Olen 25-vuotias työssäkäyvä, korkeakoulutettu "normaali ja terve" nainen. Aina kun menen kavereiden kanssa baariin tai "juhlimme", juon liikaa. Juon itseni lähes poikkeuksetta niin humalaan etten muista kaikkea illan aikana tapahtunutta, enkä heti aamulla muista kuinka olen tullut kotiin (yleensä taksilla, koska bussiin en kai edes ole ollut kykenevä menemään tai en ymmärrä enää mitään busseista koska olen niin humalassa).
Viimeisimmillä kännireissuillani olen hävittänyt kalliin älypuhelimeni, ollut täysin tiedottomassa tilassa, jutuistani ei ole saanut mitään tolkkua ja olen vaikuttanut näkevän jonkinlaisia harhoja. Olen muutenkin käyttäytynyt erittäin nolosti, puhunut typeriä ja todella ollutkin tyhmä... hävettää niin paljon etten enää kestä. Parisuhteeni on kärsinyt todella paljon juomisestani. Mieheni ei tunne tällaista känni-akkaa kohtaan minkäänlaista seksuuaalista mielenkiintoa vähään aikaan kun on minut kännissä nähnyt. Ymmärräm hyvin että halut menevät jos näkee naisensa sellaisessa humalassa missä minä välillä olen.
Olen päättänyt lopettaa juomisen kokonaan, koska se viinanhimo on aina niin valtava muutaman juoman jälkeen etten pysty lähtemään kotiin ennen kuin olen vetänyt perseet. Onko muilla vastaavanlaista alkoholin suurkulutusta? Menen AA:n tapaamisiin ja ehkä terapiaan jonnekin.... en enää voi jatkaa näin elämääni.
Viimeisimmillä kännireissuillani olen hävittänyt kalliin älypuhelimeni, ollut täysin tiedottomassa tilassa, jutuistani ei ole saanut mitään tolkkua ja olen vaikuttanut näkevän jonkinlaisia harhoja. Olen muutenkin käyttäytynyt erittäin nolosti, puhunut typeriä ja todella ollutkin tyhmä... hävettää niin paljon etten enää kestä. Parisuhteeni on kärsinyt todella paljon juomisestani. Mieheni ei tunne tällaista känni-akkaa kohtaan minkäänlaista seksuuaalista mielenkiintoa vähään aikaan kun on minut kännissä nähnyt. Ymmärräm hyvin että halut menevät jos näkee naisensa sellaisessa humalassa missä minä välillä olen.
Olen päättänyt lopettaa juomisen kokonaan, koska se viinanhimo on aina niin valtava muutaman juoman jälkeen etten pysty lähtemään kotiin ennen kuin olen vetänyt perseet. Onko muilla vastaavanlaista alkoholin suurkulutusta? Menen AA:n tapaamisiin ja ehkä terapiaan jonnekin.... en enää voi jatkaa näin elämääni.
Vastaukset 8
Vanhimmat
" Onko muilla vastaavanlaista alkoholin suurkulutusta?"
Ei.
No sinulla on kertomasi mukaan alkoholiongelma. Olet sen itsekin huomannut. Alkoholiongelma pahenee, jos juot. Jokainen ryyppy vaikuttaa hermosoluihisi ja aivoihisi enemmän ja enemmän.
Aika älytöntähän se on juoda, jos tekee itsestään ääliön ja vielä hukkaa kalliit tavanransakin. Ennen pitkää loukkaavat itsesikin. Ymmärrän kyllä poikaystävääsi oikein hyvin.
Ensimmäinen askel paranemisessa on tunnustaa olevansa juoppo. Sitten täytyy ymmärtää, että juoppo ei voi juoda. Ei yhtään. On ihan turha selitellä, että nyt vähennän tai pidän taukoa. Ne juopot on todella harvassa, jotka taukojensa jälkeen pysyvät kohtuudessa. Puhun siis nyt ihan syvällä kokemuksen rintaäänellä. Vähentänyt, pitänyt taukoja, aloittanut uudestaan, alkoholisoitunut.
Juoppo ei voi juoda ja piste.
Raittiina olemisessa ei ole mitään pelättävää. Se ei ole epänormaali olotila. Raittiina olemista ei tarvitse hävetä, eikä sitä tarvitse fiksuille ihmisille selitellä. Raittiina pysymyminen ei ole mitenkään hankalaa. Ei vaan juo. Toiset käyttävät antabusta tai muita lääkkeitä apuna. Hyvä niin. Jos retkahtaa, niin lopettaa voi uudestaa, Ei maailma yhteen retahdukseen lopu.
Raitistumiseen ei välttämättä tarvita AA-ta eikä uskoontuloa. Ei niissä mitään pahaakaan ole.
Ei raittiina oleminen juopollekaan ole niin kummallista ja pelottavaa, kuin suomalaiset ihmiset luulevat. Meitä on monia, jotka olemme vaan lopettaneet ihan omalla päätöksellämme ja elämme raittiina juoppoina muiden ihmisten seassa.
Jos et osaa juoda niin ole selvinpäin.
Käytkö AA:ssa, tai teraputilla ja vieläkö ryyppäät?
Kokemuksestani monien raittiusyrityksieni (onnistumisia ja epäonnistumisia) jälkeen voin kertoa, että... Mielestäni yksi keskeinen tekijä toipumisessa ja sen aloituksessa on saada riittävän pitkä selvä, tipaton jakso alle. Tänä aikana aivokemiasi selkeytyy ja pääset hieman eroon viinanhimostasi. Itse kävin viimeksi 7 kk:n kuntoutuksessa ja se teki todella hyvää pitkän ryypiskelyn jalkeen. Nyt olo on rauhallinen eikä viinaa tee mieli yhtään. Myös jatkohoito, vertaistuki on tärkeää. Työssäolevana voisit yrittää vaikka kuukauden hoitojaksoa jossain laitoksessa. Se satsaus todella kannattaa. Olet niin nuori, että ei kannata pilata elämääsi alkoholilla. Jos et nyt tee mitään, on toipuminen tulevaisuudessa aina hankalampaa. Näin lyhyesti oma mielipiteeni. Voimia!
Mistä tulee tuo kommenteista huokuva viha alkoholiongelmaista kohtaan? Olemmeko me vielä niin kristillisen moralismin sokaisema kulttuuri, ettei päihdeongelmia osata lähestyä asiallisesti, vaan pitää alkaa saarnaamaan kuin jollekin pahantekijälle? Alkoholismi on yksilön kriisi, eikä se parane halveksumalla.
Mistä sinä saastainen bolshevikki siihen kristillisyyden keksit? Uskoon tulo on raitistanut enemmän ihmisiä kuin sinun aatteesi tappanut.
Siinä meni taas yksi hyvä juoppo piloille! No, me muut jatkamme urheasti.