Skitsiaffektiivisuudesta??

Olen lukenut että on hieman parempi ennusteinen kuin skitsofrenia, siis ei niin vakava kuin jos sairastaisi skitsofreniaa. Ei kait se pahene jos siihen saa kunnon lääkityksen. Itse sairastan paranoidista skitsofreniaa, mikä on vuosien saatossa asteittain pahentunut, nyt pysynyt suhteellisen vakaana kuitenkin muutaman vuoden ajan, mutta parannusta ei juuri ole tapahtunut.

Äidilläni on skitsoaffektiivinen oireyhtymä ja hänellä järki pelaa paljon paremmin kuin minulla, pakko myöntää :) eikä sairaus ole hänellä pahentunut, hyvin toimintakykyinen on ja puhelias, itse en ole puhelias juuri lainkaan ja ystäviä ei itselläni ole, äidilläni niitä on paljon. Äitini tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa. Nykyisin hän on kuitenkin ruvennut kuulemaan ääniä, kuitenkin onneksi aika lievää ollut. Sit hän jatkuvasti kuvittelee että telkkarin saippuaooppeja sarjoissa käsitellään hänen elämäänsä ja tälleen. Itse en sillain koskaan ole kuvitellut.

Äidilläni on ollut erilaisia lääkkeitä, mut ne ei jostain syystä ole hänelle sopinut ja viime aikoina hän on syönyt lääkkeitä satunnaisesti, hänellä on ollut aikomuksena hakea apua tähän lääkäriltä, mut ei tietääkseni ole kuitenkaan vielä saanut haettua.

Voiko tälläinen maaninen vaihe kestää yli puoli vuotta?
En ole varma onko exälläni kaksisuuntainen, kyse narsismista vai joku muu, mutta maaninen vaihe alkoi viime syksynä, paheni ajan kuluessa ja se on edelleen päällä.

Hänellä oli vauhti päätä huimaava ja se kiihtyi suhteemme loppua kohti, nyt hän elää mytomaanikon kanssa. En edes tiedä elääkö hän tässä päivässa vai mytomaanikon "maailmassa" jutut ja teot on jotain sanoin kuvaamattomia.

Tähän liittyy laihduttaminen tukevasta alipainoiseksi, lasten vaatteiden käyttö, ajan tajun hämärtyminen, vastuunkannon lopettaminen ja paljon, paljon muuta. Hänellä oli syksyllä useita "seuralaisia" ja hän yritti takertua jokaiseen, mutta vasta tämä mytomaanikko ei dumpannut. Nyt he ovat olleet kihloissa yli puoli vuotta (päällekkäin neljä kuukautta, kaksilla sormuksilla pelleilyä).

Taustaan kuuluu todella paha vuosia kestänyt stressi ja se, että olin jo kertaalleen jättämässä häntä toisen naisen takia, kun stressi/elämä kävi liian ahdistavaksi.

Arvostaisin näkemyksiänne siitä, kumpi on kyseessä, vaikka itse olen kallistumassa narsismin suuntaan koska depressiovaihetta en ole havainnut viime vuoden kevään jälkeen. Hänellä on ollut tosi vaikea ja rikkinäinen lapsuus ja hänen äitinsä on narsisti. Isän puolella on jotain mielisairautta suvussa ja hänen isoisänsä oli sairas, mutta siitä en tiedä tarkemmin.