Kun miettii että nuorempana olisi voinut olla porukassa rannalla ottamassa ja sekoilemassa hyvän porukan kanssa. Olisi voinut tutustua joihinkin parempiin ihmisiin tai olisi ollut rohkeutta edes yrittää seurustella. Se on ihan tekopyhää paskaa että ne voi kokea vieläkin vaikka olen 24v poika/mies koska sitä samaa nuoruuden huolettomuutta ei enää ikinä tule eikä silloin ollut niin turta ja katkeroitunut elämän asenne. Tuntuu että kaikki se elämän paras aika meni ohi ja nyt hypättiin tähän tuskaiseen kidutus vaiheeseen jossa etsitään paikkaa maailmassa (ei ole) ja revitään hiuksia päästä raha asioiden takia.
Nykyään ei enää oikein kykene sinänsä tutustumaan uusiin ihmisiin kaikkien neuroosien, jatkuvan vitutuksen, alemmuus kompleksien ja sun muun paskan takia.
Nykyään ei enää oikein kykene sinänsä tutustumaan uusiin ihmisiin kaikkien neuroosien, jatkuvan vitutuksen, alemmuus kompleksien ja sun muun paskan takia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jep jep, samat fiilikset vaikka olen tyttö. Mun vika on kai siinä että odotan jotain miestä joka pelastaisi mut ja kaikki muuttuisi. Mut sitä ei koskaan käy.
''Menetetyt kokemukset raastaa...''
Jep.. Itse en olisi paremmin osannut kuvata sitä tunnetta mikä minua eniten vaivaa. No, onhan sitä elämää vielä jäljellä. Ja onhan meillä vapaus valita se, että teemme jotain asian eteen. Sen valitseminen on vaan niin pirun vaikeaa.
Tärkeintähän on olla onnellinen nyt, ja kun ajassa ei taaksepäin pääse nuoruutta pelastamaan, niin yritetään sitten löytää se onni tästä ja nyt. Katso eteenpäin, mikä asia tekisi sinut onnelliseksi nyt ja tästä eteenpäin ja tähtää ajatuksesi siihen, ei menetetyn onnen haikailuun, vaan tulevan mahdollisen onnen tavoitteluun.
Ja niin, et ole enää teini. Olet aikuinen, joten koita kasvaa sellaiseksi. Tuskin kovin moni aikuiseksi kasvanut tulee onnelliseksi samoista asioista kuin mainitsemasi sekoilevat teinit... Monesta onnettoman nuoruuden eläneestä tulee onnellinen aikuinen, kun vain itse päättää niin. Pienistä itseä piristävistä teoista se lähtee.
Itsellänikään ei ollut villiä nuoruutta, mutta enpä sitä arvostakaan. En usko, että olisin sen onnellisempi, vaikka sellainen olisi ollutkin, kyse on omasta huonosta asenteesta, negatiivisuudesta. Varmasti murehtisin jotain toista menetettyä asiaa tällä luonteellani, vaikka villi nuoruus olisi ollutkin...
"Kun miettii että nuorempana olisi voinut olla porukassa rannalla ottamassa ja sekoilemassa hyvän porukan kanssa. "
Mitäs et ollut.
"Olisi voinut tutustua joihinkin parempiin ihmisiin tai olisi ollut rohkeutta edes yrittää seurustella. "
Mitäs et mennyt.
"Se on ihan tekopyhää ****** että ne voi kokea vieläkin "
Ehkä sinun ajatusmaailmassasi.
"koska sitä samaa nuoruuden huolettomuutta ei enää ikinä tule eikä silloin ollut niin turta ja katkeroitunut elämän asenne. "
Kyllä voi muuttaa. Mutta ei ainakaan tuolla asenteella.
"Tuntuu että kaikki se elämän paras aika meni ohi ja nyt hypättiin tähän tuskaiseen kidutus vaiheeseen jossa etsitään paikkaa maailmassa (ei ole) ja revitään hiuksia päästä raha asioiden takia."
Hiuksia revitään muidenkin syiden takia.
"Nykyään ei enää oikein kykene sinänsä tutustumaan uusiin ihmisiin kaikkien neuroosien, jatkuvan vitutuksen, alemmuus kompleksien ja sun muun paskan takia. "
Ei ainakaan tuolla asenteella.
Juu haista vittu
"Juu haista vittu "
Juu, kyllä minä haistelen. Pitäisi varmaan sinunkin että et olisi noin pahalla päällä.