VALOKUVIA 50 - 60 - 70 -luvun suonenjokelaisten nuorten elämästä

Se, joka haluaa, että kuvat ovat näkyvissä jossain muuallakin kuin kotialbumissa. Ajatus Suonenjoki-kuvakirjasta on todella hyvä.

60-lvun puoliväli oli melkoista kuhinaa, siis minulle joka olin iältäni vajaa parikymppinen. Eipä silloin juolahtanut mieleen alkaa valokuvata paikalliselämää koska se ei kuulunut "ajan kuvaan". Nykyäänhän jokaisella on aina mukanaan kännykkä jolla saa kuvia joiden laatu hakkaa 50-60-luvun kameroiden kuvalaadun. Kai joku muistaa sen Felica kaulassaan hiippailleen kundin joka kertoi uskomattomia juttuja Piipposen kuppilassa niille jotka jaksoivat kuunnella. Käsittääkseni hän on/olisi? nyt noin 65...67 vuotias. En usko että hänen kamerassaan oli filmiä. Tuo kaulassa roikkuva Feica ilmeiseti riitti antamaan vaikutelman kyläh... eikun originellista.
Useimmat kamerat olivat 6x6-kokoa eli niin isoja ettei niitä kehdannut kantaa mukanaan. No olihan toki niitä "kinofilmikameroitakin", mutta niiden kulta-aika tuli vasta 60-luvun lopulla. Nyt minulla on niitä noin 50 kipaletta kun jouduin elöämössäni työhön jossa kuvasin päivittäin tylsiä asioita. On muutama kuuskutonenkin. Kuvaaminen oli hidasta, ja varsinkin pimiössä negojen ja kopoiden kanssa läträäminen. Eevan Saluunassa tai Melsan baarissa kameran kanssa heilunut tyyppi olisi saanut välittömästi kahelin maineen.
Luulen että kuvia 50-70-luvuilta löytyy runsaastikin urheilukisoista ja paikkakunnan muista pikkutapahtumista.

Avaa, Veli-Matti, blogi ja jatka keskustelua. Anonyyminä tuskin saat merkittävästi apua. Minäkin ostan sen kirjan kun saat sen valmiiksi.

Minä ainakin ostan ihan kirjana, jos vaan joku sellaisen kerää ja tekee - en mitään kasvotonta nettikuvastoa, kiitos. Kirjan voin toki sitten nettikaupasta ostaa.

Älä höpise! Kirjat palaavat, näet sen vielä. Jossain hiton pilvikasnsiossa olevat digitaaliset kuvakansiot ovat tunteettomia ja kylmiä bittikasoja joilla ei ole samanlaista arvoa kuin paperille painetulla kirjalla jota selaillaan tunteella ja lämmöllä.
Arvelen, että olet syntynyt 60-luvulla. Ei nettikoneen välttävä näpellystaito riitä korvaamaan jalompia taitoja, kuten kirjojen selaamita, lukemista ja ymmätämistä.
Toki pitää paikkansa, että maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan jälkeen tullut, suomalaisälykköjenkin ennustama tietoyhteiskunta on mullistanut monet asiat, mutta tulemme näkemään, että vielä painettu paperi kirjan muodossa tulee saamaan paremman arvostuksen kuin nyt.
Kotrastin saa näihin asioihin kun on elänyt noin 70 vuotta tai enemmän, jolloin on välttämättä joutunut näkemään ja kokemaan ajan jolloin Savon Sanomia luettiin oljylämpun valossa, TV:stä, jonka ohjelmat alkoivat näkyä 60-luvun alussa näkyi vain 1 kanava. Kirjojen aika ei todellakaan ole ohi!

Ukkeli joka muistaa kirjoitti:

Älä höpise! Kirjat palaavat, näet sen vielä. Jossain hiton pilvikasnsiossa olevat digitaaliset kuvakansiot ovat tunteettomia ja kylmiä bittikasoja joilla ei ole samanlaista arvoa kuin paperille painetulla kirjalla jota selaillaan tunteella ja lämmöllä.
Arvelen, että olet syntynyt 60-luvulla. Ei nettikoneen välttävä näpellystaito riitä korvaamaan jalompia taitoja, kuten kirjojen selaamita, lukemista ja ymmätämistä.
Toki pitää paikkansa, että maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan jälkeen tullut, suomalaisälykköjenkin ennustama tietoyhteiskunta on mullistanut monet asiat, mutta tulemme näkemään, että vielä painettu paperi kirjan muodossa tulee saamaan paremman arvostuksen kuin nyt.
Kotrastin saa näihin asioihin kun on elänyt noin 70 vuotta tai enemmän, jolloin on välttämättä joutunut näkemään ja kokemaan ajan jolloin Savon Sanomia luettiin oljylämpun valossa, TV:stä, jonka ohjelmat alkoivat näkyä 60-luvun alussa näkyi vain 1 kanava. Kirjojen aika ei todellakaan ole ohi!

Lue lisää

Pahoittelen noita kirjoitusvirheitäni, olen käynyt vain kansakoulun ja näkökin alkaa reistata..

Ukkeli joka muistaa kirjoitti:

Älä höpise! Kirjat palaavat, näet sen vielä. Jossain hiton pilvikasnsiossa olevat digitaaliset kuvakansiot ovat tunteettomia ja kylmiä bittikasoja joilla ei ole samanlaista arvoa kuin paperille painetulla kirjalla jota selaillaan tunteella ja lämmöllä.
Arvelen, että olet syntynyt 60-luvulla. Ei nettikoneen välttävä näpellystaito riitä korvaamaan jalompia taitoja, kuten kirjojen selaamita, lukemista ja ymmätämistä.
Toki pitää paikkansa, että maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan jälkeen tullut, suomalaisälykköjenkin ennustama tietoyhteiskunta on mullistanut monet asiat, mutta tulemme näkemään, että vielä painettu paperi kirjan muodossa tulee saamaan paremman arvostuksen kuin nyt.
Kotrastin saa näihin asioihin kun on elänyt noin 70 vuotta tai enemmän, jolloin on välttämättä joutunut näkemään ja kokemaan ajan jolloin Savon Sanomia luettiin oljylämpun valossa, TV:stä, jonka ohjelmat alkoivat näkyä 60-luvun alussa näkyi vain 1 kanava. Kirjojen aika ei todellakaan ole ohi!

Lue lisää

et tainnut oikein tajuta.... tai sitten olet todellakin niin "vanha", ettet osaa teettää oikeita valokuvia kuvatiedostosta netin kautta, omaan valokuva albumiin.( sellaiseen jossa on kannet ja silkkipaperi välissä)

Ukkeli joka muistaa kirjoitti:

Älä höpise! Kirjat palaavat, näet sen vielä. Jossain hiton pilvikasnsiossa olevat digitaaliset kuvakansiot ovat tunteettomia ja kylmiä bittikasoja joilla ei ole samanlaista arvoa kuin paperille painetulla kirjalla jota selaillaan tunteella ja lämmöllä.
Arvelen, että olet syntynyt 60-luvulla. Ei nettikoneen välttävä näpellystaito riitä korvaamaan jalompia taitoja, kuten kirjojen selaamita, lukemista ja ymmätämistä.
Toki pitää paikkansa, että maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan jälkeen tullut, suomalaisälykköjenkin ennustama tietoyhteiskunta on mullistanut monet asiat, mutta tulemme näkemään, että vielä painettu paperi kirjan muodossa tulee saamaan paremman arvostuksen kuin nyt.
Kotrastin saa näihin asioihin kun on elänyt noin 70 vuotta tai enemmän, jolloin on välttämättä joutunut näkemään ja kokemaan ajan jolloin Savon Sanomia luettiin oljylämpun valossa, TV:stä, jonka ohjelmat alkoivat näkyä 60-luvun alussa näkyi vain 1 kanava. Kirjojen aika ei todellakaan ole ohi!

Lue lisää

Toivottavasti näemme kirjojen palaamisen . Ohyvä että äänikirjoja on niille jotka tarvitsevat, mutta jotka näemme ei lukemista korvaa mikään.Vaikka tiedän ettei kirjojani kukaan koskaan tule säilyttämään ostan kumminkin

ei ole ilmaantunut kuvia pihlajakadulta .missä oli suonenjoen kansakoulun ainut poikaluokka.ope oli kalevi pakkasvirta

:).... heh heh

Kukahan vanha pieru, boomeri, tai mikähän se 40-luvulla syntynyt onkaan nykyään kutsumanimeltään, kirjoittaisi nuoruudentuoksuisen romaanin 60-luvun s-jokelaiselämästä?
Aiheet ovat tuttuja pikkukyässä, jossa nuoria oli moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
Monien muistoissa on ikäviäkin juttuja Suonenjoelta, itse muistan yhden tapauksen, jossa nyrkkijunkkarina tunnettu poika aloitti konnan uran kollipoikana, kehittyi nuorena ja jatkoi nuorena aikuisena, surmasi vanhan sekatavarakauppiaan, lusi taas, ja kuoli myöhemmin normaalin kuoleman eli huumausaineiden yliannostukseen.

Vanhoja aikoja muistellessa mieleeni tulee joskus myös noita surullisia asioita, eikä pelkästään muistoja kuumista kesäilloista Vasaman majalla, tai illan istumisia Menthol Meilin tuoksuisessa Eevan saluunassa, jossa jukeboxia huijattiin purukumilla yhteen liimatuilla pikkukolikoilla. Kunpa noista tapahtumista olisi muistikuvien vahvistuksena myös valokuvia.

Tuohon aikaan valokuvausta harrastettiin, joka näkyi harrastalla mukana roikkuvasta kamerasta. Harrastaja saattoi ottaaa useita kymmeniä kuvia vuodessa. Nykyään kännykällään tuhansia kuvia vuodessa näpsijä ottaa selfieitäkin todennäköisesti satoja, koska oman naaman kuva on kaiketi ihanin.

60-luvulla Suonenjoella liikkui, esiintyi, originelli, outoja juttuja halukkaille kuulijoille höpisevä nuorimies, jolla lähes aina oli tyhjä Felica-merkkinen kamera mukanaan. En usko hänen koskaan otteneen sillä kuvia.
Kpidenkin mielestä hänen henkinen tasonsa oli suunnilleen samaa luokkaa kuin junia "lähettäneellä", salkku kainalossa tallustelleella Votella.

Onkohan ketjun aloittaja vielä hyvässä hapessa? Ja jos olet, niin kerro kuinka kuvakokoelman tilanne etenee?
Meillä 40-luvulla syntyneillä alkaa olla valomerkki lähellä, joten pidä kiirettä.

50- luvulla olin varsin nuori, kylillä kävin satunnaisesti, lähinnä kouluhammaslääkäri Laina K:nkiusattavana ja kunnanlääkäri Sakari H:n tutkimuksissa ja hoidoissa. 60-luku oli tärkeä: Aloitin työelämässä Suonenjoen" keskustassa", kävin intin etelämmässä, ja siellä opiskelunsa jo päättäneiltä varusmieskavereitani saamieni neuvojen perusteella päätin, etten jää roikkumaan Suonenjoelle ja kyttäämään "mitä tulevaisuus tuo tullessaan" , ja lähdin junalla, opiskelin, sain työpaikan jossa olin eläkeikään saakka.

Syntymäkunnastaan useimmilla on hyviä muistoja enemmän kuin huonoja, niin minullakin.