tämä ahdistus ja masennus saa repimään hermot päästä.. olen niin poikki etten , jaksa kuin enää vain antaa itseni hajota kokonaan,tuntuu ettei minusta ole yhtään mihinkään koskaan.. Onko teillä mitään miten /millä olette saaneet itsenne ylös tästä kammottavasta kierteestä ,ja pään hirveästä ajatusmaailmasta..? Miten saatte oloa helpotettua?
en haluasi olla enää surullinen
miten takaisin..
19268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Erilaisilla aktiiviteeteillä jotka kiinnostavat sinua esim musiikki, elokuvat,urheilu,taide,kokkaus,tanssi,laulaminen. Siinä joitain toivottavasti on apua.
Musiikin kuuntelu kyllä auttaa paitsi jos on ihan poikki ei jaksa sitäkään.
Ajattelin jotain pieniä tekoja/puuhailua vaikka kotona, tai jotain muuta helpompaa että pääsis ylös tästä p..askasta ensin.
Siitä olisi hyvä lähtee miettimään muuta mihin tarvii myös sen pään ja kehon mukaan.
Ei tarviis keksiä kummosia ihan pientä mitä tekisin ,mutta kun pää on niiiin tyhjä. masennus testistä sain 39 p ja haluasin todella takaisin tänne.
kiitos paljon kivoista ideoista!
Minulla taitaa pisteet olla samaa luokkaa :( Puuhastelu nimenomaan auttaa kuten siivoaminen. Välillä ei auta yhtään mikään. Ulos meneminen kauniilla ilmalla (jos onnistuu).
Nyt juuri ahdistaa ihan määrättömän paljon!!!!!! Tämä on vain kamalaa. Mielessä liikkuu aina se, että itselläni olisi mahdollisuus muuttaa tämä olotila. Mutta kun ei osaa jotenkin.
Lämmin suihku on aika hyvä ja piikkimatto.
joo suihku kyllä tosiaan auttaa :>! Kesä aika kun on niin masentaa vielä enemään kun on kaunis ilma ja ei jaksa tehdä yhtään mitään. Rupeaa vaan enemmän ahistamaan.
. . Itse olen kokeillut kanssa että nyt kun saisi mielentilan vaan muuttumaan mutta ei :S Minä ja aivot ei vaan olla kyllä yhtään yhteistyössä tällä hetkellä.
Tiedän niin tunteen! Piikkimatto kuulostaa hyvälle ,rentoustus hajjoituksia olen miettinyt mutta en tiedä niistä oikein mitään .
taijan kokeilla sitä piikkimattoa ,kiitos ideasta myös ! jaksamisia myös sulle!
Heips taas! Tänään on ollut erityisen kamala päivä. Ei voi mitään. Tuntui, että voi kuolla kun ahdistaa niin paljon. Mutta ei, näin ei käynyt.
Rentoutumiseen auttaa meditaatio joskin tällä hetkellä en meinaa millään päästä siihen tilaan. Taas pääsen siihen, että on vain niin surkea. Jopa tuossa.
Mulla on myös sellainen shiatsu -hieroja ja jos sen jaksaa kaivaa sängyn alta ja laittaa vaikka niskojen taikka jalkojen alle niin ahdistus helpottaa. Siinäkin sama juttu varmaan, et huomio kiinnittyy muualle. Mut ei tää pitäisi olla näin toivotonta??!!
No kun on siinä masennus pisteessä tuntuu että ei ole mistään mitään apua. Joskus kun ajatukset on niin voimakkaat ajattelen kokoajan sanaa pois pois pois. niin kauan kunnes ajatus katkee huonoista ajatuksesta ja ajattelee vaan sitä että ajatukset menee pois.
Sitten alkaa ajatus taas heittää sinne huonoihin mut sit aattelen sitä taas,varsinkin ennen nukkumaan menoa.en tiiä onko siitäkään apua hirveesti mut kannattaa kokeilla. vaikka sitten sitä meditaatiota. En oo ite kyl onnistunu siinä kun ehkä kerran ,en vaan saa aivoja off-tilaan .
hei tulipa itelle mieleen entä jotkut tuoksuvat kynttilät (vanilja,laventeli,rauhottaa) tai aromaattiset tuoksut? jotain hyvää rauhoittavaa teetä?
Tuoksukynttilä muutes toimii jollain erikoisella tavalla:). Sanon myös itselleni et LOPETA tai HILJAA. Voisin kokeilla tota "pois" -sanaa. Se on leppoisampi.
Voi kun löytäisi keinoja lisää. Toki lähden siitä, että tämä depistely loppuu kun alkoikin ihan tyhjästä. Mutta että miten.. se olisi kiva tietää. Toistaiseksi terapia ei ole pystynyt siihen. Eikä todellakaan minkäänlainen lääkitys.
Onko sulle auttanut tropit? Tai joku ns ammattihoito. Yksi tuolla ylistää sairaalaa mutten koe sellaista välttämättä itselleni ollenkaan sopivaksi.
Noh. Rämpimään tätäkin päivää eteenpäin. Eniten ahdistaa, että pitäisi suoriutua velvoitteista. Hemmetti kun pää hajoaa tähän ahdistukseen.
:(
Anteeksi vuodatus! Tsemppistä sinne :-)!!
En voinu syyä niitä lääkkeitä mitä mulle on määrätty(niitäkin on niin monta kokeiltu) koska sen jälkeen oli ihan lähellä etten tappanu itteeni kun ajattelen sitä kokoajan muutenkin.
Käyn psykologilla ja olen käynyt kohta 4 vuotta psykiatrilla ja masennushoitajilla ja kaikilla mahollisilla.
Siis etkö ole kokeillut mitään psykiatrilla käyntiä? Se kyllä kannattaa .
Itellä se yli 10 kertaa vaihtunu "terapeutti" vai mikä olikaan sillä hetkellä aina ,niin oma tilanteeni on ollut että joka ikinen kerta pitänyt alusta aloittaa. Eli en ole päässyt mistään eteenpäin.
minusta tosi kiva että voit jutella koska mulla on semmosia ystäviäkin jotka ei ymmärrä. että ei haittaa yhtään "vuodatus" ! :)
Moikka taas:)
Käyn psykoterapiassa yksityisesti, nyt kaksi vuotta ja kaikenlaisia troppeja on kokeiltu ilman vaikutusta. Tai no, pelkkiä järkyttäviä sivuvaikutuksia kyllä.
Nämä keinot eivät vain tuota tulosta tähän olemiseen. Varmaankin jos voisin poistaa ns ahdinkoni syyt niin kyllä helpottaisi. Mutta se ei ole mahdollista vaikka kuinka haluaisin. Että tässä sitä kidutaan :´(
En oikeastaan ystävilleni taikka läheisilleni tarkemmin tästä juttele koska heille se voisi olla liian rankkaa.
Täällä huomaa monien olevan enemmän tai vähemmän samantyyppisessä tilanteessa ja tuskailevan samoja asioita :´( Itse on todella väsynyt tähän ja epätoivoinen. Miten ihmeessä täältä suosta noustaan??
Itsellä on kesän aikana mennyt mielenkiinto kaikkeen, ennen seurasin urheilua, pidin kirjaa säätilastoista ja kuuntelin musiikkia elätin toiveita kavereista ja ystävistä.
Nykyään ei kiinnosta noista enään mikään, en jaksa kuunnela musiikkia enkä seurata urheilua eikä keskustella kenenkään kanssa tuntuu, että olen päätepysäkillä.
Joo se on kyllä niin totta ,että masentuneena ei vaan ole mielenkiintoa mihinkään mikä on ennen jaksanu kiinnostaa. Sit kun miettii et miks on just siinä paskassa ,ja vielä pitää rypee siinä. Eihän sitä kukaan varmasti halua että on masentunut ,mutta pää valtaa liian hyvin vihaiset ajatukset kokonaan,jota ei sais vaan antaa tapahtua.
Helpommin sanottu kun tehty..
Onko sulla nyt kesällä alkanu se vai onko ollu aikasemminkin? Kesä on toisille juhla aikaa ,toisille pahinta aikaa, so true. :s
Olen kärsinyt tästä jo kohta 8 vuotta, mieliala on ollut vuoristorataa, mutta nyt tänä kesänä on ilman mitään selkeää syytä olo mennyt huonommaksi kun koskaan tämän kahdeksan vuoden aikana.
Terapiassa käyn kyllä, mutta siitä ei ole ollut mitään apua.
Kyllä minäkin tein ennen kaikenlaisia juttuja, kiinnostusta riitti monenlaisiin
asioihin, mut se on kaikki mennyttä, eikä ole tullut takaisin. Olen vain nykyään
sopeutunut parhaani mukaan olemassaolevaan ympäristööni ja olotilaani, teen
siinä sen mitä kulloinenkin jaksamisen taso antaa myöten, näillä mennään nyt.
ninkö
Hei Loppu lähellä-
voi ei kuulostaa tosi pahalta. kuulostaa kyllä ihan mahottomalta jos se on vielä pahemmaks menny sulla vaikka oot terapiassa käyny.! ootko kokeillu psykoterapiaa tai että sanot että siitä terapiasta ei oo mitään apua ,se on niitten homma keksii sulle jotain mikä auttaa oikeesti.
Ja sinnittelijä -
Sinulla on tosi hyvä ajattelu tapa,juuri näin pitäiskin toimii ! Joskus vaan tulee olo ettei jaksa tehä mitään ja aattelee et pitäs tehä kaikkee niin alkaa vaan masentaa entistä enemmän. täytyy kyllä oikeesti itekkin tekee samanlailla. Että jaksaa mitä jaksaa,tekee mitä tekee.
Ehkäpä olen ennen terapiaa ajatellut, että sieltä saan sentään apua, nyt kun olen mennyt terapiaan ja huomannut, että jään ulkopuolelle siinä ryhmässäkin olen alkanut menettää viimeisetkin toiveen rippeet.
Tällä hetkellä on kesätauko menossa ja olenkin kirjannut ylös mitä sanon seuraavalla kerralla. Eli aijon vihdoinkin täräyttää saman tien koko paskan sisältäni ulos sen enempää hienostelematta. Tuntuu vain, että kuuluisin jo mielisairaalaan enkä tuonne.
Olen vain esimerkkinä huomannut, että jotkut todella kipeät asiat tuntuvat huvittavan terapeuttia ja muita ryhmäterapiassa olevia.
Kerrankin terapeutti kysyi hilpeällä äänellä, että "ajatteletko tosiaan noin"
No, ehkä en ymmärrä ja tuokin pitäisi jollain tavalla ottaa positiiviseksi palautteeksi.
Aurinkoon, ulos !
Auringonvalo saa käyntiin serotoniinin tuotannon, ja se juuri parantaa mielialaa.
Rannalle pohdiskelemaan, ja uimaan, ja virkistymään.
Ja mistä sen tietää, ketä siellä tulee vastaan..
Liikuntaa, mitä hyvänsä, vaikka samba-tanssia, saa hyvänolon hormonit hyrisemään.
ja jos raivostuttaa, niin nyrkkeilyä sohvatyynyä päin.
Hirteen vaan ni helpottaa
Kerron kesällä.
Nyt koitan laihduttaa 30 kg ja mietin sit uudestaan auttoko se.
Jos ei niin sit täytyy lähtee töihin lepäämään 14 vuoden työttömyyden jälkeen.