Rakkaus ja raha.

Rakkaus, mieluummin, ei raha.

"kun köyhyys astuu ovesta niin rakkaus lentää ikkunasta"

sano mitä sanot mutta ilman rahahuolia on mukavampi rakastaa

Rakkaus, niin yksinkertaista se on. Raha on vaan välttämätön paha...

Minä taa muistan omasta avioliitostani sen, että mitä vähemmän rahaa, sitä enemmän rakkautta.

Kyllä se tänä päivänä näkyy olevan niin että jos ei ole rahaa ei löydy rakkauttakaan. Treffeilläkin ukot melkein ensimmäisenä kyselee omaisuudesta ja tienaamisista, vaikkakin kierrellen, ja kun rehellisesti kertoo että on köyhä mut ei tarvii elättäjää niin eipä sitten enää kiinnostakaan.

Juttelin äskettäin kotimatkalla bensa-aseman kahvilan terassilla arviolta noin 50-vuotiaan miehen kanssa. Hän kertoi asustelevansa keskellä metsää pienen pienessä vuokramökissä, koska avovaimonsa oli heittänyt hänet pihalle. Mies ei kuulemma omistanut itse mitään ja oli tehnyt viime vuosina vain tilapäisiä hanttihommia. Nyt tärkeimpänä projektina oli sellaisen uuden naisen löytäminen, jonka luokse pääsisi muuttamaan ennen kuin säät viilenevät. Mies kertoi, että pitää toistaiseksi rimaa vähän korkeammalla, mutta on valmis tinkimään vaatimuksistaan syksyn tullessa.

Kommenttiasi lukiessa tuli mieleen, että samanlaisia miehiä saattaa olla deittimarkkinoilla enemmänkin.

Voi itku, kun joskus kirjoittaisit vähän selvempiä aloituksia. Tosin aihe on iänikuinen, jos tarkoitat, saako rahalla onnea ja rakkautta. Joku väittää saavansa, joku ei.

Rahalla ostettuun rakkauteen en usko. Enkä onneenkaan sen puoleen. Siis näin pitkässä juoksussa, lyhytaikaista onnellisuutta (jos hyvänolon tunteet luetaan onneksi) rahalla tehdyt ostokset voivat tuottaa. Tunteita ei silti voi ostaa.

Jos otetaan toinen ääripää eli onko ilman rahaa onnea ja rakkautta. On ja ei ole, sen mukaan mitä itsekukin arvostaa ja mitä kullekin tarkoittaa olla ilman rahaa. Tässä ajassa monelle ilman rahaa oleminen voi tarkoittaa mm. sitä,ettei ole autoa. On köyhä, kun ei ole omaa asunto-osaketta, ei ole rahaa pankkitilillä tai sijoituksissa jne. Minä ymmärrän ilman rahaa olemisen siten,että tilillä ei ole rahaa eikä sitä ole liiemmin rahapussissa. Eletään kirjaimellisesti kädestä suuhun. Rahaa riittää juuri ja juuri elämiseen ja asumiseen, ei muuhun. Sellaisissa olosuhteissa onnea ja rakkautta voi olla, mutta kyllä se edellyttää jo aikamoisia ponnistuksia.

Taviksella on sekä onnea että rakkautta saatavilla ihan kylliksi tässä yhteiskunnassa. Taviksella tarkoitan meitä, joilla tuloa on, mutta emme ole varakkaita saati rikkaita. Koska ihminen on älykäs apina, meillä on tapana vertailla itseämme muihin ja yleensä paremmin toimeentuleviin, lisäksi media työntää näitä menestyjän malleja väkisinkin näytille. Niinpä unohtuu totuus, että pieni ja yksinkertainen on kaunista. Onnea ja rakkautta varten kumppanin ei tarvitse olla varakas, ei kaunis, ei edes mielenkiintoinen. Rittää, että hän on sinulle mieluinen, muista viis.

Onneen tarvitaan tyytyväinen mieli. Se on olotila, jota ei koko elämän ajaksi voi ostaa. Onneksi ei. Onnen pitää vaihdella, jotta jotakin oppisimme.

Kuulostaa ihan selväpäisen ihmisen kirjoitukselta tuohon aikaan yöstä. :))