Missä suåmalaisäitien ja isien järki oikein on? jos sukunimi on joku tyypillinen suåmalainen niin karseelta kuulostaa eikä ymmärrä miksi teillä on niin kova hinku antaa kakaroille ruotsinkielisiä fiinejä nimiä? Antakaa vain suåmenkielisiä nimiä kuulkaa, ette te, eivätkä kakaranne siitä sen herraskasimmiksi muutu vaikka nimi onkin Charlotte Jeanette Sabina Forrester,,,,,,,:-((
suutari pysyköön lestissään:
ei - suåmalainen
7415
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kylla jokainen voi lapselleen valita vaikka minkalaisen nimen ... eika aina kysymys ole pelkasta 'hienostelun' halusta niinkuin annat ymmartaa.
Toisaalta kylla toisinaan ihmettelen erilaisia kombinaatioita joita nakee. Varsinkin kun huomaa etteivat vanhemmat ehka edes lausu antamaan nimea edes 'sinnepain'.
Monet vannovat 'kansainvalisyyden' nimeen, mutta unohtavat etta oikeaan 'kansaivalisyyteen' kuuluu myos oman kulttuurinsa ja taustansa arvostamisen. Samoin oletetaan etta 'kansainvalisyys' on sama kuin ruotsalaisuus tai anglosaksisen nimen valinta. Unohdetaan helposti etta englanninkieliset nimet ovat tuntemattomia - yhta lailla kuin suomalaisetkin - maailman monessa kolkassa....
Ei sentään voi valita millaista nimeä tahansa, kyllä siihen säännöt ovat. Valitettavan usein aikuiset valitsevat nimen omien mielihalujensa mukaan ajattelematta lapsen parasta.
Tärkeäähän on, että lapsen nimi olisi toimiva: ei liian pitkä (esim. Kaisla-Maritta), ei liian lyhyt (Nea), hyvin muistettava ja hyvin oikeinkirjoitettava.
Vaikka kuinka puhutaan kansainvälisyydestä, on otettava huomioon, että lapsi elää todennäköisesti valtaosan elämästään oman kansansa ja kielensä parissa. Siellähän sitä nimeä tarvitaan.
Suurimpia nimikummajaisia tapaa usein nuorilla vanhemmilla. Omassa epävarmuudessa ei uskalleta antaa perinteisiä nimiä. Erikoinen nimi, kuten Jimi tai Jame, muka kuvastaisi vanhempien nokkeluutta! Herrasteluun pyrkimistähän siinä on.
Unohduksiin joutaisivat nimet kuin Tytti, Poju, Peppi ym., jotka selvästi viittaavat lapsuuden vaiheeseen. Ihminenhän joutuu kantamaan niitä aikuisuudessaankin.
Peppi tuo mieleen terhakkaan palmikkoisen pikkutytön, mutta Peppi voikin tosi asiassa olla tukevanpuoleinen äkäinen pirttihirmu ja juoruämmä, jonka nimi mieluummin saattaisi olla .... no sanokaamme vaikka Aava-Annabella!
Mistähän lähtien nuo mainitsemasi nimet ovat olleet ruotsinkielisiä? Charlotte, Jeannette ja Sabine ovat ranskalaisia nimiä, joten sinun logiikallasi ruotsinkieliselläkään ei pitäisi olla asiaa käyttää niitä. Että ei kun Gunillaa, Agnesia, Märtaa ja Pernillaa vaan, kaikki Perssonit.
Siitä herraskaisuudesta vielä: se lähtee ihmisen käytöksestä ja sivistyksestä, joista sinä et ainakaan kirjoituksesi perusteella tiedä mitään.
"Siitä herraskaisuudesta vielä: se lähtee ihmisen käytöksestä ja sivistyksestä." (Lainaus edeltä)
Aivan, se lähtee varsin usein niiden puutteesta.
"Siitä herraskaisuudesta vielä: se lähtee ihmisen käytöksestä ja sivistyksestä." (Lainaus edeltä)
Aivan, se lähtee varsin usein niiden puutteesta.
älkää tekään ruåttalaiset sitten antako suomenkielisiä nimiä lapsillenne. Ei teidän lapsenne enää suomalaisesta nimestä varmasti juntimmaksi voi muuttua, koska älylliset lähtökohdat on mitä on. Eli juntti-idiootti siitä tulee, oli nimi sitten Tauno tai Casper-Matthias. Eikä teidän HÅKANINNE meille kelpaakaan. Pitäkää hyvänänne...
t:Benjamin Johann Bergström
Daisy Jurvanen
Macy Virtanen
Stephanie Järvinen
Jessica Juliana Mäkinen
Ridge Eric Koponen
Pauli Uolevi Edwardsson
ÄLY HOI.
Minulla on erikoinen sukunimi.Mutta jos menen naimisiin avomieheni kanssa,saan perus-suomalaisen sukunimen.Ja syntyvä lapseni saa mieheni sukunimen,joten lapsen nimeksi TULEE joku perus-suomalainen sukunimeen sopiva nimi.Jos olisin tehnyt lapsen yksin jolloin se olisi saanut minun sukunimeni,nimestä olisi tullut vähän erikoisempi sukunimeeni sopiva.