Niin meillä löytyy tällainen 4 vuotias cockerspanieli poika. Ongelmia löytyy kaikenlaisia. Kun koira tuli meille se oli todella suloinen, totteli hyvin ja oppi nopeasti, mutta jossain vaiheessa jokin meni pieleen. Suurin ongelma on että koira ei tottele minua, useimmiten hän kuitenkin tekee mitä pyydän, mutta murisee ja ei vakuta uskovan sanojani. Isääni hän tottelee, ja muita miehiä useimmiten.
Aloitetaan lenkeistä.. Remmin saa helposti päälle, sillä koira lähtee innokkaasti mukaan lenkille. Jos menee lyhyelle ''pissalenkille'' koira kävelee reippaasti tutun reitin, tietää kohdan missä jo käännytään kotiinpäin, joskus huijaan koiraa ja kävelen vähän pidemmälle sillä on niin rasittavaa kun siinä tietyssä kohdassa alkaa vetämään kotiinpäin.. mutta kotimatka onkin hirveää vetämistä.. jos taas menee kunnon lenkin koira kävelee hyvin jonkun aikaa ja koittaa sitten kotiinpäin vetämistä kunnes tajuaa että on pakko kävellä, mutta yleensä loppusuoralla vetää taas kotiin, joskus on antanut periksi ja kävelee nätisti. Sisälle tullessa hän murisee ja ei anna ottaa remmiä pois, joskus on jäänyt ottamatta, mutta koiraa käy sääliksi, pitkän lenkin jälkeen menee yleensä helposti, tietysti olisi helpompaa aina kävellä pitkiä lenkkejä, muttakun ei aika aina riitä..
Sitten, koira ei vaikuta luottavan minuun, esimerkiksi heti kun vain vilkaisee koiraanpäin koira katsoo maahan ja murisee hiljaa, ja siirtyy. Koira ei anna minun silitää itseään, murisee ja annan olla. Eikä ylipäätänsä anna minun koskea siihen. Joskus olen rapsuttanut sitä selästä ilman että koira välittää, on vain iloinen rapsutuksesta, yleensä leikin yhteydessä :)
Ja koira on todella isäni perään, jos ovi jää auki, koira ryntää etupihalle odottamaan että isä tulee kotiin töistä, mutta onneksi koira on myös ruoan perään, joten sen saa helposti houkuteltua sisään, mutta ilman ruokaa siitä syntyy vain murinaa.. Koira myös yrittää kokoajan ylemmäksi ''laumassa'' On myös purrut minua ja siskoani joskus, jos on ärsyyntynyt kun sitä käskee.
Koira kuulostaa hirveältä hirviöltä, mutta osaa myös olla todella kultainen :) Ja luonnetta riittää... Mutta apua me tarvitaan... kun ei kertakaikkiaan tottele.. Niin kertokaa mikä voisi auttaa, kiitos :)
Aloitetaan lenkeistä.. Remmin saa helposti päälle, sillä koira lähtee innokkaasti mukaan lenkille. Jos menee lyhyelle ''pissalenkille'' koira kävelee reippaasti tutun reitin, tietää kohdan missä jo käännytään kotiinpäin, joskus huijaan koiraa ja kävelen vähän pidemmälle sillä on niin rasittavaa kun siinä tietyssä kohdassa alkaa vetämään kotiinpäin.. mutta kotimatka onkin hirveää vetämistä.. jos taas menee kunnon lenkin koira kävelee hyvin jonkun aikaa ja koittaa sitten kotiinpäin vetämistä kunnes tajuaa että on pakko kävellä, mutta yleensä loppusuoralla vetää taas kotiin, joskus on antanut periksi ja kävelee nätisti. Sisälle tullessa hän murisee ja ei anna ottaa remmiä pois, joskus on jäänyt ottamatta, mutta koiraa käy sääliksi, pitkän lenkin jälkeen menee yleensä helposti, tietysti olisi helpompaa aina kävellä pitkiä lenkkejä, muttakun ei aika aina riitä..
Sitten, koira ei vaikuta luottavan minuun, esimerkiksi heti kun vain vilkaisee koiraanpäin koira katsoo maahan ja murisee hiljaa, ja siirtyy. Koira ei anna minun silitää itseään, murisee ja annan olla. Eikä ylipäätänsä anna minun koskea siihen. Joskus olen rapsuttanut sitä selästä ilman että koira välittää, on vain iloinen rapsutuksesta, yleensä leikin yhteydessä :)
Ja koira on todella isäni perään, jos ovi jää auki, koira ryntää etupihalle odottamaan että isä tulee kotiin töistä, mutta onneksi koira on myös ruoan perään, joten sen saa helposti houkuteltua sisään, mutta ilman ruokaa siitä syntyy vain murinaa.. Koira myös yrittää kokoajan ylemmäksi ''laumassa'' On myös purrut minua ja siskoani joskus, jos on ärsyyntynyt kun sitä käskee.
Koira kuulostaa hirveältä hirviöltä, mutta osaa myös olla todella kultainen :) Ja luonnetta riittää... Mutta apua me tarvitaan... kun ei kertakaikkiaan tottele.. Niin kertokaa mikä voisi auttaa, kiitos :)
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tulipa tästä pitkä... :) lisäksi vielä koira on todella arka melkein kaikissa olosuhteissa, varsinkin muita koiria vastaan, kun koira näkee toisen koiran kaukaa koira uskaltaa esittää kovaa ja haukkuu sinne, mutta jos koira tuleekin lähemmäs koirani perääntyy ja pelkää hirveästi :P
Minä joudin viemään cockerspanieliurokseni piikille, koska se oli liin aggressiivinen. Arka se ei ollut, mutta se räyhäili muille koirille ja murisi liian herkästi. Turkkiaan se ei antanut harjata/trimmata, vaan se pisti aina hanttiin ja murisi. Nyt minulla on kiltti cockerspanielityttö :-)
niin.. mutta en missään nimessä haluaisi lopettaa sitä, niin suloinen luonne löytyy ja eihän sitä kukaan omaa kultaansa haluaisi laittaa pois.. :/ ja uskon että koulutuksella selvitään kunhan vain siihen laitetaan aikaa ja vaivaa :)
"kotimatka onkin hirveää vetämistä.. jos menee kunnon lenkin koira kävelee hyvin jonkun aikaa ja koittaa sitten kotiinpäin vetämistä kunnes tajuaa että on pakko kävellä, mutta yleensä loppusuoralla vetää taas kotiin. Joskus on antanut periksi ja kävelee nätisti. Sisälle tullessa hän murisee ja ei anna ottaa remmiä pois, joskus on jäänyt ottamatta, mutta koiraa käy sääliksi"
Siis mitäh? Miksi sinun käy tätä määräilijäkoiraa sääliksi? Sinuahan tässä -anteeksi vain - käy sääliksi. Koirahan pomottaa sinua ihan täysillä. Murisee kun yrität ottaa remmiä pois? Voi hesus... Koiran käyttäytyminen toisia koiria kohtaan kertoo sen arkuudesta ja pelkotilasta. Epävarmuudesta on kysymys sekä koiran että sinun kohdalla.
Hyvä nimimerkki "Tarvitsenapua..". Lopeta heti koiran paapominen itsesi kanssa tasa-arvoisena eläjänä ja ja ala kohdella sitä eläimenä, mikä se oikeasti on. SINÄ sanot mitä tehdään tai mitä ei tehdä, SINÄ päätät mihin miloinkin mennään ja mitä koiran päälle milloinkin puetaan. Tosi vaikeaa on neuvoa miten menetellä missäkin tilanteessa, mutta idea on se että koira ei esitä mitään mielipiteitä, koiran omistaja tai ohjaaja on se joka sanelee tahdin.
Tämä pätee ihan kaikkeen järjestyksenpitoon, olipa sitten kyseessä koira tai ihmslapsi. Kovin paljon on valitettavasti nykyään aikuisia, jotka eivät osaa eivätkä tiedä, miten pitää kurissa omia jälkeläisiään. Lieneekö tämä myös perimmäinen koiraongelmien syy? Ei ole opittu kurissa pysymistä eikä kurissa pitämistä.
Toivottavasti saat koirasi kuriin ja järjestykseen. Jos ja kun sen teet, voit onnitella itseäsi ja suhtautua tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Sinusta tulee vielä ihan oikea koiraihminen!
Niin no, se on juuri ongelmani.. En saa sitä uskomaan :/ Eli miten saisin sen uskomaan minua? Käskemällä vain? Olisiko mitään hyvää tapaa näyttää sille että en pelkää sitä ja olevani laumanjohtaja? Koira on kyllä vähän alkanut tottelemaan paremmin sen jälkeen kun olen huomannut että se kyllä antaa periksi kunhan minä en, mutta pahat tavat ovat kyllä jäljellä..
Tottelemattomuus nyt on vielä suotuisaa, mutta jatkuva murina, niin sellaista minäkään en koiralta sietäisi. Tärkeintä on, että koira tulee ihmisten ja toisten koirien kanssa toimeen.
Tulee se ihmisten kanssa toimeen ja tykkääkin tavata uusia ihmisiä, kunhan sen antaa tulla sinun luo, ei päinvastoin, kun on niin arka... ja tässä tapauksessa uskon koiran käytöksen olevan täysin minun syytäni, en ole kunnolla näyttänyt että kuka täällä on pomo... :P
Ei ehkä niinkään pelkästään keskittymällä käskytykseen, vaan vähän laajemminkin omalla olemuksella ja unohtamatta kiittää, aina ei tarvita edes oikeaa syytä kun voi koiraa kehua.
Tuosta vetämisestä: Pyydä koiraa ensin hiljentämään(normaali ääni), sitten voimistat vähän ääntä ja lopuksi, ellei auta käskytät terävästi että nyt seis. Tämän jälkeen käskytät istu, ja odotat kunnes koira tottelee(tarvittaessa nostat hiukan hihnasta ylöspäin leukaa että peppu menee maahan). Nyt ilmoitat koiralle että vauhti on se millä sinä kuljet(tämän ilmoitat jäätävällä äänellä ja kysyt ok?).
Pidätät koiraa hetken istumassa ja sanot ole hyvä, jolloin koiralla on lupa lähteä liikkeelle. Mikäli ennakoi, istutat uudelleen niin monta kertaa ja aikaa vähitellen pidentäen, kunnes malttaa odottaa lupaasi. Sitten kun olette päässeet liikkeelle, ja koira alkaa kiihdyttää tee sama uudelleen, niin monta kertaa kuin on tarvis.
Ja jos taas koira yllättäen kulkeekin edes kymmenen sekuntia kunnolla, niin heti kiitos, ihan vaan lakoninen(tai iloinen kehuäänellä) kiitos matkan jatkuessa samalla koko ajan keskeytyksettä. Huomaat ennenpitkää että kiitoksia voit jakaa koiralle tämän tästä vetämisen vähentyessä.
Sitten remmikohtaamisista: Ota koira hyvissä ajoin vierellesi, aivan miltein itseesi kiinni ja ohitatte toiset näin. Älä päästä sitä vastaantulevan puolelle vaan ole aina itse välissä. Kerro koiralle sen toisen lähestyessä myös sen nimi, ellet tiedä, niin keksi joku(koirasi ei sitä tiedä että feikkaat), ja kerro että se on kanssa lenkillä eikä tee mitään, mennään mekin rauhassa ohi vaan. Tämän puhut ihan normaalilla äänelläsi(kuin bestikesellesi kertoisit). Vaikka ohitus menisi pipariksi niin älä jää murehtimaan. Taas jos meneekin hyvin, niin kehut jälleen joko vain lakonisesti todeten tai iloisesti kiittäen, riippuu kumpi toimii paremmin.
Lenkin jälkeen saat remmin parhaiten pois, kun kutsut koiran vierellesi ja istutat sen. Kerrot mitä aiot tehdä eli nyt riisutaan vaatteet pois(herrasmiehet eivät käytä kravattia sisällä), ja sitten vain otat sen pois. Älä siis laske hihnaa irti heti lenkiltä tullessa, vaan pidä hihnasta kiinni ja kutsu koira viereesi ja pyydä istumaan.
Muutenkin tuossa koiran kunnioituksen saamisessa kannattaa käyttää istuttamista melko runsaasti, se kasvattaa koiran kärsivällisyyttä kun joutuu odottamaan lupaa ennen kuin pääsee ovesta, portista, ylittämään tien, menemään puskikkoon jne. Ja kärsivällisyys saattaa myös pidentää sen ikää kun ei jää auton alle.
Olethan muuten opettanut sille kaikki peruskäskyt? Kuten seis, odota, hiljennä, et mene, mene vain, oikea, vasen, ole hyvä jne jne. Ellet, niin niiden opettamisessa on kaiken tottelevaisuuden ydin. Opeta ne ja lisäksi voit opettaa koiran noutamaan tavaroita, kuten kenkäsi ennen lenkille lähtöä esim.
Ps. Jotenkin kuvauksesi koiran käytöksessä silitystilanteissa ja kohti katsomisessa paistoi sellainen, että ethän ole nuorempana jotenkin kiusannut koiraanne? Ehkä huomaamattasikin olet voinut tehdä jotain mistä koira on menettänyt luottamuksensa sinua kohtaan. Muistele voiko jokin tapaus olla vaikuttanut asiaan?
Kokeilen näitä heti huomenna :) Olen myös koittanut tuota istumista lenkeillä,mutta kun koira lähtee heti juoksemaan, tai kävelemään lujaa kun annan luvan liikkua.. :/ ja osaa kaikki peruskäskyt ja vähän kivoja temppuja myös, ajattelin ehkä jos alettaisiin tehdä enemmän uusia asioita yhdessä koiran kanssa ehkä alkaisi luottamaan minuun enemmän, esim voisin opettaa uusia temppuja ja leikkiä enemmän..:) En ole ikinä kiusannut sitä mitenkään tietääkseni, ainakaan tahallisesti.. se on tuollainen kaikkia ihmisiä kohtaan varsinkin lapsia ja nuoria :/
Hei, "Ehkä tästä on apua" nimimerkille: Koirat eivät ymmärrä suomea. Pyydä ite kiinalaiselta neuvoa johonkin ja toimi sen mukaan. Onnistuuko? Sinulle "Tarvitsen apua" paras neuvo: mene Eläinkouluttajat.net sivulle ja katso asuinalueellasi toimiva koirien kouluttaja ja ota häneen yhteyttä. Tältä netti sivulta löydät varmasti luotettavat ja Käyttäytymistieteellisen ongelmakoirakouluttaja koulutuksen saaneet ihmiset. Koirakoiuluja on niin moneen jakoon ettei kaikkien oppeihin voi luottaa. Ne jotka käskevät kurittaa koiraa tai "pistää se ruotuun" niin eivät ole ammattitaitoisia kouluttajia. Koiran kun koiran saa oppimaan hyvällä ihan mitä haluat, mutta jos et itse osaa niin ota yhteys ammattilaiseen! Toiseksi, ei kukaan järkevä voi antaa järkeviä ohjeita netin kautta vaan on nähtävä se koira. Koira puhuu eleillään, ja jos ei niitä nää niin ei voi antaa mitään neuvoija! Kolmanneksi, hyvä pointti "erinlöö99"-nimimerkiltä; Onko koira terve? Vastasit kyllä. No milloin se on viimeksi tutkittu? Vai onko sinulla röngen katse eli näät koiran sisälle ja olet lukenut eläinlääketiedettä, jotta voit sanoa, että se on varmasti terve. Eivät koiran tai ihmisenkään kivut, viat ja vaivat aina näy päällepäin. Ammatti koirankouluttaja ei ala kouluttaa koiraanne ennen eläinlääkäri / fysioterapeutti käyntiä. Koiran murina on sen puhetta, jolla se vain kertoo "en halua sinua lähelle" . Murina ei tarkoita, että koira olisi vihainen... kaikki maailman koirat murisevat joskus. Koiraa ei saa kieltää murisemasta, koska jos se joutuu mielestään uhkaavaan tilanteeseen se ei enää käytä varoituksena murinaa vaan siirtyy siihen seuraavaan asteeseen eli puremiseen.
No viime eläinlääkärikäynti oli pari kuukautta sitten, mutta se oli ihan terve ja kaikki ongelmat ovat olleet kauan, eikä koira arista mitään.. Meillä on myös käynytt kouluttaja, mutta ei ollut paljon apua.. Eli olen aina käskenyt koiraa kun on murissut.. Se on siis väärin? Olen kyllä huomannut että se tavallaan ärsyyntyy siitä :/ ja mitä sitten pitäisi tehdä kun se murisee? Antaa sen olla..?
Jos koira on arka, en menisi ainakaan kovin ottein näyttämään kaapin paikkaa. Mieluummin lempeän päättäväisesti ja rauhallisesti tekisin... niin että asiat tehdään täsmälleen niinkuin SINÄ tahdot, mutta ilman suurempaa mölyä.
Ensin veisin koiran eläinlääkärille tarkistettavaksi onko kaikki hyvin. Jos on vaikka selkäongelmia ei paljon huvita kävellä.
Joo tää meidän koiruli on kyllä täysin terve :)
Lue Jan Fennellin Kuuntelen koiraani kirja, Siitä saat hyviä ohjeita.
Koirasi tykkää ruoasta, muista käyttää tätä oljenkortta hyväksesi. Kananpaloja/pieniä nakinpaloja taskuun ja kun koira tottelee sinua, niin palkitset. Katsomisharjoituksia ja namia perään lenkillä, myös ohituksissa kontakti koiraan ja namia nokan eteen. (Jos suuria määriä käyttää niin omat nappulat toimivat hyvin) Pikkuhiljaa namin antamista vähennetään. Voit ehkä saada koiralta luottoa namin avulla jos koira hyvin arka..Nami annetaan ainoastaan silloin kun koira tekee toivotun asian, katsoo sinua, ohitus menee hyvin, on seurannut ilman vetämistä jne.
Voit istuttaa koiran sisällä ja otat remmin pois ja palkitset.. Hankalaa neuvoa kun ei oo koiraa nähnyt, mut nami tekniikka ainakaan ei ole koiraa uhkaava tilanne (kuten esim. arka koira huutamiskäskytyksessä/kiskotaan remmistä hullun lailla, koira menee lukkoon ja ns. puolustautuu/kokee tilanteen epämiellyttäväksi. Ja ehkä namilla voi saada hieman kunnioitusta, kun joutuu tekemään työtä sen eteen että sitä saa, eli sulla jotain mitä se haluaa ja sen saa ainoastaan sinua miellyttämällä.
Meillä koira seisoisi vaikka päällään jos namista on vaan kyse.. Ilman namia välillä pitää muistutella kävelytahdista säännöllisillä istu/odota harjoituksilla..
"Sitten, koira ei vaikuta luottavan minuun, esimerkiksi heti kun vain vilkaisee koiraanpäin koira katsoo maahan ja murisee hiljaa, ja siirtyy. Koira ei anna minun silitää itseään, murisee ja annan olla." >>murina on outoa, mutta kun se siirtää katseen muualle ja siirtyy: tarkoittaa se että koira antaa tilaa sinulle, vaikka sitä et olekaan tarkoittanut pyytää.. kun yrität silittää sitä niin se murisee niin todennäköisesti se ei pidä siitä, olet tehnyt oikein kun et silitä. epävarmakoira ilmoittaa murinalla että ei pidä tilanteesta.. voiko koiralla olla stressaava elämäntilanne..?? Mielestäni voit namin avulla kutsua koiraa sisällä luoksesi ja vaikka pyytää tassua, niin tämän jälkeen yrittää silittää esim. kyljestä samalla antaen nuolla namia kädestä (ilman että katsot sitä silmiin ja sitten taas kehua ja antaa namin kokonaan)
Meidän cockeripojalla ei sinänsä mitään ongelmia ole tullut, mutta juuri ulosmenossa poika on niin innoissaan että ottaa valjaita laittaessa käden suuhun eikä pysy paikallaan. Siis ei pure mutta tykkää vain välillä ottaa käden suuhun ja tästä itse olen opettanut pois seuraavasti: (toimii varmaan tuossa murinatilanteessa sekä jos riehuu ovella) aina kun koira riehuu tai yrittää ottaa käden suuhun, kiellän ja lopetan toimintani sekä käsken koiran pois ovelta (meillä on ns. pikkueteinen ennen ulko-ovea joten suljen välioven niin että koira jää kauemmas ovesta). Tällöin toivottu tapahtuma, lenkillelähtö, viivästyy koiran takia ja se pitää sille saada selväksi. Voit myös kieltää koiraa ja mennä itse ulos ovesta tai lähteä muualle, jolloin koira ei saa tahtoaan lävitse. Toista niin monta kertaa että koira tajuaa SINUN kontrolloivan uloslähtöä, jonka edellytys on hihnan pukeminen kiltisti : )
Tunsin muinoin yhden bretonin, joka mielihyvää tuntiessaan otti ranteesta kiinni. Sekä isäntäväen että vieraidenkin. Mainitun tavan saa kitkettyä pois melko helposti kun vaivautuu sivelemään ranteensa hyttysöljyllä.
No meillä ei ole ongelmia tuossa ulos menossa, tai koira kyllä innostuu, mutta rauhoittuu kun käskee :) se on tuo hihnan pois ottaminen joka on ongelma, se ei oikein anna ottaa sitä, yleensä otan sen ilman että koira kerkeää huomata, silloin ei synny ongelmia.. :P