Ainakin linuxissa on systeemi joka laskee korjauskerrointa kellon virheelle NTP-aikapalvelimien atomikellojen avulla. Mitä jos on vanha PCn kello jonka käyntiä on mitattu vuosikausia jonka vuoksi sen luontainen virhe voidaan poistaa melko hyvin laskentakaavoilla, mihin tarkkuuteen päästään? Entä jos on 10 kelloa, joista otetaan keskiarvo tai joku mutkikkaampi lasku?
Lämpötilan luulisi vaikuttavan kellon käyntiin, joten jos tietokoneen lämpötilat on kirjattu, vielä parempi. Palvelimena toimineet tietokoneet ovat parhaimpia tässä suhteessa koska niiden lämpötila on oletettavasti ollut melko vakaa.
Lämpötilan huomioonottaminen kymmenestä kellosta on vähän monimutkaista, mutta ei liian.
Elektroniikan kierrätyskeskuksista saa vanhoja PC kelloja halvalla jos voi itse irrottaa niitä emolevyistä. Jos kalibrointidataa ei ole saatavilla, luultavasti on mahdollista laittaa 10 kelloa jonkinlaiselle piirilevylle joka laitetaan laatikkoon jossa voi pitää saman lämpötilan vuoden ympäri. Koska lämmitys on helpompaa kuin jäähdytys, Suomessa siksi yhdeksi lämpötilaksi voi valita 38 astetta. Ehkä kuukauden tai vuoden kalibroinnin jälkeen se laatikko voi olla yhtä tarkka kuin 1980-luvun atomikello, jos tulokset käsitellään tarpeeksi hyvillä algoritmeilla, mitä ne ovatkaan...
Muutama erityyppinen eri mallia oleva kello on parempi kuin 10 saman mallista kelloa samalta valmistajalta.
Jos joku kerää ne kellot, laittaa ne mitattavaksi ja julkaisee käyntilokia suhteessa aikapalvelimien tietoihin, luultavasti matemaattisemmat ihmiset voivat muodostaa ne laskentakaavat ja algoritmit joilla tarkempi aika lasketaan. Voin itsekin yrittää sitä vaihetta.
Lämpötilan luulisi vaikuttavan kellon käyntiin, joten jos tietokoneen lämpötilat on kirjattu, vielä parempi. Palvelimena toimineet tietokoneet ovat parhaimpia tässä suhteessa koska niiden lämpötila on oletettavasti ollut melko vakaa.
Lämpötilan huomioonottaminen kymmenestä kellosta on vähän monimutkaista, mutta ei liian.
Elektroniikan kierrätyskeskuksista saa vanhoja PC kelloja halvalla jos voi itse irrottaa niitä emolevyistä. Jos kalibrointidataa ei ole saatavilla, luultavasti on mahdollista laittaa 10 kelloa jonkinlaiselle piirilevylle joka laitetaan laatikkoon jossa voi pitää saman lämpötilan vuoden ympäri. Koska lämmitys on helpompaa kuin jäähdytys, Suomessa siksi yhdeksi lämpötilaksi voi valita 38 astetta. Ehkä kuukauden tai vuoden kalibroinnin jälkeen se laatikko voi olla yhtä tarkka kuin 1980-luvun atomikello, jos tulokset käsitellään tarpeeksi hyvillä algoritmeilla, mitä ne ovatkaan...
Muutama erityyppinen eri mallia oleva kello on parempi kuin 10 saman mallista kelloa samalta valmistajalta.
Jos joku kerää ne kellot, laittaa ne mitattavaksi ja julkaisee käyntilokia suhteessa aikapalvelimien tietoihin, luultavasti matemaattisemmat ihmiset voivat muodostaa ne laskentakaavat ja algoritmit joilla tarkempi aika lasketaan. Voin itsekin yrittää sitä vaihetta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tietokoneen kellot hakevat netistä tarkan ajan, kunhan vain sen toiminnon kytkee päälle. Myös windowsissa.
Noilla tietokoneen kellokiteilla ei kyllä mitään atomikelloja rakenneta.
Jos haluaa tarkempaa aikaa, niin kellokiteen ympäryskomponentit pitää olla lämpötilakompensoituja ja koko kello-oskillaattori kiteineen päivineen lämpötilastabiloidussa "uunissa"
Kellot termospulloon, jonka korkkiin porataan reikä johtoja varten. Tarkka 0,1 celsiuksen tarkkuudella lämpötilan vakiona pitävä termostaattijärjestelmä pullon sisälle. Oikeastaan lämpömittareitakin voi olla useampia jos ohjelmisto laskee keskiarvoa, mediaania tai tunnistaa (tilapäisesti) vikaantuneen lämpömittarin.
Jos haluaa jotain pienempää kokonaisuutta kuin mikä sopii termospullolle, voi käyttää kahta ryhmää kelloja, joista vähintään toinen on aina jossain kalibroidussa lämpötilassa. Jos tila 1 on 5 c ja tila 2 15 c, ja ulkolämpötila nousee yli 5 asteen, tila 1 nostaa lämpötilansa seuraavalle kynnykselle 25 asteeseen. Jos lämpö nousee yli 15 asteen, tila 2 nostaa lämpönsä 35 asteeseen. Tässä esimerkissä kynnykset ovat 10 celsiusasteen välein. Kynnysten välillä mitatut ajat hylätään ja tilan kellot synkronoidaan lämmön noston jälkeen toisen tilan kelloihin. Jokaiselle kynnykselle voi olla oma lämpömittarinsa.
Toimiva konsepti: http://www.romanblack.com/one_sec.htm
Ei heveletti, miten moista edes kukaan kehtaa miettiä. Nykypeeseiden surkeat piirisarjat heittävät niin helevetisti kellonsa kanssa, että huonompaa ei oikein voi olla olemassa.
Linuksien kanssa rämpiessä kannattaa miettiä, että kummastako reiästä maailmaan tuli...