Kummastelen todella Lindorffin toimintaa. Viivästyskorot toki kuuluvat maksamattomasta velasta, mutta niistä ei jousteta tippaakaan Lindorffin ollessa perintätoimistona asiassa.
Tavallinen tarina, ylivelkaantuminen, yritin ensin maksaa erilaisilla maksuohjelmilla joka puolelle. Lopulta osa veloista ajautui ulosottoon ja palkan ulosmittauksen jälkeen käteen jäävä osuus ei riittänyt kaikkiin jäljellä oleviin velkoihin. Pankkilainat maksoin ja pienempiä velkoja, loput laskin ulosottoon.
4 vuotta makselin velkoja ulosoton kautta, kunnes pystyin hakemaan Takuu-säätiön takausta kaikille veloilleni. Velkaa oli muutama tuhat euroa yli sallitun 34 000 euron ja siispä velkaneuvojan kanssa laitoimme velkojille sovittelun viivästyskoron alentamisesta, jotta Takuu-säätiön hyväksymä raja alittuisi. Mutta mutta...kaikilta muilta perintätoimistoilta,mm Intrum Justitia, Ok-perintä yms, tuli myönteinen vastaus ehdotukseemme, mutta Lindorff ilmoitti lyhyesti, etteivät rupea alentamaan viivästyskorkoja sentilläkään.
Nyt tilanne on edennyt siihen, että olen saanut virallisen velkajärjestelyn aloituspäätöksen ja velkojat saavat maksuohjelman mukaan todella murto-osan veloista takaisin.
En ymmärrä tätä! Miksi Lindorff kieltäytyy viivästyskoron alentamisesta, vaikka olisin voinut maksaa Takuu-säätiön takauksen avulla lainan pääoman ja huomattavan osan viivästyskoroista ja kuluista takaisin? Ehdotettu viivästyskoron alentaminen olisi Lindorffin velan osalta ollut n. 350 euroa.
Onko tämä nyt velkojan etu, etteivät saa velkajärjestelyssä kuin murto-osan saamisistaan takaisin, kun järjestelyluoton avulla pääomat ja korot kulut olisivat kuitattu järjestelylainalla heti pois?
Tavallinen tarina, ylivelkaantuminen, yritin ensin maksaa erilaisilla maksuohjelmilla joka puolelle. Lopulta osa veloista ajautui ulosottoon ja palkan ulosmittauksen jälkeen käteen jäävä osuus ei riittänyt kaikkiin jäljellä oleviin velkoihin. Pankkilainat maksoin ja pienempiä velkoja, loput laskin ulosottoon.
4 vuotta makselin velkoja ulosoton kautta, kunnes pystyin hakemaan Takuu-säätiön takausta kaikille veloilleni. Velkaa oli muutama tuhat euroa yli sallitun 34 000 euron ja siispä velkaneuvojan kanssa laitoimme velkojille sovittelun viivästyskoron alentamisesta, jotta Takuu-säätiön hyväksymä raja alittuisi. Mutta mutta...kaikilta muilta perintätoimistoilta,mm Intrum Justitia, Ok-perintä yms, tuli myönteinen vastaus ehdotukseemme, mutta Lindorff ilmoitti lyhyesti, etteivät rupea alentamaan viivästyskorkoja sentilläkään.
Nyt tilanne on edennyt siihen, että olen saanut virallisen velkajärjestelyn aloituspäätöksen ja velkojat saavat maksuohjelman mukaan todella murto-osan veloista takaisin.
En ymmärrä tätä! Miksi Lindorff kieltäytyy viivästyskoron alentamisesta, vaikka olisin voinut maksaa Takuu-säätiön takauksen avulla lainan pääoman ja huomattavan osan viivästyskoroista ja kuluista takaisin? Ehdotettu viivästyskoron alentaminen olisi Lindorffin velan osalta ollut n. 350 euroa.
Onko tämä nyt velkojan etu, etteivät saa velkajärjestelyssä kuin murto-osan saamisistaan takaisin, kun järjestelyluoton avulla pääomat ja korot kulut olisivat kuitattu järjestelylainalla heti pois?
Vastaukset 4
Vanhimmat
annat vaan samalla mitalla takaisin, itsehän joutuvat nyt kuseen. itse sain tänään postissa aloituspäätöksen velkajärjestelystä, ja iso kivi putosi sydämeltä...huh! toki pitkä tie vielä edessä, mutta 12 vuotta tätä onkin jo takana, ja ilman tätä järjestelyä, en olisi ikinä saanut maksettua velkoja. ihanaa aloittaa puhtaalta pöydältä..niin ihmeellinen tunne, ettei sitä voi käsittää...
Velkajärjestelyssä ei saa olla mitään omaisuutta kuten esim. kiinteistöä tai asunto osakkeita ( irtaimistoa ), jne.jos on niin ei pääse velkajärjestrelyyn .
Ei se ole mikään helpotus myydä mitä on esim. asunto osakkeita, jne. ja päästä nvelkajärjestelyyn .
Älä puhu höpöjä. Asunnon säilyttäminen on mahdollista velkajärjestelyssä joskin järjestely kestää huomattavasti pitempään eli yleensä 10 vuotta.
Lindorff ei saa toimeksiannosta "omiaan" (lue katetta) pois mikäli velka on ollut Lindorffilla perinnässä alle viisi vuotta (eli koronjuoksuaika viisi vuotta, koroillahan Lindorff elää). Sen takia ko. yhtiö ei yleensä ole halukas neuvottelemaan koroista. Takaisinmaksetun pääomanhan Lindorff joutuu tilittämään toimeksiantajalleen.
Mikäli kyseessä on velka jonka Lindorff on ostanut alkuperäiseltä velkojalta, silloin koroista sopiminen on täysin kiinni siitä paljonko Lindorff on velkaan sijoittanut. On huomioitava että nimenomaan perintäkuluilla, viivästyskoroilla yms. mm. Lindorff työntekijöilleen palkat maksaa.
Pääsääntöiseti perintätoimistot perivät velkoja niin ettei toimeksiantajalle aiheudu mitään kustannuksia vaan kaikki todelliset ja virtuaalikustannukset maksaa velallinen.