Ajattelin kertoa Teille oman kokemukseni raskaudenkeskeyttämisestä, sillä itse kun lueskelin tätä palstaa täältä ei juuri tukea löytynyt. Pääasiassa "Abortti on murha!!" juttuja. Muutaman kirjoittajan oma kokemus keskeyttämisestä auttoi minua asian kanssa. Kiitos Teille!
Aloitetaan sillä että söin e-pillereitä, joten raskaus ei ollut suunniteltu. Kuukautiseni olivat myöhässä, rintani ja alavatsani olivat todella kipeät sekä mielialanvaihteluni olivat valtavia. Päätin ostaa raskautestin sillä kuukautiseni olivat myös myöhässä. Raskausoireitani luulin siis pian alkavien kuukautisten oireiksi, joita minulla on muutenkin esiintynyt.
Ostin testin ja tein sen enkä uskonut näkemääni, vaan ostin toisenkin testin. Positiivistahan ne molemmat näyttivät.
Itkin, itkin ja itkin sillä tiesin etten ole valmis äidiksi. Olen juuri jäänyt työttömäksi, minulla jäisi opiskelut kesken enkä saisi ammattia itselleni. Haluan viettää nuoruuttani, enkä ryhtyä perheen perustamiseen vasten tahtoani. Soitin terveyskeskukseen ja sain ajan lääkärille. Lääkäri teki minulle tutkimuksen ja arvioi minun olevan raskausviikolla 6. Kerroin hänelle omat mietteeni asiasta ja koin oloni helpottuneeksi. Sain lähetteen naistentautien poliklinikalle, jossa tehtiin ultraäänitutkimus, jossa selvisi että olen viikolla 9 6.
Minulle kerrottiin että minulla on 5päivää aikaa tehdä päätös asian suhteen.
Soitin naistentautien poliklinikalle ja varasin ajan lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen. Hain yhden pillerin, jonka nielaisin suoraan poliklinikalla, jonka jälkeen lähdin kotiin. Keskeytys tehtäisiin loppuun minulle kahden päivän päästä pillerin otosta. Tein keskeytyksen sairaalassa synnytysosastolla, joka oli mielestäni hieman omituista. Seinillä lapsien kuvia, kuului vauvan itkua..ym..
Saavuin sairaalaan klo 8 aamulla. Sairaalassa hoitaja laittoi emättimeeni kaksi tablettia, jotka keskeyttäisivät raskauden. Noin tunnin päästä supistuksia alkoi tulla ja verta oiken pulppusi aina kun pääsin vessaan. Kävin "ämpärillä" aina kun tuntui siltä että jotain tulee ulos. Minulta tuli verta todella paljon ja verihyytymiä. Olin varma että Se oli tullut jo ulos minusta. Lääkärit tarkistivat ämpärin aina kun sinne jotain oli tullut.
Jouduin ottamaan uudet pillerit 3,5 tunnin päästä sillä raskauteni ei keskeytynyt ensimmäisten pillereiden jälkeen, eikä myöskään toisten (jotka otin suun kautta niellen). Toistenkaan jälkeen raskauteni ei keskeytynyt, ja hoitaja toi minulle kolmannet pillerit, jonka jälkeen turhauduin ja vain itkin,koska sikiö ja istukka eivät tulleet ulos millään. Juuri kun hoitaja oli tuomassa minulle neljänsiä pillereitä se tapahtui! Menin vessaan ja huomasin itse ämpärissä jotain josta olin täysin varma. Siihen loppui turhautumiseni ja itkeminen. Se tuli ulos minusta. Kipu jota tunsin oli kuin kovat kuukautiskivut.
Keskeytyksen jälkeen olin helpottunut, kunnes kuulin ettei istukkani ollut tullut kokonaan. Se kuitenkin tuli pian tämän jälkeen, jonka jälkeen pääsin kotiin 21 jälkeen illalla. Pelkäsin että keskeytyksen jälkeen katuisin tekemääni, mutta en onneksi. Oloni on suorastaan helpottunut, vaikkakin välillä tulee miettineeksi entä jos..kunnes taas osaan ajatella, että kerkeän tehdä lapsia myöhemminkin, joita myös haluankin! :)
Toivottavasti tästä on jollekin apua tai tukea miettiessä millainen tilanne on edessä raskaudenkeskeyttämisessä.
Aloitetaan sillä että söin e-pillereitä, joten raskaus ei ollut suunniteltu. Kuukautiseni olivat myöhässä, rintani ja alavatsani olivat todella kipeät sekä mielialanvaihteluni olivat valtavia. Päätin ostaa raskautestin sillä kuukautiseni olivat myös myöhässä. Raskausoireitani luulin siis pian alkavien kuukautisten oireiksi, joita minulla on muutenkin esiintynyt.
Ostin testin ja tein sen enkä uskonut näkemääni, vaan ostin toisenkin testin. Positiivistahan ne molemmat näyttivät.
Itkin, itkin ja itkin sillä tiesin etten ole valmis äidiksi. Olen juuri jäänyt työttömäksi, minulla jäisi opiskelut kesken enkä saisi ammattia itselleni. Haluan viettää nuoruuttani, enkä ryhtyä perheen perustamiseen vasten tahtoani. Soitin terveyskeskukseen ja sain ajan lääkärille. Lääkäri teki minulle tutkimuksen ja arvioi minun olevan raskausviikolla 6. Kerroin hänelle omat mietteeni asiasta ja koin oloni helpottuneeksi. Sain lähetteen naistentautien poliklinikalle, jossa tehtiin ultraäänitutkimus, jossa selvisi että olen viikolla 9 6.
Minulle kerrottiin että minulla on 5päivää aikaa tehdä päätös asian suhteen.
Soitin naistentautien poliklinikalle ja varasin ajan lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen. Hain yhden pillerin, jonka nielaisin suoraan poliklinikalla, jonka jälkeen lähdin kotiin. Keskeytys tehtäisiin loppuun minulle kahden päivän päästä pillerin otosta. Tein keskeytyksen sairaalassa synnytysosastolla, joka oli mielestäni hieman omituista. Seinillä lapsien kuvia, kuului vauvan itkua..ym..
Saavuin sairaalaan klo 8 aamulla. Sairaalassa hoitaja laittoi emättimeeni kaksi tablettia, jotka keskeyttäisivät raskauden. Noin tunnin päästä supistuksia alkoi tulla ja verta oiken pulppusi aina kun pääsin vessaan. Kävin "ämpärillä" aina kun tuntui siltä että jotain tulee ulos. Minulta tuli verta todella paljon ja verihyytymiä. Olin varma että Se oli tullut jo ulos minusta. Lääkärit tarkistivat ämpärin aina kun sinne jotain oli tullut.
Jouduin ottamaan uudet pillerit 3,5 tunnin päästä sillä raskauteni ei keskeytynyt ensimmäisten pillereiden jälkeen, eikä myöskään toisten (jotka otin suun kautta niellen). Toistenkaan jälkeen raskauteni ei keskeytynyt, ja hoitaja toi minulle kolmannet pillerit, jonka jälkeen turhauduin ja vain itkin,koska sikiö ja istukka eivät tulleet ulos millään. Juuri kun hoitaja oli tuomassa minulle neljänsiä pillereitä se tapahtui! Menin vessaan ja huomasin itse ämpärissä jotain josta olin täysin varma. Siihen loppui turhautumiseni ja itkeminen. Se tuli ulos minusta. Kipu jota tunsin oli kuin kovat kuukautiskivut.
Keskeytyksen jälkeen olin helpottunut, kunnes kuulin ettei istukkani ollut tullut kokonaan. Se kuitenkin tuli pian tämän jälkeen, jonka jälkeen pääsin kotiin 21 jälkeen illalla. Pelkäsin että keskeytyksen jälkeen katuisin tekemääni, mutta en onneksi. Oloni on suorastaan helpottunut, vaikkakin välillä tulee miettineeksi entä jos..kunnes taas osaan ajatella, että kerkeän tehdä lapsia myöhemminkin, joita myös haluankin! :)
Toivottavasti tästä on jollekin apua tai tukea miettiessä millainen tilanne on edessä raskaudenkeskeyttämisessä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ensimmäinen kommentoija näyttikin juuri mitä tarkoitin tekstini alulla, että täältä ei tukea tai apua saa. Vaan suoraa haukkumista! Kiitos siis Teille jotka uskovat tämän muitakin auttavan päätöksensä suhteen.
Sinun mielestäsi en ehkä ansaitse enää koskaan lapsia, mutta minä tiedän ansaitsevani. Eikä minua sinun mielipiteesi asiaan kiinnosta tippaakaan. Tarkoitukseni olikin saada ihminen miettimään mitä haluaa elämältään.
Kerroin tosiaan oman kokemukseni ihan vain auttaakseni muita ymmärtämään mitä raskaudenkeskeyttämisessä tapahtuu, ja saada ihmisen pohtimaan onko hän valmis siihen, vai haluaako tämän luettuaan vaikka pitääkin lapsen.
Puhuin Se muodossa sillä, "lapsihan" on vielä sikiö,eikä mikään oikea lapsi, mutta ymmärrän myös jos ihmiset puhuvat lapsestaan jo alkuvaiheessa. Minä en niin tehnyt, eikä olisi tarvinnutkaan.
Kiitos Teille jotka uskotte tämän ehkä auttavan muita ja suurin kiitos siitä että osaatte ajatella asioita myös toiseltakin kannalta. :)
"Miksi minulla siis ei ole oikeus mielipiteeseeni? Tai miksi se on väärä mielipide?"
Oonko sanonu että ei ois ja että se on väärä? Sinähän tässä aloit väittää että mulla ois jotenkin vähiten päätösvaltaa omista mielipiteistäni.
Minä koko tekstin alottaja olen omaa mieltäni asiasta ja sinä ja muut voitte ajatella kuten haluatte. Mielipiteitä on on varmasti kummallekin puolelle. Mutta jos minä en mielestäsi lapsia ansaitse oletpahan jo mielipiteesi päässyt ilmaisemaan asiasta. Mielestäsi olen ikuisesti paska ihminen joka on murhannut lapsensa.Se tuli jo selväksi. Pääasia on että osaan ajatella positiivisesti kaikesta huolimatta, enkä jää loppuelämäkseni miettimään sinun herjaavia ja haukkuvia kommenttejasi.
Sitä suuremmalla syyllä halusin kertoa oman kokemukseni, sillä itse kuin halusin aiheesta tietää oli koko palsta sinunlaisiasi kirjoittajia täynnä.
Kuuluisa mainoslause: "Älä ole apina, käytä kondomia."
Hohhoijjaa..
Ja mikähän tän jorinan tarkotus oli, ketä tappamiskertomuksen pitäs kiinnostaa? Tykkääkö jotkut täällä hekumoida viattoman veren lotrauksella?
"Olen juuri jäänyt työttömäksi, minulla jäisi opiskelut kesken enkä saisi ammattia itselleni. Haluan viettää nuoruuttani, enkä ryhtyä perheen perustamiseen vasten tahtoani. "
Näitä iät ajat nähtyjä huteria seliseli verukkeita... kuka tahansa pärjää rahallisesti tässä maassa jos vaan haluaa.
"Tein keskeytyksen sairaalassa synnytysosastolla, joka oli mielestäni hieman omituista. Seinillä lapsien kuvia, kuului vauvan itkua..ym.."
Niin, ehkä näitä tappajia yritetään vielä viime hetkillä saada järkiinsä ja suojelemaan lapsiaan..
"Olin varma että Se oli tullut jo ulos minusta."
"Se tuli ulos minusta."
"Se"?? Mikset puhu reilusti LAPSESTASI??
"Toistenkaan jälkeen raskauteni ei keskeytynyt, ja hoitaja toi minulle kolmannet pillerit, jonka jälkeen turhauduin ja vain itkin,koska sikiö ja istukka eivät tulleet ulos millään. Juuri kun hoitaja oli tuomassa minulle neljänsiä pillereitä se tapahtui!"
Pikkuinen sinnikäs taistelija piti viimeiseen saakka kiinni ainoasta elämästään...
"Pelkäsin että keskeytyksen jälkeen katuisin tekemääni, mutta en onneksi."
Ehkä et vielä, mutta etpä tiedä mitä paskaa elämä vielä eteen heittää...
"kunnes taas osaan ajatella, että kerkeän tehdä lapsia myöhemminkin, joita myös haluankin! :)"
Niin JOS kerkeet ja SAAT enää koskaan lapsia. Ainakaan et ole enää ainuttakaan ansainnut.
"Toivottavasti tästä on jollekin apua tai tukea miettiessä millainen tilanne on edessä raskaudenkeskeyttämisessä."
Eli yllytystörkypaskaa.
Täyttä kompostointijätettä koko aloitus.
"Ainakaan et ole ainuttakaan ansainnut."
Millä perusteella?
Ja perusteeksi ei riitä se että on tehnyt lain suoman toimenpiteen joten millä muulla perusteella hän ei ole lapsia ansainnut?
täällä saa olla sitä mieltä ettei mukavuusabortilla lapsen tappanu oo niitä enää ansainnu? Ja ihan turha jankuttaa nyt siitä lain sallimisesta kun se ei asiaa/tekoo yhtikäs paremmaks muuta.
Saat olla ihan mitä mieltä hyvänsä mutta onko mielestäsi oikein haukkua abortin tehneitä murhaajiksi? Ja minkä mukavuusabortin? Naurettava sana.
"Ja ihan turha jankuttaa nyt siitä lain sallimisesta kun se ei asiaa/tekoo yhtikäs paremmaks muuta."
Onko abortti muka joku ihmeellinen teko, ei nielurisojen poistoa kummempi toimenpide ja moraalisesti ihan yhtä oikein. Turha moraalin sotkeminen aborttiin juuri tekee herkistä ihmisistä haavoittuvaisia, tälläiseen paksunahkaan tuollaisella ei ole mitään vaikutusta ja samoin kaikenlainen murhaajaksi ja tappajaksi haukkuminen ei tee vaikutustaan, kiitos isäni kylmän luonteen joka on periytynyt onneksi minullekin. Mutta joku joka kärsii abortistaan voi vaikkapa tehdä sen "viimeisen ratkaisun"............ tuollaisen murhaajaksi nimittelyn jälkeen joka kaiken lisäksi on täysi valhe. Jotkut kun ovat niin johdateltavissa ja toisten mielipide on heille kuin raamatun sana (joka on muuten täyttä satua):
Miks sua haittaa niin raskaasti se että moni pitää aborttia murhana? Johan se on perusteltukin täällä monet kerrat. Täällä saa olla aiheesta sitäkin mieltä mikä sua ei miellytä.
Miksi sitten sekaannut jatkuvasti moraalikeskusteluun jos ei kiinnosta?
Jos olisit kylmä ja täysin paatunut, kykenisit myöntämään rehdisti mitä olet tehnyt ja kenelle. Nyt joudut vielä vuosikymmentenkin jälkeen turvautumaan vähätteleviin valheisiin. Miksi esität jotain kovista vaikket sitä aivan ilmeisestikään ole? Oisko se liian kivulloista jos päästäsit nahkasi pehmenemään?
"ihme nillitystä"
Se että sekaannun keskuteluun johtuu vaan siitä että on mukava tuoda mielipiteensä esille johon minulla on aivan yhtä suuri oikeus kuin sinullakin. Ja missä on muka todistettu että abortti on murha, ei missään,.pelkkiä mielipiteitä.
Moraalikeskusteluun sekaannun sen vuoksi että voin tuoda julki oman ja monen muunkin tuttavapiiriini kuuluvan naisen mielipiteen että sillä ei ole mitään tekemistä abortin kanssa. Olemme porukalla monesti ihmetellet kun olemme näitä juttuja lukeneet että miksi moraali sotketaan aborttiin. No, uskovaisethan nyt ymmärrtää mutta meille ei mene jakeluun ei-uskovaisten moraalin saarnaaminen.
Ja sitten tuo ainainen etten vuosikymmentäkäään jälkeen myönnä mitä olen tehnyt ja kenelle: tämä johtuu siitä koska en ole kokenut tekeväni kenellekään sivulliselle mitään, solumöykky ei ole lapsi vaan .....solumöykky koska sitähän se todellisuudessa on. Minä en mielipiteelleni voi mitään, en edes kenenkään mieliksi.
Ja sitten tuo väite että minua jotenkin haittaisi se että monet pitävät aborttia murhana: ei se minua haittaa, kuten olen sanonut: jokainen saa pitää oman mielipiteensä. Mutta tuonpahan vaan oman kantani tänne niin kuin tekin vastustajat tuotte, siihen minulla on täysi oikeus. Enkä hauku täällä abortin vastustajia esim. synnytyskoneiksi tai muilla yhtä ihanilla nimityksillä. Mutta minä olen saanut monet kerran lukea olevani murhaaja, tappaja, lorttoperse, kalmankoura yms. kaikkea en edes tällä hetkellä muista. Kysyn vaan että onko nimittely oikein kenenkään kohdalla? Miksi se on niin vaikeeta keskutella asiallisesti, haukkumatta, puolin ja toisin. Onhan minunkin tehnyt mieleni monesti kirjoittaa oikein julmasti kun lukee vastustajien haukkumisia mutta olen saanut hillittyä itseni. Olen vaan ajatellut näistä haukkujista että kun on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla vaatia.
Uskontoja on
turha sotkee mm. ihmisoikeuksiin ja biologisiin faktoihin. Ilman uskovaisuuttakin kun perussivistyneet ymmärtää että abortit on pienten ihmisten tappamista, mitä monet pitää moraalisesti vääränä. Moraalikäsityksiä on ilman uskontojakin.
Vielä useemmin täällä vastustajaa (etenkin yhtä) aletaan haukkuun "sossupummi mukavuustyötön siiderivalas lihavaks yh-lortoks" jne. Tälläset puhki kulutetut nälvintälevyt on parasta jättää omaan alhaiseen arvoonsa, ja suosijan omaksi häpeäksi.
SUlla vissiin jäänny vähän toi sama levy jauhamaan päähän kun et pysty perustelemaan kantaasi. Itsekin vastustan aborttia joissain tilanteissa esim. jos laiminlyö ehkäisyn niin ei ole kovin oikeutettua keskeyttää raskautta. On kuitenkin eritäin hyväksyttävää ja jopa suotavaa tehdä abortti jos tietää lapsen syntyvän vaikeasti vammaisena tai jos lapsen äiti on tullut raskaaksi raiskauksen vuoksi.
Naisella on Suomessa itsemäärämisoikeus omaan kroppaansa, tykkäsitte siitä tai ette! Kukaan ei varmasti päädy aborttiin ilman hyvää syytä. On ihan naurettavaa ja tekopyhää arvostella toisten valintoja, kun ette ihmistä tunne ettekä taustoja tiedä.
Keskeytykseen päätyneille sanoisin, että kannattaa varata aika terapiaan, jos joku jäi vaivaamaan. Tämmöiseltä foorumilta ei ymmärrystä löydy, vaan lyödään lyötyä! :(
Korjataan sen verran että lyödään lyöjää. Eli sellasia jotka "lyö" ensin kuolettavasti heikkoja ja viattomia. Se mitä ne täältä saa on aika pientä verrattuna siihen mitä ne on ensin tehny ja täysin ansaittua.