On kyllä aika olotila, apeahko ja surullinen.
Huokaus
ilmaan
15259
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
jos aina mieli voisi olla hyvä ja olla iloinen hymysuu, elämä hymyilisi ja kaikki asiat olisivat hyvin, eikä mitään huolia koskaan. Toinen murehtii ja suree lohjennutta kynttään, toinen syövän tähden menetettyä rintaa, kolmas yksinäisyyttään ja neljäs ei mitään, kun hänelle ei mikään kelpaa ja hän on tyytymätön kaikkeen.
Sellaista se elämä on, näkemys siitä avautuu meille jokaiselle niin eritavoin.
Minun olotilani on väsynyt (ylipitkistä työpäivistä ihan raatona), joten nyt maistuisi päikkärit ja kaikki rentouttava ;)
Masukin täynnä päivällisestä!
Surullinen tai apea en kuitenkaan ole ollenkaan, kaikkea kivaa tiedossa :)
Hieronta ja "hieronta" ;)
Nakuilua nuoluineen ;)
Kielu klipomaan, kiitos! ;)
Samoin, itku kirvelee silmissä ja tahtomattakin kyyneleet valuu.
Mutta... eipä tässä paljoa vaihtoehtoja ole, nyt on tälläinen aika ja jotenkin tästä on taas noustava. Ei vaan jaksaisi enää näitä tälläisiä
Se on sitä kun....oi kauheeta kun miettii ja on surullinen kun toista ei saa sitten millään. :(
Pää kipiäksi tässä tulee. Väsymys on iskenyt, niin.
voisit saadakin, jos et hannaisi vastaan.
En oo laittanut vastaan tai hannannut kun on tullut jossain vaiheessa tehtyä liikaakin.
No perhana. Jos sitä ei kelpaa omana itsenään niin minkäpäs sitä tekee. Ehkä joskus vielä natsaa. Tokihan sitä aikansa kärvistelee, mutta en kyllä suosittele niihin tunteisiin jäämistä ja niissä lillumista liian pitkään. Roikkumisista puhumattakaan. Aika paljon täällä saa kyllä lukea, että haikaillaan ja roikutaan vuosikaupalla jopa. En ymmärrä, mutta jokainen kokee tietysti tavallaan. Enkä halua arvostella, kerron vain mielipiteeni. Vie mielestäni vain hirveästi voimavaroja tuollainen. Itsessäni huomasin nimittäin samoja piirteitä aikoinani ja en toivo sitä kenellekkään. Voihan ihminen silti kulkea mukana, ajatuksissa, kauniina kaipuuna. Silti omasta elämästä nauttien, ystävistä, harrastuksista mistä nyt saa sitä mielekkyyttä elämäänsä.
Lopetin väkisin loputtoman kaipaamiseni.
Olen vihdoin vapaa ja helpompi on hengittää.
Hänelle kaikkea hyvää.
Tylsä palsta. Sisäpiiri kirjoittelee toisilleen ja kommentoi facebookissa. Jännää.
joo..
http://www.youtube.com/watch?v=C0i1_PyfIkc
Samoin!!! Hyvin vaikeaa ja itkettää vieläkin :'(
sinua itkettää nyt noin suuresti?