuu sille toiselle...en minä, mutta kun se toinen...se on niin kauhea, kylmä piittaamaton, kohtelee huonosti, tekee niin ja näin...
Mutta siltikin välttelee kysymystä miksi itse on sellaisessa suhteessa...
- ei tietenkään
usko, mutta yrittää kiemurrella valheistaan ulos, koska tietää tehneensä väärin ja tietää minkälaisen tunne väärintekemisen ja siitä seuranneen kiinnijäämisen häpeäntunne voi olla. Vrt lapsen käytökseen. Häpeä siitä, että on "huono" toisen silmissä on luultavasti sen kaikkein pahin tuska kestää. Tämä huonouden häpeä taas ajaa pelkoon - hylätyksi tulemisen pelkoon. Narsistin tunnemaailma pyörii ympyrää, hän etsii rakkautta, saa sitä, mutta se ei olekaan sitä mikä korjaisi hänen sisäisen lapsensa. Se rakkaus mitä narsisti etsii ja haluaa ei ole aikuisten ihmisten välistä keskinäistä toinen toistaan tukemista kaikessa-rakkautta, vaan pikemminkin äiti-lapsi-rakkautta, jossa narsistin täytyy voida saada olla lapsi ja häntä kohdella kuin lasta. Häneltä puuttuu aikuisen vastuuntunto ja rajat.
- juhani lehtinen
Tarvii laittaa esimerkki, joka on myös tosi, vain nimet muutettu :-):
Narsku nimeltä Pena tutustuu Mikkoon salilla ja he "ystävystyvät". Mikon kaveri seurustelee narskun exän kanssa ja Mikko saa sitä kautta kuulla Minkälainen ihmishirviö Pena oikeasti on. Mikko lopettaa ystävyyden Penaan ja sanoo ettei voi hyväksyä miten pena kohtelee naisia ja ei halua olla hänen kanssaan tekemisissä.
Narsku syyttää tapahtuneesta hänen exää ja tietenkin mikko pääsee mustallelistalle.
Miten joku voi syyttää tästä jotain muuta kuin itseään?
Jos minä vetäisin naistani turpaan ja hän ottaisi eron, niin kyllä minä ainakin ymmärtäisin syyn....- ymmärtäisitkö
myös sen, että kukaan ex-naisesi kaverinkaverikaan ei voisi olla tekemisissä sinun kanssasi?
- SP
Narsisti, don Quijote, on ikuisella taisteluretkellä tuntematonta vihollista vastaan joka on lähinnä hänen omassa päässään. Narsistin päässä on oletus että kaikki hyökkäävät häntä vastaa ennemmin tai myöhemmin koska häntä vihataan ja kadehditaan hänen ylivertaisuutensa takia. Parempi hyökätä itse ensin varmistaakseen voiton koska häviö olisi liian suuri häpeä narsistille kantaa. Vastapuoli ei useinkaan tiedä olevansa osallisena taistelussa, mikä aiheuttaa surkuhuopaisiakin tilanteita. Narsisti huitoo aseilla jotka eivät vastapuolen näkökulmasta edes ole aseita vaan vain epäloogista, outoa käytöstä. Toki iskut osuvatkin niihin jotka ovat jonkinlaisessa riippuvuussuhteessa narsistiin: lapsiin, puolisoon jne. He ovatkin halveksuttavaa materiaalia, narsistin näkökulmasta, koska alistuvat ottamaan iskuja vastaan. On raukkamaista kiusata heikompiaan, monen muun näkökulmasta, mutta eihän narsisti tätä tajua koska hänellä on OIKEUS.
Totta kai narsisti on sitä mieltä että hän on haka manipuloimaan. Että muut ihmiset ovat halveksuttavia ja heikkoja ja heikkoja on lupa käyttää hyväksi, eihän hän muuten olisi narsisti. Narsisti voi vain oikeuttaa tekonsa koska hänessä ei ole selkärankaa nähdä toisenlaista totuutta, totuutta jossa narsisti on pohjimmiltaan heikko ressukka, ikuinen koulukiusaaja, joka vaatii poikkeuksellisen kovan kuoren pysyäkseen kasassa. Totuutta jossa narsisti on yksinäinen don Quijote matkalla päämäärään jota ei ole edes olemassa, tuhlaamassa elämäänsä naurettavaan taisteluun jolloin elämä jää elämättä. Narsisti on ikuinen pikkulapsi joka kerjää hyväksyntää, hakee huomiota kiukuttelemalla ja tekemällä pahaa.- Tietoa narsismista
PS nimimerkillä kirjoittanut kuvasi PAS syndrooman, eli PAS oireyhtymän oikein selkeästi tuossa kirjoituksessa joko tietäen tai tiedostamattaan.
PAS syndrooma ei ole monellekaan tuttu. Olisi hyvä jos olisi ihmisille tuttu koska ihmiset voisivat silloin päästä käsitykseen narsistisuuden kuvasta ja piirteistä ja päättää kenen kanssa ja kenen puolella ovat ja missäkin asiassa. Narsistien ongelma on että he eivät ymmärrä narsistisuuden syy-yhteyttä ja ymmärtäessään narsistisuuden kieltävät tosiasiat itseltään ja muilta voimakkaasti, on osa oikeaa ja aitoa narsismia. Tästä on paljon psykiatrien ja psykologien kirjoituksia olemassa jotka löytyy Googlettamalla. Minua kiinnostaa aihe jota olen lukenut vuosia joka auttaa ymmärtämään paremmin narsisteja ja heidän mielihaluja ja pakkomielteitä.
Lukuisista kirjoituksista käy ilmi että narsistit ovat psykopaatteja jotka eivät tunne ja tiedosta asioita. Lisäksi esittäminen, teatraalinen esiintyminen on osa narsistin persoonallisuushäiriötä. Narsistilla voi olla myös muita piirteitä kuten viattomuuden kuvan luominen erilaisin teemoin kuten uskonnollisuus. Narsistit pyrkivät luomaan kulisseja ja rooleja jotka kuvastaa hyvin selkeästi narsistin riippuvuudesta ja saamastaan huomiosta. Narsisteilla on myös useimmissa tapauksissa tarve pakonomaiseen kauneuden korostamiseen. Jotta narsisti saavuttaa tavoitteensa hän on valmis tekemään mitä tahansa, vaikka kauneusleikkaukseen.
Tutkijat ovat todistaneet että narsisteilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sellaiset ihmiset ovat uskottomia ja luovat tilanteita johon eivät halua mutta haluavat tehdä uhrauksia saavuttaakseen jotain, eli kiusaamisesta saatua mielihyvää, taloudellista hyötyä jne. Tutkimuksessa on käynyt ilmi myös että naiset pitävät kärkipaikkaa narsistisuudessa eikä se mikään uutinen ole koska moni sen tietää jo sanomattakin
.
Tuossa mitä ihmiset ovat kirjoittaneet, ei ole mitään uutta. Se on jo tiedossa. Lukemisesta on kuitenkin se hyöty että asian laajuus ja muoto korostuu sekä käsitys narsistisuudesta vahvistuu. Narsisteista sanotaan että he ovat ylpeitä, ylimielisiä, epälojaaleja, omahyväisiä jotka haluavat satuttaa lähimmäisiä.
Yhteiskunnassa asiat elävät ja menevät omalla rytmillä, narsistien pyrkiessä luomaan kaaosta, dramatiikkaa ja jännitystä elämäänsä. Se luo väistämättä tilanteita joka voi olla kohtalokasta etenkään jos narsisti ei tiedä tai edes tunnista omia tai toisen rajoja. Rajojen tunnistaminen kanssakäymisessä on erittäin tärkeää koska sillä pystyy vaikuttamaan omaa ja muiden elämänlaatuun.
- pedopope.
Narsisteiksi ihmisiä kutsuvat henkilöt, jotka ovat pettyneet omaan kykyynsä luoda kontakteja "normaaleihin ihmiseen". Ns narsistin puoliso on aina riippuvainen persoollisuus, jota kukaan normaali ihminen ei jaksa. Tälläinen "narisistin uhri" ei pysty antamaan parisuhteessa normaalia tilaa toiselle henkilölle. Siksi he ajautuvat hyväksikäyttäjän seuraan, koska vain tälläinen henkilö pystyy sietämään jatkuvaa huomion ja hyväksynnän kipeyttä.
Narsistista käytöstä ruokkivat heikkoitsetuntoiset henkilöt. Tämähän on kaikkien uskonnollisten ryhmittymien olemassa olon perusta. Itseään etsivät henkilöt hakeutuvat jonkun narsistin seuraan, joka on tietävinään ratkaisun kaikkiin heidän ongelmiinsa.
Ironista kyllä, narsisteista pitävät meteliä eniten juuri kristillisiin yhteisöihin yhteydessä olevat tahot. Eli henkilöt jotka ovat todennäköisesti itse pahimpia narsisteja, tämä on tietysti luonnollinen tapa viedä huomio pois itsestään. syyttää muita. - kohdannut-
Narsistilla ei ole oikeutta kajota muihin henkisesti eikä fyysisesti. Lupaa ei ole, vaikka toinen ei ymmärtäisi mistä on kyse. Minusta ns. narsistipsykopaatti voisi olla kanssa huono juttu, luulen että olen kohdannut. Tai yleensäkin pahemmat häiriöt. Itsekkyys joka ei piittaa koskaan.
- Uskottava se on
Narsistilla ei kysy lupaa onko oikeutta kajota muihin henkisesti tai fyysisesti.
He kuvittelevat omien toimien olevan oikeutettuja ja asettaa itsensä aina muiden yläpuolelle kuten kirjallisuudessa on puhuttu diktaattorimaisista toimintatavoista. Narsistien uhreilla ei ole oikeutta puolustautua ja tähän narsisti pyrkii tekemällä uhreistaan puolustuskyvyttömiä kaikin keinoin ja torpedoimaan heidän elämänsä ivallisella tavalla. Sekään ei riitä narsistille. heille ei riitä mikään koska he ovat syntyjään sairaita eikä siitä voi koskaan parantua. Se vain pahenee ikää myöten. Jotain tunnuspiirteitä kirjallisuus valottaa narsistisuudesta kuten epäileväisyys, syyttely, uskottomuus, painostus, kiristys, lahjonta ja valehtelu.
Yksi psykologi kertoi tv-haastattelussa että narsistille pitää tapahtua jotain sellaista joka pysäyttää sen elämän ja pakottaa narsistin itsensä tekemään töitä voittaakseen narsistisuuden. Psykologi ei usko että narsisti oppisi mitään koskaan vaan palaa aina lähtöpisteeseen ja samoihin tapoihin. Psykologi lisäsi että narsistit ovat moraalittomia ihmisraunioita vaikka voivat antaa toisen kuvan kuten esimerkiksi viattomuudella. Narsisti on taipuvainen valemuistoihin ja väritettyihin kertomuksiin jotka kantavat traumojaan lapsuudesta asti aikuisuuteen. Narsistien kertomukset ovat ns. läpinäkyviä. Psykologit ja psykiatrit väittävät myös että äitiys toimii viimeistään kipinänä ja alkuun panevana tekijänä naisen narsistisuudelle. Se tekee äitiyden jälkeen entistä enemmän itserakkaaksi. Narsistiäitien tiedetään hajottaneen perheitä jopa tarkoituksella saadakseen tilanteen haltuunsa. Uskon kyllä, koska tuo on nähtävissä monissa mielivaltaisissa, fanaateissa äideissä selvästi.
Narsistit ovat sairaita, vastuuttomia ja aiheuttavat tiedostaen paljon mielipahaa tekemällä vääryyttä muille saaden siitä mielihyvää. Sitä verrattiin pyromaaniin. Narsistit tekevät älyttömiä temppuja ja saavat maksaa siitä aina myöhemmin ansionsa mukaan mikä ei heitä itseään tietysti miellytä.
Kyllä se on uskottava psykologeja ja psykiatreja jotka näkevät narsisteja työnsä ja elämänsä kautta paljon.
- TOTUUS
Seuratkaa PÄÄMINISTERI KATAISTA näätte todellisen narsismin.Aina löytyy selitys joka asiaan ja vieläpä niin et kaikki uskovat enenmmän häntä kun jumalaa.EI kadu,häpeä eikä omaatuntoa aina hän oikeassa ja muut väärin ymmärtävät häntä.Muita kyllä haukkuu ja nälvii mut kun itseen kohdistuu naamapunaisena hikoaa ja raivoaa.
- juhani lehtinen
"Narsisti huitoo aseilla jotka eivät vastapuolen näkökulmasta edes ole aseita vaan vain epäloogista, outoa käytöstä."
Erittäin hyvä kommentti. Muutaman kerran kun on narskun kanssa tullut riitaa, tai oikeastaan itse olen vain halunnut sopia asiota, mutta narsku kun ei voi sietää mitään kommenttia hänen virheistään, niin helposti riitelyksi menee.
Kun narskulla on selkä seinää vasten ja pitäisi pystyä perustelemaan väitteitään, niin sitten hän alkaa muuttamaan tarinaa ja todellakin epäloogiseen ja outoon tyyliin hyppimään asiasta toiseen ja hänen riitelynsä kuulostaa lähinnä pikku lapsen jutuille.
Viimeistään silloin hän tekee itsestään naurettavan, huonon häviäjän ja kuulostaa todella katkeralta.
Miten tälläisen tilanteen jälkeen voi narsku pitää itseään niin fiksuna ja älykkäänä ihmisenä?- yxex
Meistä kukaan ei voi varmuudella tietää mitä toisen ihmisen päässä tapahtuu. Voimme tehdä oletuksia että lähimmäinen on narsisti tai terveen itsetunnon omaava.
Toisen käyttäytymisen havannointi antaa kuitenkin suuntaviittaa millainen hän on. Itseään kohtaan, muita kohtaan, 'minua' kohtaan.
Tarinan muuttaminen, epäloogisuus tms on defenssikäyttäytymistä - varsinkin selkä seinää vasten. Selättäjä ei välttämättä huomaa ahdistavansa toista nurkkaan, vaan huomaa ainoastaan (ehkä nauttien) toisen olevan naurettava ja huono häviäjä.
Tässä asetelmassa (selkä seinää vasten) sosiaalinen vuorovaikutus ei virtaa vapaasti, ja, kaikessa tragikoomisuudessa, molemmat osapuolet saattavat ajatella toisen olevan 'se narsisti' (vuorovaikutuksen epäonnistuminen ulkoistetaan toisen syyksi), jos sen termin ovat jostain oppineet. - juhani lehtinen
yxex kirjoitti:
Meistä kukaan ei voi varmuudella tietää mitä toisen ihmisen päässä tapahtuu. Voimme tehdä oletuksia että lähimmäinen on narsisti tai terveen itsetunnon omaava.
Toisen käyttäytymisen havannointi antaa kuitenkin suuntaviittaa millainen hän on. Itseään kohtaan, muita kohtaan, 'minua' kohtaan.
Tarinan muuttaminen, epäloogisuus tms on defenssikäyttäytymistä - varsinkin selkä seinää vasten. Selättäjä ei välttämättä huomaa ahdistavansa toista nurkkaan, vaan huomaa ainoastaan (ehkä nauttien) toisen olevan naurettava ja huono häviäjä.
Tässä asetelmassa (selkä seinää vasten) sosiaalinen vuorovaikutus ei virtaa vapaasti, ja, kaikessa tragikoomisuudessa, molemmat osapuolet saattavat ajatella toisen olevan 'se narsisti' (vuorovaikutuksen epäonnistuminen ulkoistetaan toisen syyksi), jos sen termin ovat jostain oppineet.yxex:
Mitäs yrität tuolla oikeen kertoa, en ainakaan ymmärrä pointia, ei tossa ole päätä eikä häntää.
Ehkäpä olen sittten tyhmä....
Ei narsistia tarvitse edes ahdistella, kun hän nousee jo takajaloilleen ja tuntuu ymmärtävän kaikki asiat luokkauksena.
Kun tähän pisteeseen on päästy, niin hän tekee keskustelusta suorastaan taidetta.
Keskustelusta hävii kokonaan loogisuus, käyttäytyy todella oudosti ja yrittää luokata asiolla jotka vaan huvittavat.
Jos minulla on selkä seinää vasten ja ei ole mitään faktoja esittää, niin kyllä osaan myöntää olevani väärässä.
Jos taas osaan perustella hyvin väitteeni ja kaikki faktat osoittavat minun olevan oikeassa, niin narsistimainen vastaan räpiköinti on vain huvittavaa! - yxex
juhani lehtinen kirjoitti:
yxex:
Mitäs yrität tuolla oikeen kertoa, en ainakaan ymmärrä pointia, ei tossa ole päätä eikä häntää.
Ehkäpä olen sittten tyhmä....
Ei narsistia tarvitse edes ahdistella, kun hän nousee jo takajaloilleen ja tuntuu ymmärtävän kaikki asiat luokkauksena.
Kun tähän pisteeseen on päästy, niin hän tekee keskustelusta suorastaan taidetta.
Keskustelusta hävii kokonaan loogisuus, käyttäytyy todella oudosti ja yrittää luokata asiolla jotka vaan huvittavat.
Jos minulla on selkä seinää vasten ja ei ole mitään faktoja esittää, niin kyllä osaan myöntää olevani väärässä.
Jos taas osaan perustella hyvin väitteeni ja kaikki faktat osoittavat minun olevan oikeassa, niin narsistimainen vastaan räpiköinti on vain huvittavaa!Puhuin tietystä asetelmasta missä ihminen seuraa tarkasti toisen toimintaa, havaitsematta omaa käyttäytymistään suhteessa toiseen.
Kommentistasi olin aistivani vahingoniloisuutesi siitä miten "hän (narsisti) tekee itsestään naurettavan, huonon häviäjän ja kuulostaa todella katkeralta."
On hyvä että osaat nurkkaan ajettuna myöntää olevasi väärässä, mutta ehkä kaikilta se ei onnistu, tai valitsevat toisenlaisen menettelytavan.
Eli, jos joku räpiköi vastaasi, vaihtoehtona on myös suvaita se käytös, vaikket hyväksyisikään sitä. Oikeastaan vaihtoehtoja on kolme; suvaita, yrittää muokata toista, tai lähteä pois tilanteesta. - juhani lehtinen
yxex kirjoitti:
Puhuin tietystä asetelmasta missä ihminen seuraa tarkasti toisen toimintaa, havaitsematta omaa käyttäytymistään suhteessa toiseen.
Kommentistasi olin aistivani vahingoniloisuutesi siitä miten "hän (narsisti) tekee itsestään naurettavan, huonon häviäjän ja kuulostaa todella katkeralta."
On hyvä että osaat nurkkaan ajettuna myöntää olevasi väärässä, mutta ehkä kaikilta se ei onnistu, tai valitsevat toisenlaisen menettelytavan.
Eli, jos joku räpiköi vastaasi, vaihtoehtona on myös suvaita se käytös, vaikket hyväksyisikään sitä. Oikeastaan vaihtoehtoja on kolme; suvaita, yrittää muokata toista, tai lähteä pois tilanteesta."Oikeastaan vaihtoehtoja on kolme; suvaita, yrittää muokata toista, tai lähteä pois tilanteesta. "
Oikeudenmukaisuus on minun valintani, eli faktat pöytään ja yritän nähdä (useasti myös näen) asian myös vastapuolen kannalta.
Jos tilanne vaatii, niin poistun paikalta.
Eli oikeastaan vaihtoehtoja on enemmän kuin kolme. - 20+20=40
juhani lehtinen kirjoitti:
"Oikeastaan vaihtoehtoja on kolme; suvaita, yrittää muokata toista, tai lähteä pois tilanteesta. "
Oikeudenmukaisuus on minun valintani, eli faktat pöytään ja yritän nähdä (useasti myös näen) asian myös vastapuolen kannalta.
Jos tilanne vaatii, niin poistun paikalta.
Eli oikeastaan vaihtoehtoja on enemmän kuin kolme."Oikeudenmukaisuus on minun valintani, eli faktat pöytään ja yritän nähdä (useasti myös näen) asian myös vastapuolen kannalta.
Jos tilanne vaatii, niin poistun paikalta"
Noh, oikeudenmukaisuus ja faktat ovat sen ihmisen tuntemus/kokemus joka asian esittää omasta näkökulmastaan...mikä hänestä tuntuu oikealta ja tsoasialta ...
kun taas vastapuolen näkemys oikeudenmukaisuudesta ja faktoista voi olla vallan muuta ...
Mutta joo...jotenkin tuntuu että ikä tuo armollisuutta ja helpotusta siihenkin ettei enää ole niin vimmattua oikeassa olemisen pakkoa...
paljon on apua tuonut myös työelämä, jossa joutuu aina pitämään mielessä sen, että ns. "asiakas on aina oikeassa"...vaikka tietääkin että hän on väärässä...
Vaikka toki se ilkeyskin joskus pääsee valloilleen ja on vahingoniloinen...turhaan vielä provosoi toista...
joskus kaduttaakin, että pitikö minun, onko aina pakko saada sanoa se viimeinen sana...varsinkin jos asia ei ole itselle niin tärkeä.
Sellaisesta sikiää vain pitempiaikaista kaunaa, kun hyvin usein ihmiset muistavat nöyryytyksen/kasvojensa menettämisen kauankin ja pyrkivät ikäänkuin kostamaan...niin menee sitten taas pilalle sekin vuorovaikutus/kohtaaminen...
varmaan kaikilla meillä on oppimista tässäkin asiassa...yrittää asettua sen vastapuolen asemaan joka tuli nolatuksi...tiedämme kyllä tuonkin tunteen, miltä se tuntuu...
tuskin kukaan on selvinnyt elämästä ilman tuota kokemusta...eri asia sitten on jos ei sitä ole kyennyt myöntämään...niin silloin on vaikea ymmärtää toistakaan... - juhani lehtinen
20+20=40 kirjoitti:
"Oikeudenmukaisuus on minun valintani, eli faktat pöytään ja yritän nähdä (useasti myös näen) asian myös vastapuolen kannalta.
Jos tilanne vaatii, niin poistun paikalta"
Noh, oikeudenmukaisuus ja faktat ovat sen ihmisen tuntemus/kokemus joka asian esittää omasta näkökulmastaan...mikä hänestä tuntuu oikealta ja tsoasialta ...
kun taas vastapuolen näkemys oikeudenmukaisuudesta ja faktoista voi olla vallan muuta ...
Mutta joo...jotenkin tuntuu että ikä tuo armollisuutta ja helpotusta siihenkin ettei enää ole niin vimmattua oikeassa olemisen pakkoa...
paljon on apua tuonut myös työelämä, jossa joutuu aina pitämään mielessä sen, että ns. "asiakas on aina oikeassa"...vaikka tietääkin että hän on väärässä...
Vaikka toki se ilkeyskin joskus pääsee valloilleen ja on vahingoniloinen...turhaan vielä provosoi toista...
joskus kaduttaakin, että pitikö minun, onko aina pakko saada sanoa se viimeinen sana...varsinkin jos asia ei ole itselle niin tärkeä.
Sellaisesta sikiää vain pitempiaikaista kaunaa, kun hyvin usein ihmiset muistavat nöyryytyksen/kasvojensa menettämisen kauankin ja pyrkivät ikäänkuin kostamaan...niin menee sitten taas pilalle sekin vuorovaikutus/kohtaaminen...
varmaan kaikilla meillä on oppimista tässäkin asiassa...yrittää asettua sen vastapuolen asemaan joka tuli nolatuksi...tiedämme kyllä tuonkin tunteen, miltä se tuntuu...
tuskin kukaan on selvinnyt elämästä ilman tuota kokemusta...eri asia sitten on jos ei sitä ole kyennyt myöntämään...niin silloin on vaikea ymmärtää toistakaan..."oikeudenmukaisuus ja faktat ovat sen ihmisen tuntemus/kokemus joka asian esittää omasta näkökulmastaan..."
joo samaa mieltä, siksipä kirjoitin: "yritän nähdä (useasti myös näen) asian myös vastapuolen kannalta"
Kun osaa asettua vastapuolen asemaan, niin silloin usein ymmärtää hänen käyttäytymisen. Tämä ei päde kaikkiin ihmisiin, otetaan esimerkiksi vaikka NPH :-) - 4+2=6
juhani lehtinen kirjoitti:
"oikeudenmukaisuus ja faktat ovat sen ihmisen tuntemus/kokemus joka asian esittää omasta näkökulmastaan..."
joo samaa mieltä, siksipä kirjoitin: "yritän nähdä (useasti myös näen) asian myös vastapuolen kannalta"
Kun osaa asettua vastapuolen asemaan, niin silloin usein ymmärtää hänen käyttäytymisen. Tämä ei päde kaikkiin ihmisiin, otetaan esimerkiksi vaikka NPH :-)"Tämä ei päde kaikkiin ihmisiin, otetaan esimerkiksi vaikka NPH :-) "
niin mutta jos sinulla on edes aavistus/oletus, että vastapuoli on NPH...niin sitä suuremmalla syyllä sinun pitäisi kyetä asettumaan vastapuolen asemaan...eikä yrittää väenväkisin saada häntä tekemään itsestään naurettavan...
Ns. kivaahan se vo olla, vahngonnilo on paras ilo...mutta siltikin...onko se omakaan käytös silloin hyvää...ja miettiä omiakin motiivejaan...miksi niin tekee...
mutta joo, pyhimys en ole minäkään...mutta joskus tuotakin voi ajatella...se sitä hyväksymistä, narsisti (NPH) on mikä on, hän ei voi sille itsekään mitään...
- toki hän
voi pitää, kun ajattelee, että sinä et vaan ymmärrä ja käsitä hänen älykästä ajatteluaan, kun olet niin pihalla kaikesta ja tyhmä. Narsistin ajatukset ja olettamukset eivät perustukaan loogisuuteen vaan samanlaiseen kaaottisuuten kuin hänen tunne-elämänsä. Mitä vain hänelle yrität selittää hän ottaa sen vastaan syytöksenä, torjuntana ja epäluottamuksena häntä kohtaan.
- 12+12
Aloituksesta tai pikemminkin kirjoituksesta, joka löytyy linkin takaa:
http://www.hs.fi/elama/Näin ajattelee narsisti/a1340531647897
Eipä hirveesti tule uutta esille, mitä ei ole mainittu Sam Vakninin kirjoituksessa:
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Aapinen.html
Narsku ei vaan ilmeisesti tiedosta:
Olevansa jatkuvasti kateellinen muille ja etsii keinoja loukata tai tuhota turhautumisensa kohteita. Kärsii vainoharhaisista mielikuvista, koska uskoo, että muut kokevat hänet samoin ja todennäköisesti toimivat samalla tavalla.
Anyway onnea vaan Markulle Melisan kanssa, toivottavasti kahdesta rikkinäisestä tulee ehjä pari :-)
Olisi kiva kuulla Markun kommentit heidän eron jälkeen.......... - konevitsan kellot
ei yleensäkään tyhmemmät vaan ne jotka luottavat eivätkä tunnista narsistisia piirteitä narsistin käytöksessä
- 5+5=10
"niin mutta jos sinulla on edes aavistus/oletus, että vastapuoli on NPH...niin sitä suuremmalla syyllä sinun pitäisi kyetä asettumaan vastapuolen asemaan...
..mutta joo, pyhimys en ole minäkään...mutta joskus tuotakin voi ajatella...se sitä hyväksymistä, narsisti (NPH) on mikä on, hän ei voi sille itsekään mitään..."
Jos aavistaa toisen olevan narsku, niin sitten hänen toimintansa pitää vaan hyväksyä, koska hän ei ole itse syyllinen käytökseensä?
Tässä olikin melkoinen viisaus.... - narskut elämän pilaa
Jokainen joka joutuu suoraan tai välillisesti narsistin kanssa tekemisiin, joutuu aina tavalla tai toisella uhriksi.
Jopa oikeuslaitos, kaikki viranomaiset, koko yhteiskunta ja sen yksilöt, jotka joutuvat vuorollaan tekemisiin narsistin kanssa.
Onni kulkee matkassa, joka ei kohtaa yhtään narsistia elämänsä aikana.
Narsisteilla on helvetin suuri negatiivinen vaikutus kaikkiin kohtaamiinsa ihmisiin.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341979Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.29989- 69868
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?261747Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65740- 12718
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132683- 80674
- 26662
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.207655