Moro. Nyt väliin tälle palstalle ihan asiallinen kysymys.
Läheisellä on ollut vuosikausia alkoholiongelma ja nyt on sitten edennyt siihen pisteeseen, että ymmärtää ettei hänestä kohtuukäyttäjää tule.
Haluaa lopettaa omien sanojensa mukaan juomisen kokonaan ja on viikon verran ottanut Antabusta. Hoitaa itseään yksin, eli lääkkeen otto on omissa käsissä.
Haluaisin kuulla kokemuksia missä vaiheessa 'viinapiru' herää, eli alkoholiin tottuneet aivot alkavat kyseenalaistamaan tehtyä päätöstä. Kestääkö viikkoja vai kuukausia ennen kuin tulee tiukempaa? Kun noin käy raittiuteen pyrkivä tarvitsee varmaan tukea ja tsemppausta. Olisi varmaan hyvä, jos olisi yhteys jonnekin terveydenhuoltoon tai a-klinikalle säännöllisesti. Luulen, ettei yksinäinen ihminen ihan yksin ja omin voimin selviä.
Uskon, että tuo läheinen on lopettamishalussaan ihan vilpitön, mutta on niin monet kerrat ollut pohjalla ennen tätä ja morkkiksessaan luvannut lopettaa. Siksi pelkäänkin, että ei ole ihan omin voimin tarpeeksi vahva kun alkaa taas tehdä mieli siideriä. Tuollainen pilleri on niin helppo jättää ottamatta.
Läheisellä on ollut vuosikausia alkoholiongelma ja nyt on sitten edennyt siihen pisteeseen, että ymmärtää ettei hänestä kohtuukäyttäjää tule.
Haluaa lopettaa omien sanojensa mukaan juomisen kokonaan ja on viikon verran ottanut Antabusta. Hoitaa itseään yksin, eli lääkkeen otto on omissa käsissä.
Haluaisin kuulla kokemuksia missä vaiheessa 'viinapiru' herää, eli alkoholiin tottuneet aivot alkavat kyseenalaistamaan tehtyä päätöstä. Kestääkö viikkoja vai kuukausia ennen kuin tulee tiukempaa? Kun noin käy raittiuteen pyrkivä tarvitsee varmaan tukea ja tsemppausta. Olisi varmaan hyvä, jos olisi yhteys jonnekin terveydenhuoltoon tai a-klinikalle säännöllisesti. Luulen, ettei yksinäinen ihminen ihan yksin ja omin voimin selviä.
Uskon, että tuo läheinen on lopettamishalussaan ihan vilpitön, mutta on niin monet kerrat ollut pohjalla ennen tätä ja morkkiksessaan luvannut lopettaa. Siksi pelkäänkin, että ei ole ihan omin voimin tarpeeksi vahva kun alkaa taas tehdä mieli siideriä. Tuollainen pilleri on niin helppo jättää ottamatta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Alkoholismi on synnynnäinen ja parantumaton sairaus.
Siihen auttaa usko korkeimpaan voimaan, jumalaan. Sekä käynti kerholla toipumassa, koko loppuikänsä, päivä kerrallaan.
Mikä parasta, kerholta onkin sitten erikiva lähteä kokouksen jälkeen virkistävälle ohrapirtelölle, esson paariin, samanhenkisessä kerholais-seurassa!
http://www.youtube.com/watch?v=RdEZLfueE5k
http://m.youtube.com/index?desktop_uri=/&gl=US#/watch?v=6nE8hYZzimM
Yhden teorian mukaan kolme kuukautta on sykli, jolla viinapiru heräilee. Kolme kuukautta on aika jolloin tulee petollinen turvallisuuden tunne ja luulo, että asiat on alkoholin kanssa turvallisella tolalla. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen.
Tuskin sitä voi sanoa, kauanko jaksaa pelkän antabuksen voimalla. Se on täysin yksilöllistä. Se on totta, että yleensä Antabus ei pelkästään riitä. Se on hyvä alku, mutta tarvitaan jotain muutakin, jotain joka saa ottamaan sen Antabuksen joka aamu. Tukihenkilö tai vastaava.
Ja täältä ei kannata kysyä asiallisesti mitään, palsta on täynnä häiriköitä.
Kuten aiemmin sanottiin antabus ei yksin riitä kyllä siihen tarvitsee jonkinlaista tukea.
Samalla myös vakava varoitus jonka useampi lääkäri allekirjoittaa.
Ensin maksakokeet että antabus-hoidon voi yleensä edes aloittaa ja säännöllinen seuranta.
Sopimus lääkärin kanssa seurannasta (labra) ei siitä muuten ole hyötyä.
Googlatkaa myrkytystietokeskus antabus ambulanssi.
Kroppa joutuu aika koville kun juo kuurin aikana joten pahimmillaan päätyy ruumishuoneelle jos muutenkin heikossa kunnossa.
Aikoinaan minulla aiheutti vielä 2viikon lopetuksen jälkeen oireita ja lanssikeikkahan siitä tuli.
Voisi sanoa että pelaa venäläistä rulettia.