Taas lähenee se hetkin kun sukulaissuhteiden velvoittamana joudun kuuntelemaan tuota mie sie, myö hyö kieltä.
No jos me täällä stadissa sanotaan että "menimme heille kylään..." niin miten taipuu sitte hyö.. eli "menimme hyölle kylään"... kuullostaa karseelta, ei taida taipua?
No jos me täällä stadissa sanotaan että "menimme heille kylään..." niin miten taipuu sitte hyö.. eli "menimme hyölle kylään"... kuullostaa karseelta, ei taida taipua?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mikkelissä ei puhuta mie/sie kieltä, vaan miä/siä, myö/työ kieltä.
Karseelta se silti kuullostaa!
Kö et siekään osannu vastata!
...niiltä sukulaisiltasi, joita et taida kovinkaan arvostaa, miten he taivuttavat päätäsi vaivaavan lauseen. Vai etkö uskalla? On pokkaa vain valittaa täällä palstalla...
Toivon sinun ja kaikkien Mikkelin seudulla asuvien puolesta ettei sinun tarvitsisi tänne tulla, vaan voisit pysyä siellä rakkaassa stadissasi kesää viettämässä.
Mukavaa rantasaunaa ja uintia toivotan kuitenkin, jos niistä pidät ja kuuluvat ohjelmaasi. Niitä ei sieltä stadista löydy (ja ne mitä löytyy, niin niihin on harvalla varaa).
Johan kysyinkin, on pokkaa! Eikä tullut vastausta. Eikä näköjään irtoa sinultakaan. Mitäs valittamista se on jos kysyy että miten lausutaan, onkos sielläpäin mennyt ÄO jo noin alas ettei luetun ymmärtäminen kuulu enää perustaitoihin.
Itse toivon myös että minun ei tarvi tulla sinne, samoilla linjoilla ollaan.
Mitä ihmeen Mikkeliläistä logiikka on se että rantasaunaa ja uintia tähän pitää sotkea, ei liity asiaan mitenkään. Voi pyhä yksinkertaisuus.
Meneppäs nyt pikku millis hakemaan postilaatikosta aikamerkki, heh heh!
Kommentti 1:
valittamisella viittasin seuraavaan lauseeseen alkuperäisessä viestissä:
"Taas lähenee se hetkin kun sukulaissuhteiden velvoittamana joudun kuuntelemaan tuota mie sie, myö hyö kieltä."
Kommentti B:
en tiedä vastausta.
Kommentti 3:
Logiikka pettää ja tulee kirjoitusvihreitäkin. Aikamerkkiä en saa postilaatikosta kun laatikko on lukollinen ja avain ja hanskat on hukassa.
Vinkki:
hommaa mahatauti tai joku tarttuva muu tarttuva "kuppa" että voit perua vierailun.
Rantasaunaan ja uintiin viittasin aiemmin lähinnä siksi että ajattelin josko tällä seudulla olisi jotain ominaisuuksia joita osaat arvostaa.
Monet stadilaisethan raahautuvat tänne nimenomaan mökkeilemään...
1) Niin se hetki lähenee, se miksi minä pidän tai en pidä niistä hetkistä, on irrelevanttia tämän alkuperäisen kysymyksen suhteen
2)Kovasti osoitat mieltäsi, jos et kuitenkaan tiedä vastausta, mitä ylipäätänsä otat kantaa? Pöllöä
3)..ja jatkona edelliseen: Itse myönnät että logiikka pettää. Kirjoitusvirheet ymmärrän mutta jos logiikka pettää ja sen huomaat itsekin, kysyn edelleen: mitä vastailet turhaan
4)Älä mainosta omia palvelujasi
...olla että pikku tiuhti suuttuu (kohta), mutta toisaalta ei taida hekottelijalla huumorintaju riittää.
Valitettavasti on tältä päivältä lopeteltava tämä "mielipiteiden" vaihto, ois pian pakko lähteä töihin, iltavuoro kutsuu.
Heippa ja tervetuloa!
Älä vaivaudu vastaamaan, johan myönsit ettei kyvyt riitä. Osaisikokan joku kieleen paremmin perehtynyt vastata siihen ihan alkuperäiseen kysymykseen?
Sit ku joskus tulette stadiin, niin täs on pari rulee mitä funtsia:
Stadin asukkaista on noin puolet landeja. Eli kun
stadilainen lähtee
kaupungille dallaamaan, on hänellä osapuilleen
fifty-fifty mahdollisuudet
väistellä lantatatteja. (Landelaisen laskuopin
mukaan voimasuhteet ovat
vihti-vihti.)
Monen stadilaisen mielestä pääkaupunki on jo
lopullisesti savolaisten ja
muiden mongertavien junttien saastuttama. Vielä on
kuitenkin saumat
klaarata: vältä landelaisten seuraa aina ja
iankaikkisesti. Opi
tsennaamaan vihollisesi ystävien joukosta. Tässä
jutussa ohjeet !
Dunkkis täytyy aina tsekata. Landelaisten elämän
perusaine on lanta ja se
on tuhtia kamaa döllikseltään. Paraskaan parfyymi
ei peippaa skarppia
klyyvaria. Kun sköndä alkaa duftata, ole tarkkana:
lähistöllä smyygailee
jurvatappi.
Usein lande dunkkaa myös svettikselle. Niillä on
karvabresa kaalissa kesät
talvet ja se hautoo kyllä knuburan siihen
pisteeseen, että fledan alla
syntyy uusia alkuaineita.
Landejen kainalot eivät juuri saippuaa ja dödöä ole
nähneet, kalakukko on
ainoa asia, joka tsittaa siihen mestaan luonnostaan.
Kledjut paljastavat monen landelaisen. Hagiksen
torilla näkee gamloja
starbuja, joilla on huterat pussibyysat.
Käsittämätöntä, että sellaiset
releet ovat yleensä ehjät. Niiden gubbejen
faijanfaijat ovat nimittäin
ridanneet tasan samoissa bralloissa Laatokan yli
jäitä myöden kesällä
1886.
Keski-ikäinen juntti erottuu Stadilla todella
iisisti. Myrkynvihreää
strigaasia ja violettia skragaa kun ei käytä kukaan
muu kuin navetan
kunkku ja ometan keisari. Lisäksi niillä on
remmibläägät, joissa on
korkea puubottne.
Nuoremman polven nurmivasarat luulevat, että ne
näyttävät stadilaisilta
kalliissa kledjuissaan. Lacoste-skjordalla ne eivät kuitenkaan pysty
hämäämään skarpilla ögöllä siunattua havannoitsijaa.
Juniorijuntti
kärähtää snadista ja hikisestä skeggestä sekä
ilmeestä, josta lyysaa
turpeen pohjimmainen olemus.
Tsekkaa murre
Öörat höröllä on hyvä olla. Lande paljastuu usein bamlausvaiheessa.
Miumau-kieltä myllertävä rasvanaama on taatusti
bunkannut ikänsä talikon
varressa.
Landelaiset yrittävät usein flöitata olevansa
stadilaisia solkottamalla
slangia. "mie oon tatilainen" ei kuitenkaan pysty vakuuttamaan
paljasklabbista.
Osa landeista höpisee omaa Riihimäki-slangia ja
luulee, että se menee
täydestä. Jos kuulet jonkun kutsuvan spåraa
raitsikaksi, dösää limpuksi,
Stadia Hesaksi, snagaria nakkariksi tai Sörkkaa
Sörkäksi, smiitaa oitis:
jossain on navetan ylisiltä pääkaupunkiin dyykannut
tahnapää.
Skönellä huimaa
Skönestä heinäpläägät ei snaijaa mitään. Finnjetillä
ne spyttaavat
parijonossa heti kun botski snadisti kungaa. Kaiken
lisäksi ne studaavat,
että tappi on irti ja voda luudaa ineen.
Varmimmin landelainen paljastuu skiglarissa. Kun eka
floogu iskee, juntti
vekslaa väriä ja spuglaa. Toka floogu tuo tortun
galsariin ja vie tajun
mennessään. Sen jälkeen syntyperänsä paljastanut on skuffattava
bärtsille huilaamaan ja blosiksen tyyntymistä
venttailemaan, muuten se golaa handuihin.
Kaikissa asioissa savihatut eivät ole toivottomia.
Jos epäilet jonkun
kundin olevan bastussa syntynyt, iske sille kirves
ja koivupölli handuun.
Aito lande hakkaa veduja kuin heikkomielinen.
Tai ojenna kundille kippo multaa, se hitta sieltä
tuhat daggaria. tai
käske karjun heittää metski jonkkaan. Jos se on
jauhonaama, se jallittaa
viidessä minuutissa sata skitaria.
Tai lyö HK:n sininen tsiegura sen hudan eteen. Jos
se skruudaa sen
kuorineen, se on Kihniöltä. Jos se dokaa huikalla
koko flindan shivaa
päälle, se on vielä syvemmältä.
Ja vielä yksi saletti konsti: Pane epäilyksenalainen pluggaamaan tämä
juttu. Aito ryynipora ei bonjaa sanaakaan.
eipä taida taipua noin "menimme hyölle kylään", kyllä se tossa tapauksessa ihan heille on! :D Ja helsingissähän vastaava on
"siis me niinku mentiin niille niinku kylään (niinku dösällä/sporalla) hiffaatsä"
tai jotain vastaavaa, niinku...
Ensimmäinen jotenkin asiallinen vastaus, kiitos siitä. Mutta jatkan sitä edelleen:
Tuon vastauksen olen ennenkin saanut mutta jos tuossa lauseessa sanotaan "heille" niin miksi sitten ei voi jatkaa lausetta esim." he odottivat jo meitä" vaan sanotaan taas "hyö odottivat meitä".
Ei ole kysymyksessä mikään saivartelu vaan ihan oikeasti tätä ihmettelen. Eli jos murretta puhutaan niin välillä puhutaan "kirjakieltä" ja seuraavassa lauseessa sama asia taas väännetään. Ymmärtänette mitä ajan takaa?
Nuo tota niinku jutut eivät pidä paikkaansa, ne kuuluvat Mikkeliläisen V. Loposen kielenkäyttöön, joka pelkästään muuttamalla stadiin kuvitteli osaavansa stadin slangin kehittämällä sitä itse. Kaikkihan me hänen "stadin slangiaan" kuulimme televisiosta.
"Sä varmaan bonjaat et tollanen kaiffari ku Loponen kuvittelee olevansa rela mutta onkin täys peelo."
alkuperäisessä esimerkissä mikkeläiset sanovat "heille" koska hyölle kuulostaa yksinkertaisesti niin typerälle..hyö tulee pelkästään he-sanan "tilalle", ei he-sanan muille muodoille (esim. ei heillä, heille jne jne..). Itse on käytä miä/siä kieltä, enkä myöskään tuota hyö/myö juttua :) Kieltämättä mikkelin murre kuulostaa muualla asuvan korviin oudolta, mutta minkäs sille puhe tavalleen voi :) Vaikeaa (ja tyhmää) sitä on mennä muuttamaan vaan sen takia että stadilaisetkin ym. jaksaisivat kuunnella..
Vaikeaa se on muuttaa tapojaan ja siitä tässä ei ole kysymys. Sinänsä sääli että kun näitä asioita kyselee niin niistä heti monet provosoituvat.
Minustakin tuo "hyölle" on puppua, mutta jotenkin tuntuu että jos osaa puhu he / me niin sitten osaisi puhua myös heitä / meitä jne.
Ehkä ymmärtäisit paremmin kun asettuisit minun kenkiin: Itse kun puhun omaa kieltäni niin olen huomannut jo milloin olen käyttänyt kieltä josta ei tajuta mitään: tulee syvä hiljaisuus kun ei ymmärretä joitain sanoja ja saan sellaisen vaikutelman että en saisi puhua slangia kun hyö ei sitä ymmärrä. Bodylanguage kertoo paljon!
Oikeastaan jatkaisin vielä tällaisella kysymyksellä tai ehkäpä paremminkin mielipidettä tässä tiedustelen:
Miksi murre on niin orginaalia ja hienoa mutta stadilaisten murre, slangi, on sitten sellaista että "muualla asuvat" sitä paheksuvat. Kyllä on moneen kertaan Savolainen kattonut "vierään" kun olen omaa murrettani puhunut heille. Miksi se otetaan irvailuna ja saman aikaisesti oletetaan että minusta olisi kuitenkin kiva kuunnella oikeeta viäntämistä?
Edelleen: Kysymys ei ole asetettu provoksi vaan toivon että tähän vastattaisiin pienen harkinna ja tuumailun jälkeen. Kiitos.
..asia on varmaan tuon slangin kanssa niin, että myös ihmiset jotka ovat muuttaneet muualta helsinkiin (eli eivät ole syntyperäisiä..ja heitähän on tunnetusti helsingissä PALJON..esimerkkinä herra Loponen) alkavat hyvinkin pian puhumaan helsingin "murteella", niin huvittamaanhan se rupeaa..omalla kohdallani en ainakaan käyttäisi sanaa paheksua. Mutta sitten kun ajattelee asian päinvastoin, niin tuskinpa kovinkaan moni helsingistä syystä tai toisesta "landelle" muuttanut kovinkaan helposti slangiaan pois vaihtaa...
Ja vielä lisäksi, osa slangin sanoista on jotain aivan muuta kun suomea, eli niitä ei ole muualla asuvan edes mahdollista ymmärtää..rupeaa jossain vaiheessa kieltämättä rasittamaan, jos keskustelee helsinkiläisen kanssa ja saa kysyä pienin väliajoin mitä mikäkin sana tarkoittaa. Näinhän ei ole esimerkiksi Mikkelin murteessa, täällä sanat ovat kohtuudella ymmärrettävissä, vaikka niitä kuinka "viäntäisikin"
Kerrot että Mikkelin murretta on helppo ymmärtää, mutta minulle se kieli on ihan yhtä vierasta kuin kertomasi "ulkolaiset" sanat stadin slangissa. Yhtä kaikki, se slangi on meidän kieltä, ja siksi en ymmärrä slangin väheksymistä.
Monet näistä sanoista tulevat (esim mainitsemasi spora) ruotsin kielestä, mutta ainakaan vielä en ole kuullut että kukaan Mikkelissä puhuu ruotsia!
Tuo Loposen juttu on tuttua ja surullista. Jopa naapurissamme asuu perhe joka pihallaan esittää suureen ääneen ja suurellisin elkein kuinka he asuvat nyt pääkaupunkiseudulla, selviä savihattujahan nuo ovat.
Ja jos kukaan haluaa nähdä stadissa oikeita stadilaisia niin kannattaa käydä Hesassa juhannuksena, silloin kaikki pölöset ovat lähteneet juureksilleen ja stadin dallaajat viettävät juhlaa kotikonnuillaan.
Vielä tuohon sie/mie juttuun: Maikkarilta tuli puoli vuosikymmntä sitten ohjelma jossa savolainen täti meikkasi julkkiksia ja puhui "mukavia". Tantta hallitsi slangin varsin mukavasti mutta kun piti sanoa sinä / minä niin sieltä tulikin siä / miä.
Onko siis kysessä sama ilmiö kuin amerikkalaisissa elokuvissa: Isäntä sanoo: Carlos, get my car johon palvelija Carlos vastaa: Yes, Senor!
sinä tulet Mikkeliin?Ei tänne ole pakko tulla,pysy SIÄ vaan stadissa!!!
Kerrohan: Missäs kohtaa alkuperäisessä threadissa luki että MINÄ tule sinne, eikös siinä lue että HE tulevat tänne...???
VASTAA!
Sisälukutaito kattoon siellä Miggelstaadin stadissa gimmojen ja karjujen kesken ettei tarvitse pääställe epätotuuksia ilmoille totuuksina, eiks je?
Taidat sekoittaa nyt karjalan murteen jostain syystä Mikkeliin..
Lappeenrantalaisena voin kumminkin vastata tuohon "hyö" -kysymykseen. Eli lause kuuluu: "menimme höille kylään".
En taida kuitenkaan, ainakaan minä, sekoittaa, tuota "hyö" sanaa Savolaiset sukulaiset käyttävät.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
toi kusettaa sua minkä kerkeää, mä oon asunu mikkelissä melkein koko ikäni, ja IKINÄ en ole kuullu että KUKAAN sanoisi "höille" :D
Ei niin, hänhän sanoo että "näin Lappeenrannassa".. heh heh.
Ei sinulla olisi vastausta sitten? HEH!
sukulaisia on lappeenrannassa, enkä ole kuulleet että hekään noin sanoisivat. Ja tuskin on kukaan muukaan moista kuullut...juu mutta nytpä minä tästä menen käymään höillä...:D jepjep..huomiseen
"Hyö/höille" kyllä kuuluu karjalan murteeseen ja ainakin täällä Etelä-Karjalassa (Lappeenrannan seutu) noita voi kuulla käytettävän.
Eri asia sitten on, että kaikki murteet ovat tasoittuneet ajan kuluessa median vaikutuksesta, eli nykyään murteet ovat paljon lähempänä yleiskieltä kuin joskus 50 vuotta sitten.
Myö männä humputellaa heile kyllää pyhä tietämis, viiää piirakoit ja muutakkii mukavoo viemist. Jos hyö rupiaa meile uhovammaa, nii myö lyyä huitastaa heit vaik kalakukkoloila tai muila evväilä ohtaa. Sit ko myö pois tullaa, ni myöhä männä hujellettaa vielä nakkikioski kautta, jos vaikka lie sielä sais heijä kanssaa tappelunujakan aikaseks=) Että sillä viisii tiälä Mikkelis!
Itseasiassa meillä lappeenrannassakin sanotaan, että "menimme heille kylään" tai "mentiin heille/niille kylään". Myö oltiin tai myö mentii on myös hyvin yleinen sanamuoto. Mikkelin murre poikkeaa paljon, sillä lpr:ssa puhutaan karjalaa ja mikkelissä savoa.
Elikkä hyö taipuu heille. Täällä voidaan kysyä esim. ootteks työ kotona? Mennääks myö heille? Hyö ovat kai kotona...
Tässä muutamia esimerkkejä. Toivottavasti selventi hieman!