Tosi tapahtuma. Minulla on tavallinen puhelin ja siinä yksi toinen ilman lankaa.
Oli puhelu päällä ilman lankaa kun langalla puhelin soi? Olin hetkellä nolla, koska niin ei voi olla----niin vain oli ja kuka soitti --lapseni jonka puhelin oli matkalaukussa jota hän ei ole käyttänyt 2 kuukauteen. Kuka soitti?
Luulen edesmennyt vaimoni soitti.
Lapseni oli kotona siihen aikaan.
Oli puhelu päällä ilman lankaa kun langalla puhelin soi? Olin hetkellä nolla, koska niin ei voi olla----niin vain oli ja kuka soitti --lapseni jonka puhelin oli matkalaukussa jota hän ei ole käyttänyt 2 kuukauteen. Kuka soitti?
Luulen edesmennyt vaimoni soitti.
Lapseni oli kotona siihen aikaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Me joykut koemme tälläisiä, muistele heitä jo pois lähteneitä kenen kanssa lupasitte pitää yhteyttä jos suinkin on mahdollista.
Hulluinahan tälläistä jutustelua pidetään, mut meitä toiselaisiakin on.
Väitin iskälle et Revontulista tuli ääniä, no nythän sekin on todettui.
Meillä ihmisillä on erilaiset anturet, herkkiä tai kuolleita.
Maalaa vai tauluja sinä härkä.
Soita Enirolle ja kysy kuka soitti. Ei tarvitse pohtia.
ja minä kun olen luullut tiinaexän viestien olevan vaikeaselkoisia
Useimmille meistä kolme ulottuvuutta on arkea, pituus, leveys ja korkeus. Ja sitten on vielä tuo aikakin joka käyttäytyy vähän kuin ulottuvuus.
Silloin kun puhelut vielä välitettiin käsikäyttöisesti, saimme tuntemattoman puhelun, jonka seurauksena pelastui ihmishenki. Keskuksenhoitaja ei tiennyt puhelusta mitään, vaikka sen olisi pitänyt tulla hänen kauttaan. Tämä sattui pienellä maalaispaikkakunnalla.
nen elokuva meni eilen SUBilla. Olisit katsonut sen.
Siinä oli samaa.
Ron Howardin elokuva Kaunis mieli ei kerro näistä asioista, vaan matemaatikko-nobelisti John Nash jr:sta, joka sairastui paranoidiseen skitsofreniaan. Nämä ovat eri asioita.
Saattaa olla huono palsta käsitellä näit asioita mut ainakin minä menen hautaani vakuuttuneena siitä että on muutakin kuin tämä mailma.
En millään ole pystynyt selvittämään puhelimen toimintaa niin kuin se toimi,ei osannut insinöörikään vaik niitä suunittelee.
Yhtään intoilematta sama vakaumus on minullakin. Ruumis haudataan / Tuhkataan. sielu siirtyy seuraavaan tasoon. Uskokoon ken mitä tahtoo, minä uskon näin.
Maallinen vaellus loppuu kun sydämemme lakkaa sykkimästå, mut henkinen vaellus jatkuu.
Uskon myös elämän jatkuvuuteen. Aina kun lähisukuun on syntynyt lapsi niin lähisuvussa on myös ollut 1 - 3 kuukautta ennen myös kuolemantapaus.
En tiedä, mutta onpahan siinäkin lopun jälkeen jotain odotettavaa.
Melkein yhtä mystistä, kuin tuntuu tämä palsta nykyisin olevan.
Meediot liikkeellä.
Jospa meistä jokainen, ei ole kuin muut.
Joillakin on herkistynyt aisti tuntea olevuuden muutkin osatekijät, kuin tämä ruumiillinen minuus.
Platon sanoi : "Emme voi olla varmoja, etteikö kuolema olisi suurin onni, joka meitä olemassaolossamme tulee kohtaamaan". Tämän kirjoittaja ainakin pitää sitä itsestäänselvyytenä, että kun tämä raihnas palttoo joskus simahtaa, lepää sielu jonkin aikaa ja sitten TAAS kohti uusia seikkailuja, kunnes joskus sitten noustaan seuraavalle tasolle, jossa onkin taas jo ihan toisenlaiset sopimukset voimassa.
Platon on "vanha tuttu", sanonta ei.
Minusta kuolema on ikuinen mysteeri, josta me ihmiset voimme kukin tehdä tai lainata omia variaatioitamme. Mikä muu voi olla ihmeellisempää, kuin se, mitä kukaan elävä ei voi omakohtaisesti kertoa.
Toivottavasti uudistunut sielu ei muista näitä entisen elämän vasymisiä, vastoinkäymisiä, ilkeyksiä.
Josko kuitenkin hyvyys jäisi jonnekin takaraivoon, tai sitten mihin jääkin, uudessa olomuodossamme.
Oppineet sanovat, että synnymme aina uudelleen ja uudelleen, kunnes "koulut on käyty" ja siirrymme seuraavalle tasolle. Joskus tämä tajunta kuitenkin "päästää läpi" jotakin sellaista, mitä olemme kokeneet aikaisemmilla käynneillä.
Ymmärrän toisella ulottuvaisuudella, rinnakkais ulottovuutta.
Yhden sellaisen olen kokenut ollessani Jyväskylässä rakentamassa rumpuani yksityis opilaana.
Kun rumpu valmistui opettaja johdatti rummuttaen minut aliseen hakemaan voimaeläimeni. Lähdin talon takaa koivun juurta pitkin. Multa aukeni edessäni, läpäisin pohjaveden .Liuin paalukylään jonka keskellä oli aukio, jossa seisoi mies mäyrännahkahattu päässään. Ajattelin: Näikö kauann olen sinut tuntenut. Matkalla näin voimaeläimeni 4x Paalukydän laidalla oli kelo jonka oksalla istui pöllö. Pidän sitä apueläimenäni.
Tultuani kotiin, menin kirjastoon ottamaanselville oliko se mäyrännahka Oli. Koskaan aikasemmin en ollut tiennyt minkä näköinen mäyrä oli, siksi kävin tarkistamassa.
Meediot ja me itse voinmme ottaa yhteyttä edellä menneisiin. He eivät ole sen kauempana kuin ajatus. Ilman hekimaailman yhteyttä ja apus elämäni olisi ollut paljon vaikeampaa. Nämä on minulle totta, joku toinen on toista mieltä !
maagikko