Moi olen 18 vuotias poika ja täytän ens elokuussa 19 ja olen ruvennut kovasti miettimään ulostulemista ainakin aluksi perheelle ehkä myöhemmin sukulaisille. Ongelma on vaan ku asia pelottaa vaikka mitään pelättävää ei pitäis olla, täähän on mun elämä loppujen lopuksi. Kaikki on aina olettanut et oon hetero koska olen sukulaisten mielestä komea nuorimies jonka pitäisi olla baarissa iskemässä naisia. tuntuu vaan että ois niin paljon helpompaa tehä asiat selväksi että mitään naisia ei koskaan tule vaan tykkään miehistä.
kaapista ulostuleminen
joiuytff
8402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Moi,
Ekaksi: sulla ei oo mitään ulkopuolista pakkoa tulla ulos kenellekään. Ainoastaan jos sitä itse haluat (niinkuin toki näyttäisitkin) niin silloin siihen on riittävä syy.
Tokaksi: perheelle kertomista voi helpottaa se, että aluksi ei kerro kaikille vaan sille, kenelle se on helpointa, monesti äitille. Moni saakin sitten kuulla, että kyllä vanhemmat olivat jo osanneet asiaa arvellakin ja odottivat vain kun kertoisit heille.
Ja vielä: Youtubeen kannattaa kirjottaa esim. coming out story. Siellä on tosi hyviä ja rohkaisevia kertomuksia erilaisista ulostulosta. Tässä mun mielestä yks hauskin, missä poika kertoo äitilleen et tykkää pojista.
http://www.youtube.com/watch?v=Wj_ne1VhBu4
Itse tulin kaapista ulos jo 14 vuotiaana. Kannatti. Nyt olen 20-vuotias nuorimies, kukaan ei vaadi minua baariin iskemään naisia.
Kivinen tie se kyllä oli, äiti itkeskeli parikin vuotta asiaa, ja vasta noin vuosi sitten kykeni sanomaan neutraalilla äänensävyllä hyväksyneen asian. Isä sen sijaan hyväksyi samantien asian, vaikka tulihan siltä tpahtuneen jälkeen vielä pari kertaa kommenttia "muista, että sukupuolten rajat ovat lopulta häilyviä, voit löytää sen myös naisten puolelta". Sisarusten suhtautuminen sen sijaan on vaihdellut. Yhdelle siskolle asia oli aivan samantekevä ja asiasta ei sen koommin juteltu, toisen siskon kanssa välit lämpenivät kummasti. Veljeltä tuli pitkään naljailua, ja kiusaa. Nykyisin suhtautuu luontevasti asiaan, mutta vaihtaa nopeasti keskustelun aihetta, jos kerron jotain homona elämisestä.
Rohkeasti vaan tekemään asiaa selväksi :)
Olet täysin oikeassa että kyseessä on sinun elämäsi ja mitään pelättävää ei todellakaan ole. Tuskin sinua kukaan sen takia hylkää, ja jos hylkääkin, niin mehän tiedämme kenen menetys se silloin on - hänen. :)
Anna palaa vaan!
Itse tein niin että en varsinaisesti tullut ulos vaan annoin ihmisten vetää omat johtopäätöksensä. Vanhemmat kysyi suoraan ja kerroin suoraan kun kysyivät.
Kun sellaiset, joille asia ei kuulu, kyselivät, vastasin että en halua kertoa.
Mutta it's your choice, really
Kyllä oli riemukas video ja ihana äiti hänellä, olisipa kaikilla samanlainen ulostulo äidilleen.
Aivan tulet kaapista ulos, kun pystyt ja koet sen omassa elämän vaiheessasi tärkeäksi, ei ole mitään tiettyä ikävaihetta siihen.
Itse tulin kaapista ulos 19 vuotiaana ja olen nyt 24 vuotias, elämä on parantunut.
Voihan se olla niinkin, ettei ns. kaapista ulostulemista tarvi koskaan virallisesti ja dramaattisesti tapahtua. Olen itse jo 37v mies ja vanhemmat ei ole kyselleen enää varmaan 15 vuoteen suhteistani. Antavat minun enää rauhassa omaa elämääni ja ovat tyytyväisiä kun olen onnellinen. He ovat muutenkin aivan mahtavat vanhemmat ja rakastan heitä.
Itselläni oli myös se tilanne etten ole juuri kellekään koskaan erikseen kertonut että olen homo. Olen vain jonain päivänä tokaissut jotain että toi mies on kyllä hyvännäköinen :) tai muuta vastaavaa, ja siihen kaverini ovat olleet että no niin eikö olekin? :D Ja sillä asia on selvinnyt.
Rohkeutta sulle! Ja onnea kaapista ulos tulemisen suhteen....
Ja et ole ainoa tossa tilanteessa!
Mä oon ite 19v pääkaupunkiseudulla asuva jätkä ja kaapissa olen. Joka päivä on jossain kohtaa fiilis, että haluis vaan kertoa kaikille, miten asian laita on, mutta ei pokkaa vielä ole. Asun vielä himassa ja haluan ensin oman kämpän ja sitten voin kertoa perheelle. Mun vanhemmat on melko suvaitsevaisia, mutta jos kerron he tulevat tekemään siitä ERITTÄIN suuren numeron ja kuuluttavat sen kaikille, mitä mä en halua! Seksuaalisuus ei ole se ainoa osa mua, ja sitä mun vanhemmat eivät tule ymmärtämään. Seksuaalisuus ei määritä sitä, kuka mä oon.
Kaveri porukoista ei löydy yhtäkään avoinmielistä ihmistä, eli tää on omalla kohdalla yks suurimmista tekijöistä, miks en ole kertonut kenellekkään vielä. Yhtään homoa en ole elämässäni vielä kohdannut, eikä kaveripiireissäni sellasia löydy (tai ei ainakaan ulkona ole, jos löytyykin). En sitten tiedä, että ylireagoinko mä sen suhteen ja oletan kavereistani väärin. Homoläppää lentää koko, mutta ei se mua haittaa ollenkaan, KUNHAN on vain läppää... (itsekin sitä heitän). En vain osaa sanoa, että miten frendit tulee suhtautumaan jos heille kertoisin. Liian iso riskin otto olis tässä vaiheessa omasta mielestä. Itselläni suurin pelko on se että menetän kaiken sosiaalielämän ja harrastukset.
On tää vaan niin vaikeeta......