Alkuperäinen väite Matti Tolosen sivuilta www.biovita.fi :"Tutkimusten mukaan etyyli-EPA näyttää tehoavan yhtä hyvin kuin vakiolääkkeet stressissä, masennuksessa, kroonisessa väsymyksessä, persoonallisuushäiriöissä ja skitsofreniassa."
Laitan jatkoa näille mainosspammien kritiikeille uudelle alustalle, koska tekniikka heitti alkuperäisiä taivaan tuuliin. Alkuperäisen kirjoittajan vastaus oli totuttuun tapaan epätarkka eikä vastannut esitettyihin kysymyksiin. Sen motiiveista voi esittää vain arvailuja ja taloudellisen hyödyn saaminen ei ole mitenkään poissuljettua ainoana motiivina. Siitä huolimatta että se voi haitata potilaiden hoitoa.
Alunperin kysyin vastinetta luontaistuotteiden markkinoijan Matti Tolosen väitteisiin siitä että EPA auttaisi ainoana lääkkeenä 5 eri diagnoosiin. Ilmeisesti tämä väite on valheellista puppua ja sen tueksi ei voida esittää mitään tutkimusnäyttöä.
On siis tehty yksi tutkimus. Siinä tutkittiin 30 naista, joilla oli keskivaikea rajatilapersoonallisuus. Jonka aggressiiviset ja masennukseen liittyvät oireet lievittyivät EPA-hoidon aikana. Koko juttu löytyy allaolevasta linkistä.
Fytonomin kirjoitus oli alkuperäiseen juttuun verrattuna täynnä virheitä. Esimerkkinä vaikka tuo toinen kappale
"No, tässä tutkimus, jonka mukaan E-EPAsta näyttää olevan enemmän hyötyä kuin lääkehoidosta ainakin naisten keskivaikeassa rajatilapersoonallisuushäiriössä."
Eihän tässä verrattu lääkehoitoa ja EPA:a keskenään.
Toinen merkittävä virhe liittyy tähän lauseeseen:
"E-EPA voi olla tehokas ja turvallinen aine naisten keskivaikean persoonallisuushäiriön ainoana hoitona", tutkijat kirjoittavat.
Alunperin se oli kirjoitettu näin: "The results of this study suggest that E-EPA may be a safe and effective form of monotherapy for women with moderately severe borderline personality disorder."
Aivan kuin kirjoittaja luulisi että borderline personality disorder ja personality disorder olisivat synonyymeja. Mielenkiintoista havaita että Tolosen sivuilla on tehty täsmälleen sama virhepäätelmä. Onko meillä siis kunnia lukea Tolosen omaa tekstiä? Kaikkine virheineen.
http://jerrycott.com/user/Omega-3.in.Borderline.pdf
Nyt ovat jäljellä kaikki loput persoonallisuushäiriöt (myös miehillä) ja ne loput 4 diagnoosiryhmää. Ne kun vielä todistat perustuvan tutkimuksiin niin Tolosen esittämä väite on todistettu.
Laitan jatkoa näille mainosspammien kritiikeille uudelle alustalle, koska tekniikka heitti alkuperäisiä taivaan tuuliin. Alkuperäisen kirjoittajan vastaus oli totuttuun tapaan epätarkka eikä vastannut esitettyihin kysymyksiin. Sen motiiveista voi esittää vain arvailuja ja taloudellisen hyödyn saaminen ei ole mitenkään poissuljettua ainoana motiivina. Siitä huolimatta että se voi haitata potilaiden hoitoa.
Alunperin kysyin vastinetta luontaistuotteiden markkinoijan Matti Tolosen väitteisiin siitä että EPA auttaisi ainoana lääkkeenä 5 eri diagnoosiin. Ilmeisesti tämä väite on valheellista puppua ja sen tueksi ei voida esittää mitään tutkimusnäyttöä.
On siis tehty yksi tutkimus. Siinä tutkittiin 30 naista, joilla oli keskivaikea rajatilapersoonallisuus. Jonka aggressiiviset ja masennukseen liittyvät oireet lievittyivät EPA-hoidon aikana. Koko juttu löytyy allaolevasta linkistä.
Fytonomin kirjoitus oli alkuperäiseen juttuun verrattuna täynnä virheitä. Esimerkkinä vaikka tuo toinen kappale
"No, tässä tutkimus, jonka mukaan E-EPAsta näyttää olevan enemmän hyötyä kuin lääkehoidosta ainakin naisten keskivaikeassa rajatilapersoonallisuushäiriössä."
Eihän tässä verrattu lääkehoitoa ja EPA:a keskenään.
Toinen merkittävä virhe liittyy tähän lauseeseen:
"E-EPA voi olla tehokas ja turvallinen aine naisten keskivaikean persoonallisuushäiriön ainoana hoitona", tutkijat kirjoittavat.
Alunperin se oli kirjoitettu näin: "The results of this study suggest that E-EPA may be a safe and effective form of monotherapy for women with moderately severe borderline personality disorder."
Aivan kuin kirjoittaja luulisi että borderline personality disorder ja personality disorder olisivat synonyymeja. Mielenkiintoista havaita että Tolosen sivuilla on tehty täsmälleen sama virhepäätelmä. Onko meillä siis kunnia lukea Tolosen omaa tekstiä? Kaikkine virheineen.
http://jerrycott.com/user/Omega-3.in.Borderline.pdf
Nyt ovat jäljellä kaikki loput persoonallisuushäiriöt (myös miehillä) ja ne loput 4 diagnoosiryhmää. Ne kun vielä todistat perustuvan tutkimuksiin niin Tolosen esittämä väite on todistettu.
Vastaukset 112
Vanhimmat
Pätkäisty tolosspammista alempaa:
>fytonomi"E-EPAn käyttöä tulisi tutkia lisää pitempiaikaisissa kokeissa, joissa testataan eri päiväannoksia"
Zanarini ja Frankenburg kertovat Psychiatric News -lehdelle, että he ovat anoneet rahoitusta uuteen laajempaan E-EPA-tutkimukseenYhdysvaltain Terveysviraston Mielenterveyslaitoksesta (Institute for Mental Health).<
Eli, tämä spammauserä perustuu nyt väitteelle jossa kaksi tutkijaa kertoo että pitäisi tutkia lisää.
>"Seuraava erä: Psykiatrin toinen vaatimus koskee näyttöä E-EPAn vaikutuksesta masennukseen. Psykiatri inttää, ettei siitä ole julkaistu yhtään pätevää tutkimusta. Katsotaanpa asiaa hiukan tarkemmin, jällen vain yhden tutkimuksen valossa (muitakin toki löytyy tarvittaessa)."<
Suonet nyt anteeksi että oikaisen, mutta *persoonallisuushäiriöistä* oli alunperin kysymys. Älä nyt ihmeessä mene sotkemaan masennusta ja tätä.
Vaikka tämä keskustelu jää rankasti Poliisiopisto -uusintojen taakse, jään silti tympääntyneenä odottamaan josko 'fytonomi' voisi tarjota jotain uutta.
Nuo "vastineet" ovat taas kerran kirjoituksia vähän sinne päin. Viittauksia hienoihin tutkimuksiin, jotka ikävä kyllä eivät käsittele lainkaan itse aihetta.
Karmeintahan tässä on se että ihmiset voivat uskoa näiden tolosspammaajien viesteihin. Luulisi dosentti Matti Tolosen lääkärinä olevan kiinnostunut tästä eettisestä puolesta. Dosenttina hänen täytynee olla erityisen hyvin perillä siitä mitä tutkimuksista voi päätellä ja mitä ei. Tosin tämä alue ei ole työterveyshuollon dosentin ominta alaa ja kun seikkailee vierailla alueilla, saa olla sitäkin tarkempana. Tolonen taitaa olla kuitenkin tarkka lähinnä lompakkonsa suhteen.
Lääkärin täytyy valansa velvoittamana pyrkiä potilaan parhaaseen. Ei siihen että oma lompsa Espanjassa pullistuu harhaanjohdettujen sairaiden ihmisten rahoista.
..siinä on tapahtunut jotain ratkaisevaa, sillä 80 -luvun alun Tolonen oli vielä ihan asiallista luettavaa.
Sitten näyttää mopo karanneen käsistä, ja viime vuosien Tolosesta ei voi juuri sanoa kuin että katsokaa lapset, tässä varoittava esimerkki mihin rahan perässä juokseminen johtaa.
"Karmeintahan tässä on se että ihmiset voivat uskoa näiden tolosspammaajien viesteihin."
Ja näin epäilemättä onkin; hätä omasta tai läheisen terveydestä saa monet kokeilemaan kaikkea mahdollista, hinnalla millä hyvänsä.
"Luulisi dosentti Matti Tolosen lääkärinä olevan kiinnostunut tästä eettisestä puolesta. Dosenttina hänen täytynee olla erityisen hyvin perillä siitä mitä tutkimuksista voi päätellä ja mitä ei. Tosin tämä alue ei ole työterveyshuollon dosentin ominta alaa ja kun seikkailee vierailla alueilla, saa olla sitäkin tarkempana."
Nyt puhutaan miehestä joka on täysin vieraantunut todellisuudesta. Ei tässä voi enää muuta kuin kuriositeettimielessä näyttää Matille etiikkaa.
"Lääkärin täytyy valansa velvoittamana pyrkiä potilaan parhaaseen. Ei siihen että oma lompsa Espanjassa pullistuu harhaanjohdettujen sairaiden ihmisten rahoista."
Mites.. *raapii päätään* Kukas Suomen seniorigolffareita sitten edustaa?? :-) (Lähde: Biovita)
Kyllä yksi tiiauspaikka parin karnosiinipaketin hinnan maksaa, kevyesti..
Hienoa psykiatri kun itse pidät ilmaista yksityisvastaantottoa. Kerro meille kaikille kuka olet ja mikä on vastaanottosi osoite ja ajanvarauksen numero. Jos se on Mentoria Mansessa, tulen heti.
Mielenkiintoista joka tapauksessa on saivarteleva kaartelusi Tolosen ympärillä.
Kumpikohan tässä mahtaa olla pääosassa mielenterveysasioiden vaikuttajana ... Tolonen vai e-EPA ?
Aivan, kun kysymys ei nyt ole vain Tolosesta, vaan eri maiden tekemistä tutkimuksista, joihin on osallistunut useita eri tutkijoita eri maissa eri aikoina.
Tolonen kääntää ja referoi tehtyjä tutkimuksia.
Hänen omat kommenttinsa ovat yleensä kirjoitusten lopussa.
Psykiatri Sami Anttilan mielenrauhaa pahasti häirinnyt E-EPA-katsaus on nyt päivitetty. Suosittelen lukemaan
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/e-epa.html
Lisäksi uutisarkistossa
www.biovita.fi/suomi/uutiset_tiedotteet/index.html
on runsaasti referaatteja suomeksi uusista ravitsemuslääketieteen tutkimuksista, myös mielenterveysastä ja lääkkeistä. Esimerkiksi se, että (Anttilankin suosimien) masennuslääkkeiden käyttö lisää itsemurhariskiä 38-kertaisesti 1-9 ensimmäisen päivän käytön aikana. Anttila itse – omien kirjoitustensa perusteella – ei erota E-EPAa Mölleristä.
Englantilainen kliininen kaksoissokkotutkimus osoittaa etyyli-EPAn (E-EPAn) tehoavan masennuksessa, jossa lääkehoito oli ollut tehotonta. Tutkimus julkaistiin psykiatrien ammattilehdessä, Archives of General Psychiatry.
Psykiatrian klinikassa Sheffieldin Englannissa tehtyyn vuoden mittaiseen hoitotutkimukseen osallistui 70 depressiopotilasta, jotka eivät olleet siihen mennessä saaneet apua tavanomaisista psyykenlääkkeistä (antidepressanteista). Heidät jaettiin sattumanvaraisesti neljään ryhmän, jotka saivat joko plaseboa tai E-EPAa 1, 2 tai 4 gramman päiväannoksina. Näin oli tarkoitus selvittää, mikä E-EPA-annos olisi tehokkainta. Kaikki potilaat jatkoivat samalla entistä lääkitystään ja heidän tilaansa arvioitiin kolmenlaisen psykiatriassa käytetyn depressioskaalan avulla.
Tulokset osoitivat, että 1 000 mg/vrk E-EPAa saaneet potilaat paranivat huomattavasti kaikissa kolmen arviointiskaalojen testeissä. Testit olivat nimeltään Hamilton Scale, MADRS Scale ja Beck Scale. Tilastollisesti merkitsevä ero plasebon nähden ilmeni jo kuukauden kuluessa hoidon alusta, ja erot kasvoivat 8 ja 12 viikkoon mennessä E-EPAn hyväksi. E-EPA paransi masennusta, ahdistusta, unihäiriöitä ja seksuaalista halukkuutta ja vähensi itsemurha-ajatuksia (joita myös synteettiset masennuslääkkeet tunnetusti aiheuttavat).
E-EPAa (1 g/vrk) saaneista 69 % paransi kliinisesti tulostaan vähintään 50 %:lla (Hamilton Depression Rating Scale), kun vastaava tilan koheneminen havaittiin vain 25 %:lla verrokeista. Yllättävää kyllä, 2 ja 4 g E-EPAa saaneissa ryhmissä tulos ei ollut sen parempi kuin 1 g/vrk saaneiden keskuudessa. Mitään vakavia sivuvaikutuksia ei ilmennyt. Eräät potilaat, jotka ottivat E-EPAa 4 g/vrk, raportoivat lieviä vatsavaivoja.
Tutkijoiden johtopäätökset olivat, että yksi gramma E-EPAa päivässä näyttää antavat hyvän tehon kroonisen, lääkeresistentin masennuksen hoidossa. Annoksen suurentamisesta ei ollut vastaavaa hyötyä (tässä aineistossa).
E-EPAn vaikutukset aivoissa ovat toisenlaiset kuin perinteisten masennuslääkkeiden, eikä E-EPA aiheuta lääkkeille ominaisia sivuvaikutuksia, kirjoittavat tutkijat. E-EPA tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden hoitaa tehokkaasti ja täysin luonnonmukaisesti vaikeaakin (lääkeresistenttiä) masennusta.
Viite: Peet M, Horrobin DF. A dose-ranging study of the effects of ethyl-eicosapentaenoate in patients with ongoing depression despite apparently adequate treatment with standard drugs. Arch Gen Psychiatry. 2002 Oct;59(10):913-9.[PubMed]
E-EPAa valmistetaan kalaöljystä käyttämällä peräkkäin kahta tislausmenetelmää (molekyyli- ja tyhjiötislaus), jolloin tavalliseen EPA-molekyyliin liitetään etyylimolekyyli. Samalla öljy puhdistuu ympäristömyrkyistä ja EPAa voidaan tiivistää valmisteeseen enemmän kuin molekyylitislauksella, jolla perinteiset kalaöljyt valmistetaan. Tavallisten, pelkästään molekyylitislattujen kalaöljyjen EPA-pitoisuus on 15-37 %, kun E-EPAssa sitä on yleensä vähintään 70 %.
E-EPA ei ole mikään tuotemerkki, vaan yleisesti käytetty geneerinen nimitys etyyli-EPAlle. Sitä on tutkittu 1980-luvulta alkaen ja siitä löytyy tutkimuksia hakukoneista ja PubMedistä http://pubmed.gov/
Hakusanaksi E-EPA tai EPA-E. E-EPAa on ollut saatavana myös Suomessa vuoden ajan.
Miksi kirjoitat vastauksesi Anttilalle?
Nuorehkon miehen vaikeat seitsemän vuoden masennusoireet paranivat dramaattisesti kuukaudessa E-EPAlla. Yhdeksän kuukauden kuluttua potilas oli täysin oireeton. Mullistava tapausselostus julkaistiin peräti kahdessa tiedelehdessä. Laatulehti The Times raportoi havainnon ja haastatteli hoitavaa psykiatria, Basant K Puria 30.1.2004.
Purin johtamat lääkärit antoivat Lontoossa Hammersmithin sairaalassa E-EPA-hoitoa erittäin hyvällä menestyksellä vaikeaa masennusta potevalle nuorelle miehelle. Tapaus on niin merkittävä, että se julkaistiin kahdessa tiedelehdessä (1,2).
Mies oli sairastanut syvää masennusta yhtäjaksoisesti jo seitsemän vuotta. Hän oli saanut 10 kuukautta paroksetiinia (Seroxat) 20-30 mg/vrk ilman, että siitä olisi ollut mikäänlaista apua. Miehellä oli pahoja sosiaalisia pelkoja, ja hän hautoi jatkuvasti itsemurha-ajatuksia. [Nyttemmin on tutkimuksinkin osoitettu, että Seroxat voi lisätä itsemurhan riskiä.]
21-vuotiaana potilas suostui kokeilemaan E-EPA-hoitoa (4 g/vrk), ja kuukauden kuluessa hänen sosiaaliset pelkonsa ja itsemurha-ajatukset hävisivät "dramaattisesti" [tutkijoiden käyttämä ilmaisu] ja muutkin oireet alkoivat lieventyä. Yhdeksän kuukauden kuluttua hän oli käytännössä parantunut ja vuoden kuluttua hän oli edelleen oireeton.
Potilaalle tehtiin ennen E-EPA-hoitoa ja yhdeksän kuukauden hoidon jälkeen ihon niasiinikoe (niacin skin flush test) ja hänen aivonsa kartoitettiin magneettiresonanssikuvauksessa (MRI).
Niasiinitestin avulla voidaan tutkia potilaan fosfolipidivälitteistä hermosignaalien kulkua; aikaisempien tutkimusten mukaan se on usein alentunut skitsofreenikoilla, mutta tässä tapauksessa myös masennuspotilaalla. Alentunut testitulos - kuten tällä potilaalla - viittaa siihen, että potilaan aivoista on hävinnyt arakidonihappoa (AA) ja muita aivoille välttämättömiä rasvahappoja. Magneettikuvauksessa saadaan epäsuorasti tietoa aivojen rasvahappojen poikkeavasta aineenvaihdunnasta.
Niasiinitesti parani 30 %, aivojen fosfomonoesterien määrä lisääntyi 53 % ja fosfomonesterien suhde fosfodiestereihin kasvoi 79 %. Näiden muutosten tulkittiin merkitsevän muun muassa sitä, että E-EPA korjasi aivosolujen fosfolipidien poikkeavaa aineenvaihduntaa (eli että solukalvojen fosfolipidien hajoaminen väheni merkittävästi).
Aivokuvista nähtiin, että E-EPA-hoito normalisoi potilaan surkastuneiden aivojen rakennetta. Tämä ilmeni erityisesti lateraalisten aivokammioiden (ventrikkelien) pienentymisenä. [Samanlainen muutos on dokumentoitu myös nuorella skitsofreniapotilaalla, Jonathanilla, jonka syvä tauti parani pelkällä E-EPAlla yhtä dramaattisesti.]
E-EPA stimuloi uusien kantasolujen tuotantoa aivoissa, sanoi tohtori Puri The Times -lehden haastattelussa. Tämä selittäisi hänen mukaansa tuhoutuneen aivokudoksen palautumista normaaliksi.
Viitteet:
1. Puri BK, Counsell SJ, Hamilton G, Richardson AJ, Horrobin DF. Eicosapentaenoic acid in treatment-resistant depression associated with symptom remission, structural brain changes and reduced neuronal phospholipid turnover. Int J Clin Pract. 2001;55(8):560-3. [PubMed]
2. Puri BK, Counsell SJ, Richardson AJ, Horrobin DF. Eicosapentaenoic acid in treatment-resistant depression. Arch Gen Psychiatry. 2002 Jan;59(1):91-2.
Arvostetut lääkärilehdet julkaisevat yksittäisten potilaiden paranemisesta kertovia raportteja vain, jos ne ovat todella uskottavia ja uusia uria aukovia. Tämä tapaus ilmeisesti täytti nämä kriteerit, koska se julkaistiin peräti kahdessa lääkärilehdessä, joista toinen oli psykiatrien johtava ammattilehti, Archives of General Psychiatry.
Tapauksen uskottavutta lisää se tosiasia, että E-EPA:a on tutkittu tieteellisesti psykiatriassa jo vuosia, ja useita kliinisten lumekontrolloitujen tutkimusten myönteisiä tuloksia on julkaistu uskottavissa psykiatrien ammattilehdissä.
Vastaavanlaisia dramaattisia yksittäisten potilaiden paranemisia E-EPAlla on raportoitu myös vaikeassa skitsofreniassa. Myös muutamat satunnaistetut kliiniset tutkimukset tukevat tätä käsitystä.
Ellet ole psykiatri Sami Anttila (joka on aikaisemmin nettipalstoilla solvannut minua aivan samoin sanakääntein ja ad hominem-argumentein kuin sinä) vaan joku toinen nimimerkin suojasta ampuva sala-ampuja, ilmoita sitten kuka olet, niin voin henkilökohtaisesti yhteyttä.
Lue myös Suomen lääkärilehden tuore pääkirjoitus lääkärin etiikasta ja yritä toimia sen mukaisesti.
Kirjoituksessa todetaan, että erilaiset käsitykset asioista ja myös ristiriidat kuuluvat lääkärin arkipäivään. Ne on kuitenkin pyrittävä ratkaisemaan osapuolen keskinäisessä kanssakäymisessä. Missään tapauksessa ei ole lääkärin etiikan mukaista nimettömänä solvata kollegaa julkisuudessa. Näytät hyvin tietävän, miten minuun saa yhteyttä.
Harvardin yliopiston uraa uurtava tutkimus osoitti kalaöljyn tehoavan kaksisuuntaiseen masennukseen. Tohtori Andrew L. Stollin johdolla tehdyn tutkimuksen julkaisi psykiatrian laatulehti Archives of General Psychiatry.
Tutkimukseen valittiin yhteensä 44 potilasta. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai kalaöljyä (14 kapselia päivässä eli noin 10 grammaa!) ja toinen oliiviöljykapseleita, joiden tarkoitus oli olla plasebona. Kaikki potilaat jatkoivat normaalisti perinteistä mielialalääkitystään. Kaikki potilaat eivät aloittaneet hoitoja yhtaikaa, vaan sitä mukaa, kun heitä saatiin kerätyksi tutkimukseen.
Kun 15 kalaöljyryhmään kuuluvaa potilasta oli syönyt loppuun neljän kuukauden kuurinsa, oli heistä parantunut (= tullut oireettomaksi) 11. Samaan aikaan vertailuryhmään valituista 20:sta parani vain 6 potilasta. Kalaöljyä saaneiden remissio (oireeton kausi) kesti paljon kauemmin kuin vertailuryhmän parantuneilla potilailla.
Tutkimus keskeytettiin neljän kuukauden kuluttua eettisistä syistä. Oliiviöljyn syöttö olisi näet ollut epäeettistä, kun kerran masennus paranee kalaöljyn avulla, sanovat tutkijat. Oliiviöljyryhmällekin alettiin antaa kalaöljyä. Kaikki 44 potilasta eivät olleet ennättäneet syödä kuuriaan loppuun, kun tutkimus keskeytettiin.
Tämä ei ollut mikä tahansa vaihtoehtohoitotutkimus, sillä se tehtiin maailmankuulussa tutkimuslaitoksessa, Psychopharmacology Research Laboratory at Harvard Medical School/McLean Hospital. Tohtori Stoll toimii sen johtajana.
Kyseessä oli maailman ensimmäinen lumekontrolloitu, huolellisesti tehty kalaöljytutkimus bipolaarista tautia sairastavien keskuudessa. Sen tulosten innoittamana on eri puolilla maailmaa alettu tutkia kalaöljyn vaikutusta mielisairauksiin. Yhdysvaltain Terveysvirasto (NIH) on antanut suostumuksensa USA:ssa tehtäviin psykiatrisiin kalaöljytutkimuksiin. Niiden uskotaan tuottavan sellaista tietoa, joka mullistaa mielenterveyspotilaiden hoitoa.
"Nämä tulokset auttavat meitä ymmärtämään, mistä mielisairauksissa oikein on kysymys", sanoo tohtori Stoll medialle antamassaan haastattelussa. "Tähän mennessä meillä ei ole ollut niiden syistä harmainta aavistustakaan", hän lisää.
"Olin kyllä kuullut omega-3-rasvahapoista opiskellessani lääkäriksi, mutta emmehän me antaneet niille mitään arvoa sairauksien hoidossa", tohtori Stoll tunnusti haastattelussa. Monet psykiatrit alkoivat määrätä kalaöljyä potilailleen sen jälkeen, kun tulokset julkaistiin kaikkialla tiedotusvälineissä. [Näis siis muualla kuin Suomessa.]
Stoll AL, Severus WE, Freeman MP, Rueter S, Zboyan HA, Diamond E, et al. Omega 3 fatty acids in bipolar disorder: a preliminary double-blind, placebo-controlled trial. Arch Gen Psychiatry 1999;56(5):407-12. (Medline)
Kommentti:
Tunnetut brittitutkijat Basant K. Puri ja Alexandra Richardson ovat jälkeenpäin ihmetelleet, miksi Harvardissa annettiin plasebona oliiviöljyä, se kun saattaa myös vaikuttaa edullisesti masennuspotilaan vointiin. Jos oliiviöljyllä oli suotuisaa vaikutusta lumeryhmässä (jossa 6 potilasta 20:sta parani), olisi täysin inertin (vaikuttamattoman) lumevalmisteen ja kalaöljyn ero saattanut olla vieläkin suurempi, argumentoivat kriitikot.
Tämän jälkeen on julkaistu muita tutkimuksia, joissa kalaöljy on osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi "tavallisen" unipolaarisen masennuksen hoidossa. Eräiden tutkimusten mukaan EPA-rasvahappo ehkäisee myös raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä masennusta. Suosittelen EPAa kaikille odottaville äideille, koska se vähentää äidin riskiä sairastua masennukseen ja turvaa myös tulevan lapsen aivojen ja silmien normaalia kehitystä. Tutkimusten mukaan kalaöljyä nauttineiden äitien lapsista tulee viisaita! Palaan vielä näihin väitteisiin.
Iso-Britannian johtaviin rasvahappotutkijoihin kuuluva psykiatri Malcolm Peet (Swallownest Court Hospital, Aughton Road, S26 4TH, Sheffield, UK) kirjoittaa tiedelehden joulukuun numerossa masennuksen ja skitsofrenian hoidossa kalaöljyllä. Peet on itse tutkinut asiaa ja julkaissut aiheesta uraauurtavia tieteellisiä tutkimuksia.
Omega-3-hoidon lähtökohtana ovat olleet aivojen magneettikuvien antamat havainnot, joiden mukaan potilaiden aivojen rasvahappoja tuhoutuu ylivilkkaasti toimivan entsyymin, fosfolipaasi A2:n vaikutuksesta. Väestötutkimukset [myös dosentti Antti Tanskasen tutkimus Kuopion yliopistosta] osoittavat, että kalaruoan syönti vähentää riskiä sairastua masennukseen. Jo puhjenneen taudin hoidossa ei ruokavalion muutos enää auta, vaan silloin kalaöljyä tarvitaan suurina päiväannoksina (yleensä 1 000 mg EPAa)ruoan lisänä.
Masennuksen E-EPA-hoito
Masennuksessa kaksi lumekontrolloitua kaksoissokkotutkimusta on osoittanut, että etyyli-EPA (E-EPA) on tehokasta, kun se yhdistetään lääkehoitoon. E-EPAn kaikkia vaikutusmekanismeja aivoissa ei vielä tunneta, mutta nykykäsityksen mukaan EPA (ja E-EPA) toimivat arakidonihapon (AA) vastavaikuttajina. AA:sta syntyy kudoksissa (aivoissa) tulehdusta ja solutuhoa aiheuttavia eikosanoideja eli paikallishormoneja.
Skitsofrenia
Skistofrenian kalaöljyhoidosta on tähän mennessä julkaistu viisi kaksoissokkotutkimusta, joista neljässä on saatu myönteinen hoitotulos, kirjoittaa Peet. Viidennen (ei-positiivisen) tutkimuksen potilaat olivat sairastaneet tautia yli 20 vuotta, jolloin kalaöljy (E-EPA) enempää kuin uudet neuroleptilääkkeetkään eivät enää ole auttaneet. Tutkijat (Fenton ym.) sanovat itse, että E-EPA-hoito on perusteltua nuoremmilla potilailla, joiden tauti ei ole vielä kestänyt vuosikymmeniä. Myös erilainen E-EPAn päiväannos olisi ehkä saattanut tuottaa paremman tuloksen, he arvelevat.
Viite:
Peet M. Eicosapentaenoic acid in the treatment of schizophrenia and depression: rationale and preliminary double-blind clinical trial results. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2003 Dec;69(6):477-85. [PubMed]
Kommentti:
Eräiden uusien tutkimusten valossa myös foolihaposta ja B12-vitamiinista näyttää olevan hyötyä masennuksen täydentävänä hoitona. Skitsopfreniassa E-EPA-hoitoon kannattaa yhdistää antioksidantit.
Israelissa valittiin 20 syvää unipolaarista masennusta potevaa potilasta kuukauden mittaiseen E-EPA -tutkimukseen, joka tehtiin tohtori Boris Nemetsin johdolla Ben Gurian Yliopistossa (Beer-Sheva, Israel).
Potilaat olivat kaikki saaneet jo pitkään antidepressiivistä lääkehoitoa, mutta heikoin tuloksin. Potilaat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai päivittäin E-EPAa (etyyli-EPAa) ja toinen vastaavaa plaseboa. Samalla potilaat jatkoivat entisten lääkkeittensä ottamista normaalisti. Koejärjestely oli kaksoissokko - siis eivät potilaat itse enempää kuin tutkijat tai hoitohenkilötkään tienneet hoidon aikana, kuka sai aitoa E-EPAa, kuka lumehoitoa.
Kun koodi avattiin ja tulokset analysoitiin, havaittiin, että E-EPA -hoitoa saaneiden oireet olivat vähentyneet merkitsevästi potilaiden omaan lähtötilaan ja plaseboryhmään verrattuna. Oireiden väheneminen alkoi jo parin-kolmen viikon hoidon kuluessa. Kuukauden hoidon jälkeen oireet olivat vähentyneet merkittävästi kuudella kymmenestä E-EPAa saavasta, mutta vain yhdellä lumevalmistetta saaneesta potilaasta. Tutkimuksen jälkeen potilaat ovat jatkaneet E-EPAn käyttöä ja heidän tilansa on edelleen kohentunut, kirjoittavat tutkijat.
E-EPAlla voi olla litiumin kaltainen antidepressiivinen vaikutus tai se voi olla itsenäinen masennusta estävä aine. E-EPA saattaa myös tehostaa psyykenlääkkeiden myönteistä vaikutusta, tutkijat päättelivät.
Viite:
Nemets B, Stahl Z, Belmaker RH. Addition of Omega-3 Fatty Acid to Maintenance Medication Treatment for Recurrent Unipolar Depressive Disorder American Journal of Psychiatry 2002;159 477-479 [PubMed]
En ole Sami Anttila enkä aio kertoa henkilöllisyyttäni.
Etiikasta sinun on varmasti syytä olla kiinnostunut. Sinähän olet sivuillasi nollannut muiden osaamisen ja väittänyt että kalaöljyllä hoidetaan psyykkisiä ongelmia yhtä hyvin kuin varsinaisilla lääkkeillä. Se on ettiisesti kestämätön väite. Jota muuten on pohdittu Lääkäriliiton keskustelupalstalla. Onko sinulla pääsy sinne? Oletko liiton jäsen?
Onko sinulla pääsyä lääkäriliiton keskustelupalstoille? Oletko liiton jäsen?
Omega-3-rashappojen vaikutusmekanismeista masennuksessa voi lukea englanniksi tuoreen katsauksen tästä linkistä
http://www.npicenter.com/newscontrol/templates/tArticles_abc.asp?articleid=574&zoneid=28
Sinä mainitaan mm. että omega-3-rasvahapot vaikuttavat edullisesti välittäjäaineiden (mm. serotoniinin ja dopamiinin aineenvaihduntaan) ja ehkäisevät tulehdusta (inflamaatiota) aiheuttavien sytokiinien syntyä elimistössä. Asia on edelleen vilkkaan tutkimuksen kohteenaja uskon, että saamme asiasta lähiaikoina lisää tutkittua tietoa.
Tämän viestiketjun käynnistänyt "psykiatri" ilmoittaa, ettei hän usko tulehduksen merkitykseen, vaikka siitä on PubMedissä 846 tieteellistä raporttia (http://pubmed.gov hakusanoiksi "inflammation; depression"). Eihän "psykiatri" usko moneen muuhunkaan asiaan.
Kalaöljyn omega-3-rasvahapot ovat hyviä antioksidantteja ja stimuloivat Q10:n synteesiä, sanoo italialainen tutkija.
British Medical Journal kirjoittaa laajasti kalaöljyjen terveysvaikutuksista.
Kommentoidessaan BMJ:ssä 3.1.2004 julkaistua laajaa kalaöljyartikkelia, italialainen veri-, suolisto- ja aineenvaihduntatautien erikoislääkäri Sergio Stagnaro esittää uusia kinnostavia havaintoja. Hänen mukaansa ennestään tiedetään, että kalaöljyn EPA- ja DHA-rasvahapoilla on seuraavia biologisia vaikutuksia:
- rytmihäiriön ehkäisy
- veritulpan ehkäisy
- tulehduksen ehkäisy
- verisuonen sisäseinämän (endoteelin) toiminnan parantaminen
- verenpaineen alentaminen
- triglyseridien alentaminen.
Näistä seikoista kaikki ("psykiatrikin") lienevät yhtä mieltä. Sitä vastoin vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että omega-3-rasvahapot myös
- tuhoavat vapaita radikaaleja ja ehkäisevät hapetusstressiä
- stimuloivat ubikinonin eli koentsyymi Q10:n tuotantoa maksassa
- tehostavat Q10:n toimintaa elimistössä.
Viimeksi luetellut omega-3-rasvahappojen vaikutukset ovat Stagnaron mielestä kaikkein tärkeimpiä ja ne selittävät suurimman osan omega-3-rasvahappojen ennaltaehkäisevistä ja tautien ennustetta parantavista vaikutuksista – muun muassa sydäninfarktissa ja sepelvaltimotaudissa.
Stagnaro S. Omega-3 are potent free radical scavengers, and stimulate both mitochondrium Q10 Circle and Co Q10 Synthesis. BMJ 14.2.2004
Kommentti: Koska vapaiden radikaalien aiheuttama hapetusstressi on yleinen myös masennuksessa ja skitsofreniassa, saattaa omega-3-rasvahappojen yksi vaikutustapa perustua hapetusstressin hillintään.
Rivejä sinä työstät ja lasket tieteellistä totuutta Pubmed-tilaston perusteella. Ja viittaat B-luokan katsauksiin. Jospa välillä vastaisit esitettyyn kritiikkin ja kysymyksiin.
Oletko tullut ajatelleeksi että tieteellisessä tekstissä sanalla depression saattaa olla muitakin merkityksiä kuin masennus?
Vai etkö halua kertoa meille onko sinut erotettu Lääkäriliitosta?
minulle on tapahtunut elämäni aikana psykiatrisessa hoidossa. Luin vime syksynä artikkelin Luontaistuntija-lehdestä, kiinnostus E-EPAa kohtaan heräsi heti. Olen jo parikymmentä vuotta ollut kiinnostunut ravitsemuksen ja luontaislääketiteen mahdollisuuksista terveydenhoidossa. Siksi päätin kokeilla tämän uuden kalaöljyn vaikutusta.
Jo kahden kuukauden käytön jälkeen havaitsin, että se sopii erinomaisen hyvin masentuneisuuden hoitoon. Väsymys on kadonnut, elämänilo on palannut, muisti kohentunut, mieliala yleisesti ottaen parantunut. Parhaita puolia on se, ettei tuotteella ole mitään sivuvaikutuksia ja että ennen kaikkea se ei ole väsyttävä. Elämänlaatuni on muuttunut oleellisesti positiisiempaan suuntaan.
Atooppinen ihottumani on lisäksi hävinnyt. Kaiken kaikkiaan aine on niin monipuolisesti terveyttä edistävä, että sitä voi hyvillä mielin suositella muillekin. Toivoisin, että siitä ja sen hyvistä ominaisuuksista valistettaisiin lääkäreitä ja potilaita. Itse olen saanut paljon hyödyllistä tietoa Oy Bio-Vita Ab:n internet-sivuilta. Kiitos tiedoista!
Kalaöljyn terveyttä edistäviä ja parantavia vaikutuksia kannattaa kyllä tutkia lisääkin.
Tämän kirjoittajasta tuskin on epäselvää. Tolonenhan se siellä luuraa.
Palstan seriffi voisi muistuttaa kirjoittajia nimimerkin vaihtamisesta kesken keskustelun. Kuten hän on tehnytkin.
Avauspuheenvuorossaan "psykiatri" väittää, ettei E-EPAa voi verratakaan masennuslääkkeisiin. Siksi odotamme hänen kommenttejaan tähän julkaistuun tapaukseen. "Psykiatrilla" on kyllä aikaa saivarrella käännös- ja kielioppikysymyksistä, mutta missä viipyy hänen kannanottonsa tähän tapaukseen, sen julkaisseiden tutkijoiden pätevyyteen ja tapauksen julkaisseen lehden laatuun? Sanalla sanoen tapausselostuksen uskottavuuteen. Vai putosiko "psykiatrin" hyökkäykseltä pohja? Tälla palstalla on muitakin vastaavanlaisten paranemisten vastauspyyntöjä odottamassa.
Ei ole epäilystäkään, etteikö "psykiatri" olisi Sami Anttila. Hänet löytää helposti googlaamalla.
Voisitko hienovaraisesti siirtyä liturgisista kielikuvista takaisin kliinisiin?
Mikä pakkomielle sinulla Psykiatri on antaa moraalisia tuomioita niille kollegoille, jotka osaavat sellaisia hoitomenetelmiä, joita itse et osaa? Kuvitteletko olevasi jokin jumala, jonka hallussa pitäisi olla kaikki olemassaoleva tieto?
Jos joku muu lääkäri tietää jotakin, mitä sinä et tiedä, se ei nollaa sinun osaamistasi. Tämä koskee niin Tohtori Tolosen kuin Ben Furmaninkin tietoa. Sinä et kuitenkaan voi koskaan tietää kaikkea psykiatristen ongelmien hoidosta.
Miksi ette enää jatkaneet? Oli yksi viihdyttävimmistä keskusteluista aikoihin.
A. Nikkasen tekstin muotoilu on prikulleen samanlaista kuin Tohtori Tolosen. Sattumaako;)
Mielestäni tohtoristason miehen ei pitäisi tälläiseen syyllistyä. Jos tuote on hyvä, se puhuu puolestaan.
Tosin E-EPA "hypen" ja siitä saatavien suurempien voittojen vuoksi tavallisten omega-3 kalaöljyjen antamia tuloksia mielenterveystutkimuksissa vähätellään nykyisin. Omega-3 kalaöljyjä kun valmistaa lukematon määrä valmistajia, ja se on huomattavasti edullisempaa ja vähemmän tuottavaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=599&posting=22000000029036599
Aloin 1980-luvulla hoitaa potilaita vitamiineilla, hivenaineillla sekä amino-ja rasvahapoilla. Sitä vastustettiin silloin kiivasti, ja eräät myöhäsyntyiset (mm. "psykiatri") vastustavat sitä vieläkin. Fiksuimmat ovat jo lopettaneet vastustamisen ja alkaneet itsekin tutkia ravintotekijöiden merkitystä.
Tällaista tutkimusta tehdään mm. Kuopion yliopistossa. Sieltä on julkaistu tutkimus, jonka perusteella masennuksen lääkehoitoa kannattaisi täydentää B12-vitamiinilla.
Tutkimukseen osallistui 45 mies- ja 70 naispotilasta (iältään 21-69 v). Ennen antidepressiivisen lääkehoidon alkua ja puolen vuoden kuluttua potilaiden seerumista mitattiin foolihapon ja B12-vitamiinin pitoisuudet ja heille tehtiin masennuksen arviointi sen mukaan reagoivatko he hoitoon osittain, täysin tai ei lainkaan. Parhaiten lääkehoitoon reagoivat ne potilaat, joiden seerumissa oli eniten B12-vitamiinia.
Tutkijat kirjoittavat, että veren liian pieni B12-vitamiinin pitoisuus voi aiheuttaa homokysteiinin nousua, ja se puolestaan voi lisätä masennusta. Toiseksi, B12-vitamiini auttaa elimistöä muodostamaan S- adenosylmetioniinia ( SAMe ), joka ehkäisee masennusta. Ja vielä, B12-vitamiini osallistuu serotoniinin ja dopamiinin synteesiin.
"Tietääksemme ei aikaisemmin ole julkaistu tutkimusta, jossa olisi osoitettu positiivinen suhde lääkehoidon ja seerumin B12-vitaminin välillä", tutkijat kirjoittavat. Eräässä aikaisemmassa tutkimuksessa havaittiin, että B1-, B2 ja B6-vitamiinien yhdistelmä tehosti antidepressiivisen lääkityksen tehoa.
Toiseen tutkimukseen osallistui 2682 itäsuomalaista miestä (42-60 v). Mitä matalampi oli seerumin foolihapon pitoisuus, sitä suurempi riski sairastua masennukseen. [Foolihappoa saa parhaiten vihanneksista, joita suomalainen mies ei syö tarpeeksi.]
Tolmunen T, Voutilainen S, Hintikka J, Rissanen T, Tanskanen A, Viinamaki H, Kaplan GA, Salonen JT. Dietary folate and depressive symptoms are associated in middle-aged Finnish men. J Nutr. 2003;133(10):3233-6. [PubMed]
Kuopion tutkimukset vahvistavat muista maista saatuja havaintoja mielisairauksien täydentävästä ravitsemushoidosta. Eri tutkimusten mukaan masennuslääkkeiden kera kannattaisi ottaa B-vitamiineja – erityisesti foolihappoa – sekä farmaseuttista kalaöljyä. Kunpa vain suomalaiset lääkärit lukisivat näitä tutkimuksia ja soveltaisivat niitä potilaittensa hoitoon.
" Eri tutkimusten mukaan masennuslääkkeiden kera kannattaisi ottaa B-vitamiineja – erityisesti foolihappoa – sekä farmaseuttista kalaöljyä. "
Tässä on nyt pieni aste-ero edellisiin viesteihisi; puhut jo 'täydentävästä hoidosta' masennuslääkkeiden *ohella*.
Vielä kun saadaan nämä referenssit niin että lähteenä eivät ole aina puotisi sivut, tässä voisi olla ainekset asialliseen keskusteluun.
Täydentävä ravitsemushoito valtaa alaa psykiatriassa, ainakin ulkomailla.
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että masennusta potevilla ihmisillä voi olla piilevää foolihapon puutetta. Mittauksia on tehty potilaiden ja verokkien seerumista ja punasoluista. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että foolihapon [ja muiden lisäravinteiden] nauttiminen ruuan lisänä voi lievittää ja parantaa masennusoireita ja tehostaa lääkityksen tehoa – vaikka potilaan veren foolihappopitoisuus olisikin laboratorion viitearvojen sisällä.
Kuinka foolihappo liittyy masennukseen biokemiallisesti? Tutkijat uskovat, että foolihapon vajaus aiheuttaa aivoissa serotoniinin puutetta, mikä puolestaan johtaa masennukseen ja hidastaa sen paranemista. Lisäksi vitamiinit (ja omega-3-rasvahapot) saattavat vaikuttaa edullisesti suoraan myös geeneihin, esimerkiksi serotoniinia tuottavaan ja siirtävään geeniin. [Toisessa tässä viestiketjussa selostamassani tutkimuksessa osoitettiin, että E-EPA vaikuttaa suotuisasti serotoniinireseptoreihin.]
Monikeskustutkimuksessa (1) verrattiin sertraliinia (SSRI-lääke) epäspesifiseen antidepressanttiin nortriptyliiniin geriatrisilla potilailla. Tässä yhteydessä mitattiin myös 22 potilaan (yli 60 v) veren foolihappopitoisuutta.
Kumpikin lääkitys osoittautui tehokkaaksi. Lääkehoidon alkaessa olivat potilaiden veren foolihappopitoisuudet viitearvojen rajoissa, eli niitä pidettiin normaaleina. Osoittautui kuitenkin, että mitä enemmän potilaan veressä oli foolihappoa, sitä paremmin lääkitys tehosi. Tutkijat ehdottavatkin, että psykiatriassa tutkittaisin lisää foolihapon vaikutusta lääkehoitoon.
Amerikkalaiset psykiatrit ovat havainneet masentuneilla piilevää foolihapon puutetta ja suosittavat foolihappoa täydentäväksi hoidoksi (2). Havainto puutoksista on yllättävä, sillä Yhdysvalloissa (ja Kanadassa) lisätään foolihappoa viljatuotteisiin, joten keskimääräinen saanti siellä on paljon runsaampaa (n. 400 µg/vrk) kuin Suomessa (n. 200 µg/vrk). Kuopion yliopistossa valmistuneen Tiina Rissasen väitöskirjan mukaan foolihapon saanti on liian vähäistä Suomessa.
Norjalaisen Bergenin yliopiston tutkimusten mukaan yli 15 µmol/l homokysteiini-pitoisuus korreloi vahvasti masennukseen (3). Tällainen pitoisuus on hyvin yleinen etenkin ikääntyneillä suomalaisilla. Homokysteiini alenee yleensä helposti, tehokkaasti ja turvallisesti foolihapolla, B6- ja B12-vitamiineilla.
Cochrane Institute julkaisi 2003 meta-analyysin foolihapon merkityksestä masennuksessa (4). Kolmeen tutkimukseen oli osallistunut 247 potilasta ja kahteen 151 potilasta. Foolihapon lisääminen muuhun lääkehoitoon näytti parantavan taudin kulkua. Eräässä tutkimuksessa kokeiltiin pelkkää foolihappoa – ilman psyykenlääkettä (tratsononia) – mutta siitä ei ollut apua. Missään tutkimuksessa foolihapon käytöstä ei havaittu mitään haittaa.
Cochranen johtopäätökset: Foolihaposta saattaa olla hyötyä masennuksen täydentävänä hoitona. Toistaiseksi ei tiedetä, vaikuttaako foolihappo edullisesti vain niillä, joiden verestä on osoitettu foolihapon vajaus, vai myös niillä, joiden pitoisuus on "normaali", kirjoittavat Oxfordin yliopiston tutkijat.
Kommentti: Foolihapon päivittäistä saantisuositusta nostettiin äskettäin Suomessa 180 µg:stä 300 µg:aan. Yhdysvalloissa ja Kanadassa suositellaan 400 µg/vrk ja eräät brittineurologit suosittavat peräti 800 µg/vrk. Suomalaisten keskimääräinen saanti jää alle 200 µg:n. Lääkelaitos ja elintarvikevirasto sallivat nyt Suomessakin vahvojen foolihappovalmisteiden vapaan myynnin apteekeissa, luontaistuotekaupoissa ja jopa marketeissa.
Viitteet:
1. Alpert M, Silva RR, Pouget ER. Prediction of treatment response in geriatric depression from baseline folate level: interaction with an SSRI or a tricyclic antidepressant. J Clin Psychopharmacol. 2003;23(3):309-13. [PubMed]
2. Morris MS, Fava M, Jacques PF, et al. Depression and folate status in the US Population. Psychother Psychosom. 2003;72(2):80-7.[PubMed]
3. Bjelland I, Tell GS, Vollset SE, et al. Folate, vitamin B12, homocysteine, and the MTHFR 677C->T polymorphism in anxiety and depression: the Hordaland Homocysteine Study. Arch Gen Psychiatry. 2003;60(6):618-26.[PubMed]
4. Taylor MJ, Carney S, Geddes J, Goodwin G. Folate for depressive disorders. Cochrane Database Syst Rev. 2003;(2):CD003390. Review. [PubMed]
Sari Voutilainen on väitellyt Kuopion yliopistossa suomalaisten foolihapon saannista ravinnosta. Tulosten mukaan (ainakin )itäsuomalaiset keski-ikäiset miehet ja naiset saavat ravinnostaan liian vähän foolihappoa. Enintään joka viides nainen naisista ja joka vähemmän kuin puolet miehistä sai ruuastaan foolihappoa suosituksen mukaisesti eli vähintään 300 mikrogrammaa (µg) päivässä. (Huom! Yhdysvalloissa ja Kanadassa suositus on nyt jo 400 µg/vrk. Siihen ylsi vain muutama prosentti savolaismiehistä).
Tutkimus perustuu Kuopion yliopiston kansanterveyden tutkimuslaitoksella seurannassa olevaan noin 3500 pohjoissavolaisen miehen ja naisen seurantatutkimukseen.
Voutilainen tutki myös foolihapon saannin yhteyttä sepelvaltimotautiin. Kävi ilmi, että sairastumisen riski oli pienen niillä miehillä, joiden veren seerumissa oli eniten foolihappoa (yli viidennes).
Suomalaisten tärkeimmät foolihapon lähteet ravinnossa ovat vihannekset, hedelmät ja kokoviljatuotteet. Tutkimuksen mukaan on ilmeistä, että suurin osa suomalaisista syö näitä ruokalajeja liian vähän, jolloin foolihapon saanti jää liian niukaksi. Tulos on ehkä yllätys, ainakin niille, jotka uskovat tavallisen ruuan turvaavan riittävän vitamiinien oäivttäisen saannin.
Tutkijoita on myös myös hämmästyttänyt havainto, jonka mukaan vitamiinitableteissa käytettävä synteettinen foolihappo on huomattavasti tehokkaampaa kuin ravinnossa oleva. Asiasta on Yhdysvalloissa oikein oikeuden päätös. Se tarvittiin, jotta vitamiinivalmisteita markkinoivat yhtiöt saivat luvan painaa tämän tiedon myyntipäällyksiin. Yhdysvaltain Terveysvirasto vastusti tällaista merkintää, mutta hävisi jutun oikeudessa, koska tieteellinen näyttö oli riittävä.
Liian vähäinen foolihapon, B6- ja B12-vitamiinin saanti voi aiheuttaa sen, että veren ja kudosten homokysteiini-niminen myrkyllinen aminohappo lisääntyy. Sen katsotaan aiheuttavan tai ainakin kiihdyttävän dementiaa ja valtimonkovetustautia samaan tapaan kuin korkea kolesteroli. Itäsuomalaisilla miehillä on Euroopan korkeimmat homokysteiinin pitoisuudet veressään (ja samalla eniten sepelvaltimotautia). Masennuskaan ei ole siellä ihan tuntematon tauti.
Foolihapon, B6- ja B12-vitamiinin sekä homokysteiinin merkitystä tutkitaan vilkkaasti kaikkialla maailmassa. Uusimpien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että näillä kolmella B-ryhmän vitamiinilla on suurempi merkitys mielen- ja verisuoniterveydelle kuin tähän asti on uskottu. Niistä saattaa olla hyötyä masennuksen täydentävänä hoitona. Homokysteiini ja nämä kolme vitamiinia vaikuttavat myös monissa muissa taudeissa, kuten luukadossa, Alzheimerin taudissa ja tavallisissa ikään liittyvissä muistihäiriöissä. Foolihappo alentaa merkittävästi homokysteiiniä. Kohonnut homokysteiini puolestaan on vanhuuden tylsistymisen riskitekijä.
Saksalaistutkimus vahvistaa Tolosen kansainvälisen tutkijaryhmän havaintoja Suomesta ja Hollannista: yli 60-vuotiailla on yleisesti B-vitamiinen puutetta.
Hannoverin yliopisto tutki 178 naisen (60–70 vuotta) B-vitamiinien saantia ruuasta ja mittasi niiden pitoisuksia verestä. Tutkitut vitamiinit olivat tiamiini (B1), riboflaviini (B2), pyridoksiini (B6), syankobalamini (B12) ja foolihappo. Lisäksi verestä mitattiin useiden entsyymien aktiivisuutta (erytrosyyttitransketolaasin, ja glutationireduktaasin ja aspartaatiamonitransferaasin) sekä metyylimalonihappoa (MMA) ja homokysteiiniä, joiden kohoaminen merkitsee foolihapon, B6- ja B12-vitamiinin puutetta. Entsyymien aktivisuus heijastaa vitamiinien biologista aktiivisuutta elimistössä.
Tulosten myukaan joka kolmannen naisen B-vitamiinien saanti oli liian vähäistä. B12-puutetta kuvastavan MMA:n pitoisuus oli koholla 17.4 %:lla ja foolihapon puutetta osoittavan homokysteiinin pitoisuus 9,6 %:lla. Erot homokysteiinin pitoisuudessa olivat varsin suuria sen mukaan, mikä oli seerumin foolihappopitoisuus. Naiset jaettiin neljään ryhmään (kvartaaliin) foolihappopitoisuuden perusteella. Ylimmän kvartaalin homokysteiinipitoisuus oli 23 % pienempi kuin alimman. Toisin sanoen mitä enemmän foolihappoa, sitä vähemmän homokysteiiniä.
Tutkijat hämmästyivät sitä, että nuorimpienkin, jopa hyvin koulutettujen naisten keskuudessa esiintyi B-vitamiinien puutteita ja vastaavasti korkeita plasman homokysteiinipitoisuuksia. Naisten tulisi harkita B-vitamiinen nauttimista ruuan lisänä, kirjoittavat tutkijat maailman johtavassa ravitsemuslääketieteen lehdessä.
Viite:
Wolters M, Hermann S, Hahn A. B vitamin status and concentrations of homocysteine and methylmalonic acid in elderly German women Am J Clin Nutr 2003 78: 765-772.
Kommentti
Tulokset vastaavat hyvin jo 1980-luvulla Lahdesta ja Hollannista työryhmäni julkaisemia havaintoja: Lahden kaupungin Tapanilan vanhainkodin joka kolmannella yli 65-vuotiaalla asukilla oli piilevä B6-vitamiinin puute, joka kuitenkin korjaantui nopeasti kun heille annettiin pyridoksiinia 2 mg/vrk. Tarjosin tutkimusraporttia julkaistavaksi Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin lehdessä, mutta sitä ei hyväksytty, koska virallisen opin mukaan Suomessa ei voi esiintyä vitamiinien puutostiloja, koska kaikki syövät niin terveellisesti. No, tutkimus julkaistiin kuitenkin kansainvälisesti tunnetussa tiedelehdessä sekä -kirjassa :
Tolonen M, Schrijver J, Westermarck T, Halme M, Tuominen SE, Frilander A, Keinonen M, Sarna S.Vitamin B6 status of Finnish elderly. Comparison with Dutch younger adults and elderly. The effect of supplementation. International Journal of Vitamin Research 1988;58(1):73-77.
Kirjassa: Clinical and Physiological Applications of Vitamin B-6. Alan R. Liss, Inc, 1988, 127-132
Suomalainen professori Ralph Gräsbäck on havainnut, että 15 %:lla yli 70-vuotiaista suomalaisista on B12-vitamiinin piilevää puutetta (Nordisk Tidskrift för Biologisk Medisin 2002). Kansanterveyslaitos ei ole uskaltanut tehdä Suomessa tällaisia veritutkimuksia, koska niissä voisi ilmetä puutteita ja laitos menettäisi kasvonsa. Sehän on toitottanut vuosikymmeniä, ettei Suomessa mitään vitamiinien puutteita esiinny. Toivottavasti uusi pääjohtaja Pekka Puska käynnistää uusia vitamiinitutkimuksia.
Valitettavasti moni lääkäri uskoo terveysviranomaisia eikä tutki ikääntyvien potilaitten veren vitamiineja eikä homokysteiiniä. B-vitamiinien piilevä puute ja koholla oleva homokysteiini (lukema yli 15)altistavat masennukselle ja dementialle. Niinpä joka seitsemäs yli 75-vuotias suomalainen nainen syö masennuslääkkeitä, jotka eivät korjaa vitamiinien puutetta.
Suomen terveysviranomaiset antavat sellaisen käsityksen, ettei vitamiineja tarvita ruoan lisänä. Muualla Euroopassa tilanne näyttää ihan toiselta. Foolihapon, B6- ja B12-vitamiinien puute on yleistä vanhusten keskuudessa, ja vajaus aiheuttaa ja pahentaa dementiaa, kirjoittavat saksalaisen Bochumin yliopiston tutkijat.
He mittasivat 49 ikäihmisen veren B-vitamiinien, homokysteiinin ja metyylimalonihapon (MMA), 2-metyylisitriinihapon (2-MCA) ja kystationin (Cysta) pitoisuuden. Tutkittavat saivat 21 päivän ajan ruuan lisänä foolihappoa sekä B6- ja B12-vitamiinia. Kaikkien kolmen vitamiinin pitoisuus veressä nousi huomattavasti tänä aikana. Kuurin loputtua pitoisuus laski takaisin lähtötasolleen seuraavien 248 vrk:n aikana. Homokysteiinin, MMA:n ja 2-MCA:n pitoisuus laski merkittävästi vitamiinihoidon aikana, eikä palautunut lähtötasolle seurannan kuluessa.
Tutkijat suosittavat ikääntyville foolihapon, B6- ja B12-vitamiinin yhdistelmää ja MMA- ja 2-MCA-mittauksia puutteiden toteamiseksi Tutkimus ja vitamiinihoito ovat edullisia hyötyyn nähden, sanovat tutkijat (1). He suosittelevat foolihappolisää erityisesti dialyysipotilaille (2) ja kaikille muillekin laihduttamisen aikana (3). [HYKSissäkin annetaan nykyisin foolihappoa dialyysipotilaille.]
1. Henning BF, Tepel M, Riezler R, Naurath HJ. Long-term effects of vitamin b(12), folate, and vitamin b(6) supplements in elderly people with normal serum vitamin b(12) concentrations. Gerontology 2001;47(1):30-5 [PubMed]
2. Henning BF, Zidek W, Riezler R, Graefe U, Tepel M. Homocyst(e)ine metabolism in hemodialysis patients treated with vitamins B6, B12 and folate. Res Exp Med (Berl). 2001 Mar;200(3):155-68. [PubMed]
3. Henning BF, Tepel M, Riezler R, Gillessen A, Doberauer C. Vitamin supplementation during weight reduction--favourable effect on homocysteine metabolism. Res Exp Med (Berl). 1998 Jul;198(1):37-42. [PubMed]
D-vitamiinin piilevä puute lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin kirjoittaa tohtori Hans Peter Rutz Lancetissa (joka maailman johtavia yleislääketieteen lehtiä).
Väestötutkimukset osoittavat, että Alzheimerin tautia esiintyy eniten niillä vanhuksilla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus on vähäisin, sanoo Rutz. Lisäksi Alzheimer-potilaiden aivojen D-vitamiinireseptoreiden mRNA-pitoisuudet ovat normaalia pienemmät, minkä johdosta aivot eivät kykene täysin käyttämään hyväkseen ruuan D-vitamiinia. Ravinnon D-vitamiinin ja kalkin niukkuus vähentää reseptoreiden aktiviteettia. Vitamiinin niukkuus puolestaan lisää angiogeneesiä (patologista uudisverisuonten muodostusta), joka lisää syövän riskiä ja aiheuttaa ja kiihdyttää Alzheimerin taudin kulkua. Kirjoittaja päättelee, että D-vitamiini suojaa Alzheimerin tautia vastaan.
Viite: Rutz HP: Alzheimer's disease and angiogenesis. Lancet 2003 (Netissä ei liene abstraktia, mutta Lancetia voi lukea Terkossa ja sieltä voi myös tilata jäljenteen).
Kommentti
Joka vuosi noin 1000 suomalaista sairastuu dementiaan. Monikohan heistä on ottanut säännöllisesti vitamiineja ruoan lisänä? Muutkin vitamiinit kuin D-vitamiini vaikuttavat asiaan. Esimerkiksi Tukholman Karoliinisen Instituutti on osoittanut, että piilevä B12-vitamiinin ja foolihapon puutteet – jotka ovat yleisiä myös Suomen väestössä – altistavat Alzheimerin taudille. Foolihapon ja muiden B-vitamiinien niukka saanti ravinnosta kohottaa veren homokysteiiniä, mika puolestaan lisää dementian riskiä.
Kansanterveyslaitoksen ja eräiden johtavien suomalaisten psykiatrien/neurologien harjoittama vitamiinien vastainen propaganda on voinut myötävaikuttaa tuhansien ihmisten turhaan sairastumiseen Alzheimerin tautiin. Se aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä ja suunnattomia kuluja yhteiskunnalle (vuosittain saman verran kuin puolustusvoimien ylläpito).
" Tarjosin tutkimusraporttia julkaistavaksi Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin lehdessä, mutta sitä ei hyväksytty, koska virallisen opin mukaan Suomessa ei voi esiintyä vitamiinien puutostiloja, koska kaikki syövät niin terveellisesti."
Mitä he ihan tarkalleen sanoivat? En tuota nielaise purematta.
Vanhusten aliravitsemus kiinnostaa minua nyt ihan erityisesti.
Omega-3-rasvahappojen nauttiminen ruoan lisänä näyttää vähentävän skitsofrenian oireita, mutta niiden kaikkia vaikutusmekanismeja ei vielä tarkoin tunneta, sanotaan uudessa raportissa (joka ilmestyy painettuna syyskuussa). Siitä voi jo nyt lukea lyhennelmän PubMedistä.
Serotoniinin (5-HT) tiedetään liittyvän skitsofrenian patofysiologiaan ja mielialalääkkeiden vaikutuksiin. Samoin tiedetään, että myös omega-3-rasvahapot saattavat vaikuttaa 5-HT-reseptoreihin. Nämä olivat uuden amerikkalaisen tutkimuksen lähtökohdat.
Etyyli-EPAn (E-EPAn) vaikutusta tutkittiin 12 skitsofreniapotilaalla. He saivat vakiolääkityksensä lisäksi E-EPAa 2 grammaa päivässä 6 kuukautta. Potilaiden punasolujen kalvojen rasvahappopitoisuudet mitattiin ja verhiutaleitten (trombosyyttien) toimintaa seurattiin tutkimuksen alussa sekä 1, 3 ja 6 kuukauden kuluttua.
EPA-pitoisuus nousi kolmesssa kuukaudessa 5-kertaiseksi, minkä katsottiin kuvastavan potilaiden hyvää hoitomyöntyvyyttä (eli että he todella olivat ottaneet annetut kapselit). E-EPA ehkäisi verihiutaleiten kokkaroitumistaipumusta (mikä vähentää veritulpan vaaraa) ja lisäsi merkittävästi 5-HT-vastetta (responsivity). Samat tutkijat ovat aikaisemmin osoittaneet, että hoitamattomilla skitsofreenikoilla 5-HT-vaste korreloi taudin vaikeusasteeseen. Yhteenvetona tutkijat kirjoittavat: "EPA saattaa vaikuttaa terapeuttisesti skitsofreniassa moduloimalla 5-HT(2)-reseptorikompleksia".
Yao JK, Magan S, Sonel AF, et al. Effects of omega-3 fatty acid on platelet serotonin responsivity in patients with schizophrenia. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2004 Sep;71(3):171-6. [PubMed]
Kommentti: Jos haluaa ottaa 2 g EPAa tavallisena kalaöljynä, esim. Möllerin Tuplaa pitäisi syödä 13 kapselia. E-EPAa riittää 4 kapselia.
Englantilainen nuori mies, Jonathan, jää lääketieteen historiaan. Hän on ensimmäinen skitsofreenikko, joka on parantunut yli 10 vuotta kestäneestä vaikeasta taudistaan pelkästään farmaseuttisella kalaöljyllä, E-EPAlla. Hoitovaikutus oli dramaattinen, sillä Jonathan ei pelkästään parantunut kliinisesti, vaan myös hänen osittain tuhoutunut aivokudoksensa elpyi vaurioistaan. Neuroendokrinologi David Horrobin kuvasi seikkaperäisesti Jonathanin tapauksen kulun kirjassaan (1).
Jonathan sairastui skitsofreniaan 19-vuotiaana ja hän joutui lopettamaan vasta alkaneen yliopisto-opiskelunsa. Hänelle oli määrättiin hoidoksi neuroleptiä (sulpiridia), mutta otettuaan sitä yhden ainoan tabletin, hän sai niin voimakkaita sivuvaikutuksia, ettei hän enää koskaan suostunut ottamaan mitään synteettistä psyykenlääkettä.
Kymmenen vuotta Jonathan eleli Lontoon kaduilla tyypillisen epäsosiaalisen työttömän skitsofreenikon elämää. Hän kärsi harhoista, ahdistuksesta ja sosiaalisista peloista. Hänet toimitettiin tutkimuksiin ja hoitoon Lontoon Charing Cross -sairaalaan, jossa aivokuvauksiin erikoistunut psykiatri Basant K. Puri ja neuropsykologi Alexandra Richardson tutkivat ja hoitivat häntä kahden vuoden ajan. Jonathanin tila pysyi samanlaisena kuin se oli ollut 10 vuotta, kunnes hän suostui aloittamaan E-EPA-hoidon.
Magneettikuvat (MRI) osoittivat, että Jonathanin aivot olivat surkastuneet. Kuvat otti ja tulkisti tohtori Puri, joka toimii Hammersmithin sairaalan MRI-yksikössä Hän on julkaissut lukuisia tieteellisiä raportteja psykiatristen potilaiden aivomuutoksista. MRI antaa tarkkoja 3-ulotteisia kuvia, joiden perusteella saadaan käsitys aivojen aineenvaihdunnasta ja anatomisesta rakenteesta.
Jonathan suostui siihen, että Puri kuvasi hänen aivojaan puolen vuoden välein. Kolmessa ensimmäisessä kuvauksessa Jonathanin aivoissa nähtiin skitsofreenikoille tyypillisiä poikkeamia: aivokammiot laajenivat hitaasti, mutta vääjäämättömästi. Kun tyhjät, nesteen täyttämät aivokammiot suurenevat, se merkitsee sitä, että itse aivokudos surkastuu. Kaikkien skitsofreenikkojen aivot eivät välttämättä surkastu, mutta monien kyllä, kuten Jonathanin.
Puri ja Richardson alkoivat suositella Jonathanille E-EPA-hoitoa. Jonathan harkitsi pitkään ja suostui lopulta, koska hän oli alkanut luottaa tutkijoihin.
Hän aloitti E-EPA-hoidon annoksella 2 g/vrk ja kävi neljän viikon välein tutkimuksissa. Ensimmäisen kuukauden kuluessa ei havaittu mitään muutosta, Jonathanilla oli edelleen harhoja, hän kuuli ääniä ja oli apaattinen. Tohtori Richardson oli kuitenkin aavistavinaan jonkinlaista hienoista ennettä paremmasta, sillä Jonathan näytti hiukan entistä terveemmältä, hänen ihonsa ja hiuksensa olivat eloisammat. Richardson suostutteli Jonathanin jatkamaan E-EPA-hoitoa.
Kahden kuukauden kuluttua tehdyssä tarkastuksessa kumpikin tutkija huomasi, että nyt oli tapahtunut jotakin merkittävää. Jonathanin kaikki testitulokset olivat parantuneet, hän oli selvästi valppaampi, kiinnostuneempi elämästä ja hänen harha-aistimuksensa olivat vähentyneet huomattavasti. Richardson oli ennen tutkinut (ja tutkii vieläkin) lukihäiriötä, ja hän tiesi, että Jonathanilla oli myös lukivaikeus. Sitä osoittavat testitulokset paranivat myös huomattavasti 8 viikon tutkimuksessa. Nyt Jonathania ei enää tarvinnut suostutella jatkamaan E-EPAn ottamista.
Kuuden kuukauden tarkastuksessa Jonathanin pelot ja harhat olivat lähes hävinneet, hän oli reipas ja sosiaalinen. Vuositarkastuksessa hänen tilansa oli entisestään parantunut kaikin puolin. Kahdentoista sairausvuoden jälkeen hänen skitsofrenia-skoorinsa poikkesi enää vain vähän terveiden skoorista. Ihmiset, jotka nyt tapasivat Jonathanin pitivät häntä hiukan erikoisena, mutta eivät missään tapauksessa mielisairaana. Hänen lukivaikeutensa oli parantunut oleellisesti, ja hän alkoi suunnitella palaamista opiskelemaan yliopistoon. Kolmen vuoden kuluttua E-EPA-hoidon alkamisesta hän alkoi jatkaa keskeytyneitä opintojaan.
Magneettikuvat osoittivat, että Jonathanin aivokudos elpyi! Hänen aivokammionsa olivat supistuneet kooltaan, ja hänen aivokudoksensa oli palautunut osittain ennalleen - vaikka tähän mennessä on uskottu, että menetys on palautumaton. Ihmisen aivot näyttävät elpyvän E-EPA:n avulla paremmin kuin kukaan on uskonutkaan. Tutkijat oppivat Jonathanin tapauksesta sen, että E-EPA ei vaikuta pelkästään aivojen toimintaan (solukalvojen rasvahappojen ja välittäjäaineiden kautta), vaan se kykenee myös palauttamaan aivojen tuhoutuneita rakenteita. Jonathanin mielisairaus oli parantunut.
Tohtori Puri on lupautunut tarvittaessa näyttämään Jonathanin kuvat kenelle tahansa MRI-kuviin erikoistuneelle lääkärille. Puri sanoi vuonna 2004 The Times-lehden haastattelussa, että E-EPA ilmeisesti stimuloi aivoissa uusien kantasolujen syntyä, mikä selittää surkastuneen aivokudoksen elpymisen. Jonathanin tapaus on julkaistu myös kahdessa psykiatrien ammattilehdessä(2, 3).
1. Horrobin DF (2001) The Madness of Adam and Eve: How schizophrenia shaped humanity. Bantam Press (London, New York, Toronto, Sydney, Auckland) ss. 218-220.
2. Puri BK, Richardson AJ. Sustained remission of positive and negative symptoms of schizophrenia following treatment with eicosapentaenoic acid. Arch Gen Psychiatry. 1998 Feb;55(2):188-9.[PubMed]
3. Richardson AJ, Easton T, Puri BK. Red cell and plasma fatty acid changes accompanying symtom remission in a patient with schizophrenia treated with eicosapentaeonic acid. European neuropsychopharmacology 2000; 10:189-193. [Raportin voi tilata kokonaisudessaan Bio-Vitasta.]
Rasvahappo- ja antioksisdanttihoito voi olla tehokas apu skitsofreniaan, kirjoittavat intialaiset psykiatrit Schizophrenia Research -lehdessä julkaistussa raportissa.
Tässä tutkimuksessa 33 skitsofreniaa sairastava potilasta sai neljä kuukautta aamuin illoin EPA/DHA-seosta (180/120 mg) sekä 400 mg E-vitamiinia ja 500 mg C-vitamiinia. Heidän kliininen tilansa parani merkittävästi.
Tutkijat mittasivat punasolujen solukalvojen rasvahappoja, plasman lipidiperokseja (härskiintymistuotteita) ja seurasivat potilaiden kliinistä tilaa kolmella arviointiasteikoilla, joita kutsutaan nimillä BRPS (brief psychiatric rating scale), PANSS (positive and negative syndrome scale) ja Henrich's Quality of Life (QOL) Scale. Laboratoriokokeissa verrokkeina oli 45 tervettä henkilöä.
Rasvahappohoito nosti merkittävästi solukalvojen monityydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuksia, jotka alussa olivat verrokkeja matalammat. Pitoisuudet nousivat korkeammiksi kuin lähtöluvut ja verrokkien arvot. Samalla potilaiden psykoosi lieveni kaikilla arviointimenetelmillä mitattuna. Kun lisäravinteet lopetettiin, vähenivät punasolujen ja seerumin rasvahappopitoisuudet takaisin lähtötasolleen neljän kuukauden kuluessa, mutta kliinisesti heidän tilansa pysyi hyvänä. Hoidosta ei aiheutunut mitään sivuvaikutuksia.
Useissa tutkimuksissa on jo tätä ennenkin osoitettu, että skitsofreniaa sairastavien potilaiden punasoluissa ja aivoissa on puutetta tietyistä rasvahapoista, nimittäin arakidonihaposta (AA), eikosapentaeenihaposta (EPA), dokosaheksaeenihaposta (DHA) ja (dokosapentaeenihaposta DPA). Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että noin 40 % potilaista selviää ilman synteettisiä lääkkeitä, kun he ottavat 2 g/vrk E-EPAa.
Tämä tutkimus osoittaa rasvahappo- ja antioksidanttihoidon korjaavan laboratoriokokeissa havaittuja puutteita ja tehoavan myös kliinisesti skitsofreniaan. Antioksidantit (C- ja E-vitamiini) liitettiin rasvahappohoitoon, koska skitsofreenikon aivoissa riehuu voimakas hapetusstressi. Sitä eivät psykiatrit yleensä hoida lainkaan. Ehkä siinä on yksi syy vaatimattomiin hoitotuloksiin.
Arvindakshan M, Ghate M, Ranjekar PK, Evans DR, Mahadik SP. Supplementation with a combination of omega-3 fatty acids and antioxidants (vitamins E and C) improves the outcome of schizophrenia. Schizophrenia Research 2003 Aug 1;62(3):195-204. [PubMed]
E-EPA-hoito paransi skitsofrenian ja korjasi samalla potilaan puna- ja hermosolujen rasvahappohäiriöt sekä aivojen surkastumisen, osoittaa Lontoon Hammersmithin sairaalasta julkaistu potilastapaus.
Psykiatri Basant K. Puri ja Oxfordin yliopiston neuropsykologi Alexandra ”Alex” Richardson ovat hoitaneet ja onnistuneet parantaman vaikeaa skitsofreniaa sairastavia potilaita pelkällä E-EPAlla. Työryhmän raportteja on julkaistu tiedelehdissä ja ne ovat herättäneet huomiota maailmalla mediassa.
Puri ja Richardson ovat aikaisemmin hoitaneet terveeksi E-EPAlla vaikeaa skitsofreniaa sairastavan Jonathanin (31 v), josta raportoin toisaalla tässä viestiketjussa. Tässä raportissa Puri ja Richardson kertovat kuinka toinen skitsofreniaa sairastava miespotilas parani E-EPAlla. Potilasta oli aikaisemmin yritetty hoitaa sekä lääkkein että lääkkeettömillä keinoilla siinä onnistumatta.
Potilas oli sairastanut vuosikausia vaikeaa skitsofreniaa. Ennen E-EPA-hoitoa hänelle tehtiin tavanomainen psykiatrinen tutkimus, jossa arvioitiin hänen positiiviset (SAPS) ja negatiiviset (SANS) oireensa. Samat testit tehtiin sitten E-EPA-hoidon aikana kuukauden välein, sekä 6 ja 12 kuukauden kuluttua hoidon alusta. Myös plasman ja punasolujen rasvahapot analysoitiin ja hänen aivonsa kuvattiin 3-ulotteisella magneettiresonanssispektroskopialla (SPECT). Sen avulla saadaan käsitys myös aivosolujen kalvojen fosfolipidien aineenvaihdunnasta.
Potilaan rasvahappoaineenvaihdunnassa oli huomattavia poikkeamia normaalista: Alussa EPA-, DGA. AA- ja DGLA-rasvahappojen pitoisuus oli erittäin pieni, mutta tilanne korjaantui jo kuukauden E-EPA-hoidolla. Esimerkiksi punasolujen EPA-pitoisuus nousi 10-kertaiseksi. Potilaan aivojen rakenne oli alussa surkastunut (kammiot olivat suurentuneet), mutta E-EPA kasvatti takaisin aivokudosta.
Potilaan kliininen tila alkoi parantua vähitellen noin kuukaudessa E-EPA-hoidossa. Kuudessa kuukaudessa harhat, hallusinaatiot ja sairaalloinen käytös katosivat. Muutos oli niin dramaattinen, ettei se voinut johtua plasebovaikutuksesta, kirjoittavat lääkärit. Potilaan remissio (oireeton kausi) on säilynyt hyvänä kaksi vuotta. E-EPA-hoidon alettua hän ei ole saanut mitään muuta hoitoa.
E-EPA on erittäin hyvin siedettyä eikä se aiheuta minkäänlaisia sivuvaikutuksia, kirjoittavat tutkijat. He toivovatkin lisää kliinisiä kaksoissokkokokeita sen tehon osoittamiseksi.
[Purin työryhmä on julkaissut ainakin 36 tutkimusta skitsofreniasta ja osoittanut vastaavia biokemiallisia ja rakenteellisia muutoksia muidenkin skitsofreenikkojen aivoissa.]
Puri BK, Richardson AJ, Horrobin DF et al. Eicosapentaenoic acid treatment in schizophrenia associated with symptom remission, normalisation of blood fatty acids, reduced neuronal membrane phospholipid turnover and structural brain changes. Int J Clin Pract. 2000;54(1):57-63.[PubMed]
Puri BK, Lekh SK, Nijran KS et al. SPECT neuroimaging in schizophrenia with religious delusions. Int J Psychophysiol. 2001;40(2):143-8. [PubMed]
Puri BK, Counsell SJ, Hamilton G. et al Cerebral metabolism in male patients with schizophrenia who have seriously and dangerously violently offended: a 31P magnetic resonance spectroscopy study. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2004;70(4):409-11. [PubMed]
Kun koitan noita jäljittää, antaa PubMed vastauksen "no items found".
Onko jotain toista linkkiä?
Ikuinen opiskelija Fanny Havela: Kun et osaa käyttää PubMed-tietokantaa, löydät jokaisen viitteen linkin Bio-Vitan sivuilta www.biovita.fi
Ainoastaan ikuinen opiskelija viitsii kahlata 128 tutkimusta tästä aiheesta..
Muuten, Matti, mitä hemmettiä tämä tarkoittaa: " These results suggest that the extensive elongation of eicosapentaenoate by these cells serves to remove n - 3 polyunsaturated fatty acids from the pool of cellular acyl groups which are released in response to thrombin and are thus made available for metabolism by cyclooxygenase and lipoxygenase enzymes."
Kysyn ihan vilpittömästi, en tosiaan ymmärrä tuota lausetta. Siis mitä tuloksia on saatu?
Sikäli kun minä tiedän, tämä nuori nainen puhuu seitsemää eri kieltä, soittaa jotain jousisoitinta ja pelaa shakkia. Kuulostaa kohtuullisen fiksulta, minulle ainakin kelpaisi.
*iskee silmää*
..olisin varmasti jossain kansantaloudellisesti tuottavassa ammatissa enkä rasittamassa vuodesta toiseen Kelan opintotukikeskusta ja kämppäkavereita. :-))
Omega-3-rasvahappojen nauttiminen ruoan lisänä näyttää vähentävän skitsofrenian oireita, mutta niiden kaikkia vaikutusmekanismeja ei vielä tarkoin tunneta, sanotaan uudessa raportissa, joka ilmestyy painetussa muodossa syyskuussa.
[Tieteellisiin raportteihin omgea-3-hoidosta skitsofreniassa voi perehtyä tässä linkissä:
www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/e-epa_sk_taulukko.html]
Entä kuinka E-EPA vaikuttaa aivoissa? Kaikkea ei vielä tiedetä, mutta serotoniinin (5-HT) tiedetään liittyvän skitsofrenian patofysiologiaan ja mielialalääkkeiden vaikutuksiin. Samoin tiedetään, että myös omega-3-rasvahapot saattavat vaikuttaa 5-HT-reseptoreihin. Nämä olivat uuden amerikkalaisen tutkimuksen lähtökohdat.
Etyyli-EPAn (E-EPAn) vaikutusta tutkittiin 12 skitsofreniapotilaalla. He saivat vakiolääkityksensä lisäksi E-EPAa 2 grammaa päivässä 6 kuukautta. Potilaiden punasolujen kalvojen rasvahappopitoisuudet mitattiin ja verhiutaleitten (trombosyyttien) toimintaa seurattiin tutkimuksen alussa sekä 1, 3 ja 6 kuukauden kuluttua.
EPA-pitoisuus nousi kolmesssa kuukaudessa 5-kertaiseksi, minkä katsottiin kuvastavan potilaiden hyvää hoitomyöntyvyyttä (eli että he todella olivat ottaneet annetut kapselit). E-EPA ehkäisi verihiutaleiten kokkaroitumistaipumusta (mikä vähentää veritulpan vaaraa) ja lisäsi merkittävästi 5-HT-vastetta (responsivity). Samat tutkijat ovat aikaisemmin osoittaneet, että hoitamattomilla skitsofreenikoilla 5-HT-vaste korreloi taudin vaikeusasteeseen.
Yhteenvetona tutkijat kirjoittavat: "EPA saattaa vaikuttaa terapeuttisesti skitsofreniassa moduloimalla 5-HT(2)-reseptorikompleksia".
Yao JK, Magan S, Sonel AF, et al. Effects of omega-3 fatty acid on platelet serotonin responsivity in patients with schizophrenia. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2004 Sep;71(3):171-6. [PubMed]
Indianan ylipiston psykologian laitoksen tutkijat ovat laatineet katsauksen skitsofrenian syntytavasta ja täydentävästä hoidosta.
Taudin patogeneesistä (syntytavasta) on esitetty monia teorioita, joista enimmäkseen on keskitytty aivojen välittäjäaineiden toimintahäiriöihin, erityisesti dopamiinin liialliseen aktiivisuuteen. Kuitenkin tähän käsitykseen perustuva hoito on teholtaan varsin vaatimatonta, sillä nykyinen lääkehoito tehoaa vain 30-60 prosenttiin potilaista, sanovat tutkijat.
Feldberg (Psychol. Med. 6 (1976) 359) ja David Horrobin (Lancet 1 (1977) 936) esittivät jo 1970-luvulla uuden käsityksen skistofrenian synnystä: Heidän mukaansa se perustuu rasvahappojen aineenvaihdunnan häiriöön, joka koskee koko ihmistä, eikä vain hänen aivojaan. Siitä lähtien on toistuvati tutkimuksissa on osoitettu, että skitsofreenikkojen fosfolipidit hajoavat tavallista enemmän. Erityisesti vikaa on arakidonihapon (AA) aineenvaihdunnassa. Tämän tosiasian ymmärtäminen tarjoaa uuden strategian taudin hoitoon.
Tässä katsauksessa tutkijat käyvät läpi viime vuosien aikana julkaistut tieteelliset tutkimukset, jotka puoltavat rasvahappohoitoa skitsofreniassa.
Skosnik PD, Yao JK. From membrane phospholipid defects to altered neurotransmission: is arachidonic acid a nexus in the pathophysiology of schizophrenia? Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2003 Dec;69(6):367-84.[PubMed]
Olisi kiinnostavaa nähdä "psykiatrin" vastaväitteet Jonathanin tapaukseen.
"Psykiatri" käynnisti tämän viestiketjun väittäen, ettei minulla oe esittää mitään tieteellistä näyttöä E-EPAn tehosta mielitaudeissa. Mihinkähän luokkaan menee psykiatrian professori Robin Emsleyn tutkimus, jonka mukaan E-EPAsta näyttää olevan hyötyä pitkään (yli 20 v) kestäneen skitsofrenian hoidossa?
http://www.oism.info/alternative_naturali/2002_03_gb.pdf
Hei, herätys, psykiatri. Tämä yllä oleva tapaus on suora vastaus aloitusviestissäsi esittämääsi väitteeseen. Missä viipyvät vastaväitteesi? Oliko artikkeli B-luokan lehdessä vai oli tutkijat B-luokan psykiatri (sinuun verrattuna)?
Omega-3-rasvahapot olivat aiheena neuropsykiatristen tautien hoidossa
24. neuropsykofarmakologian kongressissa Pariisissa 20.–24.6.2004
(Congress of the Collegium Internationale Neuro-Psychopharmacologicum [CINP])
Maailman johtavat omega-3-rasvahappoja tutkivat psykofarmakologit kokoontuivat Pariisissa kesäkuun lopulla. He olivat yhtä mieltä siitä, että länsimainen ravinto sisältää nykyään liian vähän välttämättömiä rasvahappoja, mikä saattaa vaikuttaa monien neuropsykiatristen oireiden pahenemiseen. Symposiumissa esitettiin näyttöä siitä, että omega-3-rasvahappojen käyttö parantaa [omega-6/omega-3]rasvahappojen vääristynyttä tasapainoa ja että omega-3-rasvahapoista voi olla merkittävää hyötyä psyykkisten sairauksien hoidossa. Seuraavassa yhteenvedot tärkeimpien esiintyjien puheenvuoroista:
Kliininen näyttö siitä, että EPA-hoito on tehokasta bipolaatisessa ja unipolaarisessa masennuksessa ja affektilabiliteetissa
Dr. Robert Belmaker, Ben Gurion University, Beersheva, Israel
Monet neuropsykiatrian alalla toimivat terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat vielä epäillen omega-3-rasvahappojen ja muiden lisäravinteiden käyttöön yksi- ja kaksisuuntaisessa masennuksessa ja skitsofreniassa, sanoi tohtori Belmaker.
Hän esitti pienehkön 20 potilaan aineistolla tehdyn 4 viikon tutkimuksen, jossa saatiin huomattavan hyvät tulokset antamalla potilaille päivittäin 2 g etyyli-EPAa täydentävänä hoitona (antidepressanttien lisänä). Puolet potilaista sai plaseboa.
Kolmannella hoitoviikolla havaittiin EPA-ryhmässä jo huomattavaa kohenemista Hamiltonin masennusskaalassa (Hamilton Depression Rating Scale (HDRS)). Kuudella kymmenestä (< 50 %:lla) etyyli-EPAa saaneesta potilaasta HDRS parani, kun vastaava muutos ilmeni vain yhdellä plaseboryhmän jäsenistä. Syyllisyydentunne, itsemurha-ajatukset ja masentuneisuus vähenivät. Tohtori Belmaker sanoi, että hän ja hänen lääkärikollegansa olivat hämmästyneitä näistä tuloksista.
Belmaker teki myös yhteenvedon kuudesta hoitotutkimuksesta, joissa omega-3-rasvahappoja oli annettu kaksisuuntaisessa masennuksessa. Yksi niistä oli professori Andrew Stollin johtama Harvardin yliopiston tutkimus, josta kongressissa oli eri esitys (ks. jäljempänä).
Belmaker arvioi, että omega-3-rasvahapoilla näyttää olevan huomattava merkitys monoterapiana (ainoana hoitoaineena) seuraavissa tiloissa, joissa mieliala vaihtelee:
- 35–45%:n vähennys odottavien äitien masennuksen kahdessa parametrissä
- huomattava paraneminen persoonallisuushäiriötä potevien ihmisten masennuksessa ja aggressiivisuudessa
Belmakerin mukaan vielä on kuitenkin monia avoimia kysymyksiä, jotka tulisi selvittää, kuten
- Ovatko omega-3-rasvahapot mielialan tasaajia (mood stabilizers)?
- Tehostavatko ne masennuslääkkeiden ja muiden yhdisteiden toimintaa?
- Vai onko niillä itsenäisiä antidepressiivisiä ominaisuuksia.
- Mikä on oikea annostelu eri taudeissa?
- Missä masennuksen muodoissa omega-3-rasvahapot tehoavat parhaiten, syvässä [endogeenisessa] masennuksessa vai lääkkein hoidetun masennuksen jälkitilassa vaiko persoonallisuushäiriössä?
Tohtori Malcolm Peet (Swallownest Court Hospital , Sheffield , UK) esitelmöi aiheesta omega-3-rasvahapot skitsofrenian hoidossa.
Skitsofreenikkojen ruokavalio sisältää tavallista vähemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, erityisesti omega-3-rasvoja, mikä pahentaa oireita, sanoi tohtori Peet. Hänen mukaansa on paljon vakuuttavaa näyttöä skitsofreenikkojen rasvahappotasapainon häiriöistä, kuten:
- solukalvojen rasvahappojen puutostiloja
- alentunut niasiinivaste iholla
- poikkeava elektroretinogrammi
- lisääntynyt kalsiumista riippuvaisen fosfolipaasi A2:n (cPLA2) aktiviteetti veressä ja aivoissa
- poikkeava 31P magneettiresonanssispektroskopia aivojen fosfolipideissä.
Peet selosti kuutta plasebokontrolloitua skitsofrenian EPA-tutkimusta, joissa annos oli ollut 1–4 g/vrk. Useimmissa niistä EPAa oli annettu lääkityksen lisänä. Viidessä tutkimuksessa oli saatu positiivinen tulos; niistä kaksi osoitti, että EPAlla oli psyykenlääkitystä säästävä vaikutus. Yhdessä tutkimuksessa EPAsta oli hyötyä vain yhdessä klotsapiinin kanssa, mutta ei muiden lääkkeiden kera.
"Nämä ovat kuitenkin vasta pieniä esitutkimuksia”, Peet korosti. ”Tarvitsemme suuria satunnaistettuja kokeita ennen kuin voimme sanoa, mikä on tehokkain tapa käyttää EPAa skitsofrenian hoidossa”, hän totesi.
Peet käsitteli laajemmin muitakin ravintotekijöitä, joilla on osuutta skitsofreniassa. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ruokavaliolla on merkitystä mielenterveydelle: Haitallisimpia ovat suuri glykemiakuorma, runsas lihan ja maitotuotteiden käyttö ja vähäinen palkokasvien käyttö. Ylivoimaisesti suurin riskitekijä on lisääntynyt sokerin käyttö, Peet sanoi. Lisäksi skitsofreenikkojen ruokavaliossa on usein liian vähän kuitua, hedelmiä ja vihanneksia sekä C- ja E-vitamiineja ja beetakaroteenia. Potilaat syövät usein paljon sokeria ja tyydytettyä rasvaa.
Tällaisella ruokavaliolla on kahdenlaisia vaikutuksia: skitsofreenikkojen ruokavalio on hyvin samankaltainen kuin se, joka johtaa metabooliseen oireyhtymään (lihavuus, diabetes, kohonneet veren rasvat ja kohonnut verenpaine)
EPA-rasvahapon tehokkuutta voitaneen lisätä jos samalla rajoitetaan sokerin ja tyydytetyn rasvan syöntiä.
"Psykofarmakologeina olemme tottuneet määräämään potilaille monoterapiaa (yhtä lääkettä kerrallaan). Se on täysin vastoin ravitsemushoidon ´polyfarmasian´ periaatetta”, Peet korosti. Hänen mielestään skitsofreniatutkimusten tulisi vastaisuudessa ottaa enemmän huomioon myös potilaat ruokatavat kokonaisuudessaan, ei ainoastaan omega-3-rasvahappojen saantia.
Psykiatria professori Andrew Stoll (Harvard Medical School, Boston) esitelmöi aihesta omega-3-rasvahapot kaksisuuntaisessa masennuksessa
Kaksisuuntaisen masennuksen hoidon uudet virtaukset tähtäävät mielialan tasaamiseen “sisältäpäin” ja vähentämään [ulkoisten] masennuslääkkeiden tarvetta. Hoitoaineiden [lääkkeiden ja lisäravinteiden] siedettävyys on vähintään yhtä tärkeää kuin niiden tehokkuus, korosti tohtori Stoll.
Hän selosti Harvardin yliopistossa johtamaansa pienehköä omega-3-rasvahappotutkimusta, joka itse asiassa oli maailman ensimmäinen laatuaan. Juuri sen tulosten ansiosta psykiatrit eri puolilla maailmaa ovat nyt niin kiinnostuneita omega-3-rasvahapoista. Stollin tutkimus osoitti, että omega-3-rasvahapoilla on merkittävä hoitovaikutus kaksisuuntaisessa masennuksessa. Stoll tuki täysin tohtori Peetin edellä esittämiä ajatuksia psykiatrisen hoidon kehittämisestä täydentävän ravitsemushoidon suuntaan.
Harvardin 4 kuukauden tutkimukseen valittiin 40 kaksisuuntaisesta masennuksesta kärsivää potilasta, joilla oli ollut maniaa tai hypomaniaa. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai pävittäin 9,6 g omega-3-rasvahapopoja (14 kapselia perinteistä kalaöljyä) ja toinen vastaavia plasebokapseleita (oliiviöljyä). Tutkimus kuitenkin keskeytettiin ennen kuin kaikki 40 potilasta olivat ennättäneet aloittaa kapseleiden nauttimisen, koska suuri osa ensimmäiseksi kalaöljyä saaneista potilaista alkoi parantua huomattavan nopeasti. Silloin koodi avattiin ja kävi ilmi, että parantuneet olivat suurimmaksi osaksi kalaöljyryhmästä. Kalaöljyä ottaneet pysyivät mukana tutkimuksessa, kun taas osa plaseboryhmästä lopetti. Tutkijat katsoivat, että olisi ollut epäeettistä jatkaa plasebojen antoa vakavasti sairaille potilaille. Tästä syystä vain 30 potilasta ehti ottaa lisäravinteet tutkimussuunitelman mukaisesti. Lue lisää tutkimuksesta
"Omega-3-hoidon vaikutus oli suurempi kuin minkään perinteisen lääkehoidon", kommentoi tohtori Stoll. Hän sanoi vielä, että omega-3-rasvahappojen käyttö lisäravinteena muuttaa aivojen rakennetta ja parantaa solukalvojen läpäisevyyttä. Näin ravintoaineet pääsevät paremmin sisään soluihin. Tätä teoriaa tukeva uusi tutkimus julkaistaan lähiaikoina, kertoi Stoll.
Hän korosti lopuksi, ettei omega-3-rasvahapoilla ole havaittu mitään myrkyllisiä haittavaikutuksia eivätkä ne mitenkään riitele psykotrooppisten lääkkeiden kanssa. Vatsavaivoja ilmenee vain erittäin suurilla päiväannoksilla (hänen tutkimuksessaan annettiin 14 kapselia/vrk). Vuototaipumuksen riski on täysin teoreettinen; omega-3:n verta ohentava vaikutus on heikompi kuin aspiriinin.
Kommentti: E-EPAa käytettäessä ei tarvitse ottaa 14 kapselia päivässä, kuten perinteisiä kalaöljyvalmisteita.
Käytän Möllerin kalaöljykapseleita; olen omalla kohdallani havainnut ne parhaiten tehoaviksi. En ole tarvinnut neljäätoista kapselia päivässä - kaksi on riittänyt vallan mainiosti. Diagnoosini on ollut vaikea masennus.
E-EPAA söin välissä kokeeksi kahden paketin verran, ja sen aikana vointini laski huomattavasti. Tiedä häntä, mistä johtui, mutta näin kävi. Tarkoitus ei ole mustamaalata rakasta tuotettasi, kerroinpa vain omista kokemuksistani.
Onnittelen hyvästä hoitotuloksesta ja kiitän positiivisesta palautteesta. Sehän vain vahvistaa käsitystä siitä, että omega-3-rasvahappoja kannattaa käyttää masennuksessa. Eri ihmiset reagoivat eri tuotteisin (myös lääkkeisiin) eri tavoin.
Tämän keskustelusivuston "psykiatri" antaa ymärtää, että on hölynpölyä väittää omega-3-rasvahappojen auttavan psykiatrisissa tiloissa. Katsotaanpa mitä Kanadan psykiatrien ammattilehden katsaus kertoo kalaöljyn vaikutuksia aivoissa.
Kirjoittajat kävivät läpi Medline-tietokannan artikkelit, jotka löytyivät seuraavilla hakusanoilla:
- essential fatty acids
- omega-3 fatty acids
- docosahexanoic acid (DHA)
- eicosapentanoic acid (EPA)
- arachidonic acid (AA)
- neurotransmission
- phospholipase A2 (PLA2)
- depression
- schizophrenia
- mental performance
- attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD,
- Alzheimer's disease.
Sen lisäksi hän haki biokemian käsi- ja oppikirjoista tietoja rasvahappojen vaikutuksista solukalvojen ja hermojen välittäjäaineiden toimintaan ja eikosanoidien tuotantoon.
Tulokset
Solukalvojen rasvahappokoostumus heijastelee sitä, kuinka paljon ihminen on syönyt omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Omega-3-rasvahappoja saadaan päasiassa kalasta, ja jonkin verran myös pellavansiemenistä, pähkinöistä ja soijasta. Omega-6-rasvahpot ovat peräisin kasviksista.
Omega-3- ja omega-6-rasvahappojen suhde (aivosoluissa) säätää dopamiinista, serotoniinista ja katekoliaineista riippuvaisten välittäjäaineiden kulkua aivojen eri osien välillä.
Fosfolipaasi A2-entsyymi eli PLA2 (joita on ainakin parikymmentä eri alaryhmää) pilkkoo hydrolysoimalla rasvahappoja irtio solukalvojen fosfolipideistä. vapautuneista (kasvisperäisistä) omega-6-rasvahapoista syntyy soluissa enemmän tulehdusta aiheuttavia eikosanoideja kuin omega-3-rasvahapoista. Siten PLA2:n aktiviteetilla on keskeinen merkitys hermosolujen toiminnoissa ja niiden häiriöissä.
Omega-3-rasvahapoilla (EPA, DHA) tehdyt hoitokokeet ovat osoittaneet, että näillä rasvahapoilla saattaa olla myönteisiä vaikutuksia useissa psyykkisissä häiriöissä, mutta lisää tutkimuksia tarvitaan lopullisten johtopäätösten tekemistä ajatellen.
Päätelmät
Solukalvojen omega-3- ja omega-6-rasvahappojen suhdetta voidaan muuttaa suotuisaan suuntaan lisäämällä omega-3-rasvojen saantia. Tämä rasvahappojen suhde vaikuttaa ratkaisevasti hermojen väliseen tiedonsiirtoon (neurotransmissioon), jolla on aivan keskeinen merkitys aivojen normaalin toiminnan kannalta.
Viite: Haag M. Essential fatty acids and the brain. Canadian Journal of Psychiatry. 2003 Apr;48(3):195-203. Review. [PubMed]
Kommentti
Suomalaisten omega-3:n suhde omega-6:een on keskimäärin epäterveellisesti 5:1. Niillä, jotka eivät syö kalaa vähintää kerran viikossa, suhdeluku on jopa 10:1 tai peräti 20:1. EU:n suositus on 4:1.
Tuoreen Rotterdamin tutkimuksen mukaan huono suhdeluku veressä lisää ikäihmisten masennuksen riskiä.
"Tämän keskustelusivuston "psykiatri" antaa ymärtää, että on hölynpölyä väittää omega-3-rasvahappojen auttavan psykiatrisissa tiloissa."
Minusta näytti että hän pyysi sinua tuomaan jotain substanssia väitteelle että persoonallisuushäiriöissä - ei siis vain borderlinessa - monoterapiaksi riittää Epa.
Persoonallisuushäiriöitä on siis nykyisen tulkinnan mukaan 5, ja Epan tulisi tehota molempiin sukupuoliin.
Palstan psykiatri on esittänyt, että Tohtori Tolosen etiikka ei olisi kunnossa. Onko tohtori Tolonen saanut huomautuksia tai rangaistuksia lääkärien eettistä toimintaa valvovilta elimiltä? Jos huomautuksia taikka rangaistuksia on tullut, niin millaisia?
Olipa hyvä kysymys! Minun antamastani potilaiden ravitsemushoidosta – ja antioksidanttivoidosta yleisesti – on kanneltu (entiseen) lääkintöhallitukseen muutaman kerran. Yhdessäkään tapauksessa kantelija ei ole ollut potilas eikä hänen omaisensa, vaan joka kerta lääkäri, mm. (silloiset) dosentit Jorma Keski-Oja ja Veli Matti Huittinen. Yhdessäkään tapauksessa lääkintöhallitus ei katsonut minun menetelleen mitenkään virheellisesti, eivätkä kantelut milloinkaan antaneet aihetta mihinkään toimenpiteisiin, ei edes huomautuksiin saatikka sitten rangaistuksiin. Asian voi helposti tarkistaa terveysviranomaisilta.
Toimin muuten itsekin lääkintöhallituksen ylilääkärinä 1970-luvulla, ennen kuin kiinnostuin ravitsemuslääketieteestä.
Onko tullut kommenttia kuluttajansuojaviranomaisilta, markkinatuomioistuimesta, liitolta tai TEO:lta?
Siis, sinähän vallan härskisti kauppaat lääkkeenomaisia tuotteita hädänalaisille ihmisille.
"Lääkkeenomainen tuote" -termiä käytettin viimeksi joskus 1980-90-luvuilla eräistä tuotteista, joita apteekit myivät. Minä en ole tietääkseni sellaisia koskaan kaupannut.
Olen kehittänyt ja tuonut Suomen markkinoille monia uusia (täällä entuudestaan tuntematomia) itsehoitoon tarkoitettuja ravintolisiä, kuten karnosiinin ja E-EPAn. Niiden markkinointi noudattaa voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Suomessa toimii kymmeniä luontaistuotteita ja vapaakaupan lääkkeitä markkinoivia yhtiöitä (siis lääkefirmoja). Itsehoiton tarkoitettuja valmisteita jälleenmyyjille myyvät Tamro ja Oriola ja kuluttajille niitä myyvät apteekit, luontaistuotekaupat ja markettien luontaistuoteosastot. Ei minkään näiden yhtiöiden toiminta ole moraalitonta tai kriminalisoitua, kuten kaikkien alojen itseoppinut asiantuntija Fanny Havela tässä yrittää vihjailla.
"Hädänlaiset" ihmiset päättävät kyllä ihan itse mitä luontaistuotteita he ostavat tai ovat ostamatta. Ja ostavat omilla (ei yhteiskunnan) rahoilla mitä ostavat. Kuten näillä sivuilla referroimistani tutkimuksita voi päätellä, lisäravinteiden käyttäjät saattavat pysyä terveempinä ja kuormittaa vähemmän muutoinkin ylikuormitettua terveyden- ja sairaanhoitoamme ja säästää näin Kelan rahoja.
..sinä kuitenkin markkinoit tuotteitasi nimenomaan ja vain lääkärin ominaisuudessa.
Tämän luulisi asettavan sinulle joitakin vaatimuksia markkinoinnin suhteen.
Luontaistuotemainoksissasi ilmoitetaan usein tuotteelle lääkkeellinen indikaatio, vaikka sillä ei sitä olekaan ja sen mainitseminen on laitonta. (Sillä lääkelaitos ei valvo näitä tuotteita, vaan muistaakseni elintarvikelaitos)
"Ei minkään näiden yhtiöiden toiminta ole moraalitonta tai kriminalisoitua, kuten kaikkien alojen itseoppinut asiantuntija Fanny Havela tässä yrittää vihjailla."
Aijai, ad hominem.. Sikäli minua naurattaa tuo jälkimmäinen, sillä vaarini, vanha liikunnanopettaja, käytti sitä suuttuessaan kun pentuna katsoin asiakseni opettaa häntä pitelemään pesismailaa oikein..
Muistutan kuitenkin että minä opiskelijana (en siis 'duodecimiläisenä' kuten viehättävästi puhut kollegoistasi) ja ns. kansan syvien rivien edustajana olen sinun potentiaalinen asiakkaasi.. :-)
Psykiatria laiminlyö ravitsemuslääketiedettä, kirjoittaa englantilainen psykiatrian apulaisprofessori Malcom Peet (Sheffieldin yliopisto) British Journal of Psychiatry -lehdessä. Hän toimii nykyisin psykiatrina Sheffieldin Swallownests Court Hospitalissa.
Ravintotekijöillä tiedetään olevan suuri merkitys elimellisille sairauksille, kuten diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille, mutta psykiatrissa ei osata antaa potilaan tarvitsemaa ravitsemushoitoa, sanoo Peet.
Peetin työryhmä on julkaissut uraa uurtavia tieteellisiä tutkimuksia ja kalaöljyn omega-3-rasvahappojen – erityisesti E-EPAn – vaikutuksesta skitsofreniaan. Tällä kertaa hän on tehnyt ekologisen analyysin kansallisten ruokatapojen ja eri kansakunnissa vallitsevien erojen vaikutuksta skitsofreniaan ja masennukseen.
Runsas sokerin ja muiden nopeasti vereen imeytyvien – korkean glykemiakuorman – hiilihydraattien ja maitotaloustuotteiden käyttö näyttää liittyvän skitsofrenian ilmaantuvuuteen. Vähäinen kalan ja muun meriruoan vähäinen käyttö taas näyttää liittyvän masennuksen yleisyyteen, sano Peet.
Nämä samat mielisairauksien "ravitsemukselliset ennusmerkit" liittyvät myös sydän- ja verisuonitauteihin sekä sokeritautiin, uskoo Peet. Kaiken lisäksi sydän- ja verusuonitaudit ovat tavallista yleisempiä masentuneiden keskuudessa. Ruokavaliolla ja lisäravinteilla on suuri merkitys sekä elimellisissä sairauksissa että mielenterveyongelmissa.
Peet M. International variations in the outcome of schizophrenia and the prevalence of depression in relation to national dietary practices: an ecological analysis. Br J Psychiatry. 2004;184(5):404-8. [PubMed]
Peetin muita julkaisuja samasta aiheesta:
Peet M. Eicosapentaenoic acid in the treatment of schizophrenia and depression: rationale and preliminary double-blind clinical trial results. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2003;69(6):477-85. [PubMed]
Peet M, Horrobin DF. A dose-ranging study of the effects of ethyl-eicosapentaenoate in patients with ongoing depression despite apparently adequate treatment with standard drugs. Arch Gen Psychiatry. 2002 Oct;59(10):913-9. [PubMed]
Peet M, Horrobin DF; E-E Multicentre Study Group. A dose-ranging exploratory study of the effects of ethyl-eicosapentaenoate in patients with persistent schizophrenic symptoms. J Psychiatr Res. 2002;36(1):7-18. [PubMed]
Peet M, Brind J, Ramchand CN, Shah S, Vankar GK. Two double-blind placebo-controlled pilot studies of eicosapentaenoic acid in the treatment of schizophrenia. Schizophr Res. 2001;49(3):243-51. (Medline)
Peet M, Laugharne J, Horrobin DF et al. Depleted red cell membrane essential fatty acids in drug treated schizophrenic patients. J Psychiatr Res 1995;29:227-232
Peetin julkaisut löytyvät PubMedistä http://pubmed.gov/
Oxfordfin yliopiston neuropsykologi Alexandra Richardson (Senior Neuroscience Research Fellow) esitelmöi psykiatristen häiriöiden rasvahappohoidosta seminaarissa Tukholmassa maaliskuussa 2002.
Esitelmöitsihän mukaan jo nyt on näyttöä siitä, että kalaöljyn rasvahapot voivat parantaa erilaisia mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta, lukivaikeutta ja tarkkaavuus- ja ylivilkausoireyhtymää (ADHD), jotka ovat yleistyneet kaikkialla länsimaissa.
"Rasvahappohoito on läpimurto masennuksen hoidossa", sanoi Richardson. "Elleivät aivot saa riittävästi tarvitsemiaan rasvahappoja, ne eivät voi toimia oikein," hän totesi. Richardsonin (ja psykiatri Basant K. Purin) työryhmä on julkaissut rasvahappohoidoista suuren määrän tieteellisiä tutkimuksia psykiatrian ja neurologian alan ammattilehdissä.
Mielenterveyden häiriöiden hoitoon tarvitaan omega-3-rasvahappoja, joita on rasvaisissa kaloissa, kuten siiassa, lohessa, sardiinissa, makrillissa, sillissä ja sen sukuisessa manhadenissa. Kaikissa mielenterveyden häiriöissä - autismissa, ADHD:ssa, lukivaikeudessa, masennuksessa, fibromyalgiassa, kroonisessa väsymyksessä ja skitsofreniassa - ilmenee rasvahappojen puutetta, ainakin osalla potilaista, sanoi Richardson.
Miksi mieleneterveysongelmat lisääntyvät?
Richardson luetteli koko joukon syytekijöitä:
- lisääntynyt stressi
- alkoholin runsas käyttö
- tupakointi (nikotiini ja nikotiinikorvaushoito)
- runsas kahvinjuonti
Muita syitä ovat karkit (suomalainen syö niitä keskimäärin yli 12 kg/vuosi), cola-juomat, sipsit, jäätelöt ja muut makeat ruuat ja välipalat. Ne kaikki riistävät aivoista niiden tarvitsemia rasvahappoja, mikä altistaa mielenterveysongelmille ja pahentaa niiden kulkua sekä estää ja hidastaa paranemista.
Tohtori Richardson on vakuuttunut siitä, että muuttuneilla ruokatavoilla on selvä yhteys mielenterveysongelmien yleistymiseen. "Me kaikki hyödymme omega-3-rasvahapoista. Meillä ei ole mitään menetettävää, koska niillä ei ole mitään haitallisia sivuvaikutuksia. Päinvastoin, ne suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta ja lisäävät hiusten kiiltoa, vahvistavat kynsiä ja niveliä ja saavat ihon näyttämään terveeltä", hän lisäsi.
Useat neurologit kutsuvat karnosiinia neuropeptidiksi ja neuroprotektantiksi eli hermoston suojatekijäksi. Yksi ehkä vaikuttavimmista osoituksista karnosiinin tehosta on amerikkalaisen lastenneurologian apulaisprofessorin Michael G. Chezin työryhmän satunnaistettu kaksoissokkotutkimus autististen lasten hoidossa. Chez on hoitanut jo toista tuhatta lasta karnosiinilla. Hänen mukaansa 80-90 % reagoi suotuisasti. Tähän tutkimukseen osallistui vain n 30 lasta.
Siinä ilmeni, että suuri osa reagoi myönteisesti karnosiinilisään (800 mg/vrk) kahdeksassa viikossa. Lapset muuttuivat sosiaalisemmiksi ja heidän kehityksensä koheni. Mitään sivuvaikutuksia ei ilmennyt.
Tutkijoiden mukaan karnosiini toimii aivoissa välittäjäaineena (GABAn välityksellä) ja sen lisäksi se myös eliminoi kelatoimalla mrykyllisiä vapaita metalleja. Tutkimus julkaistiin lastenneurologien ammattilehdessä ja sen voi lukea kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä
http://www.carn-aware.com/aarticle.pdf
Hei Tohtori Tolonen!
Minulla on 14-vuotias asperger-tyttö.Ongelmana on ajoittain levottomuus ja keskittymiskyvyn puute.Millaista karnosiini annosta suosittelet?
Entä kalaöljyn käyttö?
Haluisin tarkat annostus ohjeet!
Vastauksesta kiittäen,
Äiti Pohjois-Suomesta
Niin mullakin on keskittymisvaikeuksia koska olen 13 v. aspergeriaani. Aloin viikon alusta käyttämään Epamaria, keskittyminen parani vain hitusen mutta pystyn nyt hallitsemaan tunteita. Ja enää ei masennakaan! Nyt kun vaan saataisiin E-epat ja karnosiinit käyttöön....
Olen käyttänyt nyt toukokuun lopusta karnosiinia ja masennus lähti poies kokonaan. Olen muuttunut jonkin verran rauhallisemmaksi. Mutta en sosiaalisemmaksi ja enemmän ulospäinsuuntautuneeksi.
Koulut alkavat taas Suomessa noin kuukauden kuluttua. Siksi on kiinnostavaa lukea tämän viikon Lancetista – joka on yksi maailman johtavista lääkärilehdistä – suojaravinteiden merkityksestä lukihäiriössä eli dysleksiassa.
Tohtori Ellen C. Grantin kirjoituksessa sanotaan, että ravitsemushoito on pahasti laiminlyöty hoitomuoto psykiatriassa ja neurologiassa. Grantin työryhmä osoitti jo 1989, että lukihäiriöisillä lapsilla on usein sinkin puutetta. Tutkimus julkaistiin tuolloin British Medical Journalissa (2).
Eläintutkimukset ovat jo kauan sitten osoittaneet, että sinkin puute aiheuttaa oppimisvaikeutta ja että sitä voidaan korjata antamalla lisäsinkkiä (3). Odottaville äideille kehittyy yleensä sinkin puutetta, koska sikiö verottaa sitä enemmän kuin äiti saa ruoasta tilalle. Sinkin puutteen uskotaan heikentävän stressinsietokykyä, mikä voi tunnetusti johtaa masennukseen. Stressi lisää sinkin eritystä virtsaan, mikä pahentaa puutetta, ellei sitä korjata lisäsinkillä, sanoo Grant.
Kummankin vanhemman ravitsemustilan tulisi olla optimaalinen jo ennen hedelmöitystä ja olisi erittäin tärkeää turvata äidin riittävä sinkin saanti raskauden ja imetyksen aikana. Tämä strategia vaatii sinkkiä lisäravinteena, ja se näyttää ehkäisevän lapsen tulevia oppimisvaikeuksia, muun muassa dysleksiaa, jopa perheissä, joissa siihen on perinnöllistä alttiutta.
Geenivirheitä voidaan korjata myös muilla lisäravinteilla, kuten suurilla B-vitamiini- ja foolihappoannoksilla (foolihappo kuuluu B-vitamiineihin) ja muilla lisäravinteilla (erityisesti omega-3-rasvahapoilla). Sinkin puute estää ravinnosta saatujen B-vitamiinien normaalia toimintaa, ja se estää myös rasvahappojen aineenvaihduntaa.
Dysleksiassa solukalvoihin kiinnittyy liian vähän DHA- ja arakidonihappoja ja skitsofreniassa taas näitä rasvahappoja hajoaa solukalvoilta liian nopeasti (yliaktiivisen fosfolipaasi A2-entsyymiperheen vuoksi).
Dyslektikoiden tiettyjen suojaravinteiden vajaus näyttää jatkuvan koko heidän elämänsä ajan, mikä heikentää pysyvästi heidän aivotoimintaansa. Tämä tosiasia on liian merkityksellinen jätettäväksi kokonaan huomiotta lukihäiriön asiantuntijapiireissä, sanoo Garnt. Ravitsemushoitoa antavat lääkärit ovat havainneet, että mitä nuorempana lapsen ravitsemukselliset puutteet korjataan lisäravinteilla, sitä nopeammin oppiminen, keskittymiskyky ja käytös paranevat. Siksi on erittäin tärkeää, että lukivaikeutta potevan lapsen mahdolliset ravitsemukselliset puutteet selvitetään laboratoriokokein. Kontrolloidut tieteelliset tutkimukset osoittavat, että vitamiini- ja hivenainehoito parantaa älykkyystestien ja aivojen toimintakokeiden tuloksia ja vähentää aivojen sähköisen toiminnan poikkeavuuksia (5).
Viite:
Ellen C G Grant Developmental dyslexia and zinc deficiency. Lancet 2004; 364, 9430, (17.7.2004) Artikkeli on kokonaan luettavissa Lancetin verkkosivuilta www.thelancet.com
Grantin viitteet:
1 Demonet J-F, Taylor MT, Chaix Y. Developmental dyslexia. Lancet 2004; 363: 1451-60. [ Text ]
2 Grant ECG, Howard JM ,Davies S, Chasty H, Hornsby B, Galbraith J. Zinc deficiency in children with dyslexia: concentrations of zinc and other minerals in sweat and hair. BMJ 1989; 296: 607-09. [PubMed ]
3 Ames B. A role for supplements in optimising health: the metabolic tune-up. Arch Biochem Biophys 2004; 423: 227-34. [PubMed]
4 Horrobin DF, Glen AIM, Hudson CJ. Possible relevance of phospholipid abnormalities and genetic interactions in psychiatric disorders: the relationship between dyslexia and schizophrenia. Med Hypoth 1995; 45: 605-13. [PubMed]
5. Eysenck HJ, Eysenck SBG. Improvement of I.Q. and behaviour as a function of dietary supplementation: a symposium. Pers Individual Differences 1991; 12: 329-65. [PubMed]
ADHD (tarkkaavuus- ja ylivilkkausoireyhtymä) on yleisin lasten psykiatrinen sairaus. Rohkenen puuttua siihen, vaikka "psykiatri" kieltää. Syy: Psykiatrien tekemän tutkimuksen mukaan monipuolinen lisäravinnehoito voi olla yhtä tehokasta kuin Ritalin.
Aihe on akuutti Suomessakin, koska meillä käydään nyt vilkasta julkista keskustelua siitä, tulisiko ADHD:tä hoitaa stimulanttilääkkeillä vai ravitsemushoidolla vaiko molemmilla. Helsingin yliopiston lastenneurologian professori Lennart von Wendt sanoi äsken TV1:n Silminnäkijä-ohjelmassa, ettei stimulanttilääkitys ole ADHD:n ensisijainen hoitomuoto. Hänen mukaansa ainakaan 90 % ADHD-lapsista ei tarvitse stimulantteja, vaan heitä tulisi hoitaa muilla tavoilla. Mitä ne ovat?
Itse olen ehdottanut jo pitkään, että yhtenä ensisijaisena hoitomuotona tulisi antaa monipuolista ravitsemushoitoa, ja ellei se – yhdessä terapian ja erityisopetuksen kanssa puolen vuoden kuluessa auta, voitaisiin harkita stimulantteja.
Nyt ravitsemushoitoa on verrattu tutkimuksessa Ritaliniin; ne näyttävät olevan yhtä tehokkaita.
Tutkimus
ADHD-lapsia hoidettiin Bostonissa lastenpsykiatrian osastolla joko Ritalinilla (10 lasta) tai ravitsemushoidolla (10 lasta). Molempien ryhmien lapset osoittivat merkittävää edistymistä lähtötilanteeseen nähden. Arviointissa käytettiin useita menetelmiä:
- Intermediate Visual amd Auditory Continuous Performance-test (IVA/CPT),
- WINKS two-way analysis of variance with repeated measures
- Tukey multiple comparisons.
Lisäravinteet
Tässä tutkimuksessa annettiin hyvin monipuolinen lisäravinneyhdistelmä, joka sisälsi vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, kasviantioksidantteja, aminohappoja, välttämättömiä rasvahappoja, fosfolipideja ja maitohappobakteereja.
Tutkijat perustelivat monipuolista lisäravinnecocktailia sillä, että ADHD:n taustalla vaikuttaa vähintään 8 riskitekijää: ruoka- ja lisäaineallergiat, raskasmetallit ja muut ympäristömyrkyt, ruokavalion proteiini- ja hiilihydraattipitoisuus, B-vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden sekä välttämättömien rasvahappojen puute, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja B-vitamiinin puute.
Päätelmät
"Nämä löydökset tukevat käsitystä, jonka mukaan ravitsemushoito parantaa tarkkaavaisuutta ja itsehillintää ADHD-lasten parissa. Ravitsemushoito saattaa olla yhtä tehokasta kuin Ritalin-hoito", kirjoittavat tutkijat (1).
Samat tutkijat ovat julkaisseet myös toisen tutkimuksen ADHD-lapsista (2). Tutkijoiden työpaikka on Pediatric Psychopharmacology Unit (ACC 725), Massachusetts General Hospital, Boston, USA.
Kommentti
Englannissa Oxfordin yliopistossa Alexandra Richarsonin johdolla tehty 41 ADHD-lapsen 12 viikon ravitsemushoitotutkimus (3) vahvistaa näitä amerikkalaisten tutkijoiden havaintoja: Rasvahappohoito on ilmeisen tehokasta ainakin osalla ADHD-potilaista. ADHD:n ravitsemushoidosta julkaistuja tieteellisiä raportteja on lisää tässä linkissä. Turkissa valmistunut tutkimus osoitti, että reilu päivittäinen sinkkilisä voi olla tehokas ADHD:n hoidossa (4).
1. Harding KL, Judah RD, Gant C. Outcome-based comparison of Ritalin versus food-supplement treated children with AD/HD. Altern Med Rev. 2003 Aug;8(3):319-30. [PubMed]
2. Spencer TJ, Biederman J, Harding M, et al. Growth deficits in ADHD children revisited: evidence for disorder-associated growth delays? J Am Acad Child Adolesc Psychiatry. 1996;35(11):1460-9. [PubMed]
3. Richardson AJ et al. A randomized double-blind, placebo-controlled study of the effects of supplementation with highly unsaturated fatty acids on ADHD-related symtoms in children with specific learning difficulties. Prog Neuropsychopharmacol Psychiatry 2002; 25: 233-239. [PubMed]
4. Bilici M, Yildirim F, Kandil S, et al. Double-blind, placebo-controlled study of zinc sulfate in the treatment of attention deficit hyperactivity disorder. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry. 2004;28(1):181 [PubMed]
ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö on yleisin lasten psykiatrinen häiriö. Ennen luultiin, että ADHD:tä esiintyykin vain lapsilla. Tosiasiassa Suomessakin saattaa olla satoja tuhansia aikuisia, jotka potevat ADHD-oireyhtymää. Siinä esiintyy – sekä lapsilla että aikuisilla – rasvahappoaineenvaihdunnan häiriöitä, joita voidaan korjata nauttimalla ruoan lisänä E-EPAa ja antioksidantteja.
Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa on raportoitu, että lasten ADHD:ssä esiintyy tavallisuudesta poikkeavia pitoisuuksia punasolujen ja seerumin rasvahappopitoisuuksissa. Näiden havaintojen perusteella on kehitetty täydentävää hoitoa, jossa lapsipotilaille annetaan omega-3-rasvahappoja, usein hyvällä menestyksellä.
Kanadasta raportoidaan nyt ensimmäinen tutkimus, jossa aikuisten ADHD:ssä mitattiin seerumin ja punasolujen rasvahappoja (1). Analyysiin osallistui 37 ADHD-potilaista ja 35 tervettä verrokkia. ADHD-potilaiden seerumin sekä punasolujen kalvojen fosfolipideissä oli merkitseviä poikkeamia terveisiin nähden. Muun muassa punasolujen omega-3-rasvahappojen pitoisuus oli tavallista pienempi; seerumissa taas oli tavallista enemmän dokosaheksaeenihappoa eli DHA:ta (22:5n-3). Sen pitoisuus ei kuitenkaan korreloinut oireiden vaikeusasteeseen. Syynä rasvahappojen epätasapainoon voivat olla ravitsemus- ja geenitekijät, arvelevat tutkijat.
Skotlantilaisessa tutkimuksessa mitattiin 10 ADHD-lapsen ja 12 terveen verrokin uloshengitysilman etaania, joka kuvastaa rasvahappojen aineenvaihduntaa (2). Tulosten perusteella ADHD-lapsilla omega-3-rasvahappojen hapettuminen on tavallista vilkkaampaa. Tutkijat suosittelevat rasvahappo- ja antioksidanttilisää.
1. Young GS, Maharaj NJ, Conquer JA. Blood phospholipid fatty acid analysis of adults with and without attention deficit/hyperactivity disorder. Lipids. 2004;39(2):117-23. [PubMed]
2. Ross BM, McKenzie I, Glen I, Bennett CP. Increased levels of ethane, a non-invasive marker of n-3 fatty acid oxidation, in breath of children with attention deficit hyperactivity disorder. Nutr Neurosci. 2003;6(5):277-81.[PubMed]
Nimimerkin suojissa raukkamaisesti toimiva "psykiatri" pilkkaa lisäravinteiden käyttöä. Rikka näkyy hyvin toisen silmässä, muttei malka omassa. Tarkastelen asiaa tässä tieteen filosofian näkökulmasta.
"Psykiatri" ja lisäravinteita käyttävät ihmiset hahmottavat todellisuutta kovin eri tavoin. Psykiatrimme elää "lääkemaailmassa", johon koulutus ja lääketeollisuus ovat hänet johdattaneet. Onhan hän sanut yhden julkaisunkin lääketehtaan uutislehtieen.
"Kroonisesti sairaiden ihmisten käsitys taudin hyvästä hoidosta poikkeaa usein lääkärin käsityksestä", kirjoittaa johtava lääkärilehti (BMJ 11.10.2003). "Psykiatrin" mielestä potilaan käsitys on "väärä". Potilaat taas katsovat, että vain he itse osaavat päättää kannattaako esim. lääkettä ottaa vai ei. Tutkijat kehottavat – usein turhaan – lääkäreitä ymmärtämään ja puhumaan potilaan kanssa samaa kieltä. Koska lääkäri ajattelee ja puhuu sellaista, mitä potilas ei ymmärrä eikä hyväksy, jää puolet kroonisiin sairauksiin määrätyistä lääkkeistä ottamatta. Ikävä kyllä tämäkin hukkapuolikas haetaan apteekista ja voitot menevät myyjille (apteekki, lääketukkukauppa, lääketehdas). Maksumiehinä ovat potilaat, Kela ja kaikki veronmaksajat. Näin haaskataan Suomessa vuosittain lähes 1000 miljoonaa euroa!
Entä mikä sitten on todellisuus kroonisista sairauksista – esimerkiksi masennuksesta – niiden syistä ja niiden tehokkaasta ehkäisystä ja hoidosta? Heti alkuun minun on tunnustettava, etten tiedä. Pelkään, ettei sitä tiedä kukaan muukaan. GSK-lääkejätin varajohtajan (Rosen) tunnustus lääkehoidon tehottomuudesta voi olla kova isku monille potilaille ja lääkäreille. Rosen mukaan puolet lääkehoidosta on turhaa!
Kokonaisuus on aina osiensa summa
"Jos kerran todellisuus melkein kaikilta yksityiskohdiltaan on vaikeatajuinen, miten loputtoman paljon vaikeampaa silloin täytyykään olla sen käsittäminen kokonaisuutena", sanoi filosofi Eino Kaila. "Eikö jo kuvitelma sellaisesta [kokonaisuuden käsittämisestä] osoita harvinaista pöyhkeyttä.Meidän on nöyrästi tunnustettava tietämättömyytemme", jatkaa tätä ajatuksenjuoksua Kari Enqvist erinomaisessa kirjassaan Kosmoksen hahmo (WSOY 2003). Suosittelen ehdottomasti kirjan lukemista. Se käsittelee maailmankaikkeutta, mutta Enqvist pohtii ansiokkaasti tieteen monia filosofisia kysymyksiä, mikä antoi minulle monia hyödyllisiä virikkeitä tämän analyysin kirjoittamiseen.
Kokonaisuus on aina yksityiskohtiensa summa ja joskus ehkä enemmänkin. Ravitsemuslääketieteen yksityiskohtien moninaisuudesta ja niiden hahmottamisen vaikeudesta saa jonkinlaisen käsityksen, lukemalla läpi vaikka vain tämä viestiketjun tutkimusraportit. Uskoisin, että raportit lukeneen henkilön [paitsi ehkä ennakkoasenteisen "psykiatrin"] käsitys kokonaisuudesta muuttuu enemmän tai vähemmän siitä, mitä se oli ennen tutkimuksiin perehtymistä.
Lääketiede on nuori ja vielä avuton kansantautien, kuten masennuksen edessä.
Tiede on pisara tietämättömyyden meressä. Meidän on hyvä muistaa, että nykyaikainen lääketiede on nuorta, vasta vähän yli 150 vuotta vanhaa. Epidemiologinen tutkimus otti Suomessa ensimmäiset haparoivat askeleensa vasta 30 vuotta sitten, jolloin Työterveyslaitos kutsui Suomeen Harvardin yliopiston epidemiologian professorin Olli S. Miettisen opettamaan tätä uutta tutkimusaluetta. Olin Ollin ensimmäisiä oppilaita Suomessa ja ystävystyin hänen ja hänen esimiehensä, professori Brian McMahonin kanssa. Pekingin seleenikongressissa 1984 tutustuin Harvardin nykyiseen ravitsemuslääketieteen professoriin Walter C. Willettiin, jota nyt pidetään ravitsemuslääketieteellisen epidemiologian auktoriteettina. Willet antoi äskettäin murhaavan tuomion "virallisesta" ravintopyramidista: "Se sopii hevosille, ei ihmisille" hän sanoi äsken US senaatissa.
Epidemiologia tutkii sairauksien ilmaantumista (insidenssiä) ja esiintyvyyttä (prevalenssia) väestöissä. Se etsii tilastollisia syy-yhteyksiä, mutta se ei pysty koskaan osoittamaan kausaalista syysuhdetta, opetti Miettinen. Olen itsekin tehnyt ja julkaissut melkoisen määrän epidemiologisia (ja muita) tutkimuksia ja hoitanut tuhansia potilaita, joten minullakin on asiasta jonkinlainen omakohtaiseen kokemukseen perustuva käsitys. Se on osa minun maailmakuvaani, joka poikkeaa oleellisesti esimerkiksi "psykiatrin" käsityksistä.
Ravitsemuslääketiede
Ravitsemuslääketiede ottaa Suomessa vasta ensi askeleitaan. Se ei ole oppiaineena lääkärikoulutuksessa, eikä Suomessa ei ole yhtään alan erikoislääkäriä. Kuinka joku "psykiatri" – joka ei edes uskalla kertoa nimeään – voi antaa sen kuvan, että hänellä on hallussaan kaikki tieto ravinnon ja terveyden vuorovaikutuksista? En voi muuta kuin ihmetellä, mistä hän on sen saanut.
Lääketiede voi ylvästelllä hienoilla teknillisillä saavutuksillaan, mutta se ei ole kyennyt selvittämään tavallisten kroonisten sairauksien syitä. Suurista kansantaudeista – diabetes, lihavuus, sydän- ja verisuonitaudit, syöpäsairaudet, mielenterveysongelmat, dementia jne. – tunnetaan vain ns. riskitekijöitä, jotka liittyvät tilastollisesti sairastumisen vaaraan, mutta yksikään niistä ei ole varma kausaalinen syytekijä, joka aiheuttaisi jokaiselle altistuneelle ihmiselle taudin niin kuin influenssaviruksen istuttaminen sataan rottaan johtaa niissä kaikissa taudin puhkeamiseen. Tiedämme jotakin siitä, että elintavoilla – liikunnalla, ravitsemuksella, tupakoinnilla, alkoholilla, huumeilla jne. – on osuutta näiden sairauksien synnyssä ja etenemisessä, mutta tietomme ovat kovin hataria ja ainakin osaksi harhaisia. Jokaisen tutkijan unelma on voida perusteellisesti muuttaa tieteessä omaksuttuja käsityksiä. Itse olen hiukan raottanut esirippua, jonka taakse käytkeytyy suojaravinteiden merkitys terveydelle.
Valitettavasti useimmat suomalaiset lääkärit eivät ole omakohtaisesti perehtyneet ravitsemushoitoihin, mutta "viisaudessaan" tuomitsevat sen suoralta kädeltä.
Toinen ongelma on siinä, että vaikka lääkäreiden täydennyskoulutus muodollisesti järjestetäänkin Suomen lääkäriliiton ja Duodecimin nimissä, käytännössä siitä huolehtii usein lääketeollisuus. Se hoitaa tietenkin omia etujaan.
Ravinnon täydentäminen lisäravintein
Viime vuosina Suomessa ja muissa Euroopan maissa julkaistut suuret väestötutkimukset osoittavat, että ns. terveessä väestössä on paljon ihmisiä, jotka potevat piilevää vitamiinien puutetta. Suomessa on erityisesti foolihapon, B1-, B6- ja B12-vitamiinien, C- ja D-vitamiinien ja omega-3-rasvahappojen puutetta. Tällaisilla puutteilla on selvä yhteys masennukseen, luukatoon, sydän- ja verisuonitauteihin, dementiaan, syöpään, reumatauteihin jne. Yhä useammat valistuneet ihmiset pyrkivät omatoimisesti ja omalla kustannuksellaan ehkäisemään välttämättömien ravintoaineiden puutoksia, koska se on parasta ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Ei sitä ainakaan tieteellisin perustein voida vastustaa.
Kun kerran useimpien vaikeiden tautien kausaalisia syytekijöitä ei tunneta, kuinka voidaan muka tieteeseen vedoten ja kokonaan asiaa tutkimatta - a priori - väittää, etteivät vitamiinit, hivenaineet, omega-3-rasvahapot ja muut ravintoaineet taikka niiden lukemattomat mahdolliset yhdistelmät (ja vielä erilaisina päiväannoksina) ehkäise tautia tai hidasta sen kulkua? Mistä tällainen jumalallinen tieto on voinut tulla "psykiatrillemme"? Arkkiatriltako? Ei suinkaan, kyseessähän on tyylipuhdas esimerkki sovitusta esioletuksesta (aksiomasta) ja kielipelistä.
Kielipeli
Psykiatri pelaa kielipeliä, jossa vain tietynlaiset puheet ovat sallittuja, kuten "lisäravinteita käyttävät ihmiset ovat säälittäviä pöhköjä". Kielipelistä on tieteellisyys kaukana. Sitä voidaan verrata esim. kirjon ja/taiuskonlahkojen kielipeleihin. Kirkon kielipelin mukaisesti Galileo Galilei joutui v 1633 polvillaan, kuolemanrangastuksen uhalla, julkisesti perumaan puheensa siitä, että maapallo pöyrii eikä se ole maailmankaikeuden keskipiste. "Se pöyrii sittenkin", hän jupisi itsekseen.
Lääkäreillä on [sanaton] sopimus yhteisestä kielipelistä. Siinä on tietyt säännöt, joiden mukaan asioista voi ja kuuluu puhua, aivan kuten shakkipelissä lauta ja nappulat määräävät säännöt, joiden puitteissa voidaan pelata. Kielipeli kertoo, minkälainen puhe on lääkärille sallittua ja mikä on lääketieteellinen totuus. Siinä kuuluu tuomita lisäravinteet.Vastaavalla tavalla tupakkateollisuuden kielipeliin kuuluu kiistää tupakoinnin merkitys syövän synnyssä.
Ad hominem -argumentin käyttö paljastaa tiedon- ja sivistyksen puutteen. Psykiatri ja hänen taisteluparinsa Fanny aloittivat tämän vietiketjun juuri sillä.
Englantilaiset kutsuvat tälaista menettelyä "discredit the messenger". Niinpä suomalaiset lääkärit eivät voi soveltaa lisäravinnehoitoa suomalaisiin potilaisiin. Mitä kollegat sellaisesta ajattelisivat? Ad hominem -argumentin käyttäja ei totisesti kuulu syväajattelijoihin.
Mitä vähemmän tietoa, sitä jyrkemmät mielipiteet.
"Psykiatrin" ja lisäravinteiden käyttäjien maailmankäsitykset ovat yhteismitattomia, niiden "totuudet" täysin erilaisia. Psykiatri ei anna mitään arvoa sille, että jonkun ihmisen masennus paranee omega-3:lla. E-EPAn täytyy olla humpuukia, koska sitä myydään luontaistuotekaupassa. Tällainen ajattelu kuuluu kielipeliin ehdottomana esioletuksena eli aksioomana, jota lääkäri ei voi eikä saa kyseenalaistaa. Muutoin ura vaarantuu.
Kielipelin mukaan tieteellisen näytön etsiminen esioletuksen kumoamiseksi on turhaa ja mieletöntä. Psykiatri on siis käytännössä sanoutunut irti rationaalisuuden pelisäännöistä, hän toimii kuin Neuvostoliitto aikoinaan. Siellä sallittiin vain sosialistinen totuus; kaikki muu oli tuomittavaa "länsimaista hapatusta".
Kielipeliin tietenkin kuuluu myös muualla julkaistujen tieteellisten tutkimusten tarkoituksellinen tulkinta. Mikään näyttö ei ole koskaan riittävää, jos se puhuu "psykiatrin" aksioomaa vastaan. Siitä kuuluu saivarrella ja tosiaisoita vääristellä. Omaa aksiomaa tukeva heikkotasoinenkin tutkimustieto sitä vastoin on aina "erinomaista" ja sitä jaksetaan toistella.
Potilas-lääkäri -suhde kärsii
"Psykiatri" olettaa, että potilas noudattaa hänen määräyksiään, olipa sitten kyse lääkkeen ottamisesta tai muusta. Käytännössä asia ei ole ollenkaan niin, vaan potilaat menettelevät usein oman "todellisuutensa" mukaisesti. Esimerkiksi puolet skitsofreenikoista ei ota lääkärin määräämiä lääkkeitä, eikä heitä saada ottamaan niitä vaikka heille annettaisiin "komplianssiterapiaa" – 5 kertaa puolen tunnin motivoivaa psyykkistä valmennusta (BMJ 11.10.2003). Lääkäri elää omassa todellisuudessaan, potilas omassaan. Nämä maailmat eivät kohtaa.
Potilaat tietävät lääkäreiden negatiivisen, usein suorastaan nihilistisen suhtautumisen niihin, joten he eivät halua eivätkä uskalla kertoa niistä. Tämä heikentää potilaan suhdetta lääkäriin. Täydentäviä hoitoja vastaan hyökkäävät lääkärit eivät huomaa tekevänsä itselleen ja potilailleen karhunpalveluksen.
Ihminen kysyy, luonto vastaa
Niin kovin varmasti oikeassa ollut lääketiede on joutunut perumaan kannanottojaan ja muuttamaan niitä sitä mukaa, kun luonto on vastannut siihen, ovatko annetut ohjeet olleet oikeita. Oikea tiede kestäisi kyllä tällaiset luonnon antamat vastaukset, mutta se ei sovi "psykiatrin" kielipeliin.
Luonto vastaa oikein, jos tutkijoiden kysymykset on asetettu oikein. Valitettavasti näin ei ole ollut asianlaita kovinkaan monissa ravitsemuslääketieteen tutkimuksissa. Luonto ei vastaa tyhmiin ja väärin asetettuihin kysymyksiin siten kuin tutkijat odottavat. Siksi ravitsemuslääketieteen alalta julkaistut tutkimustiedot ovat niin kovin ristiriitaisia ja niistä voidaan aina löytää kielipeliin sopivia tuloksia. Esimerkiksi suomalaisen – 250 miljoonan markan – SETTI-tutkimuksen kysymykset oli asetettu väärin. Kuitenkin sen tuloksia toistellaan tiedelehdissä ympäri maailman niissä piireissä, jotka osallistuvat samaan kielipeliin duodecimlaisten kanssa. Tutkimuksen ilmiselvistä virheistä vaietaan. Kukaan ei ole kyennyt vastaamaan kysymykseeni, monenko beetakaroteenikapselin nauttimisen jälkeen mies kuolee keuhkosyöpään [niinhän SETTI-tutkijat väittävät].
Raha
Rahasta puhuminen kuuluu kielipeliin. Sillähän psykiatrikin aloitti. Hän on hyvin huolissaan luontaistuotteita ostavien ihmisen rahoista. Miksei jän nosta meteliä rahojen haaskaamisesta turhiin mielialalääkkeisiin ja antibioottikuureihin? Kuten yllä totesin, puolet ostetuista lääkkeistä jää ottamatta. Kyse on miljardeista euroista vuodessa. Miksei komplianssi (hoitomyöntyvyys) toimi niin kuin lääkärit luulevat? Onko vika koulutuksessa vaiko asenteissa? Lääkärien [yksityisillä lääkäriasemillaan] määräämistä laboratorio- ja röntgentutkimuksista yli 90 % on turhia, niillä pönkitetään vain lääkäriaseman taloutta. Miksei psykiatri ole huolissaan niistä rahoista? Missä on johdonmukaisuus?
Rikka toisen, malka omassa silmässä
Psykiatrin ajattelussa on muitakin hämmästyttäviä piirteitä. Rikka näkyy hyvin toisen, muttei malka omassa silmässä. Arviolta 50 000 suomalaista joutuu vuosittain sairaalahoitoon lääkkeiden sivuvaikutusten vuoksi. Antidepressantit lisäävät itsemurhariskiä. Sivuvaikutukset ovat – kielipelin sääntöjen mukaan – sinänsä valitettava, asiaankuuluva ilmiö nykyaikaisessa käyvässä hoidossa.
Kielipelissä lisäravinteelta vaaditaan aina 100 %:n hoitovastetta, mutta psyykenlääke saa tuottaa toivotun tuloksen vain 50 %:ssa sitä käyttävistä. Puhumattakaan psykoterapiasta, jolta puuttuu kokonaan tieteellinen pohja.
Tieteen paradigma
Kaikki tieteet noudattavat samaa neljän vaiheen kaavaa silloin kun jokin uusi, mullistava teoria nostaa päätään.
1. Vaikeneminen
Uusi teoria pyritään vaikenemaan kuoliaaksi. Ellei se auta, siirrytään vaiheeseeen 2.
2. Iva, pilkka ja nauru
Uuden käsityksen esittäjiä aletaan ivata ja pilkata. "Uskotko sinä seleeniin?" kysyi minulta 1980-luvulla muuan Kelan tutkijalääkäri pilkallisella äänellä. Vastasin: "Uskotko sinä happeen?". Ellei pilkkaaminen tuota toivottua tulosta, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.
3. Vaino
Uuden teorian kannattajia aletaan vainota. Heidän tutkimuksiaan ja kirjoituksiaan ei julkaista, heidän ei sallita esiintyä julkisuudessa, heidät suljetaan tiedeyhteisön ulkopuolelle. Esimerkiksi tohtori Kilmer McCallum, joka keksi Harvardissa homokysteiinin merkityksen valtimonkovetustaudissa 1960-luvulla, siirrettiin ensin töihin kellariin, hänen apurahansa lopetettiin ja lopulta hänet erotettiin yliopistosta. Professori Judah Folkman, joka oivalsi angiogeneesin merkityksen syövässä, koki lähes samanlaisen kohtalon. Professori David Horrobin, joka esitti ensimmäisenä, että skitsofrenia johtuu aivojen rasvahappohäiriöistä sai kyllä luennoida kongresseissa, mutta hänelle annettiin aina viimeinen luentoaika, jolloin lähes kaikki kuulijat olivat jo lähteneet. Uuden teorian kannattajat koetetaan tuhota myös taloudellisesti. Ellei mikään auta, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.
4. Hyväksyntä ja itsekehu
Fiksuimmat vastustajat oivaltavat ensimmäisinä olleensa väärässä ja kiirehtivät selittämään, että itse asiassa juuri he ovat aina tienneet, kuinka asianlaita todellisuudessa on. Eri vastustajat voivat olla eri paradigman vaiheissa, yksi vasta vaikenee, toinen pilkkaa, kolmas vainoaa, kun neljäs jo valmistelee 4. vaiheen julkistusta.
Miksei luontaistuoteala ole jo kuollut?
Jos "psykiatrin" maailma vastaisi todellisuutta, olisi luontaistuoteala (ja minä) ajautunut konkurssiin ajat sitten. Miksi se kuitenkin kukoistaa paremmin kuin koskaan ennen? Ilmeisesti siksi, että luontaistuotteiden käyttäjät ovat käytännössä kokeneet jotakin aivan muuta kuin mitä "psykiatri" kielipelissään toistelee.
Ovatko lisäravinteita käyttävät ihmiset – esimerkiksi masennukseen kalaöljystä apua saaneet – oikeassa vaiko väärässä? Duodecimin mielestä tietenkin väärässä. Psykiatri kirjoittaa mielellään etiikasta. Onko hänellä moraalinen oikeus ja velvollisuus pyrkiä muuttamaan ihmisten käsitys todellisuudesta mieleisekseen aivan kuin ristiretkeläiset kävivät käännyttämässä vääräuskoisia? Ainakin hänellä näyttää olevan sellainen käsitys. Minusta hän elää omassa maailmassaan kuin katolinen kirkko tai dementoitunut vanhus, joka ei tajua mitä ympärillä tapahtuu. Valitattavasti suomalaiseen lääkärikoulutukseen ei sisälly tieteen filosofiaa. Ja se näkyy tässäkin keskustelussa.
Aiheeseen liittyvää luettavaa:
Giselle Jones. Prescribing and taking medicines BMJ 2003; 327: 819. [Full text] [PDF] (koko teksti luettavissa BMJ:n verkkosivuilta)
Mike Shooter. The patient's perspective on medicines in mental illness BMJ 2003; 327: 824-826. [Full text] [PDF]
Colin O'Donnell, Gary Donohoe, Louise Sharkey, et al. Compliance therapy: a randomised controlled trial in schizophrenia BMJ 2003; 327: 834.[Abstract]
Nicky Britten Commentary: Does a prescribed treatment match a patient's priorities? BMJ 2003; 327: 840. [Full text] [PDF]
Wittgenstein L. Philosophical Investigations, translated by G.E.M. Anscombe (Basil Blackwell, Oxford 1963)
"Ovatko lisäravinteita käyttävät ihmiset – esimerkiksi masennukseen kalaöljystä apua saaneet – oikeassa vaiko väärässä?"
Hmm... Onko masennuslääkkeistä avun saaneet ihmiset sitten oikeassa vaiko väärässä? Kyseenalaistetaanko minunkin henkilökohtainen kokemukseni tässä myös? Olen kokenut saaneeni avun masennuslääkkeistä. Tiedän, että kaikki eivät lääkkeistä valitettavasti apua saa. Itse en menisi kuitenkaan korvaamaan lääkitystäni E-EPA:lla. (valitan) Ja miksikö en? Olen saanut jo avun, en tarvitse muuta vaihtoehtoa. Minä olen valmis maksamaan omasta hyvinvoinnistani kalliin hinnan.
Jos puolet lääkehoidosta on turhaa, niin mites se toinen puolisko sitten? Eikö sillä ole merkitystä ollenkaan?
Keskeistähän tässä kysymyksessä on se, onko kalaöljyistä todellista hyötyä. Psykiatriassa tiedetään hyvin placebo-vaikutuksen voimakkuus ja sen vuoksi on pidetty viisaana odottaa ensin että tutkimuksia on tehty riittävästi ja riittävän suurilla potilasmäärillä. Ja vasta sitten annetaan hoitosuosituksia, jos niitä on syytä antaa.
Tolosen lähtökohtana ovat hoito-ohjeet muutamien, usein pienehköjen tutkimusten ja tapausselostusten pohjalta. Koska hänellä ei ole psykiatrin koulutusta, hänen voi olla vaikea arvioida näitä asioita ja sen vuoksi nöyryys olisi paikallaan.
Mitä tuolla Biovitan sivuilla kävin lukemassa, huomasin, että raportteja lääkehoidon huonoista puolista kyllä riittää, mutta mitään todisteita kalaöljyn vaikutuksista ei ole. Eli mustamaalaamalla lääketiedettä ja psykiatriaa myydään omia tuotteita? Perin fiksua.
Tolonen on postannut tänne raportteja kymmenistä tutkimuksista. En aio lähteä lukemaan niitä läpi koska ne asiat, joista olen hyvin perillä, on onnistuttu kirjoittamaan väärin ja raportit ovat täynnä virheitä ja epätäsmällisyyksiä. Niistä näkee selvästi että kirjoittaja on perehtynyt aiheeseen hyvin pintapuolisesti. Ja vaikka Tolonen sanoo korjanneensa sivuja, sieltä löytyy silti virheitä vaikka kuinka.
Alla on yksi esimerkki kirjoitusten tasosta. Kirjoittaja ei liene kovin hyvin aiheeseen perehtynyt, kun hän ei tiedä että yli 10 vuottaa Suomessa käytössä ollut venlafaksiini (Efexor) lisää sekä serotoniinin että dopamiinin määrää aivoissa.
Toisaalta ei ole kovinkaan asiantuntevaa kirjoittaa tässä yhteydessä masennuksesta ja dopamiinista. Tiedetään että masennukseen auttavat sekä dopamiiniantagonistit että agonistit.
"EPA ja etyyli-EPA tuottavat aivoissa kahta tärkeää välittäjäainetta, serotoniinia, dopamiinia. Silloin aivojen poikkeava neurokemia vähitellen normalisoituu ja oireet lievenevät. Dopamiini parantaa keskittymis- ja toimintakykyä. Se antaa "virtaa" aivoille. Serotoniini puolestaan on mielialahormoni, joka antaa hyvän olon tunteen ja ehkäisee stressaantumista. [Psykiatriset lääkkeet lisäävät vain jompaa kumpaa, eivät koskaan molempia välittäjä-aineita.]"
Tässä rinnastetaan Epa masennuslääkkeisiin.
Minä perään edelleenkin sitä, miksi Tolonen markkinoi tuotettaan valkoinen takki päällä, ja antaa selkeät indikaatiot tuotteen käytölle, lääkärin ominaisuudessa.
Jos kyseessä olisi lääke, tilanne olisi huomattavasti helpommin hallittavissa; lääkelain mukaan lääkkeiden markkinointi ei saa lisätä lääkkeiden tarpeetonta käyttöä.
Tässä tapauksessahan Tolonen *vertaa* Epaa lääkkeeseen, mutta käyttää hyväkseen luontaistuotemarkkinoiden villiä tilannetta ja kontrollin puutetta.
Toinen esimerkki joka kertoo selvästi mihin kirjoittaja pyrkii. Tekemään nopeasti rahaa EPA:lla kun ei jaksa odottaa tarkempia tutkimustuloksia.
"Horrobinin mukaan hoitotulokset nykyisillä psyykenlääkkeillä ovat varsin huonot, vain noin 20% potilaista saa jonkin verran apua, mutta kaikki saavat pahoja sivuvaikutuksia. Kalaöljyn EPA sitä vastoin antaa yhtä hyviä hoitotuloksia ilman sivuvaikutuksia."
Jaa, että ihan kaikki saavat? Naurettavaa.
Tolosen sivuilta ei ole vaikea löytää virheitä. Tässä taas yksi sellainen joka osoittaa että Tolonen ei todellakaan tiedä mistä hän kirjoittaa. Ensinnäkin p-glykoproteiini on väärin kirjoitettu (kopioitu suoraan englannista). Toisekseen kortikosteroidit eivät voi muuttua p-glykoproteiiniksi. p-gp on vain kuljetusproteiini ja niitä aineita joita se kuljettaa, sanotaan sen substraateiksi. Tässä kirjoituksessa ovat siis perusteetkin hukassa. Ei siis ole viisasta käyttää Tolosen sivuja asiallisen tiedon lähteinä.
"Kalaöljyn EPA:n (ja E-EPAn) vaikutukset immuunijärjestelmään, HPA-akseliin ja lääkeresistenssiin liittyvät erään kuljetusproteiinin, p-glycoproteiinin (p-gp:n) toimintaan. Fysiologiset (ihmisen itsensä tuottamat) ja synteettiset steroidit, kuten kortisoli ja muut kortikosteroidit, toimivat p-gp:n substraatteina, toisin sanoen niistä syntyy stressitilassa p-gp:tä."
Psykiatri ei osaa muuta kuin saivarrella. Aina roiksuu kun rapataan. Esimerkiksi hän itse kirjoittaa väärin niinkin tavallisen sanan kuin sanan plasebo. Minusta se ei silti tee kenestäkään enempää epäluotettavaa kuin luotettavaakaan.
Psykiatri ei näe metsää puilta: täydentävästä ravitsemushoidosta näyttää olevan merkittävää apua psykiatrisissa ja neurologisissa häiriöissä.
Miksi hän vastustaa sitä?
Tällä sivustolla ei ole mainittu nimeltä yhtään tuotetta. E-EPA ei ole tuotemerkki, vaan raaka-aine, omega-3-rasvahappohin kuuluva etyyli-EPA. Aivan kuten esimerkiksi vihreä tee ja hainrustouute ovat raaka-aineita, joiden vaikutuksista esim. syöpätauteihin on julkaistu kymmeniä tutkimuksia.
E-EPAa on tutkittu muutaman viime vuoden aikana eri maiden ylipistosairaaloissa (psykiatrissa klinikoissa) masennuksessa, skitsofreniassa, persoonallisuuhäiriössä ja epilepsiassa, ja eräät tutkijat ovat päätelmissäään verranneet tätä raaka-ainetta on hoitoaineena lääkkeisiin.
Olen tuonut tämän raaka-aineen saataville Suomeen ja selostanut (mm. tällä sivustolla) sillä tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia. Yksikään E-EPAsta tehty tutkimus ei ole osoittanut siitä olevan haittaa.
Miksi psykiatri ja Fanny siis suuntaavat negatiiviset tunteensa hyökkäävät sitä ajatusta vastaan, että suomalaisetkin voisivat hyötyä tästä uudenlaisesta omega-3:sta? Kyllähän hekin voivat alkaa sitä markkinoida Suomessa, jos he uskovat, että sillä rikastuu.
Ei tarvitse olla psykiatri tietääkseen, ettevät psykiatrisen lääkehoidon tulokset erityisen kehuttavia. Luulisi psykiatrin ilahtuvan siitä, että tarjolla on uusia lupaavia ja turvallisia hoitokeinoja, joiden on osoitettu tepsivän jopa lääkeresistenteissä tapauksissa (masennus ja skitsofrenia).
Viime viikkoina on julkisuudessa ollut esillä laaja brittitutkimus, jonka mukaan masennuslääkkeet lisäävät itsemurhataipumusta, etenkin hoidon ensimäisinä viikkoina. Asiasta keskustellaan vilkkasti esim. uusimmassa British Medical Journalissa.
http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/329/7459/192-g
Otetaanpa nyt tähän esille ne kaksi tutkimusta, joiden suomenkielisistä selostuksistani sivustolla www.biovita.fi "psykiatri" on löytänyt pari pikku virhettä. Ne eivät mitenkän muuta itse pääasiaa: E-EPAn on osoitettu parantavan masennuslääkkeiden tehoa jopa lääkeresistensissä masennuksessa.
Selostin kahta tutkimusta, jotka ovat selvittäneet E-EPAn biokemiallisia vaikutusmekanismeja masennuksessa(1) ja stressissä (2).
E-EPAn kaikkia biokemiallisia vaikutuksia ei vielä tunneta, mutta sen uskotaan vaikuttavan ainakin kahta eri tietä, kirjoittavat tutkijat.
Ensinnäkin E-EPA ehkäisee yleisesti tulehdusta (inflammaatiota), joka aina vallitsee vakavissa masennustiloissa. Tulehdus ilmenee labotarotiokokeissa muun muassa veren neutrofiilisten valkosolujen sekä interleukiinien IL-6, IL-12 ja prostaglandiini E2:n (PGE2:n) lisääntymisenä.
Toiseksi, EPA vaikuttaa hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseliin (HPA axis). Se tunnetaan vanhastaan neuroendokrinologisena järjestelmänä, joka reagoi stressiin ja jonka seurauksena ihminen tuottaa stressihormoneja, kortikosteroideja. Niiden tarkoituksena on vaikuttaa aivojen limbiseen järjestelmään, erityisesti hippokampukseen, jossa tunteiden säätely tapahtuu. Itsemurhaa aikovien ihmisten aivojen serotoniinireseptoreissa (5-HT-reseptoreissa) tapahtuu muutoksia juuri HPA-reitin yliaktiviteetin vaikutuksesta. E-EPA vaimentaa tätä yliaktiviteettia, jota esiintyy myös muissa tiloissa kuin masennuksessa, nimittäin lihavuudessa, dementiassa, Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa sekä AIDSissa.
Kalaöljyn EPA:n (ja E-EPAn) vaikutukset immuunijärjestelmään, HPA-akseliin ja lääkeresistenssiin liittyvät erään kuljetusproteiinin, p-glykoproteiinin (p-gp:n) toimintaan. Lisäksi p-gp:n synteesiä stimuloi tulehdusta aiheuttava prostaglandiini E2 (PGE2) ja EPA puolestaan estää sen synteesiä elimistössä. Näin EPA ehkäisee sekä tulehdusta että p-gp:tä.
EPA korjaa resistenssiä masennuslääkkeitä kohtaan mahdollisesti juuri tämän immunologisen mekanismin kautta ja auttaa siten lääkkeitä toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Tietyt masennuslääkeet, kuten amitriptyliini, vähentävät p-gp:n toimintaa. EPA saattaa vielä lisätä sellaisten masennuslääkkeiden tehoa – kuten serotoniinin takaisinoton estäjien (SRRI) –, joista syntyy p-gp:tä ja joita kulkeutuu aktiivisesti aivoveriesteen läpi pois aivojen välitilasta.
1. Murck H, Song C, Horrobin DF, Uhr M. Links Ethyl-eicosapentaenoate and dexamethasone resistance in therapy-refractory depression. Int J Neuropsychopharmacol. 2004 Jun [Epub ahead of print] [PubMed]
2, Song C, Li XW, Leonard BE, Horrobin DF. Effects of dietary n-3 or n-6 fatty acids on interleukin-1beta-induced anxiety, stress and inflammatory responses in rats. J Lipid Res. 2003 Jul 1 [PubMed] Full text
Muistutan vielä mieliin, että myös karnosiini, foolihappo ja muut B-vitamiinit saattavat olla hyödyllisiä lisäravinteita masennuksen täydentävässä hoidossa.
Valto Räsänen, kuopiolainen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, analysoi Luontaisterveys-lehdessä 4/2004 Tohtori Tolosen Terveyoppi -nimistä teosta:
”Tohtori Matti Tolosen koulutus- ja ammattitausta on vakuuttava: Hän on lääketieteen ja kirurgian tohtori, työlääketieteen erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen dosentti. Tolonen on toiminut työterveysopin vt. professorina Tampereen yliopistossa, asiantuntijalääkärinä sosiaali- ja terveysministeriössä, ylilääkärinä lääkintöhallituksessa ja Työterveyslaitoksessa. Lisäksi hän on toiminut WHO:n asiantuntijalääkärinä sekä IBM:n työterveyslääkärinä ja pitänyt yksityisvastaanottoa.
”Tri Tolonen esittää kirjassaan (256 s.) uusinta tietoa yli 30 taudin täydentävästä ravitsemushoidosta, joka ehkäisee, korjaa ja parantaa. Tautikirjo on todella mittava ja sisältää terveydenhuollon raskaimmat haasteet: allergiat, Alzheimerin taudin, astman, autismin, dementian, diabeteksen, epilepsian, fibromyalgian, harmaakaihin, kroonisen väsymysoireyhtymän, masennuksen, oppimis- ja käyttäytymishäiriöt, paniikkihäiriöt, potenssihäiriöt, psoriasiksen, skitsofrenian, stressin, sydän- ja verisuonisairaudet, vaihdevuosivaivat, verkkokalvon rappeuman, ylipainon ym.
”Tolosen kirjan selkeä aine- ja sairauskohtainen sisällysluettelo tekee kirjan käytön helpoksi. Siitä voi nopeasti tarkistaa ravinteiden käyttötarkoituksia ja annostelua itsehoidossa. Se on myös pienoishakuteos ammattilaisille.
”Tähän on perusteltua lisätä, että suomalaiset ”vitamiini- ja hivenainelääkärit” ovat tehneet todella uraa uurtavaa tutkimus- ja hoitotyötä. He ovat ensimmäisten joukossa koko maailmassa soveltaneet Denham Harmanin mullistavaa vapaaradikaali-antioksidanttiteoriaa kliinisessä hoitotyössä. Alan uranuurtajista on syytä mainita myös dosentti Thomas Tallberg, tri Kaarlo Jaakkola, professori Antti Arstila, dosentti Tuomas Westermarck ja tri Erkki Antila.
”He oivalsivat ensimmäisinä, että suojaravinteiden tarve vaihtelee yksilöstä toiseen geneettisten ja fysiologisten syiden vuoksi. Lisäksi elämäntavat, nautintoaineiden käyttö, urheilu ja monet muut seikat vaikuttavat suojaravinteiden tarpeeseen. Sairaus muuttaa aina vääjäämättömästi ihmisen biokemiaa ja samalla ravintoaineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden kemiaa. Krooniset taudit aiheuttavat tulehdusreaktioita, joissa syntyy ylimäärin nopeita radikaaleja (hapetusstressiä). Ne lisäävät tulehdusta, jolloin syntyy itseään ruokkiva noidankehä. Se voidaan katkaista tai [sitä voidaan] hillitä antioksidanttien ja rasva- ja aminohappojen avulla.
”Vitamiinien ja hiven- ja kivennäisaineiden päivittäiset saantisuositukset on annettu ”terveelle keskivertoväestölle”, ei suinkaan lyhyt- tai pitkäaikaisesti sairaille yksilöille. Tämä seikka unohtuu jopa terveydenhuollon ja ravitsemuksen ammattilaisilta. Kansanterveyslaitos on vastustanut vitamiinien käyttöä ja pitänyt suositusluvut liian alhaisina, mutta on joutunut antamaan periksi uusien tutkimusten ja kansainvälisen tiedeyhteisön painostuksen edessä, kirjoittaa tohtori Tolonen.
Missä nyt mennään?
”Vitamiinien tutkimus on nyttemmin laajentunut ravitsemuslääketieteeksi, joka käsittää myös kivennäis- ja hivenaineet, amino- ja rasvahapot sekä kaikki muutkin ravinnon suojatekijät. Nyt tiedetään, että vapaat radikaalit vaurioittavat solujen DNA-molekyylejä, mikä aiheuttaa ja kiihdyttää lähes kaikkia tauteja ja nopeuttaa vanhenemista ja rappeutumista. Radikaalit ja hiljainen tulehdus ovat ainakin osasyynä syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin, harmaakaihiin, reumatauteihin ja muihin ns. autoimmuunisairauksiin ja pitkäaikaisiin tulehduksiin sekä Alzheimerin tautiin ja muuhun vanhuuden tylsistymiseen. Vapaat radikaalit lisäävät myös diabeetikon riskiä saada liitännäistauteja ja vanheta ennenaikaisesti. Antioksidantteina toimivat vitamiinit, hivenaineet, flavonoidit ja karnosiini ehkäisevät DNA-vaurioita ja jopa auttavat DNA:ta korjaamaan vaurioita.
”Näistä tiedoista saamme kiittää pääasiassa kahta molekyylibiologia: Bruce Amesia ja Lester Packeria Kalifornian yliopistosta. Packer on Kuopion yliopiston kunniatohtori ja mainittu yhdeksi maailman parhaista E-vitamiinin asiantuntijoista.
”Mielestäni Terveysoppi-teoksen uusin ja painavin aluevaltaus on aivotoiminnan ravitsemushoito, joka koululääketieteen ja erityisesti psykiatrian alueella on Suomessa onnettomasti laiminlyöty näihin asti. Karmaisevista esimerkeistä tuskin on puutetta. Ainakin allekirjoittaneen (V.R.) kohdalle on sattunut tapauksia, joissa laaja-alainen lääkkeellinen lisäravinnehoito on tuonut nopean kuntoutumisen ilman haittavaikutuksia. Tolosen suositukset mielenterveysongelmien täydentävästä ravitsemushoidosta ovat omiaan luomaan kaivattua uutta hoitokäytäntöä.
”Voin lämpimästi suositella tätä kirjaa jokaiseen kotiin yhtä hyvin lasten kuin aikuistenkin turvalliseen itsehoitoon – tai terveydenhuollon ammattilaisille terapiatyöhön. Se pohjaa vankasti näyttöön perustuvaan lääketieteeseen.”
Kuka on Valto Räsänen?
Räsänen on toiminut mm. kaksi vuotta keskusmielisairaalan vt. osastonlääkärinä ja yli 20 vuotta sairaalalääkärinä yliopisto- ja keskussairaaloiden naistentauti- ja synnytysosastoilla. Yksityispraktiikassa hän on hoitanut ongelmapotilaita yli 30 vuotta akupunktiolla ja noin 25 vuotta lisäravinteilla.
Kyse ei ole mistään saivartelusta. Sivuilla oli ymmärretty koko proteiinin toiminnan idea väärin. Tentissä tuollaisesta räpellyksestä saisi nolla pistettä.
Plasebon voidaan kirjoittaa suomessa kahdella tavalla. Alla yksi linkki siihen.
http://www.tohtori.fi/termi.php3?terID=4322&termit=n%E4enn%E4isl%E4%E4ke
Me emmem nyt ole enää pitkään aikana puhuneet täydentävästä hoidosta. Olemme kritisoineet sitä että Tolonen väittää kalanrasvojen toimivan yhtä hyvin kuin lääkkeet. Nyt olet onneksi tullut vähän järkiisi etkä moista enää väitä.
tämä sivu
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/e-epa_taulukko.html
Totta kai on hienoa, jos edes puolet masennuslääkkeitä syövistä saa niistä apua ja joku on yhtä tyytyväinen kuin Hopo. Entä ne, jotka eivät saa odottamaansa apua? Montakohan heitä lienee Suomessa? Entä itsemurhavaaran suureneminen lääkkeiden vuoksi?
Miksei suomalaisille saisi kertoa uusista, eri maiden psykiatrisissa sairaaloissa tehdyistä ravitsemushoitoa koskevista tutkimuksista – jotka sitä paitsi tukevat toisiaan ja puhuvat sen puolesta, että ravitsemushoidosta voi olla hyötyä.
Tosiasia kuitenkin on että sivuni kiinnostavat ihmisiä, niillä on tänä vuonna ollut jo n 325 000 vierailua. Sekös Hopa ja "psykitria" tässä rassaakin? Mitä enemmän te sivuja moititte ja minua mollaatte, sitä enemmän niitä luetaan.
Katselin tuota ensimmäistä lähdettäsi tarkemmin. Kuten alla voi lukea, siinä käytetään varovaisia termejä ja korostetaan sitä kuinka alustavia nämä huomiot ovat. En löisi vetoa sen puolesta että mikään (poikkeuksena ehkä HPA-akseli) näistä kavatuista tekijöistä selittäisi EPA:n hyötyä muun lääkityksen tehostajana. Jostain muistan lukeneeni että se saattaisi tehostaa hermosolun solukalvon toimintaa ja se kuulostaa sikäli loogiselta, että solukalvo on koostunut suurimmaksi osaksi rasvoista.
Tuo tulehduksen ja masennuksen yhteys ei tule kai juurikaan esiin muiden kuin Horrobinin kirjoituksissa. En laittaisi montaa ropoa senään puolesta likoon. Siis niin että se selittäisi hoidon tehoa.Mutta nämähän ovat hyvin alustavia tuloksia ja sellaisina niitä täytyy pitää.
Int J Neuropsychopharmacol. 2004 Jun;:1-9. Ethyl-eicosapentaenoate and dexamethasone resistance in therapy-refractory depression. Murck H, Song C, Horrobin DF, Uhr M.
Preliminary evidence shows that ethyl-eicosapentaenoate (E-EPA) has a marked clinical effect when used as an adjunct in therapy-refractory depression. EPA belongs to the class of polyunsaturated omega-3 fatty acids. The mechanism of its action in depression is not fully understood. There are two related fields where the pathophysiology of refractory depression meets the effect of EPA. First, a general immunosuppressive effect of EPA meets a general immunoactivation in severe depression, especially an increase in CD4CD8 ratio, neutrophilia, and an increase in interleukins (IL)-6 and IL-12 and of prostaglandin E2 (PGE2). Secondly, a resistance to dexamethasone (Dex) suppression of the HPA axis meets the effects of EPA on multidrug resistance reversing and HPA axis suppression. The effects of EPA on the immune system, the HPA axis, and multidrug resistance are connected through the action of a transport protein called p-glycoprotein (p-gp). Physiological and synthetic steroids such as cortisol and Dex are substrates of p-gp, and so Dex resistance in depression may be related to dysfunction of this protein. In addition, expression of p-gp is induced by PGE2, and EPA inhibits the synthesis of PGE2. The reversal of drug resistance by EPA may be mediated via this immunological mechanism and lead to its antidepressive efficacy. In addition, antidepressants such as amitriptyline, which have special efficacy in severe depression, decrease p-gp function. EPA may, furthermore, enhance the action of antidepressants, like many SSRIs that are p-gp substrates, which are actively transported out of the intracerebral space at the level of the bloodbrain barrier.
Kerropas meille, miksi haluat jakaa tietoa pelkästään masennus- ja psykoosilääkkeiden haitoista? Mikä logiikka siinä on? Sekö että silloin ihmiset lopettavat näiden lääkkeiden käytön ja siirtyvät sinun valmisteisiisiko?
Masennuslääkityksestä saa hyötyä noin 90% vakavaa masennusta sairastavista. Kunhan jaksetaan hakea juuri se lääke joka potilaalle sopii ja häntä auttaa.
Masennuslääkeiden aiheuttamaa itsetuhoisuuden lisääntymistä on kuvattu varsin harvoin enkä muista törmänneeni siihen omilla potilaillani koskaan. Sen sijaan on syytä muistuttaa kuuluisasta ruotsalaisesta tutkimuksesta, jonka aikana masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi selvästi ja itsemurhat vähenivät sillä alueella puoleen.
Siis ainahan julkisuus (oli se sitten hyvää tai pahaa) on tuottoisaa. Haluatko olla lääketieteen Matti Nykänen?
"Miksei suomalaisille saisi kertoa uusista, eri maiden psykiatrisissa sairaaloissa tehdyistä ravitsemushoitoa koskevista tutkimuksista – jotka sitä paitsi tukevat toisiaan ja puhuvat sen puolesta, että ravitsemushoidosta voi olla hyötyä.
Kun tällä hetkellä elintarvikelaitos vaatii KAKSI (2) toisistaan riippumatonta tutkimusta jotka tukevat jonkin luontaistuotteen hyödyllisyyttä, voidakseen antaa tuotteelle nimen "terveysvaikutteinen elintarvike", miksi et lähetä näitä tutkimuksia sinne? Tällä hetkellä käsittääkseni xylitolilla ja kasvistanolilevitteellä on tällainen status, jos EPA on noin helppo nakki, niin missä viipyy elintarvikealan tunnustus?
Lainaan Seppo Heiskasta: "Neuvosto on pitänyt hyvin tiukkaa linjaa siltä osin että ennen kuin voidaan osoittaa, tai ennen kuin voidaan lausua, että elintarvikkeella on, yksittäisellä elintarvikkeella selkeä terveysvaikutus niin tarvitaan kaksi toisistaan riippumatonta tutkimustulosta, jossa tää vaikutus on osoitettu, ja nyt tällä hetkellä selkeästi kahdelle tuotteelle on tämän tyyppinen myönteinen arviointi annettu." (MOT 22.4.02)
Miksi kaikki nämä kvasitieteelliset tutkimukset jonnekkin maallikoiden nettipalstoille?
"Tosiasia kuitenkin on että sivuni kiinnostavat ihmisiä, niillä on tänä vuonna ollut jo n 325 000 vierailua. Sekös Hopa ja "psykitria" tässä rassaakin? Mitä enemmän te sivuja moititte ja minua mollaatte, sitä enemmän niitä luetaan."
Minä olen käynyt niillä linkkien perässä varmaan sata kertaa.. :-)
Eikä tuo kävijälaskurin numero nyt niin iso ole, omat sivuni raksuttavat 1200:aa. Ne ovat olleet pystyssä muutaman viikon, ja ovat harvinaisen tylsät sivut.
Kaikki eivät todellakaan saa apua psyykenlääkkeistä mielenterveysongelmissa. Tästä omia ja muiden kokemuksia.
Olen yli 7 v. ollut hoidon piirissä. Lääkkeitä minulle on alettu syöttämään ensimmäisen vuoden aikana. Tuona 7 v:n aikana mikään lääke ei ole minua auttanut. Lisäksi minulla on kokemusta siitä, että masennuslääkkeet voivat lisätä itsemurhariskiä. Cipramilia syödessäni yritin itsemurhaa.
Aluksi voi vaikuttaa siltä, että lääkkeet auttavat/tehoavat. Mutta, mitä kauemmin niitä syö (ainakin omalla kohdallani), sitä vähemmän ne auttavat. Sitten joudutaan nostamaan annostusta, mikä ainakin järjellä ajatellen lisää riskiä riippuvuuteen.
Kuinka kauan te, jotka kehuttu lääkkeitä, olette syöneet niitä? Jos kysymys on muutamasta kuukaudesta tai vuodesta, ymmärrän, että silloin vielä tuntee lääkkeen positiivisen vaikutuksen. Mutta, entä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Oletteko tulleet ajatelleeksi, että ehkä sitten niiden syöminen ei tunnukaan niin hyvältä asialta? Esim. annostusten nostaminen ja riippuvuus.
Sanoisin, että psyykenlääkkeiden syönnin aloittamista ei useinkaan ajatella tarpeeksi pitkälle. Monet syövät niitä lopun ikäänsä tai vuosikaudet. Kun näen sellaisia ihmisiä, mietin, että ovatkohan ne lääkkeet kuitenkaan hyväksi. Ne ihmiset näyttävät aika kurjilta ja säälittäviltä.
Minä taas tahtoisin tietää, että kuinka moni sinun valmisteitasi käyttävistä ei saa niistä minkäänlaista apua? Ethän sinä voisi sellaista kertoa, koska se tekisi hallaa bisneksellesi. Ja sehän ei tietenkään sopisi. Parempi siis jatkaa lääkkeitten mustamaalaamista. Itse olin itsemurhavaarassa ennenkuin aloin lääkettä syömään. Kuinkas moninkertaiseksi se itsemurhariski kasvaakaan lääkkeiden aloittamisen myötä? Harmillista varmaan sinulle, että olen vielä hengissä. Olisit saanut minusta loistavan esimerkin masennuslääkkeiden ikävistä vaikutuksista.
Ja tosiaan.. Kyllä siellä sivuilla käy monia (ja monenlaisia) ihmisiä. Olenhan itsekin siellä käynyt. Minä en päätä siitä, kuka sivuillasi käy. Minua vaan rassaa se vääristynyt informaatio jota sivuillasi jaetaan.
"Miksi psykiatri ja Fanny siis suuntaavat negatiiviset tunteensa hyökkäävät sitä ajatusta vastaan, että suomalaisetkin voisivat hyötyä tästä uudenlaisesta omega-3:sta? Kyllähän hekin voivat alkaa sitä markkinoida Suomessa, jos he uskovat, että sillä rikastuu."
Psykiatri ilmeisesti vastustaa sinun häikälemätöntä Epan rinnastustasi masennuslääkkeisiin, silloin kun et puhu 'täydentävästä hoidosta' vaan suu vaahdossa jankutat Epan olevan ratkaisu kaikkeen.
Minä olen kiinnostunut sinun markkinointitavoistasi, ja hyvänä kakkosena myös tästä kliinisestä tutkimuksesta.
Kerropa minulle, mistä tunnistaa ihmisen, joka on syönyt lääkkeitä vuosikaudet?
Itselleni on lääkkeet määrätty vuodeksi eteenpäin. Kahdeksan kuukauden ajan olen lääkkeitä syönyt ja annostus on pysynyt koko sen ajan samana. Minä tiedän, että joudun tulevaisuudessa taistelemaan masennusta vastaan. Nykyään vain kynnys hakea apua on laskenut huomattavasti.
Riippuvuutta en koe vakavana asiana. Moni ihminen on riippuvainen lääkkeistään jopa henkensä kaupalla (esim. sydänlääkkeet) Miksi se olisi masennuslääkkeiden kohdalla yhtään sen pahempi asia? Minä tahdon tuntea oloni terveeksi. Mikä ihme siinä on, että se pitää kieltää minulta?
Jospa muutkin hakevat sieltä virheitä?
Virheiden löytäminen on muutenkin hyvin helppoa.
Katsoin sivua jossa aiheena oli EPA ja maanisdepressiivisyys. Tolonen viittaa tuloksiin joiden mukaan EPA voisi yksinäänkin auttaa. Tuore katsaus väittää jotain aivan muuta:
Treating bipolar disorder
EPA and DHA have been studied in bipolar disorder (Table 2) because their actions in modulating signal transduction pathways resemble those of lithium and valproate. Biochemical studies also have shown decreased AA and DHA in erythrocyte membranes of manic patients compared with controls.
Stoll et al. Thirty patients receiving usual treatment for bipolar disorder were randomly assigned to adjunctive omega-3 fatty acids (6.2 grams/d of EPA plus 3.4 grams/d of DHA) or placebo for 4 months. Results were promising; patients receiving the omega-3 fatty acids remained in remission significantly longer than the placebo group.
Keck et al. On the other hand, two more-recent studies were disappointing. Both were 4-month, randomized, controlled trials in which patients received adjunctive EPA, 6 grams/d, or placebo. One study enrolled 59 patients with acute bipolar depression; the other enrolled 62 patients with rapid-cycling bipolar disorder. EPA was well-tolerated, but both studies found little difference in effectiveness between EPA and placebo.
Analysis. Further studies are needed to determine omega-3 fatty acids’ usefulness in treating bipolar illness.
http://www.currentpsychiatry.com/2004_01/0104_omega-3_fatty_acids.asp
Luontaisterveys-lehti tuskin julkaisisi muunlaista arviota kassatuloja lisäävästä kirjasta. Taidat pitää meitä tyhminä?
Kyllähän sen sitten täytyy olla tulessa palamaton totuus jos se ihan ilmaisjakelulehteen päätyy.
Aplodit Matille. Kai lisäät tämän curriculumiin?
Halusin kirjoittaa omista näkemyksistäni ja kokemuksistani.
No, riippuu tietenkin lääkkeistä. Eli mitä lääkettä ihminen saa ja kuinka paljon. En siis yleistä ja väitä, että aina näin olisi, mutta sanottakoon esimerkiksi sumeinen katse ja hitaammat ja kömpelömmät liikkeet. MUTTA, sanoin tämän vain esimerkiksi. Yleensä tällöin syödään useampia lääkkeitä kuten neuroleptinejä, eikä pelkkiä masennuslääkkeitä. Minulla on tuttuja, jotka käyttävät psyykenlääkkeitä, joten tiedän kyllä.
Puhun yleisesti psyykenlääkkeistä ja siitä, että hyvä tarkoitus ei välttämättä toteudu ainakaan vuosien käytöllä. Ei kuulostanut hyvältä, kun eräs kaverini lopetti töissä käymisen parin viikon jälkeen liiallisen hitauden, kömpelyyden ja muistikatkosten takia. Myös se, että esim. psykoosilääkkeet aiheuttavat voimakasta väsymystä siten, että potilas ei jaksa muuta kuin maata, kuulostaa pahalta. Yleensä masennuslääkkeiden lisäksi määrätään neuroleptinejä, jolloin edellä mainittuja ongelmia voi esiintyä.
Kritiikkini psyykenlääkkeitä kohtaan johtuu siitä, kun ne eivät poista itse ongelmia. Uskon psyykenongelmissa ja sairauksissa olevan paljon psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, joihin lääkkeet eivät paljoakaan auta. Psyykenongelmat ovat paljon mutkikkaampia kuin somaattiset sairaudet. Ei niitä voi oikein verrata keskenään. Somaattisissa sairauksissa lääkitys voi olla ainoa hoitomuoto, mutta psyykenogelmissa ei välttämättä, kun lääkityskään ei aina ole välttämätöntä.
Minä en ainakaan kiellä oikeuttasi terveyteen ja psyykenlääkkeiden käyttämiseen. Tarkoitus on vain keskustella ja tuoda mielipiteitä esille. Halusin tuoda kokemuksiani esille, koska tunnen niiden olevan tärkeitä ja hyödyllisiä.
"Kritiikkini psyykenlääkkeitä kohtaan johtuu siitä, kun ne eivät poista itse ongelmia. Uskon psyykenongelmissa ja sairauksissa olevan paljon psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, joihin lääkkeet eivät paljoakaan auta."
Totta, mutta jos ajatellaan masennusta tai persoonallisuushäiriöitä, niin jotenkin on tultava toimeen koska terapiaan ei aina pääse aukomaan näitä mainitsemiasi psykologisia ja sosiaalisia ongelmia.
Muistaakseni yksityisyrittäjä Tolonen kuittasi taannoin psykoterapian näin:
""Kielipelissä lisäravinteelta vaaditaan aina 100 %:n hoitovastetta, mutta psyykenlääke saa tuottaa toivotun tuloksen vain 50 %:ssa sitä käyttävistä. Puhumattakaan psykoterapiasta, jolta puuttuu kokonaan tieteellinen pohja."
Eli kun lääkkeitä ei kannata syödä ja psykoterapiakaan ei ole kunnon tiedettä, niin..
Vaikka olen monesta asiasta Tolosen kanssa samaa mieltä, en kuitenkaan kaikesta. Eihän kaikesta voi olla samaa mieltä.
Tarkoitukseni onkin ottaa kantaa keskustelussa lähinnä psyykenlääkkeisiin ja vaihtoehtoisesti tarjottaviin/suositeltaviin lisäravinteisiin.
En myöskään antaisi mielettömän suurta painoarvoa fysiologiselle puolelle mielenhäiriöiden aiheuttajina, koska uskon psykologisen ja sosiaalisen puolen olevan vieläkin suurempi ja merkittävämpi.
Tietenkään en kiellä fysiologisen puolen osuutta mielenterveysongelmien/sairauksien synnyssä, mutta uskon sen olevan melko pieni.
Samaa vastausta on käytetty ennenkin.
Vastausta on käytetty osuvasti ennenkin, esim:
http://www.funet.fi/pub/doc/religion/christian/Bible/html/finnish/1933,38/Matt.26.html
Puuttumatta mitenkään viestisi sisältöön tällä kertaa; otsikkosi viittaavat sinun pitävän itseäsi todella korkeassa arvossa.
Näinhän tietysti on hyvä olla, mutta viitsisitkö lukea psykiatrin (tai minun; ai niin mutta minullehan sinä et vastaa koska olen epäpätevä. Ihme näkökanta antiduodecimiläiseltä muuten)
esittämiä kysymyksiä ja *VASTATA* niihin asiallisesti.
Tolosen tapa "keskustella" on se että hän ei vastaa mihinkään vaan postaa palstan täyteen viittauksia omiin kirjoituksiinsa.
Voisi olla hyväkin tuoda omia käsityksiä esiin mutta ne ovat kaikki luettavissa hänen sivuiltaan. Ja kun niitä lukee, niistä löytyy melkein joka riviltä virheitä.
Tolonen siis vastaa postaamalla omia kirjoituksia, jotka ovat täynnä virheitä ja tehty kääntämällä suoraan kökköenglannilla abstrakteja medlinestä. Ihme ettei keskustelua synny. Ilmeisesti Tolosen ongelma on se että hänen tietämyksensä psykiatriasta ei ole sen syvempi että hän voisi keskustella siitä muuten kuin kirjoituksiaan toistamalla.
Heh heh, tällä otsikolla Tolosella on siihen oikeus... :-)
Jos nimesi on Fanny Havela niinkuin tämä Tohtori Tolonen väittää, löysin googlaamalla kotisivusi täältä:http://www.angelfire.com/linux/havela. Olet todella kaunis. En ole kodkaan nähnyt nuin kaunista naista.
Tämä tekee minusta surullisen. Elämä on niin epäoikeudenmukaista.
Olen "psykiatrin" haastamana "postannut" ylle tiedelehdissä julkaistuja tapauksia ja tutkimuksia, joiden perusteella E-EPA on parantanut lääkeresistenttejä psykiatrisia potilaita. Olen pyytänyt "psykiatria" kommentoimaan näitä julkaisuja, mutta hän ei vastaa. Miksei hän vastaa?
"Psykiatrin" tapa "keskustella" on postata yleisille keskustelyupalstoille henkilöön kohdistuvia herjoja ja välttää vastaamasta omaan huutoonsa. Psykiatri viittaa kintaalla Suomen Lääkäriliiton ettisille ohjeille siitä, kuinka lääkäreiden erimielisyydet tulisi hoitaa (ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä ja keskustelemalla asiat selviksi – ei postaamalla kollegan henkilöön kohdistuvia solvauksia yleisille keskustelupalstoille). "Psykiatri" kieltäytyy paljastamasta henkilöllisyytään. Siispä minä teen sen: Hän on käsitykseni mukaan tamperelainen yksityispsykiatri Sami Anttila, jonka aikaisemmat nettihyökkäykset muilla chat-palstoilla minua kohtaan ovat yksi yhteen "psykiatrin" kanssa. Toivotan Anttilalle onnea ja menestystä!
Lääkkeiltä vaaditaan sivuvaikutusten vuoksi tiukat turvallisuustutkimukset. Markkinoille päästetyn lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta voi olla satoja tuhansia sivuja tutkimustietoa. Niin sanotun annos-vaste –suhteen pitää olla tarkkaan tiedossa. Suurin osa lääketutkimuksista osoittautuu harhapoluiksi.
Elintarviketeollisuus sen sijaan innostuu helposti vähästäkin tutkimusnäytöstä ja korostaa, että elintarvikkeet ovat turvallisia, ainakin turvallisempia kuin lääkkeet.
Sinun luontaistuotteesi jakautuvat jälkimmäiseen kategoriaan, ja muutama tutkimus jossa kehotetaan tutkimaan lisää ei vielä sanottavasti lisää uskottavuutta. Miksi et ole lähettänyt näitä tutkimuksiasi elintarvikevirastoon?
Sen sijaan kun me, sinä ja minä, Matti, opiskelija ja eläkeläinen, voimme vapaasti viettää aikaamme lukien keskustelupalstoja, saattaa psykiatri (jonka edelleen vahvasti epäilen olevan isäni) joutua raatamaan leipänsä eteen.
Kenties meidänkin olisi syytä olla aika sopia treffit ettemme kuormittaisi tätä palstaa turhan takia. ;-)
Miksei Tolosen oppia oteta käytäntöön, kun tulokset ovat niin hyviä? Onkohan tässä kaiken takana isojen lääketehtaiden pelko, että ravitsemusainehoito todellakin auttaa ja lopulta syrjäyttää lääkehoidon psykiatriassa.
Toisaalta täytyy kyllä sanoa, että ruoka on pöpilässä ollut hyvää ja monipuolista. Kotona ollessa vitamiinien saanti jää vähäisemmäksi. Ehkä olisi syytä ostaa Tolosen nappeja tai kalanmaksaöljyä.
En ymmärrä mitä haette takaa keskusteluissanne. Kuitenkin totean , että luontaistuotteissakin on useita tuotteita, joita on otettu jälkeenpäin apteekkimyyntiin ja muutettu reseptivalmisteiksi. Kyllähän niillä jotakin hyödyllisiä vaikutuksia silloin on täytynyt olla. Ymmärrrän toki, että psykiatri taitaa kuulua koulukuntaan, jossa ei haluta hyväksyä tosiasiaa, että tietyillä luontaistuotteilla on farmaseuttisia vaikutuksia. Toki Tolosen tiedot perustuvat pitkälti muiden tutkimuksiin ja kääntäminenkään ei aina ole ihan "helppo". Itse tunnen kuitenkin useampia lapsia , jotka ovat hyötyneet e-epasta (ylivikkaat ja ihoongelmaiset). Olisi muuten kiva tietää onko suomessa skitsofreenikoita tms , jotka olisivat selkeästi hyötyneet luontaistuotteista.
siitä todistaa jo sekin että nyt vuosien kuluttua tästä keskustelusta, mainitsemasi psykiatri näyttää kotisivuillaan mainitsevan että kalaöljystä saattaa olla apua mielenterveyshäiriöiden hoidossa (vedin tän ulkomuistista enkä ole syönyt tänään kalaöljyä eli saatan muistaa väärin, heh). muutenkin tuo psykiatrin juupas eipäs tyyppinen kinastelu oli ärsyttävää luettavaa: etsitään pilkkuvirheitä tolosen suomennetusta tekstistä ja hypitään tasajalkaa kotona ja sitten kirjotetaan nettivastaus kädet hikoillen; totuus lienee että suurin osa psykiatreista ja psykologeista on itse ns. hoidon tarpeessa.
Olen mielenkiinnolla seurannut keskusteluanne E-EPASTA. Mielestäni kaikkein tärkeintä on, että jos ihminen kokee saavansa apua kyseisestä valmisteessta se onni hänelle suotakoon.
E-pillerien (Diane Nova ja Meliane) lopettamisen jälkeen (25 v) puolen vuoden kuluttua minulle tuli tulehduspesäkkeistä aknea. Aloin syömään E-EPAA ja nykyään syön sinkkiä monivitamiinin lisäksi. Olen todennut E-EPAn että sinkin vaikuttavan, jos jätän jommankumman pois, niin akne pahenee. Syön E-EPAa väh. 3 kapselia päivässä ja sinkkiä väh. 45 mikrog pvässä. E-EPAn kautta myös lievät tylsistymis- ja masennuskohtaukset jäivät. Turha haukkua lääkäreitä, jotka tutkivat ravintoaineiden tarvetta ihmisten terveyteen. Itse olen erityisesti tohtori Toloselle tästä asiasta kiitollinen!!! Näin minun ei tarvinnut turvautua monen kuukauden antibioottikuureihin tai isotretinoiinia hoitoon, jotka olisivat sekoittaneet elimistöäni lisää. Arvioisin aknenkin olevan jonkinlainen hälytyssignaali elimistössä, että jokin ei ole hyvin. Olen nyt 27 v ja akneni ei siis ole mikään teini-iän akne. Nyt vielä jos selvitettäisiin, että mitä ravintoainetta vielä puuttuu, koska tiettyyn aikaan kuukaudesta tulee vielä hieman näppyjä. Pahin on kuitenkin ohi.
Mielenkiintoista keskustelua, mutta tässä yksi lisäkymys:
Olen lueskellut EPA- ja DHA -rasvahapoista Internetistä. Lukemieni tutkimusten mukaan DHA aiheuttaa (ainakin tiettyinä pitoisuuksina) pahan kolesterolitason nousua ja lisäksi jossain tutkimuksessa sen terveyttä edistävät vaikutukset olivat samat kuin plasebolla eli ei mitään. Onko DHA-rasvahappoa sisältävät ravintolisät siis terveydelle haitaksi (useimmat kalaöljyt sisältävät DHA:ta)? Elimistöhän muuntaa (luettua tietoa jälleen) EPA -> DHA, joten tarvitaanko sitä enää kapseleiden kautta nauttia?
repesin naurusta luettuani tän keskustelun! XD
hehhahhhhheeiiheeh..aah. Mutta nuo e-epa kapselit ovat ainakin äitiäni piristäneet selvästi. :) Joten uskon DR. Tolosta mieluummin...