Olen 25vuotias nainen ja olen avoliitossa kuudennetta vuotta.
Rakastan häntä mutta suhteessamme on ongelma.
Mieheni kaverit ovat sikoja. Kaikki alkoi siitä kun seurustelumme alkoi ja hän pisti kaverit edelleni. Ei nähty juuri ollenkaan. Hän oli aina poissa. Se oli silloin ok minulla oli omiakin kavereita mutta pettynyt tietenkin hain hänet luokseni aina aamuyöstä.
Sitten paljastui että eräässä baarissa hän oli tanssinut tytön kanssa niin että oli puristellut hänen takapuoltaan ja siitä oli tullut kuva internettiinkin. Olin todella pettynyt.
En ollut vieläkään nähnyt hänen kavereitaan ja päätin omin nokkineni tutustua niihin. Kaikki meni hyvin mutta jälkeen päin he olivat haukkuneet minut. Ei miestäni kiinnostanut. Olin aivan stressaantunut heistä. En halunnut että mieheni liikkuisi tuollaisten ihmisten kanssa. No loppujen lopuksi hän ei enää nähnyt heitä. En kieltänyt mutta hän kyllä huomasi jos en tykännyt että hän puhuisi heidän kanssaan. Asumme Oulussa ja täällä on tapana liikkua asiat ihmisten korviin. Minua nöyryytettiin julkisesti etten päästänyt miestäni enää ulos.
Sitten se loppui. Mieheni ei enää nähnyt heitä. Kunnes tänään menimme kylille ja törmäsi yhteen heistä. Lupasi että nähdään hänet tänään. Suutuin hieman tietenkin.
No sitten vahingossa tein virheen ja sanoin valitse he tai minä. Hän sanoi että luopuisi pike min minusta. Minun syy etteivät he enää nää? Olenko tehnyt väärin? Mitä teen? Onko luonnollista etten halua että mieheni liikkuu heidän kanssaan?
Rakastan miestäni en halua että hän jättää minut.
Rakastan häntä mutta suhteessamme on ongelma.
Mieheni kaverit ovat sikoja. Kaikki alkoi siitä kun seurustelumme alkoi ja hän pisti kaverit edelleni. Ei nähty juuri ollenkaan. Hän oli aina poissa. Se oli silloin ok minulla oli omiakin kavereita mutta pettynyt tietenkin hain hänet luokseni aina aamuyöstä.
Sitten paljastui että eräässä baarissa hän oli tanssinut tytön kanssa niin että oli puristellut hänen takapuoltaan ja siitä oli tullut kuva internettiinkin. Olin todella pettynyt.
En ollut vieläkään nähnyt hänen kavereitaan ja päätin omin nokkineni tutustua niihin. Kaikki meni hyvin mutta jälkeen päin he olivat haukkuneet minut. Ei miestäni kiinnostanut. Olin aivan stressaantunut heistä. En halunnut että mieheni liikkuisi tuollaisten ihmisten kanssa. No loppujen lopuksi hän ei enää nähnyt heitä. En kieltänyt mutta hän kyllä huomasi jos en tykännyt että hän puhuisi heidän kanssaan. Asumme Oulussa ja täällä on tapana liikkua asiat ihmisten korviin. Minua nöyryytettiin julkisesti etten päästänyt miestäni enää ulos.
Sitten se loppui. Mieheni ei enää nähnyt heitä. Kunnes tänään menimme kylille ja törmäsi yhteen heistä. Lupasi että nähdään hänet tänään. Suutuin hieman tietenkin.
No sitten vahingossa tein virheen ja sanoin valitse he tai minä. Hän sanoi että luopuisi pike min minusta. Minun syy etteivät he enää nää? Olenko tehnyt väärin? Mitä teen? Onko luonnollista etten halua että mieheni liikkuu heidän kanssaan?
Rakastan miestäni en halua että hän jättää minut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitenkäs olis semmoinen vaihtoehto kuin itsenäistyminen? Annat miehen elää omaa elämäänsä ja itse eläisit omaa elämääsi. Ei kukaan halua toisen koittavan omistaa itseään. Nostat pään pystyyn, kerrot että missä menee sun raja toisiin naisiin koskien ja kun tämä raja on pistetty (tietysti järkeä käyttäen) pyydät ottamaan tai jättämään.
Muutenkin kuulostaa ehkä hiukan siltä että omistat huonon itsetunnon? Ei kukaan hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen kontrolloi toisen elämää, vaan osaa viihtyä elämässään juuri sellaisena kuin on, kunnioittaa itseään ja kunnioittaa myös muita.
Ja muutenkin, onko se tosiaan maailmanloppu jos eroattekin? Voit tehdä parhaasi suhteen vuoksi, mutta niinkuin jo aikaisemmin totesin, et voi omistaa toista. Poikaystäväsi on ihminen! Koitappa miettiä tilanne toisin päin, että poikaystävä ruikuttaisi vailla omaa elämää sinussa, kieltäisi sinua tapaamasta kavereitasi ja itkeskelisi; ethän jätä minua, ethän. Mitä tunteita se herättäisi sussa itsessäsi?