Minä olen se uusi. Sulhanen jo liki kaksikymmentä vuotta.
Useasti on ollut erilaisia perhejuhlia, joissa uusi ja vanha ovat
kohdanneet.
Aluksi ne tuntuivat kiusallisilta ja vaikeilta, nyt menevät kepeästi
tyyliin terve terve, mitä kuuluu.
Kait sitä jo kuuluu niin kiinteästi porukkaan, että ei tarvitse
jännitellä. "Se vanha" kyselee eikö jo pitäs mennä naimisiin.
Vaki vastaukseni on ollut, että ensin pitää seurustella ja tutustua.
Ja nykyisin se seurustelu on 24/7.
Onko muilla kiusallisia tilanteita oman X:n tai kaverin X:n kanssa?
Useasti on ollut erilaisia perhejuhlia, joissa uusi ja vanha ovat
kohdanneet.
Aluksi ne tuntuivat kiusallisilta ja vaikeilta, nyt menevät kepeästi
tyyliin terve terve, mitä kuuluu.
Kait sitä jo kuuluu niin kiinteästi porukkaan, että ei tarvitse
jännitellä. "Se vanha" kyselee eikö jo pitäs mennä naimisiin.
Vaki vastaukseni on ollut, että ensin pitää seurustella ja tutustua.
Ja nykyisin se seurustelu on 24/7.
Onko muilla kiusallisia tilanteita oman X:n tai kaverin X:n kanssa?
Vastaukset 23
Vanhimmat
alkaa oleen nykyaikana harvinaisempaa jos ollaan yhdessä nuoruudesta vanhuuteen asti meillä on juhlittu jo kakskytkaks vuotta synttärit riparit isänpäivät ylppärit kihlajaiset ja häät kahden isän kanssa eikä mitään ongelmaa vasta olin viiskymppisillä jossa oli neljä lasta ja kolme isää tää nuorin isä täytti viiskymmentä lapsetkin on jo kyllä aikuisia tätä nuorinta lukuunottamatta joka on kuustoista hyvin ovat kaikki tulleet toimeen toistensa kanssa.
En mene kaverini pojan juhlintoihin, en hautajaisiin, en sukunsa 50-60v juhliin. Sisarukset avioituivat veljesten kanssa joten se sama suku on aina läsnä.
Minullehan he eivät ole mitään sukua. Miksi menisin?
mää en taas vois ajatellakkaan ettenkö ottais miestäni mukaan juhliin jossa eks mieheni on mukana ja jos hän kieltäytyisi tulemasta loukkaantuisin ja tuskin olisimme edes yhdessä enää saatikka sit menty koskaan naimisiin sitähän vois ajatella samalla lailla kaikista juhlista miks mennä mihinkään kun eivät ole mitään sukua jotenkin semmoinen käyttäytyminen viittaa mun mielestä jonkinlaiseen katkeroitumiseen en kyllä tietysti tiedä haluiskokaan sun kaveris sua mukaansa mutta ainakin jos mut haluttais johonkin mukaan niin en varmasti keltäytyisi.
Ai miksi menisit, Meeriamanda
No tietenkin hyvien tapojen takia.
Jos kysymyksessä on 'toinen nainen' tai 'toinen mies' eli avionrikkoja, niin varmasti ei suku katso suopeasti, silloin on kakkosen parempi pysyä kotoja ja jättää juhlat juhlimatta.
Minä en rikkonnut kaverini liittoa, oli yli vuoden ollut eronneena kun hänet tapasin.
Tiina ... puhuit miehestäsi, olet aviossa... se on hieman eri kuin puhun kaveristani/ avokistani.
Jokainen tavallaan, näin minä elän kunnes lopun.
mää en usko että kukaan pystyy rikkomaan kenenkään liittoa kyllä sen on tarvinnu olla jo rikki ennen kun siihen kolmas osapuoli pääsee osalliseksi mutta hei meeri te kumminkin jaatte elämänne toistenne kanssa minkä takia pitää jakaa vaan jotkut asiat eikä kaikkia mutta oikeessa oot jokainen tavallaan näinhän se menee.
Suhteita kun on monenlaisia, tämä on ollut meille käypä. Kaverista olen huomannut et oli aikanaan loukkaantunut kun en lähtenyt, mut selitin miten kiusaantuneeksi olisin itseni siellä ´päällekkäis- suvussa´ itseni tuntenut.
Tyttäreni ja ainoan lapsenlapseni juhlintaan olisin valmis meneen yksinkin, vaan hyvinkin halukkaasti lähtee kuskaan ...pitää vävypojastani paljon...sähköalan miehiäkun ovat :)) Tapaamme usein.
no toisaalta jos hän sen hyväksyy ettet hänen sukulaisiinsa lähde niin mikäs siinä mutta ymmärrän kumminkin häntäkin että varmaan ensin on loukkaantunut ja tosi hyvä että otat hänet mukaan oman lapsesi ja lapsenlapsesi luokse vaikket itse mene hänen kanssaan sukuloimaan.
Se ykköne....mää olen kyl sitä miält,ettei hyvään liittoon mahru kolmat pyärää....Kukkaan toine ihmine sitä pysty rikkomaa,kyl sit on ollu jo joku piäles.Parantamaa kyl kolmas on joskus tarpeen ja hyvä elämän suala.Enkä ny tarkota mittään pikapa...
Mum miälest.Joskus net kulissit vaa sit rapisee,ku toinen saa rohkeut ottaa ja lähtee.
Eiköhän se avionrikkoja löydy omasta perheestä.
Ei ole koskaan ollut kiusallisia tilanteita, La`mer
Todella kiusallista olisi ollut, jos eksä olisi silloiselta nyksältä kysellyt hänelle ei niin pätkän vertaa kuuluvasta asiasta.
Eksä kyselemässä 60 nyksältä, "eikö jo pitäs mennä naimisiin", voi herranjestas!
Kyllä hävettäisi, jos oma eksäni toistelisi samaa vitsiä perhejuhlissa, ja vielä enemmän jos tosissaan olisi.
me mentiin eksän kanssa uusiin naimisiin samana vuonna viikko väliä tietämättä ollenkaan että toinen on mennyt uudestaan naimisiin ei oo kummankaan tarvinnu kysellä juhlissa millon oot menossa kun ollaan jo ja ens vuonna siitä tulee kuluneeksi kakskyt vuotta niin se vaan aika hurahtaa.
Exälle ei aikoinaan sopinut silloisen naisystäväni ja nykyisen vaimoni osallistuminen lastemme juhliin, joten ratkasin asian olemalla menemättä niihin myöskään itse.
Järjestimme yhdessä puolisoni kanssa lapsille aina omat kekkerit tai menimme heidän kanssaan johonkin kylpylään tms. juhlimaan.
Nykyinen vaimoni on tärkeämpi kuin entinen, en voisi kuvitella juhlivani ilman häntä.
minä olin numero 3, nyt on menossa numero 5, se vasta olisikin viihdyttävää jos me kaikki osallistuttaisiin samoihin kekereihin
Minäkin olin nro 3 ja minulta suljettiin kaikki menot exäni sukujuhliin,eikä myöskään hän kyllä kutsunut exiäänkään niihin,lapsetkin kävi salaa kun mä en ollut paikalla.
Selusta oli suojattu ja en myöskään minä saanut mainita edellisistäni,tuli heti riita.
Ja ei tullut kuuloonkaan että olisimme olleet hänen exiensä kans tekemisissä,ei edes lasten vaimojen kans saanut tekstailla tai muuta.
Siksipä hän onkin ex...ja on jälleen uusi kierros menossa...
voi tulla ahdistaviakin tilanteita, jos ex vielä mustasukkainen, sen huomasin...ei se elämä ole helppoa eronkaan jälkeen...
Joku toisaalla moitti et jotkut kertovat liiankin avonaisesti elämästään tjs. Siksi kerronkin vain oman suhtautumiseni ja syyt...en voi puhua toisen perheensen entisen käyttäytymisistä.
Erossa ei rakkaus lopu molemmilla samaan tahtiin, sen tietää hän joka elossa mukana on ollut ja uutena alkaa elonsa eronneen kanssa.
Hyvin on monella lojaalia meininkiä, hyvä niin - vaan suhteitakin on monenlaisia.
Hyvätkään tavat eivät aina ole mieluisia, olen sen kokenut.
En osallistu juhliin mihin nykyinen puolisoni ei ole yhtä tevetullut kuin minä, samoin tekee hän. Jotain jännitteitä olemme valmiita sietämään juhlittavan vuoksi jos hän on meille tärkeä ihminen. Me olemme nyt pari niin myös parina elämme ja osallistumme.
Vaikea ymmärtää pariskuntia jotka toisin tekevät, eivätkö he kunnioita toisiaan?
Ja ikäsi on mikä?
Miksi sinua kiinnostaa jonkun tänne kirjoittavan miehen ikä? JÄTÄ VARATUT RAUHAAN!
Olen se vanha, ei ole tullut vielä tilannetta että ex olisi tuonut uutta kaveria samoihin juhliin näytille . Yksin minäkin kuljen niissä juhlissa joihin meidät molemmat on kutsuttu.
Niimpä. Kun kaikkea ei vain voi kertoa olematta solidaalinen-
Miten pienet piirit joillakin ovat olleet, ja mikä äly?