yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

moi! mulla on kans yleistynyt ahdistuneisuus häiriö ja panikkihäiriö.. :( olo on kokoajan vieras ja niiku ois muualla..siis epätodellinen.. tuntuu iha tyhmälle.. yritin et menis ilman mömmöjä,mut ei menny ja oli pakko alottaa lääkitys.. toi mun olo oli jatkuvaa...iha 24/7 tunsin itteni vieraaks ja just epätodelliseks.

On kokemusta.

Kannattaa sitä terapiaa käydä ihan kunnolla pitkät, pitkät ajat ensin. Kun noita mielialalääkkeitä ja bentsoja lähtee syömään niin ne ongelmat vasta todella pahenevat. Toisilla nuo pilaa elämän lopullisesti, ja ei sitäkään kannata unohtaa että nuo aiheuttavat aina JOKAISELLE ihmiselle pysyviä vaurioita aivokemioihin ja hermoratoihin.

Mulla kanssa psykologi arveli että kyseessä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, mulla ollut nassikasta asti paniikkihäiriö ja nyt vasta sekin todettu. Oireita on satoja: sydämen muljahtelu ja tykytys, hengenahdistus, näköhäiriöt, huimaus, pahoinvointi, nenän tukkoisuus, paniikkikohtaukset, ahdistus, epätodellinen ja leijuva olo, unohtelu, keskittymisvaikeudet, paineen tunteet päässä, voimakas väsymys yms yms...

Tällä hetkellä pahimpana on tuo epätodellinen ja leijuva olo. Siis aivan hirveä olo kun tuntuu että olis just 24 h unessa ja tuntuu kun ois joku robotti joka vaan suorittaa tätä elämää ja itse ei pysy perässä eikä mukana. Ja välillä se olo on tosi voimakas niin et se lisää ahdistuneisuutta.

Mulla on jo sarja psykologihoitoja takana ja aina ne tilanteet on lähteneet niistä ratkeemaan. Ainoo vaan et nyt se psykologi jäi lomalle ja pääsen vasta heinäkuun lopussa sinne. Noh, mut päivä kerrallaan.

Mitään mömmöjä en myöskään suostu alottaamaan, tähän TÄYTYY olla myös muita keinoja. Itse olen koittanut homeopatiaa, akupunktiota ja luontaistuotteita. Niistä ON apua kun itse jaksaa uskoa ja muistaa ettei muutos tapahdu päivässä.

Meditaatio on kanssa yksi mihin kannattaa alkaa tutustumaan pikku hiljaa. Nopeaa ratkaisua ei saa mistään.

-----Toisilla nuo pilaa elämän lopullisesti, ja ei sitäkään kannata unohtaa että nuo aiheuttavat aina JOKAISELLE ihmiselle pysyviä vaurioita aivokemioihin ja hermoratoihin.------

Mitähän vaurioita minulle on tullut? Olen vetänyt lääkettä napaan 1980-luvun puolivälistä saakka, muuta ei ole jäänyt jäljelle. Kuten olen kertonut, takana on myös noin 40 vuotta psykoterapioita, aloitettu joskus 1970-luvun alussa.

Jos mikään muu ei auta, niin tottakai otan lääkkeitä, jotka parhaimmillaan tasaavat pahimpia oireita. Niiden lopettamisesta tai vähentämisestä ei koskaan ole tarvinnut keskustella. Erikoislääkäri, johon työterveyslääkäri antaa lähetteen kerran vuodsessa, kirjoittaa uudet reseptit, hänellä olen käynyt viime vuodet. Siinä se hoitokontakti sitten onkin, vartti keskustelua kerran vuodessa.

kertokaas vaikuttaisiko tämä jonkinlaiselle ahdistuneisuus häiriölle?

Itselläni oireina:
-huimaus/epätodellinen olo
-välillä sekavat ajatukset ja sanat sekoilee
-jotkut ihmiset ahdistaa
-hermostun helpommasta kuin ennen
-koko ajan uupunut/väsynyt olo
-välillä tulee sellainen olo, että ajatukset flippaa, syvällisten ajattelu sekoittaa pään, tuntuu että tulee hulluksi
-paikat kipeänä

Nuo mainitsemasi oireet sopivat hyvin yleistuneen ahdistuneisuushäiriön oireisiin. Mutta voivat olla ihan hyvin jotain muutakin.
Itselläni myös joitain noista yllämainituista. Lisäksi mm. päänsärky, toiminnalliset vatsaoireet, unihäiriöt, puutumiset, palelu...
Ja tämä kaikki pitkäaikaista, ei ohimenevästä stressistä johtuvaa.
Itselläni se ns. pääoire vaihtelee; joskus on paljon esim. päänsärkyä ja jonkin ajan päästä päälimmäinen vaiva onkin joku muu.
Inhottava vaiva, jonka kanssa jotenkin pitäisi oppia elämään.

voisikohan joku kertoa miltä nämä mun oireet vaikuttavat ja mitä tulisi tehdä? tunnen oloni erittäin ahdistuneeksi ja stressaantuneeksi. ja pahenee päivä päivältä. (joskus kuitenkin hyviä päiviä). yksi mikä eniten huolestuttaa on jatkuva kelloon katsominen..

-vapina, tärinä,sydämen tiheälyönti, raskas hengitys, suun kuivuminen, unohtelu, unihäiriöt, sanat sekottuu ja muutenki sekavaa, hermostun todella helposti, ärtynyt, monet ihmiset ahdistaa(exä eniten) ja mietin jatkuvasti mitä muut musta ajattelee. näitä riittää niin että niitä miettiessä tajuaa vielä enemmän ja enemmän huolestuttavia oireita..

mä en oikeesti tiiä mitä teen... annnanko ajan kulua(sitä jo yrittänyt, mutta uudet vastoinkäymiset vain pahentavat..)? lääkkeet tai joku muu hoito?

Mullakin yleistynyt ahdistuneisuus. Oireita:

Hygienia neuroosi kuten likaan liittyviä voimakkaita pakko ajatuksia
Jatkuva ahdistus
Massiivinen kainalo ja käsien hikoilu
Lihasten nykiminen ja jännitys
Väsymys
Masennus
Epä todellinen olo
Keskittyminen on vaikeaa
Pahoja uni vaikeuksia

Lääkkeet eivät ole auttaneet yhtään mihinkään. Olen syönyt sertralin hexalia, cipralexia, propralia jännitykseen ja nyt seroxatia. Propralia en enää tarvinnut kun opettelin pallea hengitys tekniikan. En kärsisi niin paljoa jos vain pystyisin nukkumaan kunnolla mutta eihän ne vitun lääkärit siihen lääkkeitä määrä ei kun sittenhän mulle ei tarvitsisi syöttää noita aivoja rappeuttavia mömmöjä. Voisivat minun tapauksessa tunkea perseeseensä noi mieliala/psyyke lääkkeet. Yleislääkärille ei saa edes aikaa uni vaikeuksien takia ja jos saa ne ei ota vakavasti vaikka mulla on ollut sitä jo vuosia. Olen epäillyt esim. kilpisrauhasen vajaa toimintaa tai vastaavaa fyysistä syytä miksi mulla on vaikeeta. Olen käynyt 6 vuotta psygolokilla ja nyt elokuussa saan 5:nnen psykologin ja taas alkaa koko prosessi alusta. Olen menettänyt uskoni täysin länsimaalaiseen lääketieteeseen ja varsinkin tapaan hoitaa mielenterveys ongelmia. Mun mielestä koko psykologilla käyminen on ihan turhaa paskaa.

Kannattaa tehdä se mitä tehtävissä on, ts. läpikäydä kaikki mahdollinen hoito, myös lääkitys. Jos oireet ei senkään jälkeen poistu, niin onpahan kuitenkin tullut tehtyä kaikki mahdollinen itsensä hoitamisen eteen.

Eikä sitten muuta kuin että oireiden kanssa on elettävä. Tekeehän moni sen somaattisellakin puolella. Ainut ero on oikeastaan se, että sellaisista rajoitteista on lupa puhua ja niitä ymmärretään paremmin. Ahdistuneisuushäiriö on salattava ja jos siitä puhuu niin mitä se auttaa. ei mene ihmisten jakeluun.

Minulle on sanottu usein, että miten olet voinut olla noin ahdistunut koko elämäsi ja elää noin vanhaksi. Olen vastannut että mitä vaihtoehtoja on. Tarkoitatko, että minun olisi ehkä pitänyt tappaa itseni? Eipä siihen sitten enää ole ollut lisättävää.

Niin, mitä vaihtoehtoja on muuta kuin elää omien rajoitteiden kanssa, kuitenkin niin, että kiinnittää mieluummin huomion muihin asioihin silloin kun on parempi hetki eikä kaikki energia mene oireiden hallintaan.

Moikka onko mulla mahdollisesti tämän "taudin" oireita?

-Väsymys

-Sanat menee sekasin

-Sekavat ajatukset

-Sairauksien pelko (erityisesti pelkään, että sairastun skitsofreniaan.)

-Välillä keho nykii

-Jalat liikkuu kokoajan

-Asioiden syvä ajattele

-Nenän turha niiskuttelu

-Poskien sisäpintojen pureminen

-Naaman kehnääminen

Ja monia muita tälläisiä pikku oireita. Olen 17- vuotias.

Voikos yleiseen ahdistuneisuushäiriöön sopia näkähäiriöt(silmät kiinni näkyy väriseviä pisteitä, näkö hieman huonontunut, valon herkkyyttä), sitten erilaiset kivut/niveljäykkyydet, ja sitten tuo että ajattelee esim että kaikki koostuu pelkistä pienistä atomeista- ajattelu tuntuu skoittavan pään. lisäksi muut oireet kyllä täyttävät yleisen ahdistuneisuushäiriön diagnostiset kriteerit.

Kyllä noissa edellisissä oireissa oli mielestäni monessakin viitteitä masennuksesta, ainakin itselläni oli tuollaisia oireita, kun minulla todettiin epätyypillinen vakava masennus. SSRI-lääkkeet ja esim. Lamictal (epilepsia-lääke) ovat minulla auttaneet hyvin masennukseen.

harmi ettei lääkärikuntamme tunnista huonon verenkierron aiheuttamia ongelmia .
itsekin kärsin aiemmin samoista oireista ,kunnes tilanne meni niin pitkälle että muodostui massiivinen tulppa keuhkoon.
en alkanut käyttämään mielenterveyslääkkeitä, koska olin sitä mieltä että jokin sairaus aiheuttaa oireet. pakkohoitoonkin jo yrittivät laittaa, kun en halunut psyk.sairaalaan. asperiinia käytin ohentamaan verta ,mutta sekään ei enään riittänyt. pyysin myös marevania mutta en saanut.
kalaöljytuotteet myön ohentaa verta ja auttaa tilanteeseen,kuten myös liikunta,mutta minkäs teet kun et enään pysty liikkumaan.
moniongelmainen potilas diagnosoidaan aina mielenvikaiseksi, lääkäri pystyy käsittelemään vain yhden asian kerrallaan,mutta huono verenkierto aiheuttaa ongelmia joka paikassa missä verenkiertoa on ,tai siis pitäisi olla.

Itselläni on sama ahdistuneisuushäiriö/paniikkihäiriö.
Lääkäri kirjoitti vain propral 10mg 2kertaa päivässsä.
Sama kun söisi d vitamiinia ei mitään helpotusta.
Hyvähän se on sanoa kyllä pärjäät tällä kun ei ole itse kokenut.
Jos ite kylvis hiessä ja paniikissa tietäis miltä se tuntuu.

Ihmettelen miksi minullekkin määrättiin propralia vain 10mg 1-3krt päivässä kun Ben Furmanin kirjassa "perhosia vatsassa" kerrottiin että propralia pitäisi ottaa vähintään 60mg että se auttaisi mm. hikoiluun, sydämen tykytyksiin. Minullakaan ei siis tuo 10mg auta missää, mutta 30mg olen kerralla uskaltanut ottaa ja se hieman ehkä auttaa... Tuota 60mg en ole uskaltanut kokeilla, koska lääkärin mielestä se ei näemmä ole tarpeellista... Parhaiten oireisiin auttaa rauhoittavat, mutta tuntuu hirveältä ajatella mitä harmia mun keholle on tehny ne parin vuoden aikana...

Menepä kuule apteekkiin ja osta monivitamiini tabletteja ja samoin c-vitamiinia jossa sinkki-lisä.
Ota tupla-annos viikon ajan ja sitten vähemmän.
Ja ennenkaikkea; syö terveellisesti. Mulla oli pari vuotta sitten sama juttu.

Aloin sitten syömään vitamiineja, ja olo on hyvä. Ei enään tärinöitä eikä sydämen rytmihäiritöitä..

Yksi lisää ahdistuneiden joukkoon täällä lisää.
Itselläni alkoivat oireet ns. sydän kivuilla sekä niska hartia jumeilla,johtuen varmaan
koko ajan päällä olevasta lihas jännityksestä.
Sitten alkoi tulla hätääntymisiä huolia lapsista vaimosta jne.
Sit romahdin täysin jolloin sain diagnoosin yleistynyt ahdistuneisuus häiriö.
Siihen sit lääkkeet sepran sekä unta antamaan mirtas...
Näillä jaksan sit elää elämää eteen päin.
Joskus huolet ja murheet yrittää saada voiton mut toistaiseksi olen saanut
Pidettyjä ne aisoissa.

Mulla dg yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, joka sai alkunsa rikoksen uhriksi joutumisesta. Kesti pahana kolme vuotta, sen jälkeen jatkui lähinnä vaikeana masennuksena ja nyt kaikkiaan 6 vuoden jälkeen alan olla uusi oma itseni. Uusi sikäli, että entiseen ei koskaan ole uskoakseni masiksen jälkeen paluuta. Ihminen muuttuu, mutta aidommaksi omaksi itsekseen. Nyt olen vielä herkästi väsyvä, mutta tunnen todellista, oikeaa iloa. Elämä on suurta ja rakasta. Olen kaikin tavoin itsenäisempi ja jotenkin vahvempi kuin ennen, ja on kuin osaisin rakastaa myös läheisiäni täydemmin. elää tässä hetkessä.

Hae itsellesi apua. Hyvä terapeutti on kullan arvoinen. Itseäni auttoivat alussa bentsot ja rinnalla mirta, joka tosin lihotti. Pari vuotta sitten vaihdettiin Cymbaltaan, joka mulle paras lääke - vointi alkoi kohentua niin että eron huomasi kahdessa viikossa. Lääkettä kannattaa kärsivällisesti etsiä, ja todellakin aloittaa sellainen ajoissa; vaivahan on myös geneettinen ja biologinen, joskus mitä suuremmassa määrin, joten sitä on hoidettava oikeilla lääkkeillä kuten diabetestakin.

Ota päivä kerrallaan. Älä pelkää ahdistusta. Sydämen pomppiminen ei tapa. Kuolemanpelkokin on osa oiretta. Hanki myös tietoa ja faktaa. Pääsin paniikista eroon, kun väsymyksestä johtuen "antauduin" lopulta sille. Hoksasin, ettei siihen kuole ja siitä tuli hallittava, kunnes kohtaukset katosivat. Jatkuva ahdistuneisuus laimeni vähitellen, ja uskoakseni hyvällä lääkehoidolla (Cymbalta tehoaa siihenkin). Kaikkein tärkeintä, luulen, on yksikin hyvä ystävä, joka on kokenut saman. Itse otin hiljattain puheeksi kokemukseni paniikkihäiriöstä ja ahdistuksesta erään tuttavan luona kyläillessä. Paikalla oli paljon nuoria vähän reilu 20v naisia. Porukka kuunteli eka, sitten eräs alkoi itkeä ja sanoi, että hän kärsii tuosta koko ajan, eikä ole tajunnut sen olevan paniikkia. Ilta kului lähes aamuun keskustellessamme, ja lopulta selvisi, että jokaista oli ahdistus vaivannut joskus, mutta kukaan ei ollut uskaltanut siitä kellekään ennen kertoa. Oli vaikuttava yö voit uskoa. Eli asia on paljon yleisempi ilmiö kuin tajutaan; myös ihmisen kehitykseen ja kasvuun kuuluu ikävänä puolena ajoittaiset ahdistuneisuuden jaksot. Toisilla ne tulee voimakkaammin, toiset saattaa selvitä huomattavasti vähäisemmillä oireilla.

Kärsimys kuitenkin vahvistaa, ja joku päivä tajuat salaisuuden: olet onnellisempi, kun kävit läpi tämän vaikean ajan, osaat elää täydemmin ja olla turvallisempi läheinen läheisillesi.

Mulla oli kans samoja oireita osittain 2-vuotta sitten. Taustalla oli runsas oluenjuominen joka laukaisi paniikki oireen. Lihakset nytkähteli kuin sähköiskussa. Lisäksi voimaksas ahdistus. Menin sitten sairaalan päivystykseen jossa sain rauhoittavia nappeja.
Ahdistus sitten kyllä lieveni mutta otinpa selville että ainakin minun tapauksessa lihasvapinaan oli syynä yksipuolinen ruokavalio ja oluenjuonti. Totesin että minulla vitamiini ja hivenaine vajaus.

Aloin sitten nauttimaan monivitamiini ja hivenainevalmisteita. Lisäksi otan pari kertaa viikossa merisuolaa 1/2 teelusikallista lasilliseen vettä.

Sen jälkeen ei ole ollut lihasvapinaa, tärinää, rytmihäiriöitä eikä flunssaa.

minulla on alkanut noi samat olot ja epätodellinen olo.peleistä on tullut paljon noita ajatuksia ja olen vähentänyt sitä luulen että ei mua kukaan voi auttaa koska en sitä oikeen voi kuvailla.mutta yhdestä videopelistä tuli kerran että jouduin toiseen maailmaan ja siellä ei ollut ihmisiä ja joka päivä tulee ajatus että joudun ite sinne ja mua pelottaa.voisko joku auttaa minuakin tässä tilanteessa. kiitos

Itselläni ei tietääkseni vielä diagnoosia, mutta psykologilla olen käynyt kohta vuoden. Oireina lähes päivittäiset paniikkikohtaukset ja muulloin ahdistusta. Kohtaukset ilmenevät hengenahdistuksena, tärinänä, huimauksena, pahoinvointina, vatsakipuina, sydämen hakkaamisena, näköhäiriöinä, keskittymishäiriöinä, epätodellisena olona, sekoamisen ja kuolemanpelkona, puutumisena ja nykimisenä. Tollai muun muassa. Olen pari kertaa menettänyt tajuntani hyperventiloinnin seurauksena ja joskus oksentanutkin. Kohtauksien välillä samoja oireita miedompina. Erittäin uupunut olo. Pelkään sosiaalisia tilanteita kohtauksieni vuoksi. Tiedän että on tärkeää silti yrittää pitää suhteita yllä, mutta joskus jään kotiin vain katsomaan elokuvia ja sarjoja, sillä se on toisinaan ainut keino jolla voin hetkeksi rauhoittua. Vaikuttaisi että ahdistukseen liittyy voimakkaasti juuri se, että jää "sisälle" omiin ajatuksiinsa. Välillä onnistun kääntämään ajattelun sisäisestä puheestani täydellisesti muualle ja koen helpotusta. Se on kuitenkin vaikeaa, kun on sellainen "mä en saa happea, näen tähtiä, sydän hakkaa, saankohan kohtauksen, nyt mä kuolen".

Olen kokeillut terveellisempää ruokavaliota ja kofeiinin jättämistä. Kofeiinilla tuntuisi olevan vähän merkitystä, mutta siltikin oireita esiintyy. Kokeiltu on zoloftia, citalopramia, cipralexia ja propralia. Ainut apu löytyi rauhoittavista, itselläni oli opamox. Uusi psykiatri kuitenkin on erittäin bentsovastainen, joten olen puoli vuotta sinnitellyt pelkkien hengitysharjoitusten kanssa. Kuulemma ketipinoria voisin ottaa kohtaukseen, siinäpä vasta idea keskittymisongelmaiselle ja väsyneelle opiskelijalle.. Mulla se muutenkin lisää epätodellista fiilistä. Propral auttaa oireista vain sydämeen ja vapinaan.

Aion suunnata yksityiselle heti kun pystyn vain investoimaan. Jo ajatus siitä, että on joku bentso laukussa pahimman varalle auttaa. Mielummin otan riskin riippuvaisuuteen kuin siihen, että koko elämäni kuivuu kasaan kun en uskalla elää sitä. Terapiasta on onneksi ollut jonkin verran apua, joten niitä rauhoittavia ei tarvitse narskutella päivittäin. Toivottavasti Kela suostuu tukemaan psykoterapiaani. Vaatikaa te muutkin terapiaa, sillä ne lääkkeet(hyvätkään) eivät poista kuin oireita ellei kyse ole puhtaasti aivokemiallisesta epätasapainosta.

Voimia kaikille pelokkaille!

voiko tämäkin olla ahdistusta \ paniikki häriöä
oireet
-sydämmen muljahtelut
-kipua välillä vasemmalla puolella rintakehää
-hermokipua käsissä
-epä todellinen olo
-väsymys
-huimaus
-välillä keho nykii eri paikoista
-kuoleman pelko
Useeseen kertaan katottu sydän filmit eikä mitään ole ollut niissä ja verikokeet myös eikä mitään vastauksia kiitos.

Sitä itseäänpä ne näyttävät olevan. Kokeilepa ennen järeämmän lääkityksen aloittamista L-theaniinia, Karnosiinia ja Gabaa. Gabaa saat tilattua netistä iHerbistä, samoin nuo kaksi muutakin. Tsemppiä.

itse asiassa tää vois olla syy tähän mun oloon.

alko jo viime yönä, ja oireita oli nuita kaikkia. suu kuivu, sydän hakkaa, keho värisee, on paha olo, sairaudenpelko, kylmät jlat/kädet ja eilen mulla saatto olla kuumettakin. nyt äsken mittasin, mutta kuumetta ei näköjään ole. illalla tila oli kyllä pahempi, ja ahdistus sai sydämen pumppaamaan nopeammin ja pari kertaa oli oksennus lähellä.
mietin aluksi voisiko tämä johtua myös 24h valvomisesta, koska heti makuulle päästyäni raajat ns. nukahtivat heti. sydän hakkasi entiseen tahtiin kuitenkin ja kesti huomattavasti pidempään nukahtaa.

nyt aamulla tilanne on parempi, mutta vapisen edelleen ja kädet on kylmät. sydän hakkaa.

saataa mennä myöhään ennen kuin pääsen lekurille. jos olo nyt kuitenkin paranee, en ole varma uskallanko mutsille puhua. sen verran pelottaa että tää johtuu jostain vakavammasta :/

tod.näköisesti paniikki/ahdistushäiriö. kerro mutsille ja jos ei hellitä niin lääkärin pakeille. näitä oireita on monella mut niistä kyllä selviää.

Minulla todettiin ahdistuneisuushäiriö neljä vuotta sitten. Hyvin vaikea diagnosoida ja yksilöllinen sairaus.

Minulla häiriö on kohtauksellinen. Saan ahdistuskohtauksia joiden aikana saatan itkeä hysteerisesti, henki ei kulje, saatan repiä hiuksia, potkia seiniä, huutaa. Olo on lohduton, todella lohduton ja kadotan elämänhalun totaalisesti.

Minulle kuitenkin määrättiin Opamox jota otan siis kohtauksen tullessa, ei jatkuvassa käytössä. Oletko miettinyt sellaista? Kun olo käy sietämättömäksi, voit ottaa lääkkeen ja se rauhoittaa. En itsekään voisi päivittäiseen käyttöön kuvitella tuota, sen verran kujalle se saa.

Paljolti ahdistukset ja siihen liityvät oireet johtuvat ihmisen passiivisuudesta. Eli ihminen on luotu liikkumaan ja rehkimään ja nyt kun kroppa on vaan käytännössä kokoajan paikallaan alkaa energia puskea ulos jotain kautta. Mulla on sama ongelma. Olen itse istumatyössä enkä saa tarpeeksi liikuntaa josta johtuen mulla on kans nuo oireet. Se ei välttämättä riitä että käyt illalla salilla tai lenkillä jos muuten on passiivinen.
Pitäisi olla ammatiltaan halonhakkaaja tai joku lapiomies tai vaikka metsuri.

M -66

Nosto

Tiiätteko saako tota gabaa mikä mainittiin tässä ketjussa, tilata laillisesti suomeen? En löytänyt googlella vastausta

Yleistynyt psykiatrinen huijaushäiriö

Oliskin... t. yks jonka maha kramppaa ja pelottaa niin vitusti enkä tiedä mikä =(

Onko Gapalla jotain tekemistä Gapapentinin kanssa?

Sinulle tämän ketjun aloittajalle, suosittelen tsekkaan saatko ruoasta tarpeeksi vitamiineja ja hivenaineita? Yleensä kehokaan/mieli ei toimi jos et saa tarpeeksi. Mieti ravintolisien aloittamista, ei ole mitään humpuukia, vaan täyttä totta ja niistä on apua.