Miten tapahtuu ison laivan ajaminen laituriin? Eikö se ole kipparin homma?
Laivan ajaminen laituriin
paskat housussa
331253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
luotsin
Nimimerkistä unohtui yksi n kirjain ?
Hauskoja juttuja. Olin minäkin aika pitkään kipparina ja ajoin varmasti vaikeissakin tai eritoten vaikeissa paikoissa paattini kaijaan.
Luotsihan on neuvonantaja. Hän tuntee väylät ja niiden poikkeavuudet. Hänellä on myös tieto paikallisten vesien vaaroista nimenomaan poikkeavissa tilanteissa. Eli mitä varsinaisen väylän ulkopuolella on. Ne neuvot saattavat olla joskus varsin arvokkaita. Arvostan luotseja ainakin Suomessa, myös yleensä täällä pohjolassa. Joissakin maailman satamissa saattaa olla aika heikkotasoisiakin luotseja ja kyllä silloin kipparin pitää hoitaa homma.
Muistan, kun aivan aloittelevana päällikkönä saavuimme Los Angelesin satamaan, San Pedroon. Päästyämme aallonmurtajan sisälle, luotsi osoitti kaijan, istahti tuolilleen ja sanoi: "Berth your vessel captain". Sinnehän se valtamerilaiva täytyi työntää. Sinne se meni ja kolmatta kymmenettä vuotta sen jälkeenkin. Uskon useiden niin tekevän.
Tosin Suomessa käynneilläni luotsit ovat kertoneet joidenkin maiden kippareiden antavan luotsin ajaa laivan kaijaan. Luotseilla siihen tästä syystä lienee enemmän kokemusta, mutta toisaalta kippari tuntee parhaiten laivansa erityisominaisuudet. Siitä se sitten on valittava. Yhteistyö kuitenkin on yleensä aika hieno yhdistelmä.
Turha näistä lienee kinastella. Jonkun silmissä asia näyttää toiselta, kuin toisen. Yleensä brykällä olevalla kolmosella tai usein viisaasti nykyään förstillä on aika selvä kuvä mitä tapahtuu. Ei sekään leikkiä ole.
Monesti on kuitenkin laskettu leikkiä, että meinasi pissat lirahtaa housuun, niin kuin hyvässä musikaalissa. Varsinkin pitkänlinjan kippareille uusiin satamiin tai vaikeisiin satamiin meneminen on kova paikka. Ainakin minua jännitti aika monta kertaa. Mutta työni tein parhaan taitoni mukaan ja kaijaan ajettaessa ei onnekseni sattunut vahinkoja. Olen siitä onnellinen.
Nyt lepään työeläkkeellä ja katselen lähipiiriäni.
Olisiko sellainen kippari kovempi kaveri, joka vaikka vaipat päällä ajaa laivansa kaijaan, kuin sellainen joka ei aja.
Siis pystyy käsittelemään laivaa, mutta suolen toiminta ei ole aivan parhaasta päästä. Minusta sellainen on ammattimies.
Keskustellaan ammattitaidosta, ei niinkään pidätyskyvystä.
Talvimerenkulku vaatii erittäin pätevää osaamista brykalla. Nuorena seilanneella ja nyt reilut kolmekymmentä vuotta terminaalissa työskennellessä näkee suuria eroja laituriin tulossa. Samoin merellä, talvimeren kulun tehtävät ovat haasteellisia. Valitettavasti suomalainen merenkulku on katoavaa kansanperinnettä?
Laivassa ei ole kipparia, vaan kapteeni.
Laivaa ei aja kaijaan eli laituriin kapteeni tai luotsi, vaan
näiden opastuksella ruorimies.
Ruorissa on laituriin ajossa yleensä timppa tai poosu.
Olen jopa jungmannina ajanut laivan laituriin.
Ruorimieheltäkin kaivataan hiukan pelisilmää laituriin ajossa.
Ensimmäisen kerran ajoin sattumalta laituriin ruorivuoroni aikana.
Sen jälkeen minua kutsuttiin usein ajamaan kaijjaan.
Se oli hieman poikkeuksellista.
Monissa nykyajan laivoissa ei edes ole ruoria eikä siis ruorimiestä.
Joku joy-stick löytyy.....
Niisä kiuluissa joissa vielä ruori on, tietokone-matruusi ei älyä ruorikomennoista
tai kompassista mitään.
minkä kokoluokan veneitä?
Lohi 420 soutuvene, jossa pääkoneena vm 79 5 hp monark
Onko Monarkissa tyhjäkäynti kohdallaan, jotta ei tulla laituriin liian lujaa. On varmaankin hauskaa ajella oman äidin pyykkivesiä, suolastakin vettä näkee vain äidin silmissä. Se sama tunne on nykyisillä merimiehillä kun laivaa joutuu töijäämään parin tunnin välein!
Se pitää tulla muistiin kun ajaa pärren vene sinne venetalon reikä samanlainen kun miiami viikke ja pärre on tuupparissa ja otta 1 kaljakori pois ja 2 kaljakori pois
eikä se mahdu sisään venetalon reikä. siinä se vene on se venetalon reikä se ei glide in eikä ulos. Se on kun elä kova elämä täällä saaristossa
jos koneesta tulisikin " väärä suunta " , eihän sitä heti huomata.
Läksimme " Nunnan " kanssa Kiilin telakalta ( joskus 06.62)
Niin Prykältä soitettiin pääkoneen pyörivän väärin.
Ilmoitin kone pyörii oikeen .. näyttö väärin.
Sähkömies oli kytkenyt ( akseliG vääörinpäin )
Onhan sattunut ihan oikeitakin tapauksia ( jonka huomasin )
Koneessa oli alhaalla Ciffi , I mesu ja II mesu , silti koneesta
annettiin väärin ( satuin tulemaan konepuolelle ) ja huomasin.
Ihmettelin hetken , sitten tönäsin II mesua ja näytin telegramia
ja konetta, häivyin kattilahuoneeseen takaisin.
Tuosta ei koskaan puhuttu mitään.
Tiedän vaan , siitä oli mulle paljon hyötyä.
Hyvä huomio brykältä ja koneesta kun pitäisi mennä eteenpäin ja laiva rupeaakin peruuttamaan. Ja hei ei se kone pyori vaan potkuriakseli. Telegrammi on 1800 luvulta ja kun huomasit koneen pyörivän väärin olisit himmannut airoilla ja käskenyt soutaa oikeaan suuntaan. Ja vielä ihan pieni vinkki kone pyorii aina samaan suuntaan, mutta ihme ja kumma potkurin pyörintäsuuntaa voi muuttaa
ja jopa lapakulmia riippuen juuri siitä mennäänkö eteen vai taaksepäin. Vielä suurempaa ihmetystä aiheuttaa keulapotkurit. Ei niistä sen enempää hallitaan perusasiat ensin ja sitten voidaan opetella jotain uutta ja ihmeellistä.
Oot niin hiivatin viisas. Annat jopa vinkkejä. Jotka ovat päin peetä
Lähes 100.000 dwt:n tankkerissa oli Burmaister Wainin 9 sylinterinen n. 25.000 hv:n pääkone jossa kampiakseli oli pultattu vauhtipyörän kautta potkuriakseliin, jossa puolestaan oli kiinni kiinteälapainen nelilapainen potkuri. Ja se potkuri pyöri aina samaan suuntaanja samalla kierrosluvulla kuin pääkone.
Käyntisuunnan muuttaminen tapahtui seuraavasti: Kone pysäytettiin, nokka akselia siirrettiin, kone käynnistettiin. Ja hups! Kone pyöri toiseen suuntaan.
Eikö olekin ihmeellistä? Mutta tämä juuri on niitä perusasioita. KAMEVAT ja Alennusvaihteet ovat tulleet vasta myohemmin.
Sinähän se vasta tontteliini olet! Etkäs laivoista tiedä mitään!
Myös kampikammion kattovalo on syytä olla toimiva , että näkee nokka-akselia käännettäessä, että männän palautus jousi on ehjä.
KaMeWa keksittiin jo -30-luvulla
Niin keksittiin, mutta ei sitä ole jokaisessa laivassa. Harvemmissa maailman mittakaavassa.
Olin kipparina 19 vuotta. Ajoin laivan joka kerta kaijaan. Kerran yritin opettaa yhtä ruotsalaista pilottia siihen hommaan. Hän suutahti ja sanoi ettei kuulu hänen työhön vaikka itse kinusi opetusta.
Santoksessa ajoin 1982 laivan sellaiseen kaijapaikkaan että ahteeriin ja fööriin jäi korkeintaan 2 metrin rako toiseen laivaan, se oli kiperä, kun ruorissa oli vielä puolikuuro poosu ja vierestä ajoi h---tin iso normanni vauhdilla jonka potkurivirta painoi föörissä olevaa laivaa kohti.
Kaijaan ajo ei ole vaikeaa jos koko jengi osaa hommansa. Usein on varsinkin pienissä ja avoimissa satamissa tuulesta ja virrasta suurin harmi.
Miksi tuo " poosu " ( kuka hänet määräsi ruoriin ) ?
Poosulla tai Timpallahan on yleensä satamaruori,ovat yleensä kokeneita merenkulkijoita.Ethän kyllä voi sitä tietää kun olet vielä kloppi,varmaan jossaim homolautassa tarjoilijana.
Puosu, savoksi poosu.
19 v Päälikkönä ja vastaa tuollaisesti .
Sitten kun ihmettelin ( miten hän puhuttelee miehistöä )
Olen myöskin seilannut . 51 -- 85
Mitä kirjoitusta tarkoitit...
Ihmettelijälle: En ole vastannut kenellekään.
Mainitsemani puolikuuro poosu oli mies paikallaan niin kuin laivan savolainen ikämiestimppakin jotka kyllä olivat ihan muuta kuin solmuopiston käyneitä puolikkaita joita en olisi ottanut satamaruoriin edes pakon edessä.
Miksi ½ - sokee kelpaa " satamaruoriin " näkeekö keulaan ?
Siksi koska edellinen pitää paikkaansa,puoli-sokea poosu on paljon luotettavampi kuin sinunlaisesi juuri koulunpenkiltä tullut puolikas.
-51 syksyllä , tulimme Kiiliin. Olin ruorissa luotsi päällä
odotimme lussiin pääsyä ( ajelimme ympyrää )
Kippari kävi jossain , olin luotsinkanssa kahden.
Luotsi antoi määräyksen komps. suunnan saksaksi , vastasin
saksaksi , ja käänsin ruorin siihen ( ei ollut asteruoria )
Kun Kippari tuli paikalle huomasi heti tilanteen ,
luotsi " tokasi " poika osaa kompassin.( kuinkamoni täällä
osaa kompassin)
Tietysti olin ruorissa meno ja sitten tulomatkalla ( ei tarvittu
Poosua eikä Timppaa )
Niin sain SJ hyvän opin jo 1954 kun tuo oli Lappohjassa
Moottoritorpeedoveneiden emälaivana.( Tykkivene )
Taisto 7 konetykkimies.
Tuosta ½ matruusista saattaapi tulla M kapteeni / päälikkö.
Poosusta ei tuu.
Kerroppas milloin on kielletty poosun päälliköksi/kapteeniksi kouluttautuminen?
Olisko ollut mahdollista, että etenkin entisinä aikoina että förstiluokkalainen olisi ottanut poosun jobin opintojen välissä? Siihen aikaan praktiikoista muodostui monella melko monipuolista joten poosun jobikin olisi hanskannut.
Kannattaa myös muistaa, että 30-40 vuotta sitten mm. monet luotsit eivät olleet koulutukseltaan kapteeneita/ päälliköitä.
Ammattimiehiä silti.
25 Suomalaista laivaa , eipä ole tullut vastaan .
Tässä hetikärkeen tulee mieleen : ½ matruusi Effoalle pääliköksi
Messipoika seilasi päälikkönä
Tuosta samasta laivasta konekallesta Ylikonemestari / Konepäälikkö ( Enskeriin )
Pöljä se joka laituriin töräyttää. Näin tekevät vain Suomenlinnan lautan kuskit joka vuosi muutaman kerran. Se ei vaadi mitään osaamista tai kompassin ymmärtämistä. Joku toinen toope tuossa kehui osaavansa kompassin. Siinäpä vasta tekniikan nero! Menisi sekin kysymään neuvoa pieniltä partiopojilta iältään 7 - 9 vuotta.
Kompassia jossa ei olekkaa astejakoa 0 - 360 astatta.
Ilmastaan Saksaksi / Ruotsiksi ( muistini mukaan )