Jakamattoman pesän osakkaiden ristiriidat

Yhteisen pöydän ääreen ja pelisäännöt selviksi.
Se joka asuu pesän asunnossa on velvollinen maksamaan vuokraa jolla katetaan juoksevia menoja.
Sama juttu muun omaisuuden kanssa, pesä omistaa ne ja käyttäjä maksaa.

Jos näistä ei päästä yhteisymmärrykseen on jako ainoa järkevä vaihtoehto.

Jaonkin voi toteuttaa 2 tavala, kalliisti tai halvasti.
Joko sovitte keskenään jolloin pääsette halvalla tai sitten hommaatte pesänselvittäjän/jakajan joka sitten ottaa palkkionsa pesästä ja loput jaetaan osakkaille.

Fakta on että teidän muiden ei tarvitse maksella mitään kuluja, kuluthan kuuluvat pesälle ja jos pesässä ei ole rahavaroja niin kyllä se vouti pistää pesän omaisuuden myyntiin.

Ihminen on ahne ja se tarttuu heti mahdollisuuteen.
Kun alat selvittämään tätä asiaa niin laita selvät realisteiset aikarajat asioille.
Pistä vaikka kuukauden päähän takaraja jolloin sopimus asumisesta ja vuokran maksusta tulee olla selvä, jos ei niin siirryt 2 vaiheeseen, perinnönjakoon.
Perinnönjaossakin selvä takaraja, sen jälkeen käräjäoikeuteen pesänjakajan haku.

Pakota muut tekemään sopimukset tai käytät lain suomaa mahdollisuutta.
Perustele että pesänjakaja ei tule sulle sen kalliimmaksi kuin ikuinen maksujen makselu, saattaapi tulla paljon halvemmaksikkin.

Meidän piti ottaa pesänjakaja, yhden ahneen osakkaan takia, joka asusti perikunnan talossa, vaihtoi lukot ja maksatti muilla kiinteistön kuluja. Pesänjakaja myi sen sitten tuolle osakkaalle (joka oli tyhmä ja maksoi kohtuuttoman hinnan, ihan vain, ettei muut saisi siellä käydä - talolla kun oli tunnearvoa, vaikkei rahallista arvoa hometalolla ollutkaan) ja piti itse lähes puolet palkkionaan, 16 000€.

Yksikin ahne, typerä, neuvottelukyvytön osakas voi tulla pesälle kalliiksi, mutta minkäs teet? Lynkkauskin on valitettavasti laitonta.

Lusikka kauniiseen käteen ettei soppakuppi tyhjene.
ei pesänjakajaa.
Pesäjako on ihan vapaa toimitus maalaisjärjellä.

Jakamattoman kuolinpesän omaisuuden käytöstä on sovittava kaikkien osakkaiden kesken. Pesän asunnossa asuvalla ei siis ole mitään etuoikeutta irtaimiston, kuten moottoripyörän, käyttöön.

Asumismenot kuuluvat sille, joka asuu. Peruskunnostusmenot ovat pesän menoja, muut menot asunnossa asuvan menoja.

Asumisestakin siis tulisi kaikkien osakkaiden sopia. Jos sovitaan, että sisar saa toistaiseksi asua kuolinpesän asunnossa, samalla olisi sovittava pesälle (tai muille osakkaille) suoritettava hyvitys asumisesta. Pesä voi myös tehdä vuokrasopimuksen yhden osakkaansa kanssa. Vuokratulo on silloin pesän tuloa, josta peritään pääomatulon vero 30 %.

Perinnönjako tapahtuu yksinkertaisimmillaan siten, että kaikki perilliset saavat määräosuuden kaikkeen omaisuuteen. Jos sisaruksia on kolme, kukin tulee omistamaan 1/3 osan asunnosta, samoin moottoripyörästä yms:sta; rahaomaisuus jaetaan tasan. Jaossa voidaan myös sopia, että joku osakkaista lunastaa toisten osuuden (asuntoon, asuntoirtaimistoon, moottoripyörään ...) rahalla.

Tämän jälkeen kuolinpesä on lakannut ja tilalle on tullut yhteisomistussuhde (jota koskee laki eräistä yhteisomistussuhteista). Jos yhteisomistus ei toimi, yhteisomistaja voi milloin tahansa (jollei muusta ole sovittu) vaatia yhteisomistussuhteen purkamista, mikä tapahtuu yhteisen esineen (kuten asunnon) myymisellä.

Jos perinnönjaosta ei päästä osakkaiden kesken sopimukseen, käräjäoikeus määrää osakkaan pyynnöstä pesänjakajan toimittamaan perinnönjaon. Jakajan kustannukset menevät pesästä eli jakaantuvat osakkaille perintöosuuden suhteessa.

Kiitos teille kaikille,tuon sisaren kanssa "tapellessa"tuntuu,ettei tässä maailmassa ole mitään järkeä.Kaikki muut sen ymmärtää,mutta hän ei.Ei ajatusmallit ole lähelläkään toisia.No onneksi asiat voi järjestää,halvalla tai kalliilla...Pitääpä taas alkaa järjestelemään,jos vaikka saisin sen jääräpään puhelimella kiinni,jotta asiat etenisi.En toivo muuta kuin,että asiat saadaan järjestykseen ja tämä alkava sota loppumaan,ennenkuin kaikki menee.

Vuokrankin voi kaiketi jossain määrin periä takautuvasti. Tämäkin kannattaa ilmoittaa niin saattaa tulla halukkuutta asioiden sopimiseen. Ja juuri kuten yllä on kerrottu. Asian hoitamiselle selvä takaraja, josta pidetään kiinni. Jos ei asia ole takarajaan mennessä järjestynyt niin sitä mukaa järeämpiä keinoja käyttöön.

Vaadi perinnönjakoa.Meillä kun äitini oli op-pankin jäsen niin saimme sieltä edullisen lakimiehen joka teki meille jaon.Pesänhoitaja vei kaikki tarvittavat paperit hänelle ja asia oli pikaisesti selvä.
Vuokranmaksu kuuluu sille joka on sen kiinteistön vuokrannut.Olehan nyt kovana vaan sille joka pistää hanttiin.Ei hänkään saa käyttää sitä irtaimistoa teidän muiden lupaa kysymättä.
Jos teillä ei ole muuta jaettavaa kuin se talo ,niin se pitää jonkun osakkaan lunastaa itselle ja jakaa siitä saatavat rahat muiden kesken.Jos kukaan ei halua lunastaa, niin se pitää vaan myydä ulkopuoliselle.

Kiva,etä olen saanut neuvoja.Tuntuu niin kohtuuttomalta maksaa yhden sisaren menoja,joka asuu yksin kiinteistössämme työttömänä(rahasta ei ole pulaa,kun muut maksaa asumiskuluja,tosin hänkin saman osan kuin muut,päivät kuluu yhteiskunnan ja sisarien elätettävänä ja faceboookissa) Olen pyrkinyt jo niin kauan sovintoon ja huomannut ettei tule mitään.

Järjestämme perinnön jaon.Pyrimme pitämään sen "halpana" eli tehdä sopimusjakona,mutta saapa nähdä.Kun ilmoitin asiasta,eräät vanhemmat perhetutut jo alkoivat soittelemaan minulle,kuinka voin olla niin julma ja ankara,sekä ahne,kun vaadin perinnönjakoa ja asumiskuluista sopimusta.Siis heidän mielestään meidän muiden sisarten tulisi maksaa ja auttaa tätä kysyistä siskoa loputtomiin,kun hänellä menee "huonommin" kuin toisilla(siis ei ole töissä).Itse hän ei toisia auta,eikä suostu,että mitään tavaraa kuolinpesästä käytetään.Hän kai yrittää saada minua mustamaalaamalla ja perhetuttuihin vetoamalla tilanteen jatkumaan ennallaan ja sympatiat puolelleen,mutta ei auta enää.Ihan oikeasti,mistä tällainen ajattelumalli tulee? En ymmärrä.Minusta jokaisen aikuisen ihmisen tulee huolehtia itsestään.

Totta turiset,
ei se sisko koskaan opi auttamaan itseään jos jatkuvasti saa siipeillä.
Tsemppiä!

Niinpä.Jos ei itse viitsi kouluja käydä ja töitä etsiä,niin ei kai vanhempien kuoltua "perinnöksi"saa loista.Ja tämä vielä pitäisi hyväksyä.huh huh.no toivottavasti saadaan jako aikaiseksi,tai siis hyvällä ta pahalla,mutta tämä loppuu nyt.Tosi kivaa itsellä olla töissä ja miettiä,että toinen vain makaa ja odottaa,milloin laskut on maksettu,uimarannalta soittelee töihin ja kyselee,jos voitaisiin tulla kantamaan hänelle uusia huonekaluja(jos hän ne kävisi valitsemassa) ja osallistuuko kuolinpesä niiden maksuun,kun yhteiseen kiinteistöömme tulisi...Ajatelkaa,jos tämä jatkuisi näin,ei sellaisia rahoja tienaa kukaan... ja kokoajan törkeemmäksi mennyt.Onneksi näihin ei ole kukaan suostunut,mutta en tajua,miten hän kehtaa edes kysyä.Tämä meidän perheen"prinsessa" taitaa tipahtaa ja korkeelta,kun todellisuus tulee vastaan.

"Meillä" tilanne vakaa, paitsi pesän kiinteistö rapistuu pystyyn.Leski pitää jakamattomana, asumatta koko paikassa. Perillisillä ei ole lupaa käydä kiinteistöllä, se mitä on, on lesken ilmoittamana perukirjassa. Suvun valokuvatkin on jääneet pilaantumaan kosteusvaihteluihin.
Talossa on kuulemma kosteusvaurioita, ja tuskin paranevat ajan kanssa... Tiilikatto, jo aiemminkin on ollut tarvetta vaihtaa kattotiiliä, mutta ei mitään tietoa, kuka tai mikä nykyisin saa asian hoitaa.
Aika- toki luonto omaansa ottaa takaisin, kun luvan saa. Leski kieltänyt yhteyttäkin ottamasta.
Hukkaamiskieltokin pesässä taitaa kestää pitempään, kuin talon kunto... Ja mitään ei tapahdu.

Hei.Elikkäs,jos "yritämme" tehdä pesän jaon sopimusjakona, niin mitä lappuja tarvitsee toimittaa eteenpäin?Teenkö jaon jälkeen ositus-ja perinnönjako kirja,jonka kaikki sisaret allekirjoittavat,viedäänkö tämä minne,verotoimistoonko?Perukirja tehty aikaisemmin lakimiehellä,josta tieto viety verottajalle ja perintöverot maksettu.Tähän asti siis meillä ollut jakamaton kuolinpesä.Miten kuolinpesä lakkautetaan tämän jälkeen?

Toinen kysymys,kun sitten teemme "vuokrasopimuksen"tai jonkinlaisen asumismeno sopimuksen,mitä kohtia siinä tulee ottaa huomioon ja muistaa laittaa paperille?

Perinnönjakokirja niin eiköhän malli löydy.
Sitten tuo asiakirja verottajalle allkiejoituksineen, niin ja muistakaa tehdä riittävästi kopioita kun sitten alkaa kina todellisesta jaosta niin voitte käyttää virkavaltaa apuna kun haette teille kuuluvaa omaisuutta pois.
Tai jos esim talo menee myyntiin niin käräjäoikeuteen todistus hyväksytystä jaosta.

Hommaa ei pidä jättää kesken tuon sopimuksen allekirjoituksen jälkeen.

Mahdolliset vuokrasopimukset ovat teidän välisiä asioita eikä miiden dokumentteja lähetellä minnekkään.
Huomioikaa vuokrissa indeksikorotukset.

Löysin vanhan,olikohan 2007 keskustelun Suomi 24 osastolta,jossa paljon samaa ,kuin meidän jutussa,paitsi,että siinä yksi perinnön saaja valittaa,miks toiset ei maksa hänrn laskujaan ja syövät vielä marjapensaista marjatkin=)harmi,kun meillä ei oo marjapensaita,joista voisi käydä syömässä "toisen"marjoja yhteisomistuksessa olevan kiinteitön pensaista

Kysynpä täälläkin, kun aloittajan tilanne on varmaan omaakin tulevaisuuttani että voiko joku muu sisarista vapaasti muuttaa kirjansa tähän yhteiseen asuntoon? Voi olla ettei kauan kodilta yhteisomistusasunto tuntuisi kun kulkisi "kyläilemässä" kuten kotonaan ja kutsuisi myös kaveritkin kahville (vaikka jonkun lähimetsän juopot). Ei tietysti särkisi mitään.

Ihan vapaasti voi muuttaaa kunhan se joka jo on kirjoilla hyväksyy muuton

Haloo! Nettikin on nykyään täynnä lakihemmoja, jotka nämä asiat hoitaa kuntoon. On oikeusapu.nettiä, lakipalveluinfoa ym. Tekevät hyvää työtä ja voit itse elellä omaa elämääsi. Suosittelen!