kuvitella liikoja.
Tahdon sinut. Jotenkin suoraan se pitäisi tulla.
Muodostit minulle sinusta kuvan, mikä ei lähde pois, mitä ei huuhdo pois vuorovesi, tyrskyt vasten kallioita, ei ajan kuluttava hammas
Se tarkoittaa jotain, jotain mitä kutsun siksi suureksi tunteeksi mitä kohtaasi tunsin ja tunnen sitä yhä. Vaikka väliin mahtuu epäilyjä ja paljon huonoja asioita. Rakkauden aura työntää lopulta kaiken muun sivuun, niin tahdon uskoa.
Kauniita unia
Tahdon sinut. Jotenkin suoraan se pitäisi tulla.
Muodostit minulle sinusta kuvan, mikä ei lähde pois, mitä ei huuhdo pois vuorovesi, tyrskyt vasten kallioita, ei ajan kuluttava hammas
Se tarkoittaa jotain, jotain mitä kutsun siksi suureksi tunteeksi mitä kohtaasi tunsin ja tunnen sitä yhä. Vaikka väliin mahtuu epäilyjä ja paljon huonoja asioita. Rakkauden aura työntää lopulta kaiken muun sivuun, niin tahdon uskoa.
Kauniita unia
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kauniita unia :)
Ei kannata jämähtää odottamaan rakkauden auran tekosia tai kohtalon, vaan toimia itse. Kaunis viesti. Itse en halua omia tälläisiä itselleni, niin paljon sisäistä asfaltti-ihottumaa tullut , uutta ja vanhaa, tällä hetkellä, etten jaksa leijua pilivissä ja romahdella sieltä. Vaikka haaveilu ihanaa onkin. Tällä hetkellä haluan pitää jalat maassa ja yritän selvitä tästä hetkestä ja sitten seuraavasta.
Millainen kuva hänestä hahmottui ?
Kauniita ajatuksia ainakin herättää sinussa
Sellaisen ihanneminäkäsitykseen ,voi hetkessä luoda toisesta.
Miksi et voi tehdä mitään?
Miksi hän ei ole jo sun luonasi?
Kauniita unia hänelle.
Sitä soppii ny miettiä...
Omalta kohdaltani olen miettinytkin paljon.
Jos tunne on ollut hänellä myös samanlainen
hän voi vain kyllä ymmärtää ja miettiä itsekkin,miksi olen halunnut suojella "rakkauttaan häneen".....
Ei mun tunteeni miksikään ole muuttunut,sielussani vain on "ontto olo"
Tunnen että olen hyvin yksinäinen ,koska se tunne työntää pois ihmisiä läheltäni
Haluasin jo antaa mahdollisuuden itselleni ,tuntuu ettei näin voi ikuisuuksiin jatkua
Mutta jos hän vain haluaa syyllistää mua kaikesta
silloin voi myös unohtaa pois.
Oi se olisi ihanaa.
tunnen kaikesta huolimatta luottamusta asioiden lutviutumiseen oikein päin.
Siksi iloisella mielellä on.
Palstat on pilanneet monta juttua, toivon ettei taas tätäkin.
On niin kauniisti kirjoitettua, että haikeaksi vetää. Kaikille suurille tarinoille soisi onnellisen lopun . . aikanaan. Niin tällekin. Täällä kirjoittelulla ei voi pilata suurta rakkautta, sillä se kestää pahatkin tyrskyt. Rakkauteni kohde mielessäni tämäkin teksti syntyy. . . sydän uskoa ja toivoa täynnä, hänen kasvonsa ja kätensä vahvana tunteena silmiäni ja sisimpääni polttaen.
Huomenta Sinulle, miksei muillekkin.
Tämä ei tosiaan ole mitään satua vaan totisinta totta, ainakin se on itselle tullut todistettua epätavallisella ja huonollakin tavalla, vielä kun toiselle sen voisi kunnolla näyttää.
Jotenkin suoraan se pitäisi tulla. Jokus ei aina tiedä missä totuuden ja mielikuvitusten tiet viistoaa.
niin kauan satua ja epätodellista, jos kohteesi ei ole todellinen vaan joku monista kohteista luotu epävarma haavekuva, joku saavuttamaton unelma jostain jonka todellisuuden esilletulo vain pilaisi ja tuottaisi pettymyksen.
Miettinyt tuota, että miksi ihminen pakenee niin usein haaveisiin, miksi ihmistä kiehtoo täydellisyys nimenomaan rakkaudessa vai kiehtooko se kaikessa muussakin, ehkä? Mietin, miksi ihmisen on niin vaikea hyväksyä toisen epätäydellisyyttä rakkaudessa. Miksi haluamme kuulla olevamme niin ihania, täydellisiä kumppaneita, jotka sulostutamme rakkaamme elämää omalla olemuksellamme niin, että saamme hänet kukoistamaan ja hehkumaan. Mikään vähempi ei meille riitä,
halumme olla ihailun kohteena on tärkeää, mutta miksi? Narsismia?
Mitä se täydellisyys tai epätäydellisyys sitten on? Olen tavannut ns. kunnollisen miehen, joka olisi varmaankin monessa mielessä "täydellinen" elämänkumppani mutta en tunne häntä kohtaan kaveruutta enempää. "Se jokin" puuttuu. Tunteitaan ei voi pakottaa.
Ajattelen, että rakastumisen huuma syvenee rakkaudeksi, kun tuntee että haluaa olla juuri tämän ihmisen kanssa hänen puutteistaan huolimatta. Täydellisyyttä ei ole olemassakaan ja matkan varrella löytää uusia puolia niin toisesta ihmisestä kuin itsestäänkin. Niin hyvässä kuin pahassa. Mutta se alkuvoimainen tunne pitää olla... siihen liittyy myös luottamus ja anteeksianto.
Narsismi on eri asia.
Loppuuko rakastumisen huuma sitten "valheellisiin" mielikuviin? Itse olen jäänyt ihmettelemään suhteen loputtua, pettyikö toinen minuun tai mielikuviinsa minusta, vai pelkäsikö hän näyttää jotakin puolta itsestään. Yhtäkkiä se todellisuus, tunne, olikin poissa?
Samaa mieltä ed.kanssa. Sitäpaitsi toisen näkee alussa vaaleanpunaisten lasejen läpi. Mielikuvitus täyttää toisesta ne kohdat mitä ei tiedä ja usein ne mielikuvat ovat vääriä.Joskus sitten sieltä korkealta tipahtaa.
Ei sillä että haaveila,ihastuminen olisi väärin.Se pitää meidät ihmiset elämässä kiinni.
Kaikki me annamme itsestä "täydellisen valheellisen"kuvan itsestämme.
Mikä on väärin toista kohtaan..
mutta haaveileminen on tarpeellista, täydellisyyden ylistäminen myös. Se on jotakin, mitä kohti tarpoa silloinkin kun loskaa sataa ja mieli on maassa. Eikä sitä itse ihailua oikeastaan kaipaa, vaan kaipaa enemmän sitä, että itse ihailee ja palvelee jotakuta, sellaista, jota oikeasti voisi todella todella rakastaa eikä se kaatuisi loputtomiin riitelyihin tyhjänpäiväisistä asioista. No sellaista ei ole, eikä ole tule, mutta se haave ei katoa mihinkään, sen kanssa täytyy vain opetella elämään niin, että pää pysyy todellisuuden puolella.
En tarkoita, että jos on varattu, niin korjaa mahdolliset ongelmat haaveilemalla. Päinvastoin, haave voi vahingoittaakin suhdetta, se voi viedä toisen vaikka kokonaan mennessään. Rohkea katsoo omaa elämäänsä ja suhdettaan silmiin ja lähtee korjaamaan sitä, mikä on korjattavissa.
Eikö silloin ole hyvä muistaa pitää matalaa profiilia.
niin toinen yllättyy iloisesti.
Oma syytä jos kuvasi on valheellinen ;)
Hampaita yhteen purren vai? Huonoa on turha korjata jos on hyvää olemassa. Jos rakastaa toista enemmän, ei auta korjailla omaa suhdetta. Tämä koettu. Onni löytyi kun uskalsi tunnustaa sen itselleen ja toisille että on ollut väärän kanssa alunperinkin ja tehnyt virheen aikoinaan.
Entäpä sitten kun Suuri Rakkaus ei olekaan kiinnostunut? Sitten palataan häntä koipien välissä sen väärän luo.
Tämä aloitus meni eräälle naiselle, mikä vei sydämmeni täysin 80 prosenttisesti, se kaksikymentä jäi odottamaan ja se käytettiin hyvin väärin.
Tuli tallotua sitä mitä ei koskaan halua, ei tietenkään tietoisesti vaan epälyksien varjossa. Puolin ja toisin. Mitä kaikkea siihen sitten liittyykin.
En tiedä varmuudella tietenkään toisen ajatuksista, suunnitelmista. Elän vain tiettyjen näkemysten vallassa mitkä on huuhtoutuneet rantahietikolle tai virtausten mukana ulapalle. Jokus tämä on tuntunut kuin odottaissi pullopostia turhautuneena. En silti tahdo luovuttaa, varsinkaan kaiken nousu- ja laskuvesien jälkeen.
Hyvää Yötä.
Jotenkin niin herkkää, ettei tahdo uskaltaa vastata.. vaikka tosissaan itsekkin on.
Hyvää yötä, kauniita unia:)
Hyvä. Oikea asenne. Älä luovuta, en minäkään :)
Mitä sinä tarkoitat luovuttamisella? Ajatusta meistä? :)
Olen lähettänyt pari pullopostia elämäni aikana. Toiseen ei tullut vastausta ja toiseen tuli. Kuitti kuitenkin :)
Ensimmäisen lähetin tyrskyävien vesien ääreltä toivoen, että pullo selviäisi läpi ensimmäisen karikon. Sydäntä kylmäsi laittaa pullo virran vietäväksi. Todennäköisesti se haaksirikkoutui. Toisen sai metrsuri metsän keskeltä, joku yksinäisen työn ahkera duunari, joka näki vaivan vastata hauskaan ilmapallon viestiin.
Tuulen mukana kulkee lempeämmin.
Aina kannattaa yrittää. Koskaan ei tiedä mitä saa vastaukseksi.
Olet hauska, teitkö todella noin! :) Ihana juttu.
Älä luovuta.
Rakkaus on oikeastaan ainoa elämisen arvoinen asia.
Aijaa tämäkö oli sen huuru ukon sepityksiä
Mitäpä jos lakkaisit odottamasti sitä postia ja lähettäisit sitä itse? Ehkä se toinen ei tiedä ajatuksistasi. Voi näitä palstoja, sanotaan tänne jotain (nimettömänä, nimettömälle) ja ajatellaan sen riittävän.
kaunista. Todella vei jalat alta.
Aika huimaavaa,
öoitä.
Mikä mua vaivaa :/
Luin paripäivää sitten aloituksen
ja en edes ajattellut yhtäänmitään ,lukemani jälkeen,.
Mutta tänään vaan jysähti ,on tunne että vajoaan syvään kuiluun
Olisipa mukava tietää oliko aloitus naiselle vai miehelle.
mahdollisen kumppanin kanssa taitaa olla monenlaista selvitettävää ja siivottavaa ensin, ennenkuin suhde voi alkaa. Entisestä elämästä tulevaa turhaa painolastia ei kannata viedä uuteen suhteeseen. Toki ne pitäisi avoimesti käsitellä mielummin kuin tällaisella anonyymipalstalla, vaikka toisaalta täällä ei loukkaa niin paljon toista... Tai niin voisi luulla, sillä kyllä nämä myös voivat loukata.
Tämä keskustelu täällä on epäsuoraa ja siihen helposti tulee epäilyä ja negatiivisia ajatuksia toisen tarkoituksista. "Jotenkin suoraan se pitäisi tulla." .. jäi mietityttämään ja tähän liittyen sen ehkä ymmärrän.
Hyvää alkuiltaa ja toivottavasti rakkauden aura silti työntää turhan sivuun.
Kauniita unia S
Jos kuitenkin.
Kauniita unia sullekin
...tuo ruusu ovelleni....
Rakkauden aurakaan ei pysty työntämään sivuun sitä, että rakas valitsi huorat mieluummin kuin minut. Sitä ei voi korjata.
Olen onnellinen, että saan rakastaa. Vaikkakin yksipuolisesti ilman vaatimuksia toista kohtaan. Rakkauden kanssa kulkee tunne yksinäisyydestä ripauksella epätoivoa, surullisuutta ja pettymystä. Haikeutta ja kaipuuta siitä, mitä ei voi olla. Silti en antaisi tätä tunnetta vielä pois. Rakastan sitä tunnetta kehossa, mitä hän minussa herättää. Rakasta hänen näkemistään, ja että saan ihailla kaukaa hänen olemustaan. Aika on siirtynyt piirun verran eteenpäin siitä hetkestä, kun luulin ettei ole elämää ilman häntä. Toivoisin sinun lukevan tämän, etsien minua näistä kirjoituksista. En voi kuitenkaan odottaa sinua koko elämääni, joten toivon kaikkea hyvää omaasi.
Kiitos samoin,
kauniita unia
Menitkö? tulitko koskaan?? olet jotain mitä haluana vähätellä, koska en halua olla riippuvainen, painolasti, ellet sitä todella tahdo? Koska olet aarteeni,lämmössä ja suuressa paineessa jalostunut kiveni, smaradgini.
Kauniita unia