Hei!
Olen 22-vuotias poikanen, jota mietityttää oma juominen.
Pari vuotta on tullu ryypättyä suunnilleen joka viikonloppu. Aluksi on juotu omat juomat, kun ne ovat loppuneet olen käynnyt vanhempieni viina varastossa varkaissa (asun vanhemmillani). Kaksi kertaa olen päättänyt tulla täys raittiiksi heikolla menestyksellä.
Viime viikonlopulla oli juhannus. Torstaina ostin reilusti juomista (ettei tarvi käydä varkailla). Sunnuntaihin asti ryyppäsin, ja juomat riitti. Päätin taas lopettaa juomisen kokonaan. Krapulan kärsittyäni alkoi tuttu 3-4 päivän kova masennus jakso. Torstaina löysin itseni taas vanhempieni juomavarastolta. Siintä lähtien olen tissutellut heidän juomiaan.
Kuka minä olen, jos lopetan juomisen? Joutuisin luopumaan ainoasta kaveristani (alkoholi). Olen myös kadottanut elämän sisällön. Elämä on koostunut juomaputkista ja niiden välisistä masennusjaksoista. Ihmissuhteet koostuu halveksuvasta perheestä ja kahdesta ¨juomis tuttavista¨.
Miten pystyn enään rakentamaan selvän elämän? Vai pitäiskö vaan juoda itteni hengiltä?
Olen 22-vuotias poikanen, jota mietityttää oma juominen.
Pari vuotta on tullu ryypättyä suunnilleen joka viikonloppu. Aluksi on juotu omat juomat, kun ne ovat loppuneet olen käynnyt vanhempieni viina varastossa varkaissa (asun vanhemmillani). Kaksi kertaa olen päättänyt tulla täys raittiiksi heikolla menestyksellä.
Viime viikonlopulla oli juhannus. Torstaina ostin reilusti juomista (ettei tarvi käydä varkailla). Sunnuntaihin asti ryyppäsin, ja juomat riitti. Päätin taas lopettaa juomisen kokonaan. Krapulan kärsittyäni alkoi tuttu 3-4 päivän kova masennus jakso. Torstaina löysin itseni taas vanhempieni juomavarastolta. Siintä lähtien olen tissutellut heidän juomiaan.
Kuka minä olen, jos lopetan juomisen? Joutuisin luopumaan ainoasta kaveristani (alkoholi). Olen myös kadottanut elämän sisällön. Elämä on koostunut juomaputkista ja niiden välisistä masennusjaksoista. Ihmissuhteet koostuu halveksuvasta perheestä ja kahdesta ¨juomis tuttavista¨.
Miten pystyn enään rakentamaan selvän elämän? Vai pitäiskö vaan juoda itteni hengiltä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
No ongelma sulla on, mutta alkoholi ei ole siihen vastaus. Mene terapeutille puhumaan jos se helpottaisi oloasi. Käsittele tunteesi ja sisäinen elämäsi, alkoholi on vain tekosyy oikeasti.
Alkoholismi on synnynnäinen ja parantumaton sairaus.
Siihen auttaa usko korkeimpaan voimaan, jumalaan. Sekä käynti kerholla toipumassa, koko loppuikänsä, päivä kerrallaan.
Mikä parasta, kerholta onkin sitten erikiva lähteä kokouksen jälkeen virkistävälle ohrapirtelölle, esson paariin, samanhenkisessä kerholais-seurassa!
http://www.youtube.com/watch?v=RdEZLfueE5k