Läheisellä sukulaisellani on kohta 8kk ikäinen kleinspiz/mittelspiz rotuinen uroskoira. Se on luonteeltaan erittäin aktiivinen, tempperamenttinen ja hyvin vilkas.
Kuuluuko kova hyppiminen ja pomppiminen ja näykkiminen pentuikään, koirarotuun tai koiran luonteeseen? Miten tällaista vilkasta koiraa pitäisi lähestyä?
Se ei pysy melkein hetkeäkään paikallaan,eikä kovasti välitä silittämisestä ja yrittää tällöin usein näykkäistä. Tervehtiessään tämä koira usein hyppii vasten , eikä meinaa lopettaa vaikka sanoisikin selvästi " ei!" sillä saattaa olla silloin usein hampaat esillä joten esim. minä ja muutamat muut tutut olemme vähän epävarmoja sen kanssa, en tiedä onko se siltä leikkisyyttä vai agressiivisuutta ja mitähän asialle voisi tehdä?
Toivoisin asiallisia vastauksia ja vinkkejä kiitos!
Kuuluuko kova hyppiminen ja pomppiminen ja näykkiminen pentuikään, koirarotuun tai koiran luonteeseen? Miten tällaista vilkasta koiraa pitäisi lähestyä?
Se ei pysy melkein hetkeäkään paikallaan,eikä kovasti välitä silittämisestä ja yrittää tällöin usein näykkäistä. Tervehtiessään tämä koira usein hyppii vasten , eikä meinaa lopettaa vaikka sanoisikin selvästi " ei!" sillä saattaa olla silloin usein hampaat esillä joten esim. minä ja muutamat muut tutut olemme vähän epävarmoja sen kanssa, en tiedä onko se siltä leikkisyyttä vai agressiivisuutta ja mitähän asialle voisi tehdä?
Toivoisin asiallisia vastauksia ja vinkkejä kiitos!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuollainen käytös saattaa johtua myös ihan kasvatuksesta tai ilmeisesti tässä tapauksessa sen puutteesta. Kun koira hyppii ja näykkii, kannattaa vain tyynesti kävellä ohi, eikä kannata edes katsoa koiraa päin, sillä katsehan on jo palkkio hyvästä käytöksestä. Ja näykkiminenhän ei ole hyvää käytöstä. Kannattaa myös asiasta mainita koiran omistajalle, jos on hyvä ja vastuuntuntoinen omistaja, kyllä se asian eteen jotain tekee. Koiraa ei kuitenkaan kannata eristää vieraista vaan yksinkertaisesti kouluttaa koira käyttäytymään. Viellä on kuitenkin sen verran nuori koira kyseessä, että asialle on helppo tehdä jotain.
Näin kun ei nää miten koira käyttäytyy, niin en osaa sanoa onko se leikkimistä vai aggressiivisuutta. Yleensä kuitenkin noin nuori koira ei aggressiivisesti pitäisi käyttäytyä, joten luulisin olevan leikkimistä. Miten koira liikkuu tällaisessa tilanteessa? heiluuko häntä? Onko koira jännittynyt vai rento? Miten korvat ovat? Nuosevatko niska karvat pystyyn? Kannattaa tarkastella koiran kehonkieltä, siitä huomaa lähestyykö se vihaisesti vai iloisesti.
Niinhän sitä sanotaan että näykkiminen kuuluu pentuikään. Niiden ainakin jotka sen sallivat. Samoin kun muu hyppiminen ja riehuminen.
Ei koiran ei kuulu käyttäytyä noin. Koiran omistajan kuuluisi opettaa sille käytöstapoja. Sinä puolestasi voit olla kiinnittämättä koiraan mitään huomiota. Jos koira hyppii se sysätään kädellä alas, tylysti ja tekemättä isompaa numeroa. Koira ansaitsee huomiota vasta sitten kun se on rauhallinen.
Ei 8kkn ikäisen kuulu enää näykkiä eikä pomppia. Kaverisi ei vain ole osannut kouluttaa. Sinun tehtäväsi ei ole sitä tehdä hänen puolestaan, etkä siihen edes pystyisi muutamalla visiitillä. Paras mitä voit tehdä on olla välinpitämätön. Valitse vaatteet niin ettei haittaa jos menevät rikki... Älä rupea komentelemaan tai ottamaan koiraa niskasta tms, se ei kuulu sulle. Sä olet vieras. (Riippuu toki koiran luonteesta ja sun suhteesta siihen. Joitakin koiria on suuri riski vieraan lähteä ojentamaan.)
Suurin ongelma on luultavasti se että koia tarvitsisi enemmän liikuntaa tai "aivojumppaa". Ja koirat eivät kasva pois huonoista tavoista, niihin täytyy puuttua (eihän pikkulapsenkaan anneta valehdella vaan sille opetetaan että valehteleminen on väärin, eikö? Harvemmin lapset oppivat sen itse)
Joidenkin erityisesti pienten rotujen normaaliin käytökseen kuuluu hyppiminen (mitä ei saa koulutuksella pois) ja usein tuon ikäiset pennut vielä purevat, mutta se menee yleensä ohi normaalilla koiralla.
Kun menette kylään, kääntäkää koiralle selkä älkääkä olko huomaavinanne sitä, kun se hyppii ja haluaa huomiotanne. Älkää edes kieltäkö. Vasta kun olette istuutuneet ja koira rauhoittunut, voitte sitä tervehtiä, kun se tulee itse lähellenne. Älkää ojennelko käsiänne ja pyytäkö sitä luoksenne, vaan vasta kun se tulee lähelle, ohimennen paijaatte sitä.