Muutetaanko Siionin lauluja taas kerran seurakuntakeskeisiksi Kristus-keskeisyyden sijasta? Tästä uudistuksesta oli jotain juttua suviseuraradiosta mutta en ehtinyt sitä ohjelmaa tarkemmin kuunnella.
Minulle kaikkein rakkaimpia ovat juuri ne vanhat Siionin laulut, missä keskistytään Jeesukseen.
Sellaiset kuin
"Mä Yljän eessä kerran.."
jne.
Minulle kaikkein rakkaimpia ovat juuri ne vanhat Siionin laulut, missä keskistytään Jeesukseen.
Sellaiset kuin
"Mä Yljän eessä kerran.."
jne.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tätä minäkin kummastelen, että mikä hinku on jatkuvasti muutella näitä siionin lauluja , niiden sanoitusta. Lestadiolaisuuden keskeisimpiä perusperiaatteita kun on, ettei mikään saa muuttua. Kun ensikerran siionin lauluja rukattiin, syynä oli se, ettei niiden sanoma ole opillisesti terveellä pohjalla. Ei se minusta niin ollut, vaan sanat olivat lauluissa ihan passeleita.
Mielilauluni alkuperäisessä siionin eräässä laulussa oli tämä.
Jopa loppuu päivän vaivat,
ehtoo mulle levon suo,
rasitetun täällä aivan,
Herran rauhaan mennä suo.
Maailman jos myrskyt pauhaa,
ei ne estä untani,
makea on mulla rauha,
ihana on uneni.
Jne.
Ymmärrän kyllä vanhentuneen suomenkielen, jota lauluissa esiintyi, ne kaipasivat uudistusta, mutta liijan rankalla kädellä uudistus tehtiin ja tehdään edelleenkin.
Esim. tämä kaipasi uudistusta: Minä vaivainen oon, mato matkamises maan...
Uskovaisten rakkaimmat vanhat laulut pilattiin Vinnurva-Rauhala-Koskimäki-efektillä jo hoitokokousten kauden alkajaisiksi 70-luvulla. Seuraavassa uudistuksessa lisättiin edelleen seurakunta-jumalan palvontaa. On oikein silmiinpistävää myös miten lauuljen sanoissa on alettu ylistämään lisääntymisoppia ja kuuliaisuutta seurakunnalle Jumalan sijasta. Hävettää joka kerta kun joutuu niitä lauluja laulamaan. On kuin olisi epäjumalia palvomassa.
Yksi pahimmista Raamatun väärintulkinnoista on yksi uusista Siionin lauluista, Lasten tulla sallikaa. Siinä Jeesuksen sanoja "Sallikaa lasten tulla minun tyköni" käytetään ehkäisykiellon perusteena!! En ole koskaan voinut sietää sitä laulua :(
Seurakunta on vl-liikken pääjumala. Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat vain eräänlaisia apujumalia, jotka on rajattu Jumalan valtakunnan (so. vl-liikkeen) sisälle.
Vuoden 1976 laulukirjauudistusta sävyttivät hoitokokoukset ja lopun odotus. Silloinen ilmapiiri heijastui uudistustyöhön selkeästi.
Nytkään uudistustyössä ei olla päästy puusta pitkälle. Entisaikojen rikkaat kuvakielet ja Kristus-keskeisyys ovat tipotiessään.
Muutamaa yksittäistä helmeä lukuun ottamatta uudet Siionin laulut ovat jotenkin puisevia.. eivät kosketa ollenkaan samalla lailla kuin vanhat. Mutta on siellä tosiaan muutama hyvä:
Hiljaisuutta, Vapahtaja
Aamun kuulaus kaikkialla
Taivaassa minulla on sinut, oi armollinen Jumala
jne.
Viimeksi (1970- luvun lopulla) uusitussa siioninlaulukirjassa on laulu "Kynttilä suitsevainen on ollut uskoni, ja usein horjuvainen myös tiellä jalkani..." , tämä ulkomuistista lainaten.
Onko mielestänne sopivaa laulaa tämä laulu hautajaisissa, minusta ei.
Tämän laulun olisivat latenlapset laulaneet isoäitinsä hautajaisissa, mutta estin sen.
Tuon laulun sanomahan on, että heikollakin uskolla pääsee perille Taivaaseen. Se on lohdullinen laulu, vaikket sinä siitä pidäkään.
Edelleen muistista: (Oikaisetko "huolestunut usk" tarvittaessa sanat, kiitos!)
"...mä Herran elovainiolla niin vähän työtä tein, ja usein sirppi kädess´ siementä peltoon vein..."
En voi(nut) hyväksyä tuollaista tuomiota äidistäni. Jokainen laulakoon sydämensä kyllyydestä tuota laulua vain omalle kohdalleen, ei vainajan arkun äärellä.
Siinä tosiaan näkyy vl:ien Raamatun halveksunta ja tarkoitushakuinen valjastaminen oman ehkäisykielto-oppiin räikeimmillään. Oikein rautalangasta vääntäen ja osoittevasti.
Ihan mautonta esittää moisia sanomuksia läheisen hautajaisissa. Mikä oikeus muilla on asettua arvioimaan sitä millä lailla vainaja eläessään teki siionissa työtä tms. Todella höhlää ja loukkaavaa. Eikö ole yhtään sopivaisuuden tajua? Eikö ole tajua että lähimmäisiä tulee kohdella kunnioittavasti myös kuolemassa?
NImimerkille Kunnioitus:
Saattoi se olla niinkin että se kielikuva "kynttilä suitsevainen" kuulosti lasten vanhempien mielestä kauniilta ja siksi olivat valinneet ko. laulun sen kummemmin sen sisältöä pohtimatta.
Tuo laulu ei sovi mielestäni myöskään lapsille itselleen. Ei hyvänen aika lapset ole edes ehtineet tehdä työtä "elovainioilla" puhumattakaan "sirppi kädess" sitä leikata...
Vanhasta siioninlaulusta 168: 1
1. "Matlkamiehen mieli palaa Määrän päähän kotihin ; Samoin sielunikin halaa Uuteen Jerusalemiin; Siihen isänmaahan, minne Jeesus läksi edellä. Milloin pääsen rauhaan sinne Näistä kuolon siteistä?
5. Uutta virttä uusin kielin Yhdess´sitten veisataan, Kirkkain ruumiin, puhtain mielin, Väsymättä milloinkaan. Riemu raikuu kaikkein suusta. Aika väistyi murheineen. Sielut saavat elonpuusta Täyden, täyden tyydykkeen.
Olavi haluaa sinnekin omat puumerkkinsä.
Sinnekin pitää ujuttaa, että kirjoitetusta sanasta ei saa syntejä anteeksi eikä Raamattu luettuna ole Olavin mielestä siis totta.
Sensuroidut uskovaisten laulut
70-luvulla tuomittiin 156 vanhaa uskovaisten laulua laulukirjasta poistettaviksi.
Näistä ainakin 92 tuomittiin opillisesti väärinä tai muutoin sopimattomina
Linkki niistä perusteista joilla Siionin lauluja sensuroitiin 1970-luvulla.
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/hoitokokoukset/sensuroidut_laulut.html#POISTETTAVAT_LAULUT
Mitkä ovat tämän päivän perusteet, en tiedä, mutta aika omituisia ja toisaalta lauluntekijöitä pilkkaavia olivat 1970-luvun perustelut.
Perusteitahan voi olla jos jonkinlaisia että saataisiin taas suuria kauppoja kun kaikki ostavat uuden kirjan.
Nuoremmille tiedoksi ja "varoitukseksi" se, ettei pidä mennä "arvostelemaan" uusittavana olevaa laulukirjaa eikä haikailla poistettavien perään, ellei vartavasten halua joutua silmätikuksi ja syytetyksi väärästä hengestä, kuten meille monille 70- luvulla kävi.
Nostan vain tämän keskustelun ylös ;))
Niinhän se kävi. Hoitokokoukset alkoivat laulukirjauudistuksesta.