Meillä on ollut huoltajuuskiista, jossa molemmat haluaisivat lasten lähivanhemmiksi.
Isällä on jo nyt (riittävän, oma mielipide) laaja tapaamisoikeus (10 pv/kk, aina 5 päivää kerrallaan) , johon lapsetkin ovat tyytyväisiä. Lapset ovat ala-asteikäisiä poikia
Olemme saaneet väliaikaispäätöksen ja myös KO päätyi samaan ratkaisuun. Nyt mies aikoo kuitenkin valittaa vielä hoviin ja vaatia lähihuoltajuutta.
Isä oli avioliitosta lähtijä, jos sillä nyt on mitään väliä. Asumme niin lähellä toisiamme, että lapset voivat halutessaan käydä siellä vaikka päivittäin.
Onko kukaan käynyt tuota hovioikeusprosessia läpi ja miten kävi, muuttuiko tuomio. Itse en usko siihen, että se muuttuu, koska olosuhteet eivät ole muuttuneet mitenkään tuon KO:n päätöksen jälkeen.
Mielelläni kuulisin kokemuksianne, jos niitä löytyy.
Ainahan se vähän huolestuttaa, enkä halua luopua lasteni lähihuoltajuudesta. He tarvitsevat yhden pysyvän kodin ja äidin turvaa..
Isällä on jo nyt (riittävän, oma mielipide) laaja tapaamisoikeus (10 pv/kk, aina 5 päivää kerrallaan) , johon lapsetkin ovat tyytyväisiä. Lapset ovat ala-asteikäisiä poikia
Olemme saaneet väliaikaispäätöksen ja myös KO päätyi samaan ratkaisuun. Nyt mies aikoo kuitenkin valittaa vielä hoviin ja vaatia lähihuoltajuutta.
Isä oli avioliitosta lähtijä, jos sillä nyt on mitään väliä. Asumme niin lähellä toisiamme, että lapset voivat halutessaan käydä siellä vaikka päivittäin.
Onko kukaan käynyt tuota hovioikeusprosessia läpi ja miten kävi, muuttuiko tuomio. Itse en usko siihen, että se muuttuu, koska olosuhteet eivät ole muuttuneet mitenkään tuon KO:n päätöksen jälkeen.
Mielelläni kuulisin kokemuksianne, jos niitä löytyy.
Ainahan se vähän huolestuttaa, enkä halua luopua lasteni lähihuoltajuudesta. He tarvitsevat yhden pysyvän kodin ja äidin turvaa..
Vastaukset 18
Vanhimmat
"He tarvitsevat yhden pysyvän kodin ja äidin turvaa.."
Mitä eroa siinä on jos asuvat isän luona pysyvässä kodissa ja saavat isän turvaa?
Onko se isän turva jotenkin huonompaa kuin äidin antama?
No,kun nyt kysyit. Äiti on tässä huushollissa pyörittänyt arjen, laittanut rajoja (joita tuonikäinen vielä tarvitsee), organisoinut, huoltanut jne..Isä on hoitanut enempi tuota leikki- ja huvituspuolta. Meissä kummassakaan ei varsinaisesti ole mitään vikaa.
Äiti ei valinnut lähteä liitosta, vaan yritti viimeiseen asti turvata lapsille tuon ydinperheen. En siis vapaaehtoisesti valinnut olla päivääkään erossa lapsistani, enkä halua olla yhtään päivää enempää kuin on tarpeen suhteen säilyttämiseksi myös isään. Ja siihen tuo 10 päivää (joka on nykyisin erittäin laaja tapaamisoikeus) riittää hyvin.
Sen aikaa lapset voivat syödä eineksiä ja kulkea joko samoissa (jos ei muisteta kehoittaa vaihtamaan puhtaisiin) tai puhtaissa, mutta ryppyisissä vaatteissa. Loppuajan he ansaitsevat noudattaa samoja rutiineja kuin ennenkin.
He myös ansaitsevat olla pidemmän aikaa tutussa kodissaan, jossa äiti tällä hetkellä lapsiensa kanssa asustaa.
Milloin lapsilla on ollut ongelma tai kysyttävää, on se aina ollut äiti, jonka puoleen he ovat kääntyneet. Myös tämän mahdollisuuden haluan heillä säilyttää mahdollisimman pitkälle.
Myös oikeudessa nämä seikat on todettu ja päätös äidin hyväksi tehty. Kysymykseni koskikin lähinnä tuota prosessia hovissa, onko kellään siitä kokemusta ja kuinka se menee? Suullinen vai kirjallinen? Kuka maksaa? Kauanko kestää? Kaikki mahdollinen informaatio otetaan kiitollisena vastaan.
Hovissahan käsitellään ainoastaan asioita käräjien jälkeisestä ajasta. Millään muulla ei ole merkitystä jollei voida osoittaa että päätös on tehty lainvastaisesti.
Eli jos asiat on ennallaan, ja edellinen päätös on mielestäsi ilman "luurankoja", ei hovissakaan ole tulossa siihen muutosta.
Huoltajuuskiistat on ns. "indispositiivisia" eli jutussa ei ole voittajaa vaan molemmat maksavat omat kulunsa itse. Monilla on kotivakuutuksessa olemassa oikeusturvavakuutus joka korvaa 15% omavastuulla kulut. ( % riippuu yhiöstä)
Oikeusturvavakuutus ei kata avioliiton hajoamisesta johtuvia kuluja, eli jos olette eronneet ja samantien siitä käräjille, vakuutusyhtiö ottaa hatkat siinä vaiheessa. Eri asia on erillinen huoltajuuskiista erokiistojen jälkeen. huoltajuudesta on oltava sopimuspaperi jota lähdetään sitten oikeudessa muuttamaan.
Hovioikeuden käsittely on monesti paperimalli, jollei hakija vaadi suullista käsittelyä.
Hovi ottaa asian suulliseen käsittelyyn jos on jotain uutta esitettävää, poikkeustapauksissa vaikka uusia todistajiakin jos heillä on jotain uutta "keksittyä" kerrottavaa.
Kiitos paljon antamastasi tiedosta - helpotti oloa paljon..meillä kun ei ole mikään muuttunut sitten käräjien. KO:ssa oltiin juuri äsken- kauankohan tuo hovioikeusprosessi mahtaa kestää? Jos hakee käsittelyä heti KO:n jälkeen, niin huomioon otettaneen vain seikat, jotka on esittää hakemusta tehdessä?
Tämä tuntuu oikealta kiusanteolta, ei minulla ainakaan olisi varaa mennä vielä hoviin, mutta pakkohan se on..enkö tosiaan voi saada miestä maksumieheksi, jos tuomio ei muutu ja hän pistää prosessin alulle?
Kyllä kulut joutuu maksamaan itse, jollei tosiaan ole kotivakuutuksessa oikeusturvavakuutusta mukana.
Aika taas riippuu paljolti paikkakunnasta, nythän tuli joku laki jonka mukaan kaiken pitäisi nopeutua.. jos olen oikein ymmärtänyt?
Meillä kesti käräjien jälkeen 10 kuukautta hovin käsittelyyn, ja siitä kolme viikkoa päätökseen.
Aivan pirun piinallista aikaa koska koko ajan tuntuu sille että mistähän tänään keksitään jotain sanomista jota voisi käyttää hovissa minua vastaan.
Varsinkin viimeinen kaksi kuukautta repii hermoja kun tietää H-hetken kohta olevan. Kaikki tekemiset tutkittiin isolla suurennuslasilla. (Noin kaksi kuukautta ennen tuli kutsu hoviin jolloin vasta tiesi päivän)
Hovissa tosiaan käsitellään käräjien ja hovin välistä aikaa, eli onko sinä aikana tapahtunut jotain jolla perusteella käräjillä tehtyä päätöstä pitäisi muuttaa.
Yleensä teemat ja todistajat pysyvät samoina mutta on mahdollista pyytää lisää todistajia jos heillä on jotain oleellista kerrottavaa aiheeseen. Hovin kutsussa sitten näkee ketä on pyydetty ja miksi.
Yleensä se kuka valittaa tuomiosta nimeää halutessa uusia henkilöitä todistamaan. Itse sain tiedon vasta hovin kutsussa että vastapuoli on kutsunut lisää, joten en olisi kerennyt enää muuttaa omia todistajiani... tosin ei ollut tarvettakaan.
Hovissa todistajien täytyy perustella kantansa ja kertoa mihin tiedot perustuu, pelkällä kuulopuheilla ei ole mitään merkitystä. Jos todistaja kertoo kuulleensa asiasta exältäsi, asialla on vielä vähemmän merkitystä. Kaiken pitää perustua johonkin "varmaan tietoon", on siis oltava jotain näyttöä. Asiakirjoja,lausuntoja tai muuta mustaa valkoisella.
Viimeinen muistutus aiheesta tuli 3 kk hovin päätöksen jälkeen asianajajan laskun muodossa, vakuutusyhtiö pyöritteli sitä aikansa ja kun tiedettiin että paljonko se korvaa niin asianajaja laskutti loput.
Koko taistelu maksoi n. 7500 euroa josta itse maksoin 15% omavastuun.
Huh, 3½ vuottahan siinä menikin siitä kun hakemus jätettiin käräjille..
Mikä oli syynä että lähti-tuosta noin vaan?
Rakkaus loppui tai sitten se toisen naisen rakkaus oli vielä suurempaa ja parempaa kuin nykyisen eksän. Toinen nainen varjosti liittoa kauan ennen lopullista päätöstä lähteä luomaan uutta onnea hänen kanssaan.
Mies vain alunperin kuvitteli kaiken muun jäävän ennalleen, naisen vain vaihtuvan asunnossa...
jos asutte lähekkäin, voisitteko kokeilla
viikko ja viikko- asumista.
lasten koulut eivät vaihtuisi, ja saisivat olla yhtä paljon molempien vanhempien kanssa.
myös kaveripiiri pysyisi samana.
ja joustaminen olisi helppoa, jos äidillä iltamenoa, voisivat lapset helposti mennä isälle, -tai päinvastoin.
tunnen muutamia perheitä, joissa toimii todella hyvin ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Emme voisi kokeilla - lapset ovat vielä sen ikäisiä, että tarvitsevat "yhden kodin". Miehellä on jo erittäin laaja tapaamisoikeus, johon myös lapset ovat tyytyväisiä. En haluaisi itsekään muuttaa majaa joka viikko, joka toinen vko riittää mainiosti. Meillä on myös kotieläimiä, joista lapset eivät halua olla erossa pidempään kuin tuo 5 päivää kerrallaan.
sitäpaitsi, edes tuo ei riittäisi isälle, vaan hän haluaa väen väkisin lähihuoltajuuden motiivinaan, usko tai älä, raha...
Sitäpaitsi, jos lapset haluavat nähdä isäänsä enemmän kuin nyt, he voivat aina halutessaan mennä isänsä luo..eivät ole vielä tähän mennessä tuota mahdollisuuttaan hyväksikäyttäneet
Tutussa perheessä, viikko-viikko toimii hyvin.
lasten iät olivat 2, 6, 7
kun alkoi 2:n kodin eläminen,
ja se toimi /toimii.
lapset ovat hyvin sopeutuvaisia, ja eivät ole kärsineet järjestelystä.
myös tunnen yh isiä,
joillekkin lapset ovat jääneet jo vauvoina,
joillekkin tarha/kouluikäisinä.
ja isin turva on ollut oikein hyvä..
ei lapset tarvitse 'äidin' turvaa,
vaan aikuisen / vanhemman suojaa,
ei ole sanottu että äiti olisi
parempi...
ole tuttavaperheitä, joissa yksi järjestely toimii ja toinen ei. Minä perustan mielipiteeni siihen, että kyseessä ovat nimenomaan MINUN lapseni, jotka juuri minä tunnen kaikista parhaiten.
Jos luit kirjoitukseni, huomasit varmaan, että isä ei tyytyisi tuohon vko/vko systeemiinkään ynnä nuo lemmikkisyyt.
En kiellä sitä, etteikö joissain tapauksissa isä lähihuoltajana olisi hyvä ratkaisu, meidän tapauksessamme ei. Antaisitko itse lähihuoltajuuden isälle ja olisit se etä? Mihin perustaisit tämän ratkaisun?
Jos 2, 6 ja 7-vuotiaat laitetaan tuohon systeemiin, niin kai se toimii, jos heillä ei ole vaihtoehtoja. Tuon ikäisten mielipiteitä ei juuri kysellä, eikä heillä olisi tarvittavaa henkistä kypsyyttä sellaista antaakaan. Minun mielipiteeni on se, että vko/vko systeemi on tehty vanhempia, ei lapsia varten.
Jotkut ihmiset vain ovat sellaisia, että kun he kerran näkevät jonkun systeemin toimivan, he tahtovat tuputtaa sitä samaa kaikille ainoana oikeana ja autuaaksitekevänä.
kyseessä on SINUN lapsesi, Sinä varmasti tiedät mikä on parasta lapsillesi.
mutta ne ovat myös ISÄN lapsia,
ja saattaapa se ISÄKIN tietää mikä on parasta
hänen lapsilleen.
Ei ole sanottua että äiti olisi parempi.
Minun mieheni on kuollut, joten en voi verrata omassa tilanteessani.
Mutta jos erottu oltaisiin, ei olisi ollut mahdottomuus
ajatella isää lähihuoltajana,
mutta se on nyt vain spekulointia,
koska minun tilanne ei ole sellainen.
tässä kyselen..
Olet hyvin yleisellä tasolla sanonut, että saattaa se isäkin tietää jne..
Mutta, olettaen, että äidissä ei ole mitään "vikaa", ei ole sairas, alkoholisti, huumeriippuvainen, muutenkin täysipäinen, niin missä tapauksessa se isä olisi paras lähihuoltaja lapsilleen?
Olettaen edelleen, että äiti on sen arjen muutenkin pyörittänyt?
Olettaen, että isän lähihuoltajuusvaatimukset ovat vain kiusantekoa äidille avioeroprosessin tiimellyksessä?
Ihan olisin utelias kuulemaan vain parikin esimerkkiä siitä, mikä tekee isästä paremman lähihuoltajan?
Olet menettänyt miehesi ja lapsiesi isän lopullisesti kuolemalle, mistä olen pahoillani, mutta sinun kaipuusi saada lapsillesi isä heijastuu kyllä näistä kirjoituksistasi. Minun lapsillani on isä, jota he saavat tavata aivan riittävästi ilmankin, että hän olisi lähihuoltaja.
Niistä esimerkeistä?
Se kummalla on paremmat edellytykset, tarkoittaen turvallisempi/vakaampi/rauhallisempi/rakastavampi/aikuismaisempi ja mitä kaikkea liekkään kunhan se on lapsen parhaaksi ja eduksi myös tulevaisuudessa on parempi lähihuoltajaksi.
Onko se sitten isä vai äiti, riippuu kun tutkitaan em asioita ja laitetaan ne puntariin. Aivan samalta viivalta lähdetään riitatilanteissa.
Monet isät vaan luovuttaa suosiolla lapset äitilleen koska ei olisi mahdollisuutta yksinään kasvattaa lapsia luopumatta esim urastaan tms.
siis lyhyesti... Isä voi olla aivan yhtähyvä lähihuoltaja kuin äitikin. =)
mainitsemiasi asioita mitataan?
Jos, kuten aikaisemmin sanoin äidillä on (sossun toimesta, samoin kuin isällä) todettu olevan "kaikki kotona", eikä, hui hui, paheita, kuten älytön alkon tuotteiden käyttö tms..
Siis, jos molemmat on ikäänkuin samalla viivalla, niin mikä silloin isästä tekisi paremman lähihuoltajan?
Hankalaahan se mittaus onkin mutta pakkohan se on jotenkin selvittää jotta lapselle taataan paras mahdollinen ympäristö kasvaa. Ammatti-ihmisethän sen selvityksen sitten tekee jos ei muuten.
vastakysymys.. jos ollaan samalla viivalla mikä tekee äidistä paremman lähihuoltajan?
mutta jos luit koko ketjun, huomasit ehkä, että äidillä on kokemus siitä arjen pyörittämisestä, rajojen asettamisesta, jne...Lisäksi lapset ovat tyytyväisiä nykyratkaisuun.
Isän motivi saada lähihuoltajuus on raha..ei elareita maksuun, lapsilisät isälle (jolla on muutenkin n. 1000 €/kk korkeammat nettotulot kuin äidillä). Kun saadaan kaikki tämä pieni tulonlisä pois äidiltä, varmistetaan samalla, että äiti ei voi lunastaa isän himoitsemaa "entistä kotia", jossa äiti nyt lapsineen asuu.
Kuten mies (se lähtijä toisen naisen takia) eroa hakiessaan totesi: haluan lapset, haluan asunnon jonne muutan uuden kanssa ja sinulle voidaan hankkia kiva pikku kolo jostain. Voit jopa saada tavata lapsia viikonloppuisin. Kiitti ja näkemiin...
Tällainen oikeudenmukainen ja reaalimaailmassa elävä isukkiko lapsille lähiksi? Sovinisteja on muutenkin jo maailma väärällään, enkä välttämättä halua hänen kasvattavan niitä lisää
niin, mutta mitäs jos isä olisi pyörittänyt arkea hankkinut rahat jne.
Itselläni on sellainen tilanne että vaimosta ei ole mihinkään muuhun apua kuin rahantuhlaukseen ja valittamiseen kun sitä ei saa tarpeeksi. (käyttää yleensä kaikki omat rahansa kuten tahtoo, vetää luotot "tappiin" ja sitten itkee kun rahat ei riitä edes korkoihin, olen pelastanut hänet jo kolme kertaa...)
Siis suomeksi sanottuna vaimo paskat välittää muusta kuin itsestään. Joo ja kun kyseessä on yhteishuoltajuus en voi häntä pihallekkaan viskata ja sanoa että "hankitaan sinulle pikku kolo".