Akkumonitori

Tämä Nasa on ok. Ainahan hienompia systeemeitä on, mutta tässä on vastinetta rahalle. Kalibrointi silloin tällöin ja akuston tilan näkee kohtuuvarmasti. Bonuksena se, että voi seurailla/mittailla eri laitteiden sähkönkulutusta.

Maasähkölaturi osaa ladata 2x70Ah AGM akun BM1:n mukaan 100%,
Moottorin laturi leikkaa latausjännitteen 13.9-14.0V, jolloin akku on vain 80% täynnä :-( eikä tuosta nouse, latausvirta tippu 0.1A:han
Kun akun varauksen ei tulisi mennä alle 50%, käytettävissä onkin vain 30% :-O Käytännössä sähköä voisi olla 40% enemmän käytettävissä, jos akun saisi aina täyteen.

Kuinka Yanmar 2GM:n latausjännitettä voisi nostaa 1-2 voltinkymmenystä, jotta akun saisi täydemmäksi?

Tieto lisää tuskaa, kirjoitti:

Maasähkölaturi osaa ladata 2x70Ah AGM akun BM1:n mukaan 100%,
Moottorin laturi leikkaa latausjännitteen 13.9-14.0V, jolloin akku on vain 80% täynnä :-( eikä tuosta nouse, latausvirta tippu 0.1A:han
Kun akun varauksen ei tulisi mennä alle 50%, käytettävissä onkin vain 30% :-O Käytännössä sähköä voisi olla 40% enemmän käytettävissä, jos akun saisi aina täyteen.

Kuinka Yanmar 2GM:n latausjännitettä voisi nostaa 1-2 voltinkymmenystä, jotta akun saisi täydemmäksi?

Lue lisää

Kyllä AGM-akkujen pitäisi latautua täyteen 14,0 V jännitteellä, mutta se viimeinen 20% kestää kauan. Millä jännitteellä maasähkölaturi lataa? Se tiputtanee jännitteen lopulta reilusti tuotakin alemmaksi. Kuinka kauan sillä kestää 80% -> jännitteen tiputus? Kuinka kauan ajat moottorilla 80% tilassa?

En tunne BM1:n sisäisiä algoritmejä, mutta siellä on todennäköisesti joku triggeri, jolla lataustila "nollautuu" 100% arvoon. Se triggeri saattaa jäädä toteutumatta moottorilatauksessa, vaikka oikeasti akku tulisi käytännössä yhtä täyteen. Tyypillisesti tällainen triggeri on riittävän suuri jännite ja riittävän alhainen virta tietyn ajan.

Latausjännitettä voi nostaa monin tavoin. Laturissa saattaa olla erillinen jännitteenmittausnapa, jonka voi viedä kaapelilla suoraan akulle, jolloin latauserottimen ja kaapeleiden jännitehäviöt kompensoituvat. Jännitteensäätöä voi myös "huijata", laittamalla diodi oikeaan paikkaan. Alkuperäisen jännitteensäätäjän voi korvata toisella, jolla on suurempi jännniteasetus tai jopa monivaiheinen latausalgoritmi. Jälkimmäiset ovat yleensä ulkoisia.

Mika,

Onko sinulle kokemuksia, miten tuo Smart Gauge toimii käytänössä kahdella akulla? Olin katsovinani nettisivuilta, että tuo ominaisuus laitteesta löytyy, mutta lähinnä olisin kiinnostunut käytännön kokemuksista.

LH kirjoitti:

Mika,

Onko sinulle kokemuksia, miten tuo Smart Gauge toimii käytänössä kahdella akulla? Olin katsovinani nettisivuilta, että tuo ominaisuus laitteesta löytyy, mutta lähinnä olisin kiinnostunut käytännön kokemuksista.

Lue lisää

Kahdella *akustolla* se ei toimi kovin hyvin. Silloin se kertoo toisen akuston (esim starttiakku) jännitteen, ei varaustilaa. Aivan samoin, kuin tuo Nasakin. Jos sulla on kaksi akustoa/akkua, joista kumpikaan ei ole varsinaisesti vain starttiakku, niin tämä ei toimi sen paremmin kuin muutkaan monitorit. Sen toisen akuston tilaa ei laite osaa kertoa.

Tällainen akustoratkaisu on kylläkin varsin yleinen, ainakin 80-90 luvun veneissä. Eli veneessä on se iso 4 asentoinen pääkytkin (1, both, 2,off) ja kaksi saman kokoluokan akkua. Pariin tällaiseen veneeseen olen suositellut seuraavaa ratkaisua: 2-asentoon laitetaan pieni starttiakku, jota käytetään vain startatessa. 1-asentoon kytketään 2kpl 120 Ah:n hupiakut. Jos akut koneajossa yhdistävää relettä ei ole, niin pääkytkin täytyy koneajossa pitää asennossa both.

Vaatii hieman vaivannäköä käytössä, ja unohtamisen vaarakin on olemassa, mutta ei vaadi mitään muutoksia veneen sähköihin. Ainoastaan akkujen koon muuttaminen seuraavan akkujen vaihdon yhteydessä ja käyttötavan muutos sitten sen jälkeen.

Kun akukkojen käyttö on edlläkuvatun kaltaista, ei siitä starttiakusta tarvitse tietääkään kuin se jännite, se kertoo kyllä sen, että saako koneen sillä vielä käyntiin. Kapasiteettia ei tarvitsekaan silloin tietää.

Eihän näillä pelkillä volttimittareilla ole mitään tekemistä akkumnitorien kanssa.

Aku Akku kirjoitti:

Eihän näillä pelkillä volttimittareilla ole mitään tekemistä akkumnitorien kanssa.

Kyllä ostoskanavia katsellut porukka niihin uskoo, vaikka käärmeöljyä ovatkin.

Akun jännitteellä ja varaustilalla on korrelaatio, mutta vain vakiolämpötilassa ja vakiokuormituksella. Tällaista tilannetta veneessä ei ole, joten ainoa vaihtoehto akun varaustilan seurantaan on lataus- ja purkuvirtojen seuranta. Se tehdään yleensä shuntilla, mutta periaatteessa toki pihtimittarikin on mahdollinen.

Shuntin asentamista on turha arastella. Kaapeli poikki vaan ja kahden kaapelikengän puristus. Kaikkineen enintään puolen tunnin homma.

Shuntti kiinni kirjoitti:

Kyllä ostoskanavia katsellut porukka niihin uskoo, vaikka käärmeöljyä ovatkin.

Akun jännitteellä ja varaustilalla on korrelaatio, mutta vain vakiolämpötilassa ja vakiokuormituksella. Tällaista tilannetta veneessä ei ole, joten ainoa vaihtoehto akun varaustilan seurantaan on lataus- ja purkuvirtojen seuranta. Se tehdään yleensä shuntilla, mutta periaatteessa toki pihtimittarikin on mahdollinen.

Shuntin asentamista on turha arastella. Kaapeli poikki vaan ja kahden kaapelikengän puristus. Kaikkineen enintään puolen tunnin homma.

Lue lisää

Asensin Nasan ja eniten aikaa meini siihen, kun tein mittarille raiän ja vedin johdot konetilaan. Mitään vaikeuksia ei ollut. Toimii hyvin ja on selkeä. Kaliprointi helppoa.

14,2V ei edes riitä kaikille akuille. Älykäs säädin osaa säätää jännitteen riittävän korkeaksi ja myös laskea ylläpitotasolle sitten kun akut ovat täynnä, siis monivaiheinen lataus kuten älylatureissa.

3+12 kirjoitti:

14,2V ei edes riitä kaikille akuille. Älykäs säädin osaa säätää jännitteen riittävän korkeaksi ja myös laskea ylläpitotasolle sitten kun akut ovat täynnä, siis monivaiheinen lataus kuten älylatureissa.

Lue lisää

Onhan niissä. Mutta ne toimii käytännössä oikein vaan jossain viranomaiskäytössä tai ammattikäytössä olevissa veneissä, jotka on lähes kokoajan kulussa.
Huviveneissä on käyttöajat puolesta tunnista muutamaan tuntiin vuorokaudessa, välissä useita vuorokausia jolloin on kulutusta mutta ei (kone)latausta. Siinä ajassa ei älykkäällä säätimellä oleva laturi pudota bulk-latauksesta juuri koskaan.

Akkutyypin mukaan valittu latausjännite (kiinteänä) on useimmille riittävä ratkaisu. Useimmille kun on tärkeintä se, että kuinka nopeasti akut tulee täyteen tai lähes täyteen. Siinä tuo riittävän korkea latausjännite on olennaisen tärkeä.

Totta, Smartgauge näyttää vain jäljellä olevan kapasiteetin prosentteina ja akkujännitteen. Omien kulutuslaitteiden kulutukset on silti aika helppo itse tietää. Yhden kauden kokemuksella olen melkoisen tyytyväinen Smartgaugen hankintaan. Otin samalla lisukkeena erotusreleen, eli Smartbankin ja purin entiset diodit pois. Pihtimittarin saa muutamalla kympillä vaikka Biltemasta ja yksittäisten kulutuskohteiden seuranta on helppoa.

Kompressorijääkaappi vie kyllä muuten enemmän kuin 2 A. Noin 4 A on normaali ja käyntijaksojen osuus sitten tietenkin vahvasti riippuvainen olosuhteista.

noin on kirjoitti:

Totta, Smartgauge näyttää vain jäljellä olevan kapasiteetin prosentteina ja akkujännitteen. Omien kulutuslaitteiden kulutukset on silti aika helppo itse tietää. Yhden kauden kokemuksella olen melkoisen tyytyväinen Smartgaugen hankintaan. Otin samalla lisukkeena erotusreleen, eli Smartbankin ja purin entiset diodit pois. Pihtimittarin saa muutamalla kympillä vaikka Biltemasta ja yksittäisten kulutuskohteiden seuranta on helppoa.

Kompressorijääkaappi vie kyllä muuten enemmän kuin 2 A. Noin 4 A on normaali ja käyntijaksojen osuus sitten tietenkin vahvasti riippuvainen olosuhteista.

Lue lisää

Joo, tuo 2A oli vain esimerkin vuoksi..
Tuo Smartgauge on varmaankin parempi arvioimaan jäljellä olevan kapasiteetin, mutta toisinaan on kyllä hyvä tietää myös mikä on tämänhetkinen kulutus ja helpointa se on mittarin näytöltä katsoa. Esimerkiksi muutaman kerran on "tuntunut" että virtaa katoaa jonnekin, niin yksitellen laitteita sammuttamalla näkee mistä laitteesta voisi olla kysymys kun näkee hetkellisen kulutuksen.

Näytti Biltmean pihtivirtamittarit olevan n. 50 € halvimmat. Mikä mahtaa olla niiden tarkkuus pienillä tasavirtamäärillä. jos vaikka kulutus on 2 A mutta mittari näyttää 1, ero ei ole iso ampeereina mutta prosenteissa on...

kulutuskiinnostaa kirjoitti:

Joo, tuo 2A oli vain esimerkin vuoksi..
Tuo Smartgauge on varmaankin parempi arvioimaan jäljellä olevan kapasiteetin, mutta toisinaan on kyllä hyvä tietää myös mikä on tämänhetkinen kulutus ja helpointa se on mittarin näytöltä katsoa. Esimerkiksi muutaman kerran on "tuntunut" että virtaa katoaa jonnekin, niin yksitellen laitteita sammuttamalla näkee mistä laitteesta voisi olla kysymys kun näkee hetkellisen kulutuksen.

Näytti Biltmean pihtivirtamittarit olevan n. 50 € halvimmat. Mikä mahtaa olla niiden tarkkuus pienillä tasavirtamäärillä. jos vaikka kulutus on 2 A mutta mittari näyttää 1, ero ei ole iso ampeereina mutta prosenteissa on...

Lue lisää

Mulla on muutama vuosi sitten ostettu Bilteman pihtivirtamittari. Taisi silloin maksaa 60-70 €. Resoluutio on 0,1 A ja tuon joutuu nollaamaan (siihen on nappi), jotta näyttää oikein pienillä virroilla. Ilman nollausta näyttää 2-3 A. Nollauksen jälkeen tarkkuus on ~10% näyttämästä pienillä virroilla eli kyllä tuolla pääsee kiinni yli 0,1 A kulutuksiin. Jos kaapelia on tarpeeksi, paranee tarkkuus kierittämällä johtoa usean kerran pihdin ympäri. 10:llä kierroksella pääsee jo 10 mA resoluutioon.

Saahan noita pihtivirtamittareita myös paremmalla resoluutiolla. Tässä taitaa olla satasella 1 mA resoluutio: http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=878&productID=19405&productCode=CEM DT-337&brand=CEM&mainProductGroup=MITTAUS JA TESTAUS&subProductGroup=PIHTIMITTARI

Joakim_ kirjoitti:

Mulla on muutama vuosi sitten ostettu Bilteman pihtivirtamittari. Taisi silloin maksaa 60-70 €. Resoluutio on 0,1 A ja tuon joutuu nollaamaan (siihen on nappi), jotta näyttää oikein pienillä virroilla. Ilman nollausta näyttää 2-3 A. Nollauksen jälkeen tarkkuus on ~10% näyttämästä pienillä virroilla eli kyllä tuolla pääsee kiinni yli 0,1 A kulutuksiin. Jos kaapelia on tarpeeksi, paranee tarkkuus kierittämällä johtoa usean kerran pihdin ympäri. 10:llä kierroksella pääsee jo 10 mA resoluutioon.

Saahan noita pihtivirtamittareita myös paremmalla resoluutiolla. Tässä taitaa olla satasella 1 mA resoluutio: http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=878&productID=19405&productCode=CEM DT-337&brand=CEM&mainProductGroup=MITTAUS JA TESTAUS&subProductGroup=PIHTIMITTARI

Lue lisää

Joka tapauksessa pihtivirtamittari on hyvin käytännöllinen lisä veneen työkalupakkiin. Ilman sitä virran mittaus jää helposti tekemättä, koska perus-dvm:lla joutuu jonkun liitoksen avaamaan. Ja jos se ei ole suorastaan mahdotonta, se on ainakin vaivalloista. Ja on siinä useampi mittari vahingossa käräytettykin, tai vaikeasti saatavissa olevat erityisen nopeat sulakkeet poltettu. Vain parikaapelit ovat paikoin haittana pihtivirtamittarille.

noin on kirjoitti:

Totta, Smartgauge näyttää vain jäljellä olevan kapasiteetin prosentteina ja akkujännitteen. Omien kulutuslaitteiden kulutukset on silti aika helppo itse tietää. Yhden kauden kokemuksella olen melkoisen tyytyväinen Smartgaugen hankintaan. Otin samalla lisukkeena erotusreleen, eli Smartbankin ja purin entiset diodit pois. Pihtimittarin saa muutamalla kympillä vaikka Biltemasta ja yksittäisten kulutuskohteiden seuranta on helppoa.

Kompressorijääkaappi vie kyllä muuten enemmän kuin 2 A. Noin 4 A on normaali ja käyntijaksojen osuus sitten tietenkin vahvasti riippuvainen olosuhteista.

Lue lisää

Miksei Smartgauge pysty näyttämään kulutusta ampeereina, jos sen kerran väitetään pystyvän näyttämään akun kapasiteetin?

:-)

Onpas ihme laite kirjoitti:

Miksei Smartgauge pysty näyttämään kulutusta ampeereina, jos sen kerran väitetään pystyvän näyttämään akun kapasiteetin?

:-)

Niinpä, akkumonitori ilman mittausshunttia on... Jääköön sanomatta.

Kunnollisessa akkumonitorissa on mittausshuntti.

Akkumonitori kirjoitti:

Niinpä, akkumonitori ilman mittausshunttia on... Jääköön sanomatta.

Kunnollisessa akkumonitorissa on mittausshuntti.

Smartgaugen väitetään olevan kunnollinen akkumonitori eli laite, joka luotettavasti ja tarkasti seuraa akun kapasiteettia.

Jos näin on, Smartgauge tietää, kuinka paljon akusta kulloinkin otetaan virtaa.

Tämä johtuu siitä, että akun kapasiteetti on akusta otettavan virran aikaintegraali, kun jännite oletetaan kutakuinkin vakioksi. (Tarkkaan ottaen akusta saatava energia on akusta otettavan virran ja napajännitteen tulon aikaintegraali, mutta yleensä puhutaan kapasiteetista ampeeritunteina, joka on sähkövarauksen yksikkö.)

Jos kapasiteetti ajan funktiona tunnetaan, tunnetaan myös virta ajan funktiona.

Mitään järjellistä syytä ei tietenkään ole sille, että Smartgauge virran näyttäisi, koska se sen tietää.

Smartgaugen valmistaja on siis keksinyt kokonaan uuden tavan mitata sähkövirran voimakkuutta.

Vai onkohan sittenkään... :-)

Onpas ihme laite kirjoitti:

Smartgaugen väitetään olevan kunnollinen akkumonitori eli laite, joka luotettavasti ja tarkasti seuraa akun kapasiteettia.

Jos näin on, Smartgauge tietää, kuinka paljon akusta kulloinkin otetaan virtaa.

Tämä johtuu siitä, että akun kapasiteetti on akusta otettavan virran aikaintegraali, kun jännite oletetaan kutakuinkin vakioksi. (Tarkkaan ottaen akusta saatava energia on akusta otettavan virran ja napajännitteen tulon aikaintegraali, mutta yleensä puhutaan kapasiteetista ampeeritunteina, joka on sähkövarauksen yksikkö.)

Jos kapasiteetti ajan funktiona tunnetaan, tunnetaan myös virta ajan funktiona.

Mitään järjellistä syytä ei tietenkään ole sille, että Smartgauge virran näyttäisi, koska se sen tietää.

Smartgaugen valmistaja on siis keksinyt kokonaan uuden tavan mitata sähkövirran voimakkuutta.

Vai onkohan sittenkään... :-)

Lue lisää

Kannattaisi ehkä edes pinnallisesti tutustua laitteeseen ja sen tekniikkaan ennen pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Virtaa ei Smartgauge mittaa, eikä myöskään tyydy pelkkään jännitemittaukseen.

unohda virta kirjoitti:

Kannattaisi ehkä edes pinnallisesti tutustua laitteeseen ja sen tekniikkaan ennen pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Virtaa ei Smartgauge mittaa, eikä myöskään tyydy pelkkään jännitemittaukseen.

Lue lisää

Smartgaugen toimintaperiaatteella ei tässä ole merkitystä.

Fysiikka vain menee niin, että jos virran aikaintegraali tiedetään (kuten Smartgaugen väitetään tietävän), tiedetään myös virta.

Miksi siis Smartgauge ei näytä virtaa, vaikka se tietää sen?

Ja miksei Smartgaugen keksijä ole menestynyt miljardööri, vaikka hän on keksinyt, miten mitataan sähkövirta ilman mittausshunttia tai pihtimittaria, jotka ovat molemmat pirullisen kalliita?

Niin, miksiköhän...

unohda virta kirjoitti:

Kannattaisi ehkä edes pinnallisesti tutustua laitteeseen ja sen tekniikkaan ennen pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Virtaa ei Smartgauge mittaa, eikä myöskään tyydy pelkkään jännitemittaukseen.

Lue lisää

Ja kyllä. Olen tutustunut Smartgaugen web-sivujen selostuksiin.

En mitenkään voi olla ainoa, joka näkee, miten hulluja ja sekavia ne ovat.

En mitenkään voi olla ainoa, joka tunnistaa tuon huijaukseksi.

Enhän?

Ja ne hyvät käyttäjäkokemukset?

Mistä te tiedätte, miten Smartgaugenne toimii, jos akkunne ovat sopivan kokoiset ja lataatte niitä säännöllisesti? Silloin niissä nimittäin on aina virtaa! Ihan riippumatta siitä, mitä Smartgauge milloinkin näyttää!

Onpas ihme laite kirjoitti:

Smartgaugen toimintaperiaatteella ei tässä ole merkitystä.

Fysiikka vain menee niin, että jos virran aikaintegraali tiedetään (kuten Smartgaugen väitetään tietävän), tiedetään myös virta.

Miksi siis Smartgauge ei näytä virtaa, vaikka se tietää sen?

Ja miksei Smartgaugen keksijä ole menestynyt miljardööri, vaikka hän on keksinyt, miten mitataan sähkövirta ilman mittausshunttia tai pihtimittaria, jotka ovat molemmat pirullisen kalliita?

Niin, miksiköhän...

Lue lisää

Olet niin fiksoitunut siihen virtaan. Se kertoo paljonko sähköä menee akkuu ja paljonko sieltä tulee ulos, mutta ei tiedä mitään siitä, mitä akussa tapahtuu. Akun tila pitää mitata suoraan akusta ja sen voi tehdä mittaamalla akun sisäistä vastusta. Eikä Merlin ole ainoa, joka sen on keksinyt: http://www.buchmann.ca/article25-page1.asp

Ovatko muutaman kympin shuntti dvm tai pihtivirtamittari todellakin pirullisen kalliita?

unohda virta kirjoitti:

Kannattaisi ehkä edes pinnallisesti tutustua laitteeseen ja sen tekniikkaan ennen pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Virtaa ei Smartgauge mittaa, eikä myöskään tyydy pelkkään jännitemittaukseen.

Lue lisää

"Smartgaugen valmistaja on siis keksinyt kokonaan uuden tavan mitata sähkövirran voimakkuutta."

Vähän samaa mieltä.
Varmaan samoja kavereita jotka tekee paskaraudasta kultaa.

Pikaisella silmäyksellä valmistajan sivuilla keskitytään haukkumaan sunttimittareita ja muita merkkejä.
Muutenkin teksti on vähän kuin ostos TV:sta.


Kovasti laiteen kehutaan tekevän laskutoimituksia ja mittauksia.
Samalla varotaan sanomasta että se mittaa jännitettä.
Kerrotaan jopa että se ei ole volttimittari.

Seuraavalla välilehdellä tarina jatkuu
Kaverit mittaa Jouleja Wattien sijaan.

Ja kaikki tämä tehdään ilman jännitteen ja virran mittausta.
Aika kova juttu.

Näyttäisi vähän että keskeisenä argumenttina sunttimittareita vastaan on niiden kyvyttömyys näyttää akun varaustasoa ja vaikea asennus.

Itsellä on ollut NASA 6 kautta käytössä.
En koskaa katsele mitä se näyttää varaustilaksi prosenteissa.
Näyttää kuitenkin mitä sattuu.
Mutta 400 Ah akuista kun on ottanut 200-250 Ah tietää että on aika ladata.
Ja kun alkaa lataamaan ja on ladannut 200-250Ah, on ne suunnilleen taas täynnä.
Perin yksinkertaista ja suoraviivaista.
Vähän kuin läpinäkyvä hanaviinipakkaus.
Ei lopu yllättäen.

Yhtäkaikki.
Jos ymmärsin oikein tämä alkemistien laite yrittää kohtuullisen monimutkaisella tavalla arvailla jännitteen muutoksista akkujen varaustilaa.
Käytännössä varmaan samanlainen kompromissi kuin muutkin vastaavat laitteet.

Alkemiaa. kirjoitti:

"Smartgaugen valmistaja on siis keksinyt kokonaan uuden tavan mitata sähkövirran voimakkuutta."

Vähän samaa mieltä.
Varmaan samoja kavereita jotka tekee paskaraudasta kultaa.

Pikaisella silmäyksellä valmistajan sivuilla keskitytään haukkumaan sunttimittareita ja muita merkkejä.
Muutenkin teksti on vähän kuin ostos TV:sta.


Kovasti laiteen kehutaan tekevän laskutoimituksia ja mittauksia.
Samalla varotaan sanomasta että se mittaa jännitettä.
Kerrotaan jopa että se ei ole volttimittari.

Seuraavalla välilehdellä tarina jatkuu
Kaverit mittaa Jouleja Wattien sijaan.

Ja kaikki tämä tehdään ilman jännitteen ja virran mittausta.
Aika kova juttu.

Näyttäisi vähän että keskeisenä argumenttina sunttimittareita vastaan on niiden kyvyttömyys näyttää akun varaustasoa ja vaikea asennus.

Itsellä on ollut NASA 6 kautta käytössä.
En koskaa katsele mitä se näyttää varaustilaksi prosenteissa.
Näyttää kuitenkin mitä sattuu.
Mutta 400 Ah akuista kun on ottanut 200-250 Ah tietää että on aika ladata.
Ja kun alkaa lataamaan ja on ladannut 200-250Ah, on ne suunnilleen taas täynnä.
Perin yksinkertaista ja suoraviivaista.
Vähän kuin läpinäkyvä hanaviinipakkaus.
Ei lopu yllättäen.

Yhtäkaikki.
Jos ymmärsin oikein tämä alkemistien laite yrittää kohtuullisen monimutkaisella tavalla arvailla jännitteen muutoksista akkujen varaustilaa.
Käytännössä varmaan samanlainen kompromissi kuin muutkin vastaavat laitteet.

Lue lisää

Smartgauge mittaa "suoraan" akun varaustilaa. Sitä voi verrata ominaispainomittariin. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että ominaispainomittari kertoo luotettavasti akun varaustilan. Vaikka varaustila on virran integraali, ei kukaan kuvittele, että ominaispainomittarilla saataisiin mitattua hetkellinen virta. Ehkä tunnin tai vrk:n keskiarvon jotenkuten saisikin, mutta ne eivät ole kovin kiinnostavia.

Smartgaugen manuaalissa ja markkinointimateriaaleissa ei kerrota kunnolla miten se mittaa varaustilaa. Kaksi asiaa on kuitenkin selvää: se ei mittaa virtaa lainkaan ja se ei mittaa pelkästään napajännitettä. Todennäköisesti se mittaa LCR:ää tai osaa siitä eli lähettää akkuun (eri taajuisia tai vakiotaajuisia) pieniä herätteitä ja mittaa niiden vastetta. Tämä on tunnettu periaate mitata akun varaustilaa, mutta yleensä ko. periaatteen laitteet ovat varsin kalliita. Nykyään kuitenkin saa LCR-yleismittareitakin alle satasella, joten ei mahdoton ajatus.

Kuten markkinointimateriaalissa sanotaankin, Smartgauge ei sovi niille, jotka kaipaavat virtanäyttöä ja -integrointia. Sen sijaan se näyttää paremmin akun varaustilan kuin passiivisesti käytetty shuntti-perustainen laite, joka vaatii varaustilan/virtaintegraalin nollauksen säännöllisesti, jotta varaustilanäyttö pysyy kohdillaan.

Minulla ei ole omaa kokemusta Smartgaugesta, mutta olen itse suunnitellut ja rakentanut shunttipohjaisen akkumonitorin, joten sen käyttämä tekniikka kyllä kiinnostaa ja olen sitä selvitellyt.

Joakim_ kirjoitti:

Smartgauge mittaa "suoraan" akun varaustilaa. Sitä voi verrata ominaispainomittariin. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että ominaispainomittari kertoo luotettavasti akun varaustilan. Vaikka varaustila on virran integraali, ei kukaan kuvittele, että ominaispainomittarilla saataisiin mitattua hetkellinen virta. Ehkä tunnin tai vrk:n keskiarvon jotenkuten saisikin, mutta ne eivät ole kovin kiinnostavia.

Smartgaugen manuaalissa ja markkinointimateriaaleissa ei kerrota kunnolla miten se mittaa varaustilaa. Kaksi asiaa on kuitenkin selvää: se ei mittaa virtaa lainkaan ja se ei mittaa pelkästään napajännitettä. Todennäköisesti se mittaa LCR:ää tai osaa siitä eli lähettää akkuun (eri taajuisia tai vakiotaajuisia) pieniä herätteitä ja mittaa niiden vastetta. Tämä on tunnettu periaate mitata akun varaustilaa, mutta yleensä ko. periaatteen laitteet ovat varsin kalliita. Nykyään kuitenkin saa LCR-yleismittareitakin alle satasella, joten ei mahdoton ajatus.

Kuten markkinointimateriaalissa sanotaankin, Smartgauge ei sovi niille, jotka kaipaavat virtanäyttöä ja -integrointia. Sen sijaan se näyttää paremmin akun varaustilan kuin passiivisesti käytetty shuntti-perustainen laite, joka vaatii varaustilan/virtaintegraalin nollauksen säännöllisesti, jotta varaustilanäyttö pysyy kohdillaan.

Minulla ei ole omaa kokemusta Smartgaugesta, mutta olen itse suunnitellut ja rakentanut shunttipohjaisen akkumonitorin, joten sen käyttämä tekniikka kyllä kiinnostaa ja olen sitä selvitellyt.

Lue lisää

Kun siirrytään resistanssista reaktanssiin, putoaa valtaosa niistäkin kärryiltä, jotka kuvittelevat jotain sähköistä tietävänsä. Ja kovin kouriintuntuvasti se kärryiltä putoaminen näkyy monissa ylläolevissa käärmeöljy-lausunnoissa. Taitaa Joakimin puhe LCR-mittareista olla useimmille hepreaa.

Smartgaugen nettisivujen ja manuaalien kirjoittaja ei osaa jäsennellä tekstiään kovin luonnikkaasti, se täytyy sanoa. Setup-menun käyttöohjettakin saa selata pariin kertaan edestakaisin löytääkseen haluamansa. Tuotteistaminenkin on puolitiessään. Itse laite tulee kyllä sille tehdyssä asiallisessa pakkauksessa, mutta se laajennusosa, Smartbank tuli minulle akkuporan laatikkoon pakattuna. Mutta vehje toimii, sen osaan jo nykyisellä käyttökokemuksella sanoa.

SG osaa näyttää vain kahden akun jännitteet ja käyttöakun jäljellä olevan kapasiteetin. Ja koska syöttämällä akkuun 200 Ah sisään 200 Ah kulutuksen jälkeen akku ei ole täynnä, eikä noilla arvoilla ole edes omassa käytössä kiinteää suhdetta, toimii kapasiteettinäyttö oikein hyvin. Ja todellakin, vaikka SG osaa mitata kahden akuston jännitteet tarkasti suoraan navoista, se ei silti osaa kertoa kuin yhden akuston tilan. Neuvovat ostamaan kaksi laitetta, jos haluaa tiedon siitä toisestakin akustosta. Minua ei ainakaan starttiakun varaustila kovin kiinnosta.

Alkemiaa. kirjoitti:

"Smartgaugen valmistaja on siis keksinyt kokonaan uuden tavan mitata sähkövirran voimakkuutta."

Vähän samaa mieltä.
Varmaan samoja kavereita jotka tekee paskaraudasta kultaa.

Pikaisella silmäyksellä valmistajan sivuilla keskitytään haukkumaan sunttimittareita ja muita merkkejä.
Muutenkin teksti on vähän kuin ostos TV:sta.


Kovasti laiteen kehutaan tekevän laskutoimituksia ja mittauksia.
Samalla varotaan sanomasta että se mittaa jännitettä.
Kerrotaan jopa että se ei ole volttimittari.

Seuraavalla välilehdellä tarina jatkuu
Kaverit mittaa Jouleja Wattien sijaan.

Ja kaikki tämä tehdään ilman jännitteen ja virran mittausta.
Aika kova juttu.

Näyttäisi vähän että keskeisenä argumenttina sunttimittareita vastaan on niiden kyvyttömyys näyttää akun varaustasoa ja vaikea asennus.

Itsellä on ollut NASA 6 kautta käytössä.
En koskaa katsele mitä se näyttää varaustilaksi prosenteissa.
Näyttää kuitenkin mitä sattuu.
Mutta 400 Ah akuista kun on ottanut 200-250 Ah tietää että on aika ladata.
Ja kun alkaa lataamaan ja on ladannut 200-250Ah, on ne suunnilleen taas täynnä.
Perin yksinkertaista ja suoraviivaista.
Vähän kuin läpinäkyvä hanaviinipakkaus.
Ei lopu yllättäen.

Yhtäkaikki.
Jos ymmärsin oikein tämä alkemistien laite yrittää kohtuullisen monimutkaisella tavalla arvailla jännitteen muutoksista akkujen varaustilaa.
Käytännössä varmaan samanlainen kompromissi kuin muutkin vastaavat laitteet.

Lue lisää

Itse asiassa juuri tuo vertaus läpinäkyvään hanaviinipakkaukseen menee erityisen paljon harhaan shunttipohjaisen kanssa, mutta sopii paremmin kuin nenä päähän kapasiteettia mittaavan kanssa. Shunttiperustaista pitäisi verrata nimenomaan läpinäkymättömään hanaviinipakkaukseen. Kaiken lisäksi hieman vuotavaan sellaiseen, joka kaiken kukkuraksi vuotaa joskus enemmän, joskus vähemmän. Ainoastaan pakkauksen tullessa ylivuotavan täyteen, on tarkka tieto siitä, paljonko siellä on. Muutoin tietää, paljonko hanan kautta on kulutettu ja täytetty, kulloinenkin vuoto pitää arvailla. Aivan tyhjäksi laskemalla tehtyä nollausta kun ei pitäisi käyttää.

päinvastoin kirjoitti:

Itse asiassa juuri tuo vertaus läpinäkyvään hanaviinipakkaukseen menee erityisen paljon harhaan shunttipohjaisen kanssa, mutta sopii paremmin kuin nenä päähän kapasiteettia mittaavan kanssa. Shunttiperustaista pitäisi verrata nimenomaan läpinäkymättömään hanaviinipakkaukseen. Kaiken lisäksi hieman vuotavaan sellaiseen, joka kaiken kukkuraksi vuotaa joskus enemmän, joskus vähemmän. Ainoastaan pakkauksen tullessa ylivuotavan täyteen, on tarkka tieto siitä, paljonko siellä on. Muutoin tietää, paljonko hanan kautta on kulutettu ja täytetty, kulloinenkin vuoto pitää arvailla. Aivan tyhjäksi laskemalla tehtyä nollausta kun ei pitäisi käyttää.

Lue lisää

Onko se nyt noinkaan? Siitä pussista näkee, onko siinä vähän vai paljon, mutta ei sitä, onko se täysi. Ei näe sitäkään, onko jäljellä vielä kaksi vai kolme lasillista, eikä edes niin tyhjäksi tosiaan pitäisi päästää. Siis vain jotain sinne päin. Kapasiteetin mittaava on kuin mittalasi asteikkoineen.

eiku... kirjoitti:

Onko se nyt noinkaan? Siitä pussista näkee, onko siinä vähän vai paljon, mutta ei sitä, onko se täysi. Ei näe sitäkään, onko jäljellä vielä kaksi vai kolme lasillista, eikä edes niin tyhjäksi tosiaan pitäisi päästää. Siis vain jotain sinne päin. Kapasiteetin mittaava on kuin mittalasi asteikkoineen.

Lue lisää

Kun pussi näyttää täydeltä, on se silloin myös täysi.
Täydestä kun lähdetään liikkeelle, pystyy 5 lasillisen jälkeen auringon tarkasti näkemään, paljonko on jäljellä.
Jos ympärillä on pahvilaatikko. Ravistaa, ravistaa ja yrittää arvata onko pönttö 3/4, puolessa vai alle.

Jos veneessä on 400l vesisäiliö joka tankataan täyteen.,
Jos kulutusmittarilla näkee että on kuluttanut 200l, niin jäljellä on 200l.

Jos veden määrää yrittää päätellä mittarista, joka näyttää jäljelläolevan veden määrää esim. tasolla 1/2, 1/4 tai 10%, 20% tms.
Näyttää mittari isolla todennäköisyydellä jotakin sinne päin. Johtuen säiliön muodosta jne.

Jos auton 60l tankin tankkaa täyteen täyteen, ja ajon jälkeen mittarista näkisi paljonko on kuluttanut litroissa. Litrakulutus olisi paljon parempi tieto kuin yrittää karkeasta mittarista päätellä on tankissa 1 vai 2 viivaa jäljellä ?
Ylämäessä mitari näyttää ihan punaista ja alamäessä viisari on 1. viivalla.

Tarkoitan että mielestäni shunttimittari on siinämielessä hieno peli että kertoo kohtuullisen luotettavasti paljonko olet ottanut tavaraa akuista ja paljonko jälleen laittanut sinne tavaraa tilalle.
Vähän ikäänkuin WYSIWYG.

Tähänsaakka on vähän totuttu siihen että kaikki tilaa näyttävien mittareiden tarkkuus on ollut enemmin tai vähemmin likiarvoja.
On sitten kyseessä nesteet tankeissa, tai varaus akuissa.

Alkemiaa. kirjoitti:

Kun pussi näyttää täydeltä, on se silloin myös täysi.
Täydestä kun lähdetään liikkeelle, pystyy 5 lasillisen jälkeen auringon tarkasti näkemään, paljonko on jäljellä.
Jos ympärillä on pahvilaatikko. Ravistaa, ravistaa ja yrittää arvata onko pönttö 3/4, puolessa vai alle.

Jos veneessä on 400l vesisäiliö joka tankataan täyteen.,
Jos kulutusmittarilla näkee että on kuluttanut 200l, niin jäljellä on 200l.

Jos veden määrää yrittää päätellä mittarista, joka näyttää jäljelläolevan veden määrää esim. tasolla 1/2, 1/4 tai 10%, 20% tms.
Näyttää mittari isolla todennäköisyydellä jotakin sinne päin. Johtuen säiliön muodosta jne.

Jos auton 60l tankin tankkaa täyteen täyteen, ja ajon jälkeen mittarista näkisi paljonko on kuluttanut litroissa. Litrakulutus olisi paljon parempi tieto kuin yrittää karkeasta mittarista päätellä on tankissa 1 vai 2 viivaa jäljellä ?
Ylämäessä mitari näyttää ihan punaista ja alamäessä viisari on 1. viivalla.

Tarkoitan että mielestäni shunttimittari on siinämielessä hieno peli että kertoo kohtuullisen luotettavasti paljonko olet ottanut tavaraa akuista ja paljonko jälleen laittanut sinne tavaraa tilalle.
Vähän ikäänkuin WYSIWYG.

Tähänsaakka on vähän totuttu siihen että kaikki tilaa näyttävien mittareiden tarkkuus on ollut enemmin tai vähemmin likiarvoja.
On sitten kyseessä nesteet tankeissa, tai varaus akuissa.

Lue lisää

Jos täydestä 400 l vesisäiliöstä ottaa 150 l pois, tietää, että laittamalla sinne 150 l takaisin, säiliön taas täynnä. Mutta kun akku ei ole mikään säiliö, eikä sama ynnä- ja vähennyslasku toimi. Jokaisen lataussyklin jälkeen ollaan entistä enemmän väärissä lukemissa. Smartgauge ei ehkä näytä prosentin tarkkuudella oikein, mutta yhden prosentin resoluutiota tuskin voi verrata karkeaan mittariin. Ja jokaisen latausyklin jälkeen lukema on entistä tarkempi.

Eikä ampeeritunnit oikeastaan akun kohdalla kiinnosta puoliakaan niin paljon kuin se varaustila. Sen käyttö ratkaisee akun käyttöiän. En minä ainakaan laske minkään mittarilukeman perusteella, voinko sytyttää lampun tai panna lämppärin päälle, siihen täytyy aina olla sähköä. Vesisäiliö ei mene pilalle, jos sieltä vie viimeisen tipan, akku menee.

ei vieläkään kirjoitti:

Jos täydestä 400 l vesisäiliöstä ottaa 150 l pois, tietää, että laittamalla sinne 150 l takaisin, säiliön taas täynnä. Mutta kun akku ei ole mikään säiliö, eikä sama ynnä- ja vähennyslasku toimi. Jokaisen lataussyklin jälkeen ollaan entistä enemmän väärissä lukemissa. Smartgauge ei ehkä näytä prosentin tarkkuudella oikein, mutta yhden prosentin resoluutiota tuskin voi verrata karkeaan mittariin. Ja jokaisen latausyklin jälkeen lukema on entistä tarkempi.

Eikä ampeeritunnit oikeastaan akun kohdalla kiinnosta puoliakaan niin paljon kuin se varaustila. Sen käyttö ratkaisee akun käyttöiän. En minä ainakaan laske minkään mittarilukeman perusteella, voinko sytyttää lampun tai panna lämppärin päälle, siihen täytyy aina olla sähköä. Vesisäiliö ei mene pilalle, jos sieltä vie viimeisen tipan, akku menee.

Lue lisää

"akku ei ole mikään säiliö, eikä sama ynnä- ja vähennyslasku toimi. "

Juuri näin.
Tarkkuus lienee kuitenkin riittävä.
Ja lähtevät Ah:t lienee tarkempia.

"Jokaisen lataussyklin jälkeen ollaan entistä enemmän väärissä lukemissa. "

Millätavalla väärissä lukemissa. ?
Jos lataa viikon, kasvavat Ah:t jakuvasti. Kyllä.

Mutta jos lähtotilanne on täysi akku, ja mittari näyttää 400 Ah. Kuluttaa 200Ah, sitten vaikka lataa 250Ah. Loppulos on 99% varmuudella jälleen täysi akku.

Käytännössä rakaisevaa on kulutetut Ah:t...
Kauanko voi esim. roikkua saaressa. Paljonko Ah jäljellä.

"Vesisäiliö ei mene pilalle, jos sieltä vie viimeisen tipan, akku menee."

Kun on shunttimittari, niin ei vedä akkua viimeiseen tippaan.
Ymmärtää lopettaa ajoissa. :-)

Esimerkiksi.
Minulla on 30% rahaa jäljellä lompakossa.
Paljon parempi tieto on että oli 100€ ja nyt on jäljellä 30€.

Ei prosenteilla katsella televisiota eikä osteta maitoa.

Joakim_ kirjoitti:

Smartgauge mittaa "suoraan" akun varaustilaa. Sitä voi verrata ominaispainomittariin. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että ominaispainomittari kertoo luotettavasti akun varaustilan. Vaikka varaustila on virran integraali, ei kukaan kuvittele, että ominaispainomittarilla saataisiin mitattua hetkellinen virta. Ehkä tunnin tai vrk:n keskiarvon jotenkuten saisikin, mutta ne eivät ole kovin kiinnostavia.

Smartgaugen manuaalissa ja markkinointimateriaaleissa ei kerrota kunnolla miten se mittaa varaustilaa. Kaksi asiaa on kuitenkin selvää: se ei mittaa virtaa lainkaan ja se ei mittaa pelkästään napajännitettä. Todennäköisesti se mittaa LCR:ää tai osaa siitä eli lähettää akkuun (eri taajuisia tai vakiotaajuisia) pieniä herätteitä ja mittaa niiden vastetta. Tämä on tunnettu periaate mitata akun varaustilaa, mutta yleensä ko. periaatteen laitteet ovat varsin kalliita. Nykyään kuitenkin saa LCR-yleismittareitakin alle satasella, joten ei mahdoton ajatus.

Kuten markkinointimateriaalissa sanotaankin, Smartgauge ei sovi niille, jotka kaipaavat virtanäyttöä ja -integrointia. Sen sijaan se näyttää paremmin akun varaustilan kuin passiivisesti käytetty shuntti-perustainen laite, joka vaatii varaustilan/virtaintegraalin nollauksen säännöllisesti, jotta varaustilanäyttö pysyy kohdillaan.

Minulla ei ole omaa kokemusta Smartgaugesta, mutta olen itse suunnitellut ja rakentanut shunttipohjaisen akkumonitorin, joten sen käyttämä tekniikka kyllä kiinnostaa ja olen sitä selvitellyt.

Lue lisää

Osaatko kuvitella, miksi kaupassa ei jo ole tupakansytyttimen liitäntään tökättävää pientä laitetta, joka näyttää akkujen varaustilan?

Niinpä, en minäkään keksi kuin sen yhden syyn.

Akun purkautuessa sen napajännite hiljalleen laskee. Siitä sitten ihmemittari osaa kertoa, että akun kapasiteetti vähenee. 100...75...50... jne prosenttia jännitteen edelleen laskiessa.

Voi miten jännittävää ja ihmeellistä! ;-)

Alkemiaa. kirjoitti:

"akku ei ole mikään säiliö, eikä sama ynnä- ja vähennyslasku toimi. "

Juuri näin.
Tarkkuus lienee kuitenkin riittävä.
Ja lähtevät Ah:t lienee tarkempia.

"Jokaisen lataussyklin jälkeen ollaan entistä enemmän väärissä lukemissa. "

Millätavalla väärissä lukemissa. ?
Jos lataa viikon, kasvavat Ah:t jakuvasti. Kyllä.

Mutta jos lähtotilanne on täysi akku, ja mittari näyttää 400 Ah. Kuluttaa 200Ah, sitten vaikka lataa 250Ah. Loppulos on 99% varmuudella jälleen täysi akku.

Käytännössä rakaisevaa on kulutetut Ah:t...
Kauanko voi esim. roikkua saaressa. Paljonko Ah jäljellä.

"Vesisäiliö ei mene pilalle, jos sieltä vie viimeisen tipan, akku menee."

Kun on shunttimittari, niin ei vedä akkua viimeiseen tippaan.
Ymmärtää lopettaa ajoissa. :-)

Esimerkiksi.
Minulla on 30% rahaa jäljellä lompakossa.
Paljon parempi tieto on että oli 100€ ja nyt on jäljellä 30€.

Ei prosenteilla katsella televisiota eikä osteta maitoa.

Lue lisää

Useimilla huviveneilijöillä on sellainen tilanne, että ne akut ei ole lomakaudella koskaan täynnä, harvoin edes lähes täynnä. Siinä noi shuntilliset menee helpointen pieleen, kun ei tule aina välillä sitä näyttämän korjaavaa täyteen latausta.

Normaalia käyttöä kesällä on sellainen, että kolmantena, neljäntenä lomapäivänä on purjeveneilijän akku siellä noin 50% kieppeillä. Ja yhden yön laiturisähköissä olemisen jälkeen se on jossain 70 -80% kieppeillä. Ja tuossa välissä se kapasiteetti sahaa edestakas koko lomapurjehduksen ajan. Välillä ladataan koneella jokunen tunti ja päästään taas sinne 80% kieppeille, sitten taas yö luonnonsatamassa ja aamulla akusto on taas 55-60% kieppeillä. Taas yö laiturisähköissä ja akusto saattaa tuulettoman päivän jälkeen olla jopa 90% täynnä, kun on sekä ajettu koneella, että oltu sen päätteeksi vielä laiturisähköissä.

Tällainen käyttö on juuri tyypillistä normiveneilijän akuston käyttöä, ja myös juuri sellaista käyttöä, jossa tuo SG näyttää aina oikein. Ja ihan riippumatta siitä, tietääkö sen käyttäjä/omistaja sähköstä tuon taivaallista ja ihan ilman käyttäjän toimenpiteitä.

Loppukesästä, kun vene on viikot laiturissa ja maasähköissä ja käytössä vaan viikonloppuisin sen max 2 päivää, näyttää ne shuntillisetkin taas oikein. Tai siis riittävällä tarkkuuudella oikein, jos käyttäjä on osannut laitettaan käyttää oikein...

Jännite laskee, hui kirjoitti:

Osaatko kuvitella, miksi kaupassa ei jo ole tupakansytyttimen liitäntään tökättävää pientä laitetta, joka näyttää akkujen varaustilan?

Niinpä, en minäkään keksi kuin sen yhden syyn.

Akun purkautuessa sen napajännite hiljalleen laskee. Siitä sitten ihmemittari osaa kertoa, että akun kapasiteetti vähenee. 100...75...50... jne prosenttia jännitteen edelleen laskiessa.

Voi miten jännittävää ja ihmeellistä! ;-)

Lue lisää

Onhan niitä ollut jo kymmeniä vuosia myynnissä. Minullakin on perintönä tullut tupankansytittemeen työnnettävä pistoke, jossa on neljä lediä kuvaamassa akun varaustilaa.

Itse asiassa jännitteen mittaus kertoo erinomaisen hyvin akun varaustilan, JOS akku on ollut riittävän pitkään lepotilassa. Sen sijaan epämääräisen kuorman/latauksen alla jännitemittari ei kerro oikein mitään akun varaustilasta. Katselin juuri kuinka täyden akun 12,75 V jännite tipahti ~12,1 V tasolle lämppärin käynnistyessä. Pelkästä jännitteestä voisi kuvitella varaustilan tipahteneen täydestä alle 50%:iin.

Smartgauge ei perustu, ainakaan pelkästään, jännitteeseen, siksi se ei toimi väärin tuollaisissa tilanteissa.

Joakim_ kirjoitti:

Onhan niitä ollut jo kymmeniä vuosia myynnissä. Minullakin on perintönä tullut tupankansytittemeen työnnettävä pistoke, jossa on neljä lediä kuvaamassa akun varaustilaa.

Itse asiassa jännitteen mittaus kertoo erinomaisen hyvin akun varaustilan, JOS akku on ollut riittävän pitkään lepotilassa. Sen sijaan epämääräisen kuorman/latauksen alla jännitemittari ei kerro oikein mitään akun varaustilasta. Katselin juuri kuinka täyden akun 12,75 V jännite tipahti ~12,1 V tasolle lämppärin käynnistyessä. Pelkästä jännitteestä voisi kuvitella varaustilan tipahteneen täydestä alle 50%:iin.

Smartgauge ei perustu, ainakaan pelkästään, jännitteeseen, siksi se ei toimi väärin tuollaisissa tilanteissa.

Lue lisää

Tyhmä kysymys: mistä SG tietää akun kulloisenkin kuormituksen, joka siis voimakkaasti vaikuttaa akun napajännitteeseen?

Toinen tyhmä kysymys: mitä muuta akun plus- ja miinusnavan välistä voi mitata kuin jännitettä? Shunttimittarikin on jännitemittari, joka mittaa jännitettä tarkkuusvastuksen yli.

Kolmas tyhmä kysymys: miten iso satojen ampeerituntien akku reagoi milliampeeritason "herätteisiin", joita SG:n väitetään käyttävän?

Neljäs tyhmä kysymys: SG:ssä ei ol lämpötila-anturia, joten onko laitteen valmistaja keksinyt myös lämpötilan mittaamisen ilman lämpömittaria? Lämpötila vaikuttaa erittäin voimakkaasti akun napajännitteeseen kuormituksen funktiona. Myös akun latausjännite vaihtelee lämpötilakompensoidulla laturilla 14--16 volttiin akkujen lämpötilan mukaan.

Tyhmiä kysymyksiä kirjoitti:

Tyhmä kysymys: mistä SG tietää akun kulloisenkin kuormituksen, joka siis voimakkaasti vaikuttaa akun napajännitteeseen?

Toinen tyhmä kysymys: mitä muuta akun plus- ja miinusnavan välistä voi mitata kuin jännitettä? Shunttimittarikin on jännitemittari, joka mittaa jännitettä tarkkuusvastuksen yli.

Kolmas tyhmä kysymys: miten iso satojen ampeerituntien akku reagoi milliampeeritason "herätteisiin", joita SG:n väitetään käyttävän?

Neljäs tyhmä kysymys: SG:ssä ei ol lämpötila-anturia, joten onko laitteen valmistaja keksinyt myös lämpötilan mittaamisen ilman lämpömittaria? Lämpötila vaikuttaa erittäin voimakkaasti akun napajännitteeseen kuormituksen funktiona. Myös akun latausjännite vaihtelee lämpötilakompensoidulla laturilla 14--16 volttiin akkujen lämpötilan mukaan.

Lue lisää

Otetaan vielä viides tyhmä kysymys: onko joku verrannut SG:n lukemia hyvällä pihtimittarilla mitattuihin kulutuslukemiin? Tämän voi tehdä esimerkiksi kytkemällä täyteen akkuun suurehkon vakiokuorman, vaikkapa parisataa wattia hehkulamppuja invertterin kautta ja purkamalla akkua näin, kunnes puolet akun kapasiteetista on käytetty. Tällöin myös SG:n pitäisi näyttää 50 % latausastetta.

Tässä kohdassa tulee se käärmeöljy.

SG voi näyttää 50 % sijaan 30 tai 40 % tai melkein mitä tahansa, ja sitten voidaan väittää (kuten tässäkin viestiketjussa on tehty), että tämä on oikea lukema. Kukapa tämän väitteen todistaisi vääräksi. Se voi nimittäin aivan hyvin olla totta.

Väite on kuitenkin samankaltainen kuin esimerkiksi väite, että pesuaine pesee puolet paremmin kuin ennen, kasvovoide poistaa 25 % enemmän ryppyjä kuin ennen jne.

Ei ole olemassa mitään järjellistä keinoa mitata akun todellista kapasiteettia, tästä lienemme kaikki yhtä mieltä. Akun todellinen kapasiteetti on tyypillisesti jo kohtuullisen käytön jälkeen jopa 10--15 prosenttia alempi kuin akun nimelliskapasiteetti. Lisäksi kapasiteettiin vaikuttaa akun käytön lisäksi sen lämpötila, lataustapa, kuormitus ja moni muu pienempi tekijä.

Koska akun todellista kapasiteettia ei tunneta, ei voida myöskään kertoa, kuinka monta prosenttia kapasiteetista on jäljellä. Tätä ei voida tehdä sen enempää shunttimittarilla kuin SG:lläkään.

Shunttimittarilla nähdään kuitenkin, miten paljon akkuun on laitettu varausta ja miten paljon akusta on otettu varausta. Nämä lukemat ovat kohtalaisen eksakteja ja niiden avulla akusta huolehtiminen on helppoa.

Tyhmiä kysymyksiä kirjoitti:

Tyhmä kysymys: mistä SG tietää akun kulloisenkin kuormituksen, joka siis voimakkaasti vaikuttaa akun napajännitteeseen?

Toinen tyhmä kysymys: mitä muuta akun plus- ja miinusnavan välistä voi mitata kuin jännitettä? Shunttimittarikin on jännitemittari, joka mittaa jännitettä tarkkuusvastuksen yli.

Kolmas tyhmä kysymys: miten iso satojen ampeerituntien akku reagoi milliampeeritason "herätteisiin", joita SG:n väitetään käyttävän?

Neljäs tyhmä kysymys: SG:ssä ei ol lämpötila-anturia, joten onko laitteen valmistaja keksinyt myös lämpötilan mittaamisen ilman lämpömittaria? Lämpötila vaikuttaa erittäin voimakkaasti akun napajännitteeseen kuormituksen funktiona. Myös akun latausjännite vaihtelee lämpötilakompensoidulla laturilla 14--16 volttiin akkujen lämpötilan mukaan.

Lue lisää

Ei SG tiedä kuormitusta eikä se laske varaustilaa DC napajännitteestä.

Kahdesta navasta voi mitata vaikka mitä. Katso vaikkapa mitä LCR-mittarit pystyvät mittaamaan kahdella mittajohdolla:
http://en.wikipedia.org/wiki/LCR_meter
http://kb.bkprecision.com/questions.php?questionid=22

Satojen Ah:n akku on suurilla taajuuksilla aivan jotain muuta kuin useimmat luulevat sen olevan.

Lämpötila vaikuttaa napajännitteeseen, mutta edelleen SG ei laske varaustilaa napajännitteestä.

Tässä vielä tieteellinen julkaisu, jossa on esitetty juuri tuollaisella menetelmällä mitattu akun sisänen vastus mittaustaajuuden ja varaustilan funktiona (kuvat 4 ja 5): http://www.ias.ac.in/chemsci/Pdf-OctDec2003/Pc3333.pdf

Tässä on tuollainen mainitsemani kallis mittalaite:
http://batteryuniversity.com/learn/article/impedance_spectroscopy_checks_battery_capacity_in_15_seconds

Vielä yksi kysymys kirjoitti:

Otetaan vielä viides tyhmä kysymys: onko joku verrannut SG:n lukemia hyvällä pihtimittarilla mitattuihin kulutuslukemiin? Tämän voi tehdä esimerkiksi kytkemällä täyteen akkuun suurehkon vakiokuorman, vaikkapa parisataa wattia hehkulamppuja invertterin kautta ja purkamalla akkua näin, kunnes puolet akun kapasiteetista on käytetty. Tällöin myös SG:n pitäisi näyttää 50 % latausastetta.

Tässä kohdassa tulee se käärmeöljy.

SG voi näyttää 50 % sijaan 30 tai 40 % tai melkein mitä tahansa, ja sitten voidaan väittää (kuten tässäkin viestiketjussa on tehty), että tämä on oikea lukema. Kukapa tämän väitteen todistaisi vääräksi. Se voi nimittäin aivan hyvin olla totta.

Väite on kuitenkin samankaltainen kuin esimerkiksi väite, että pesuaine pesee puolet paremmin kuin ennen, kasvovoide poistaa 25 % enemmän ryppyjä kuin ennen jne.

Ei ole olemassa mitään järjellistä keinoa mitata akun todellista kapasiteettia, tästä lienemme kaikki yhtä mieltä. Akun todellinen kapasiteetti on tyypillisesti jo kohtuullisen käytön jälkeen jopa 10--15 prosenttia alempi kuin akun nimelliskapasiteetti. Lisäksi kapasiteettiin vaikuttaa akun käytön lisäksi sen lämpötila, lataustapa, kuormitus ja moni muu pienempi tekijä.

Koska akun todellista kapasiteettia ei tunneta, ei voida myöskään kertoa, kuinka monta prosenttia kapasiteetista on jäljellä. Tätä ei voida tehdä sen enempää shunttimittarilla kuin SG:lläkään.

Shunttimittarilla nähdään kuitenkin, miten paljon akkuun on laitettu varausta ja miten paljon akusta on otettu varausta. Nämä lukemat ovat kohtalaisen eksakteja ja niiden avulla akusta huolehtiminen on helppoa.

Lue lisää

Tässä on paljon kyse siitä, mikä on kullekin käyttäjälle se kiinnostava tieto. Akun kunnon ja lataustarpeen kannalta varaustila (%) on se tärkein tieto. Jos sinulla on vaikkapa 1000 Ah akku, josta on 200 Ah "jäljellä" se pitää ladata välittömästi. Kun taas vastaavasti 300 Ah akku, josta on 200 Ah jäljellä ei akuutisti kaipaa latausta.

Tyhmä kysymys sinulle:
Mistä tiedät, että 200 Ah (oletus) akkusi on 50% varaustilassa otettuasi siitä 100 Ah? 100 Ah lukema on melko tarkka, ainakin sen tapahtuessa melko nopeasti (tunneissa -> pari päivää), mutta akun todellista kapasiteettia tuskin tiedät. Akkutesteissä todellinen kapasiteetti on ollut yleensä 60-95% ilmoitetusta. Lisäksi kapasiteetti riippuu virrasta, jota monitorisi mahdollisesti yrittää ottaa huomioon Peukert-korjauksella, jonka parametrit tuskin vastaavat juuri sinun akkuasi.

Akun vanhetessa kapasiteetti laskee. Mikä on 10 vuotiian akkusi varaustila otettuasi sieltä 100 Ah?

Sitten tosiaan ainakin purjeveneessä tyypillisessä käytössä akkua puretaan ja ladataan päivästä toiseen, mutta täyteen se tulee ehkä vain kerran viikossa tai kahdessa. Tällöin virtoja integroivaan monitoriin kumuloituu helposti virhettä. Jos vaikkapa olet viikon aikana siihen 200 Ah akkuun laittanut 500 Ah ja myös purkanut 500 Ah, mikä on se varaustila nyt? Sitten kun se tulee täyteen, pitää sinun muistaa nollata tai kirjoittaa ylös virrat sekä mahdollisesti myös nollata varaustila 100%:iin.

Jotkut akkumonitorit tekevät tuon 100% nollauksen automaattisesti, mutta tällöin on ohjelmassa tehtävä valinta: joko nollaat usein eli jo selvästi alle 100% tasossa tai sitten nollaat tarkasti, mutta vasta hyvin pitkän latauksen jälkeen eli harvoin.

Joakim_ kirjoitti:

Tässä on paljon kyse siitä, mikä on kullekin käyttäjälle se kiinnostava tieto. Akun kunnon ja lataustarpeen kannalta varaustila (%) on se tärkein tieto. Jos sinulla on vaikkapa 1000 Ah akku, josta on 200 Ah "jäljellä" se pitää ladata välittömästi. Kun taas vastaavasti 300 Ah akku, josta on 200 Ah jäljellä ei akuutisti kaipaa latausta.

Tyhmä kysymys sinulle:
Mistä tiedät, että 200 Ah (oletus) akkusi on 50% varaustilassa otettuasi siitä 100 Ah? 100 Ah lukema on melko tarkka, ainakin sen tapahtuessa melko nopeasti (tunneissa -> pari päivää), mutta akun todellista kapasiteettia tuskin tiedät. Akkutesteissä todellinen kapasiteetti on ollut yleensä 60-95% ilmoitetusta. Lisäksi kapasiteetti riippuu virrasta, jota monitorisi mahdollisesti yrittää ottaa huomioon Peukert-korjauksella, jonka parametrit tuskin vastaavat juuri sinun akkuasi.

Akun vanhetessa kapasiteetti laskee. Mikä on 10 vuotiian akkusi varaustila otettuasi sieltä 100 Ah?

Sitten tosiaan ainakin purjeveneessä tyypillisessä käytössä akkua puretaan ja ladataan päivästä toiseen, mutta täyteen se tulee ehkä vain kerran viikossa tai kahdessa. Tällöin virtoja integroivaan monitoriin kumuloituu helposti virhettä. Jos vaikkapa olet viikon aikana siihen 200 Ah akkuun laittanut 500 Ah ja myös purkanut 500 Ah, mikä on se varaustila nyt? Sitten kun se tulee täyteen, pitää sinun muistaa nollata tai kirjoittaa ylös virrat sekä mahdollisesti myös nollata varaustila 100%:iin.

Jotkut akkumonitorit tekevät tuon 100% nollauksen automaattisesti, mutta tällöin on ohjelmassa tehtävä valinta: joko nollaat usein eli jo selvästi alle 100% tasossa tai sitten nollaat tarkasti, mutta vasta hyvin pitkän latauksen jälkeen eli harvoin.

Lue lisää

En tiedäkään akkujeni varaustilaa.

Siksi seuraan virrankulutusta ja lataan akkuja sen mukaan säännöllisesti.

Akkujeni nimelliskapasiteetti on 500 Ah.

Kulutus ympärivuorokautisessa purjehduksessa on noin 150--170 Ah/vrk, joten kyllä niitä saa joka vuorokausi ladata.

En missään tapauksessa luottaisi mihinkään mittariin, joka yrittää esittää akkujen varaustilaa prosentteina. Riippumatta siitä, onko mittari shunttimittari vai johonkin "vaihtoehtomittaukseen" perustuva.

Purjeveneessä virrankulutus on oleellinen asia, jota pitää seurata. On myös syytä tuntea akkunsa siten, että tietää suunnilleen, miten kauan niiden lataus koneella tai maasähkölaturilla kestää.

Vielä yksi kysymys kirjoitti:

Otetaan vielä viides tyhmä kysymys: onko joku verrannut SG:n lukemia hyvällä pihtimittarilla mitattuihin kulutuslukemiin? Tämän voi tehdä esimerkiksi kytkemällä täyteen akkuun suurehkon vakiokuorman, vaikkapa parisataa wattia hehkulamppuja invertterin kautta ja purkamalla akkua näin, kunnes puolet akun kapasiteetista on käytetty. Tällöin myös SG:n pitäisi näyttää 50 % latausastetta.

Tässä kohdassa tulee se käärmeöljy.

SG voi näyttää 50 % sijaan 30 tai 40 % tai melkein mitä tahansa, ja sitten voidaan väittää (kuten tässäkin viestiketjussa on tehty), että tämä on oikea lukema. Kukapa tämän väitteen todistaisi vääräksi. Se voi nimittäin aivan hyvin olla totta.

Väite on kuitenkin samankaltainen kuin esimerkiksi väite, että pesuaine pesee puolet paremmin kuin ennen, kasvovoide poistaa 25 % enemmän ryppyjä kuin ennen jne.

Ei ole olemassa mitään järjellistä keinoa mitata akun todellista kapasiteettia, tästä lienemme kaikki yhtä mieltä. Akun todellinen kapasiteetti on tyypillisesti jo kohtuullisen käytön jälkeen jopa 10--15 prosenttia alempi kuin akun nimelliskapasiteetti. Lisäksi kapasiteettiin vaikuttaa akun käytön lisäksi sen lämpötila, lataustapa, kuormitus ja moni muu pienempi tekijä.

Koska akun todellista kapasiteettia ei tunneta, ei voida myöskään kertoa, kuinka monta prosenttia kapasiteetista on jäljellä. Tätä ei voida tehdä sen enempää shunttimittarilla kuin SG:lläkään.

Shunttimittarilla nähdään kuitenkin, miten paljon akkuun on laitettu varausta ja miten paljon akusta on otettu varausta. Nämä lukemat ovat kohtalaisen eksakteja ja niiden avulla akusta huolehtiminen on helppoa.

Lue lisää

Kun et kuitenkaan jaksa kahlata noita Joakimin antamia linkkejä läpi, niin yksinkertaistetaan. Akun varaustila on riippuvainen akun sisäisestä vastuksesta. Akun sisäinen vastus taas muistuttaa kytkentää, jossa on vastuksia, keloja ja kondensaattoreita, joten yksinkertaisen resistanssin lisäksi piirissä on reaktanssia. Reaktanssi voidaan mitata niillä LCR-mittareilla. SG:n tai muun LCR-mittarin mittaus ei siis perustu sen muutaman mA:n herätteen tuottamiin jännitemuutoksiin kuormituksena. Lämpötila vaikuttaa itse akun sisäiseen vastukseen, siksi akun lämpötilaa ei tarvitse tietää mitatessa. Samanlainen tilanne on lyhytaikaisen suuren kuorman jälkeen, Sisäisen vastuksen perusteella voi todeta, että laskeneesta napajännitteestä huolimatta akussa on puhtia vielä jäljellä vaikka toiseen samanlaiseen.

Asennettaessa SG:lle annetaan akun sen hetkinen oletettu varaustila. Jos se on kohtalaisen lähellä oikeaa, on näyttö kohtalaisen oikea siitä eteenpäin, muutoin pitää mittarin opetella akun ominaisuuksia pidempään. Oleellista mittaukselle on lopulta tietää täyteen varatun akun sisäinen vastus. Sen muuttuminen korreloi sitten riittävän vakiolla tavalla varaustilan muutoksiin. Akun rakenteella on merkitystä siihen korrelaatioon ja myös akun tyyppi SG:lle setupissa kerrotaan. Akun vanhenemisen myötä tapahtuvaa muutosta SG sitten opettelee jatkuvasti. Jos luet koko keskustelun, huomaat ettei SG ole ainoa samantyyppinen mittari markkinoilla. Tosin se saattaa olla ainoa suoraan venekäyttöön ajateltu, millä on merkitystä vain tyypillisen asennustavan kannalta.

Jäikö jokin tyhmistä kysymyksistä vielä vaille vastausta?

-Mika- kirjoitti:

Useimilla huviveneilijöillä on sellainen tilanne, että ne akut ei ole lomakaudella koskaan täynnä, harvoin edes lähes täynnä. Siinä noi shuntilliset menee helpointen pieleen, kun ei tule aina välillä sitä näyttämän korjaavaa täyteen latausta.

Normaalia käyttöä kesällä on sellainen, että kolmantena, neljäntenä lomapäivänä on purjeveneilijän akku siellä noin 50% kieppeillä. Ja yhden yön laiturisähköissä olemisen jälkeen se on jossain 70 -80% kieppeillä. Ja tuossa välissä se kapasiteetti sahaa edestakas koko lomapurjehduksen ajan. Välillä ladataan koneella jokunen tunti ja päästään taas sinne 80% kieppeille, sitten taas yö luonnonsatamassa ja aamulla akusto on taas 55-60% kieppeillä. Taas yö laiturisähköissä ja akusto saattaa tuulettoman päivän jälkeen olla jopa 90% täynnä, kun on sekä ajettu koneella, että oltu sen päätteeksi vielä laiturisähköissä.

Tällainen käyttö on juuri tyypillistä normiveneilijän akuston käyttöä, ja myös juuri sellaista käyttöä, jossa tuo SG näyttää aina oikein. Ja ihan riippumatta siitä, tietääkö sen käyttäjä/omistaja sähköstä tuon taivaallista ja ihan ilman käyttäjän toimenpiteitä.

Loppukesästä, kun vene on viikot laiturissa ja maasähköissä ja käytössä vaan viikonloppuisin sen max 2 päivää, näyttää ne shuntillisetkin taas oikein. Tai siis riittävällä tarkkuuudella oikein, jos käyttäjä on osannut laitettaan käyttää oikein...

Lue lisää

Loppupelissä varmaan olisi optimaalisinta että olisi molemmat mittarit.
Shunttimittarilla näkee paljonko mikäkin laite kuluttaa, ja paljonko on kulutettu viime latauksesta yms.
Tällä Ah tiedoilla osaa säädellä käyttöään ja pystyisi arvaamaan SG:n prosenttilukemista missä suunnilleen mennään Ah:n kanssa.
Olettaen että SG toimii yhtä hyvin kuin teoriassa esitetään.

Vielä yksi kysymys kirjoitti:

En tiedäkään akkujeni varaustilaa.

Siksi seuraan virrankulutusta ja lataan akkuja sen mukaan säännöllisesti.

Akkujeni nimelliskapasiteetti on 500 Ah.

Kulutus ympärivuorokautisessa purjehduksessa on noin 150--170 Ah/vrk, joten kyllä niitä saa joka vuorokausi ladata.

En missään tapauksessa luottaisi mihinkään mittariin, joka yrittää esittää akkujen varaustilaa prosentteina. Riippumatta siitä, onko mittari shunttimittari vai johonkin "vaihtoehtomittaukseen" perustuva.

Purjeveneessä virrankulutus on oleellinen asia, jota pitää seurata. On myös syytä tuntea akkunsa siten, että tietää suunnilleen, miten kauan niiden lataus koneella tai maasähkölaturilla kestää.

Lue lisää

Oikeastaan aika hassua, että haluat mieluummin seurata sekundääristä asiaa, eli ampeeritunteja, kun kuitenkin ratkaiseva asia on itse akun tila. Aivan toinen asia tietenkin, että kulutusta on seurattava jo mahdollisten vikojenkin havaitsemiseksi. Itse asentaisin molemmat mittarit.

Melkoinen päivittäinen kulutus muuten. Ilmeisesti sisältää jääkaapin jäähdytystä trooppisissa oloissa ja kohtalaista vesikoneen käyttöä. Ettei vain olisi vielä autopilottikin sähköä syömässä tuuliperäsimen sijaan. Millä ihmeellä tuotat tuon verran sähköä päivässä?

Alkemiaa. kirjoitti:

Loppupelissä varmaan olisi optimaalisinta että olisi molemmat mittarit.
Shunttimittarilla näkee paljonko mikäkin laite kuluttaa, ja paljonko on kulutettu viime latauksesta yms.
Tällä Ah tiedoilla osaa säädellä käyttöään ja pystyisi arvaamaan SG:n prosenttilukemista missä suunnilleen mennään Ah:n kanssa.
Olettaen että SG toimii yhtä hyvin kuin teoriassa esitetään.

Lue lisää

Oikeastaan on erilaisia mittaustapoja ja asioita mitä mitataan, ihan erilaisia ihmisiä varten. Jos on kiinnostunut virrankulutuksesta, niin luultavasti jo tietää sähköstä ja akustojen käyttäytymisestä jotain, ehkä paljonkin. Silloin shuntillinen Ah-mittari tai jopa vaan virta/jännitemittaus on oikea laite/laitteisto.

Itse pärjään oikein hyvin virta/jännitemittausten kanssa ja olen aina perillä akkujeni varaustasosta ilman akkumonitoriakin, ihan "perstuntumalla". Joskus on ollut dataloggeri kiinni ihan mielenkiinnon vuoksi, antamassa uskonvahvistusta sille, jonka jo oletan tietäväni.

Sitten on niitä, jotka aina ihmettelee, että miksi se lämppäri toimi hyvin kaksi ekaa päivää, mutta kolmantena yönä se ei jaksa enää lähteä käyntiin. Aamulla volttimittari näyttää 11 volttia... Tai sitten niitä, jotka kutsuu mut veneelle, kun "jääkaapissa on vikaa", se pysyy kylmänä vaan muutaman päivän ja sitten ei enää kylmene kuin koneajossa.

Tälle jälkimmäiselle ryhmälle on akkumonitori oikea laite, hehän eivät tiedä sähköstä juuri mitään. Ja siksi myös heille on paras akkumonitori sellainen, mikä ei vaadi käyttäjältä mitään toimenpiteitä. Ei tällainen käyttäjä osaa ajatella sitä, että välillä vaaditaan pitkä täyteenlataus, jotta se monitori saadaan taas kartalle jne.

Ja mun kokemuksen mukaan puolet, jopa kaksi kolmasosaa huviveneilijöistä kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään.

Sinänsä mulla ei ole mitään noita shuntillisia akkumonitoreja vastaan. Olen itsekin suositellut ja asentanut niitä veneisiin. Mutta vain sellaisille veneenomistajille, joiden tiedän pärjäävän sen kanssa. Joillekin muille en sitten suostu asentamaan muuta monitoria kuin SG:n.

-Mika- kirjoitti:

Oikeastaan on erilaisia mittaustapoja ja asioita mitä mitataan, ihan erilaisia ihmisiä varten. Jos on kiinnostunut virrankulutuksesta, niin luultavasti jo tietää sähköstä ja akustojen käyttäytymisestä jotain, ehkä paljonkin. Silloin shuntillinen Ah-mittari tai jopa vaan virta/jännitemittaus on oikea laite/laitteisto.

Itse pärjään oikein hyvin virta/jännitemittausten kanssa ja olen aina perillä akkujeni varaustasosta ilman akkumonitoriakin, ihan "perstuntumalla". Joskus on ollut dataloggeri kiinni ihan mielenkiinnon vuoksi, antamassa uskonvahvistusta sille, jonka jo oletan tietäväni.

Sitten on niitä, jotka aina ihmettelee, että miksi se lämppäri toimi hyvin kaksi ekaa päivää, mutta kolmantena yönä se ei jaksa enää lähteä käyntiin. Aamulla volttimittari näyttää 11 volttia... Tai sitten niitä, jotka kutsuu mut veneelle, kun "jääkaapissa on vikaa", se pysyy kylmänä vaan muutaman päivän ja sitten ei enää kylmene kuin koneajossa.

Tälle jälkimmäiselle ryhmälle on akkumonitori oikea laite, hehän eivät tiedä sähköstä juuri mitään. Ja siksi myös heille on paras akkumonitori sellainen, mikä ei vaadi käyttäjältä mitään toimenpiteitä. Ei tällainen käyttäjä osaa ajatella sitä, että välillä vaaditaan pitkä täyteenlataus, jotta se monitori saadaan taas kartalle jne.

Ja mun kokemuksen mukaan puolet, jopa kaksi kolmasosaa huviveneilijöistä kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään.

Sinänsä mulla ei ole mitään noita shuntillisia akkumonitoreja vastaan. Olen itsekin suositellut ja asentanut niitä veneisiin. Mutta vain sellaisille veneenomistajille, joiden tiedän pärjäävän sen kanssa. Joillekin muille en sitten suostu asentamaan muuta monitoria kuin SG:n.

Lue lisää

"Joillekin muille en sitten suostu asentamaan muuta monitoria kuin SG:n."

Uteliaana vielä olisin kysynyt.
Olet ilmeisemmin päässyt käytännössä näkemään miten tämä SG toimii.
Pystytkö näin suoraltaan arvioimaan tai tiedätkö vaikuttaako kuormitus mitenkään mittarin näyttämään lukemaan?
Tarkoitan että jos akkuja kuormittaa 35A:lla tai 5A.lla, vaikuttaako se mitenkään sen hetkiseen mittarin näyttämään varaustasoon. Vai onko se täysin tunteeton ulkoisille tekijöille.
(Siis tilanteessa jossa normaalilla volttimittarilla on vähiten käyttöä akkujen tilaa arvioidessa)

Alkemiaa. kirjoitti:

"Joillekin muille en sitten suostu asentamaan muuta monitoria kuin SG:n."

Uteliaana vielä olisin kysynyt.
Olet ilmeisemmin päässyt käytännössä näkemään miten tämä SG toimii.
Pystytkö näin suoraltaan arvioimaan tai tiedätkö vaikuttaako kuormitus mitenkään mittarin näyttämään lukemaan?
Tarkoitan että jos akkuja kuormittaa 35A:lla tai 5A.lla, vaikuttaako se mitenkään sen hetkiseen mittarin näyttämään varaustasoon. Vai onko se täysin tunteeton ulkoisille tekijöille.
(Siis tilanteessa jossa normaalilla volttimittarilla on vähiten käyttöä akkujen tilaa arvioidessa)

Lue lisää

Juu, olen päässyt arvioimaan sen SG:n käyttöä veneessä, jossa on mm. sähköiset skuuttivinssit. Niiden kulutus on melkoinen, mutta hetkellinen.

Tietenkään en kokoajan sen SG:n näyttöä seurannut, mutta suurikaan kulutus ei (mun kokemuksen mukaan) heilauta jäljellä olevaa kapasiteetin näyttöä juurikaan. Joskus kävi niin, että kun ylhäällä vinssattiin ahkerasti, putosi näyttämä 73prosentista 72 prosenttiin. Mutta ei kiivenyt takaisin, kun kuorma poistui. Isompaa muutosta en nähnyt. SG toimii mielestäni loogisesti myös vaihtelevan kuorman tilanteessa.

Siinä(kin) veneessä on volttimittarina sellanen viisarimittari, josta just näkee noin voltin muutoksen, kymmenyksistä ei kannata haaveillakaan. Mutta hyvin sen viisari heilahteli vinssauksen tahdissa... :) samaan aikaan mulla oli fluke kiinni akustossa ja siellä jännitemuutokset oli paljon maltillisempia.

Jos haluaa tarkkoja, mutta edullisia mittauksia jännitteestä/virrasta, niin näitä olen asentanut: http://www.lascarelectronics.com/pdf-usb-datalogging/data-logger0785413001277481443.pdf?PHPSESSID=nasvsl19lbupfnj5l2j4mmsj02

Saatavuudesta en enää tiedä, ja omatkin varastoni on aikalailla jo käytetty. Ehkä vajaa kymmenkunta on vielä jäljellä. Vastaavia on kuitenkin varmaan maailma väärällään.

Virtamittauksissa olen käyttänyt shunttina akkukaapeleita :) sopivalle etäisyydelle (joka on laskettavissa) laitettu mittausliitäntä antaa tarkan tuloksen. Tulos varmistetaan mittaamalla. Erillistä shunttia en ole käyttänyt varmaan vuosikymmeneen.

Joakim_ kirjoitti:

Mulla on muutama vuosi sitten ostettu Bilteman pihtivirtamittari. Taisi silloin maksaa 60-70 €. Resoluutio on 0,1 A ja tuon joutuu nollaamaan (siihen on nappi), jotta näyttää oikein pienillä virroilla. Ilman nollausta näyttää 2-3 A. Nollauksen jälkeen tarkkuus on ~10% näyttämästä pienillä virroilla eli kyllä tuolla pääsee kiinni yli 0,1 A kulutuksiin. Jos kaapelia on tarpeeksi, paranee tarkkuus kierittämällä johtoa usean kerran pihdin ympäri. 10:llä kierroksella pääsee jo 10 mA resoluutioon.

Saahan noita pihtivirtamittareita myös paremmalla resoluutiolla. Tässä taitaa olla satasella 1 mA resoluutio: http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=878&productID=19405&productCode=CEM DT-337&brand=CEM&mainProductGroup=MITTAUS JA TESTAUS&subProductGroup=PIHTIMITTARI

Lue lisää

Joakim:
"Mulla on muutama vuosi sitten ostettu Bilteman pihtivirtamittari. Taisi silloin maksaa 60-70 €. Resoluutio on 0,1 A ja tuon joutuu nollaamaan (siihen on nappi), jotta näyttää oikein pienillä virroilla. Ilman nollausta näyttää 2-3 A. Nollauksen jälkeen tarkkuus on ~10% näyttämästä pienillä virroilla eli kyllä tuolla pääsee kiinni yli 0,1 A kulutuksiin. Jos kaapelia on tarpeeksi, paranee tarkkuus kierittämällä johtoa usean kerran pihdin ympäri. 10:llä kierroksella pääsee jo 10 mA resoluutioon."

Nyt on vähän väärin ymmärrystä. Resoluution ja tarkkudeen välillä ei ole oikeastaan mitään yhteytssä, vaikka kansa näin luulee. Se että näytössä on paljon digittejä ei vielä kerro, että niillä olisi mitään merkitystä. Yleisesti jännite- ja virtamittareissa niiden tarkkuuus on mittausalueesta ja näyttämästä riippuva. Jos mittaat vaikka 100A:n mitausalueella ja mittarin tarkuus on 1%, niin näytössä oleva 0,1 A:n lukema on ihan yhtä tottaa kuin 1,1 A. Nollaat sen mittarin tai et.

Se että kasvatat pihtimttarin pihdin magneettikennttää (10 kierrosta) ei myöskään paranna mittarin mittaustarkkuutta. Tarkkuus on edelleen kiinni mittarin mitta-alueesta ja sen näyttämästä. Edelleen sma epätarkkuus.

Fakta on, ettei pihtivirtamittari sovi pienille virroille. Toki se jotain näyttää, mutta lukemaa ei voi uskoa absoluuttisena totuutena. Toki sillä voi havainnoida kumpi laite kuluttaa enemmän virtaa, mutta kun pienistä virroista on kyse, niin absoluuttista arvoa ei voi uskoa, jos ollaan mittausalueen alapäässä.

Ja ennen kun alat avautumaan, niin taustastani. Vielä 90-luvulla kun suomalainen työ kannatti, niin olen työskennellyt yristyksessä joka maahatoi elektroniikan mittalaitteita. Työssäni tein asiakasyritysten mittalaitteille ne vuosittaiset ISO laatujärjestlemän vaatimat kalibroinnit (jäljitettävä). Pihtivirtamittareitakin on tullut kalibroitua aika kasa. Pihtivisramittari ei ole mikän tarkkusmittari.


Alla vähän luettavaa

http://www.fluke.com/fluke/sgen/community/fluke-news-plus/articlecategories/clamps/clampabcs

Accuracy

Accuracy is the largest allowable error that will occur under specific operating conditions. In other words, it is an indication of how close the meter's displayed measurement is to the actual value of the signal being measured.

Accuracy for a clamp meter is usually expressed as a percent of reading. An accuracy of 1% of reading means that for a displayed reading of 100 amps, the actual value of the current could be anywhere between 99.0 and 101.0 amps.

Specifications may also include a range of digits added to the basic accuracy specification. This indicates how many counts the digit to the extreme right of the display may vary. So the preceding accuracy example might be stated as ±(2% 2). Therefore, for a displayed reading of 100.0 amps, the actual current could then be estimate to be between 97.8 and 102.2 amps.

unohda se virta kirjoitti:

Olet niin fiksoitunut siihen virtaan. Se kertoo paljonko sähköä menee akkuu ja paljonko sieltä tulee ulos, mutta ei tiedä mitään siitä, mitä akussa tapahtuu. Akun tila pitää mitata suoraan akusta ja sen voi tehdä mittaamalla akun sisäistä vastusta. Eikä Merlin ole ainoa, joka sen on keksinyt: http://www.buchmann.ca/article25-page1.asp

Ovatko muutaman kympin shuntti dvm tai pihtivirtamittari todellakin pirullisen kalliita?

Lue lisää

Akussa on oleva energia on sinne menneiden elektronien (=virta) määrä vähennettenynä sielät tulleiden elektronien (=virta) määrällä. Niin yksinkertaista se on. Näin sanoo fysiikan kaavat eikä se muuksi muutu.

Sähkövaraus C. Fysiikan kaava: 1 C = 1 A·s

https://fi.wikipedia.org/wiki/Coulombi

Akun sisäistä resistanssai EI voi mitata akun navoista ilman että kuormitus (=virta) tunnetaan. Resistanssin kaava, R = U / I.

Joakim_ kirjoitti:

Smartgauge mittaa "suoraan" akun varaustilaa. Sitä voi verrata ominaispainomittariin. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että ominaispainomittari kertoo luotettavasti akun varaustilan. Vaikka varaustila on virran integraali, ei kukaan kuvittele, että ominaispainomittarilla saataisiin mitattua hetkellinen virta. Ehkä tunnin tai vrk:n keskiarvon jotenkuten saisikin, mutta ne eivät ole kovin kiinnostavia.

Smartgaugen manuaalissa ja markkinointimateriaaleissa ei kerrota kunnolla miten se mittaa varaustilaa. Kaksi asiaa on kuitenkin selvää: se ei mittaa virtaa lainkaan ja se ei mittaa pelkästään napajännitettä. Todennäköisesti se mittaa LCR:ää tai osaa siitä eli lähettää akkuun (eri taajuisia tai vakiotaajuisia) pieniä herätteitä ja mittaa niiden vastetta. Tämä on tunnettu periaate mitata akun varaustilaa, mutta yleensä ko. periaatteen laitteet ovat varsin kalliita. Nykyään kuitenkin saa LCR-yleismittareitakin alle satasella, joten ei mahdoton ajatus.

Kuten markkinointimateriaalissa sanotaankin, Smartgauge ei sovi niille, jotka kaipaavat virtanäyttöä ja -integrointia. Sen sijaan se näyttää paremmin akun varaustilan kuin passiivisesti käytetty shuntti-perustainen laite, joka vaatii varaustilan/virtaintegraalin nollauksen säännöllisesti, jotta varaustilanäyttö pysyy kohdillaan.

Minulla ei ole omaa kokemusta Smartgaugesta, mutta olen itse suunnitellut ja rakentanut shunttipohjaisen akkumonitorin, joten sen käyttämä tekniikka kyllä kiinnostaa ja olen sitä selvitellyt.

Lue lisää

Ominaispainomittari toki kertoo varaustilan luottetavasti. Mutta sanoppa, kuin Smartgauge sen akkunesteen ominaispainon mittaa? Älä siis levitä tuollaista bullshittiä että smartgaugea voi verrata ominaispainomittariin. Se on pelkkä jännitteen mittaaja jossa ohjelmallisesti lasketaan jännitemittauksen mitaustuloksista parametreja. Toki jännitevaihteluista saadaan approximoitua joitakin kohtalaisen valistuneitakin arvauksia näyttöön. Niin hyviä, että ne tiedot usemille käyttäjille riittää. Mutta että ominaispainomittari, bullshittiä.

Joakim_ kirjoitti:

Smartgauge mittaa "suoraan" akun varaustilaa. Sitä voi verrata ominaispainomittariin. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että ominaispainomittari kertoo luotettavasti akun varaustilan. Vaikka varaustila on virran integraali, ei kukaan kuvittele, että ominaispainomittarilla saataisiin mitattua hetkellinen virta. Ehkä tunnin tai vrk:n keskiarvon jotenkuten saisikin, mutta ne eivät ole kovin kiinnostavia.

Smartgaugen manuaalissa ja markkinointimateriaaleissa ei kerrota kunnolla miten se mittaa varaustilaa. Kaksi asiaa on kuitenkin selvää: se ei mittaa virtaa lainkaan ja se ei mittaa pelkästään napajännitettä. Todennäköisesti se mittaa LCR:ää tai osaa siitä eli lähettää akkuun (eri taajuisia tai vakiotaajuisia) pieniä herätteitä ja mittaa niiden vastetta. Tämä on tunnettu periaate mitata akun varaustilaa, mutta yleensä ko. periaatteen laitteet ovat varsin kalliita. Nykyään kuitenkin saa LCR-yleismittareitakin alle satasella, joten ei mahdoton ajatus.

Kuten markkinointimateriaalissa sanotaankin, Smartgauge ei sovi niille, jotka kaipaavat virtanäyttöä ja -integrointia. Sen sijaan se näyttää paremmin akun varaustilan kuin passiivisesti käytetty shuntti-perustainen laite, joka vaatii varaustilan/virtaintegraalin nollauksen säännöllisesti, jotta varaustilanäyttö pysyy kohdillaan.

Minulla ei ole omaa kokemusta Smartgaugesta, mutta olen itse suunnitellut ja rakentanut shunttipohjaisen akkumonitorin, joten sen käyttämä tekniikka kyllä kiinnostaa ja olen sitä selvitellyt.

Lue lisää

Joakim1:
"Todennäköisesti se mittaa LCR:ää tai osaa siitä eli lähettää akkuun (eri taajuisia tai vakiotaajuisia) pieniä herätteitä ja mittaa niiden vastetta. Tämä on tunnettu periaate mitata akun varaustilaa, mutta yleensä ko. periaatteen laitteet ovat varsin kalliita. Nykyään kuitenkin saa LCR-yleismittareitakin alle satasella, joten ei mahdoton ajatus."

LCR mittaus ei perustu esittämääsi väitteeseen. Ei se mikäänkaapelituska ole. Kuten nimikin kertoo, LCR mittauksella mitataan reaktanssi, (L) impedanssi (C) ja resistanssi (R) vaihtosähköllä. Eli siis vain ja ainoastaan passiivikomponettien vastus sekä tasa- että vaihtosähköinen vastus. Tämä ei kyllä kerro akun varaustilasta mitään. Varaus on edelleen C = I * t.

Jos tuon smartgaugen mittaus perustuisikin vain LCR mittaukseen, niin shän kertoisi akun kunnon ainoastaan sen sisäisen reakstanssin ja reistanssi osalta. Näistäkin vain DC komponettei eli resistanssi on mielenkiintonen, kun tasajännitettä pelkästän akku varastoi. Kuitenkin, tuo kertoisi vain millaiset sisäiset sisäiset häviöt akussa on. Se ei kerro paljonko sillä on varausta.

Kyllä se on niin, että mittari mittaa vain jännitettä ja loput on matematiikkaa.

vaihtovirtaa.. kirjoitti:

Kun siirrytään resistanssista reaktanssiin, putoaa valtaosa niistäkin kärryiltä, jotka kuvittelevat jotain sähköistä tietävänsä. Ja kovin kouriintuntuvasti se kärryiltä putoaminen näkyy monissa ylläolevissa käärmeöljy-lausunnoissa. Taitaa Joakimin puhe LCR-mittareista olla useimmille hepreaa.

Smartgaugen nettisivujen ja manuaalien kirjoittaja ei osaa jäsennellä tekstiään kovin luonnikkaasti, se täytyy sanoa. Setup-menun käyttöohjettakin saa selata pariin kertaan edestakaisin löytääkseen haluamansa. Tuotteistaminenkin on puolitiessään. Itse laite tulee kyllä sille tehdyssä asiallisessa pakkauksessa, mutta se laajennusosa, Smartbank tuli minulle akkuporan laatikkoon pakattuna. Mutta vehje toimii, sen osaan jo nykyisellä käyttökokemuksella sanoa.

SG osaa näyttää vain kahden akun jännitteet ja käyttöakun jäljellä olevan kapasiteetin. Ja koska syöttämällä akkuun 200 Ah sisään 200 Ah kulutuksen jälkeen akku ei ole täynnä, eikä noilla arvoilla ole edes omassa käytössä kiinteää suhdetta, toimii kapasiteettinäyttö oikein hyvin. Ja todellakin, vaikka SG osaa mitata kahden akuston jännitteet tarkasti suoraan navoista, se ei silti osaa kertoa kuin yhden akuston tilan. Neuvovat ostamaan kaksi laitetta, jos haluaa tiedon siitä toisestakin akustosta. Minua ei ainakaan starttiakun varaustila kovin kiinnosta.

Lue lisää

"SG osaa näyttää vain kahden akun jännitteet ja käyttöakun jäljellä olevan kapasiteetin. Ja koska syöttämällä akkuun 200 Ah sisään 200 Ah kulutuksen jälkeen akku ei ole täynnä, eikä noilla arvoilla ole edes omassa käytössä kiinteää suhdetta, toimii kapasiteettinäyttö oikein hyvin. "

Edelleen. Varaus on: C = I *t (akun varaus on virta kertaa aika).

Eli virta voi joko mennä tai tulla pois akusta. Akun varaus on noiden summa kertaa aika (=Ah). Se ero mikä fysiikan kaavaan tulee, on akun sisäinen häviö johtuen sen häviöistä. Eli ne häipyy akusta lämpönä. Kunnossa olevassa akussa niiden osuus on kuitenkin venekäytössä pieni.

Oliko muuta?

Jännite laskee, hui kirjoitti:

Osaatko kuvitella, miksi kaupassa ei jo ole tupakansytyttimen liitäntään tökättävää pientä laitetta, joka näyttää akkujen varaustilan?

Niinpä, en minäkään keksi kuin sen yhden syyn.

Akun purkautuessa sen napajännite hiljalleen laskee. Siitä sitten ihmemittari osaa kertoa, että akun kapasiteetti vähenee. 100...75...50... jne prosenttia jännitteen edelleen laskiessa.

Voi miten jännittävää ja ihmeellistä! ;-)

Lue lisää

Jokaisella meillä on joka päivä mukana oma smart gauge. Kännykkä. Sen näyttö kertoo paljonko kännykän akussa on kapasiteettia jäljellä. Ja se perustuu mihin tietoon? Akun napajännitteeseen. Sama on kannettavan tietokoneen akun osalta. Tietokone näyttää varaustilan prosenteissa ja ajan kuinka kauan akkua voi käyttää. Ja se perustuu mihin? Akun napajännitteen mittaukseen.

Joakim_ kirjoitti:

Ei SG tiedä kuormitusta eikä se laske varaustilaa DC napajännitteestä.

Kahdesta navasta voi mitata vaikka mitä. Katso vaikkapa mitä LCR-mittarit pystyvät mittaamaan kahdella mittajohdolla:
http://en.wikipedia.org/wiki/LCR_meter
http://kb.bkprecision.com/questions.php?questionid=22

Satojen Ah:n akku on suurilla taajuuksilla aivan jotain muuta kuin useimmat luulevat sen olevan.

Lämpötila vaikuttaa napajännitteeseen, mutta edelleen SG ei laske varaustilaa napajännitteestä.

Tässä vielä tieteellinen julkaisu, jossa on esitetty juuri tuollaisella menetelmällä mitattu akun sisänen vastus mittaustaajuuden ja varaustilan funktiona (kuvat 4 ja 5): http://www.ias.ac.in/chemsci/Pdf-OctDec2003/Pc3333.pdf

Tässä on tuollainen mainitsemani kallis mittalaite:
http://batteryuniversity.com/learn/article/impedance_spectroscopy_checks_battery_capacity_in_15_seconds

Lue lisää

"Tässä vielä tieteellinen julkaisu, jossa on esitetty juuri tuollaisella menetelmällä mitattu akun sisänen vastus mittaustaajuuden ja varaustilan funktiona (kuvat 4 ja 5): http://www.ias.ac.in/chemsci/Pdf-OctDec2003/Pc3333.pdf"

Todistatko vielä, mikä yhteys on akun sisäisellä vastuksella ja sen varaustilla eli paljonko siellä on energiaa?

Sitä odotellessa.

ISO_9000 kirjoitti:

Joakim:
"Mulla on muutama vuosi sitten ostettu Bilteman pihtivirtamittari. Taisi silloin maksaa 60-70 €. Resoluutio on 0,1 A ja tuon joutuu nollaamaan (siihen on nappi), jotta näyttää oikein pienillä virroilla. Ilman nollausta näyttää 2-3 A. Nollauksen jälkeen tarkkuus on ~10% näyttämästä pienillä virroilla eli kyllä tuolla pääsee kiinni yli 0,1 A kulutuksiin. Jos kaapelia on tarpeeksi, paranee tarkkuus kierittämällä johtoa usean kerran pihdin ympäri. 10:llä kierroksella pääsee jo 10 mA resoluutioon."

Nyt on vähän väärin ymmärrystä. Resoluution ja tarkkudeen välillä ei ole oikeastaan mitään yhteytssä, vaikka kansa näin luulee. Se että näytössä on paljon digittejä ei vielä kerro, että niillä olisi mitään merkitystä. Yleisesti jännite- ja virtamittareissa niiden tarkkuuus on mittausalueesta ja näyttämästä riippuva. Jos mittaat vaikka 100A:n mitausalueella ja mittarin tarkuus on 1%, niin näytössä oleva 0,1 A:n lukema on ihan yhtä tottaa kuin 1,1 A. Nollaat sen mittarin tai et.

Se että kasvatat pihtimttarin pihdin magneettikennttää (10 kierrosta) ei myöskään paranna mittarin mittaustarkkuutta. Tarkkuus on edelleen kiinni mittarin mitta-alueesta ja sen näyttämästä. Edelleen sma epätarkkuus.

Fakta on, ettei pihtivirtamittari sovi pienille virroille. Toki se jotain näyttää, mutta lukemaa ei voi uskoa absoluuttisena totuutena. Toki sillä voi havainnoida kumpi laite kuluttaa enemmän virtaa, mutta kun pienistä virroista on kyse, niin absoluuttista arvoa ei voi uskoa, jos ollaan mittausalueen alapäässä.

Ja ennen kun alat avautumaan, niin taustastani. Vielä 90-luvulla kun suomalainen työ kannatti, niin olen työskennellyt yristyksessä joka maahatoi elektroniikan mittalaitteita. Työssäni tein asiakasyritysten mittalaitteille ne vuosittaiset ISO laatujärjestlemän vaatimat kalibroinnit (jäljitettävä). Pihtivirtamittareitakin on tullut kalibroitua aika kasa. Pihtivisramittari ei ole mikän tarkkusmittari.


Alla vähän luettavaa

http://www.fluke.com/fluke/sgen/community/fluke-news-plus/articlecategories/clamps/clampabcs

Accuracy

Accuracy is the largest allowable error that will occur under specific operating conditions. In other words, it is an indication of how close the meter's displayed measurement is to the actual value of the signal being measured.

Accuracy for a clamp meter is usually expressed as a percent of reading. An accuracy of 1% of reading means that for a displayed reading of 100 amps, the actual value of the current could be anywhere between 99.0 and 101.0 amps.

Specifications may also include a range of digits added to the basic accuracy specification. This indicates how many counts the digit to the extreme right of the display may vary. So the preceding accuracy example might be stated as ±(2% 2). Therefore, for a displayed reading of 100.0 amps, the actual current could then be estimate to be between 97.8 and 102.2 amps.

Lue lisää

Tunnen kyllä erittäin hyvin resoluution ja tarkkuuden eron. Valmistan työkseni elekronisia mittalaitteita.

Kuten kopiomassasi tekstissäkin mainitaan, tarkkuus yleismittareilla ja pihtivirtamittareilla ilmoitetaan yleensä % lukemasta lukumäärä pienimpiä numeroita. En nyt löydä mainitsemani Bilteman pihtiampeerimittarin speksejä, mutta tässä on nykyisen 55 € Bilteman mittarin speksit: http://www.biltema.fi/BiltemaDocuments/Manuals/15-287_man.pdf
40 A asteikolla resoluutio 0,01 A ja tarkkuus 2,5% 8 numeroa. Toisin sanoen aiemmassa viestissä mainittu 2 A mittaus antaa 2 A .-0,13 A. Sanoisin tuon olevan enemmän kuin riittävä tarkkuus useimpiiin venemittauksiin.

Siinä minun mittarissa pienin mittausalue on 400A ja resoluutio sillä 0,1 A. Tuolle uudemmalle luvaltaan ko. asteikolla 2,8% 5 numeroa eli 2 A antaa 2 A - 0,6 A. Tuo on jo huonompi, mutta omaani olen verrannut 0,05% tarkkuiseen Fluken yleismittariin ja nollauksen jälkeen virhe 0-2 A virroilla on ollut alle 0,2 A.

Kun laittaa johdon 10 kierrosta läpi, mittari näyttää 2 A virralla 20 A. 20 A virralla tuolla 400 A asteikolla mittari näyttää 20 A - 1,1 A. Kun tuon jakaa 10:llä saa kaapelissa kulkevaksi virraksi 2 A -0.11 A eli tarkkuus parani huomattavasti. Tuonkin olen verrannut siihen Flukeen ja helposti pysyy 0,1 A sisällä 0-2 A virroilla.

SItten oli vielä se linkkini Yleiselektroniikassa myytävään pihtivirtamittariin 1 mA resoluutiolla. Sille luvataan 4 A asteikolla 2,5% lukemasta 5 numeroa. Eli 2 A = 2A -0,1 A.

Pihtivirtamittari kirjoitti:

Joakim1:
"Todennäköisesti se mittaa LCR:ää tai osaa siitä eli lähettää akkuun (eri taajuisia tai vakiotaajuisia) pieniä herätteitä ja mittaa niiden vastetta. Tämä on tunnettu periaate mitata akun varaustilaa, mutta yleensä ko. periaatteen laitteet ovat varsin kalliita. Nykyään kuitenkin saa LCR-yleismittareitakin alle satasella, joten ei mahdoton ajatus."

LCR mittaus ei perustu esittämääsi väitteeseen. Ei se mikäänkaapelituska ole. Kuten nimikin kertoo, LCR mittauksella mitataan reaktanssi, (L) impedanssi (C) ja resistanssi (R) vaihtosähköllä. Eli siis vain ja ainoastaan passiivikomponettien vastus sekä tasa- että vaihtosähköinen vastus. Tämä ei kyllä kerro akun varaustilasta mitään. Varaus on edelleen C = I * t.

Jos tuon smartgaugen mittaus perustuisikin vain LCR mittaukseen, niin shän kertoisi akun kunnon ainoastaan sen sisäisen reakstanssin ja reistanssi osalta. Näistäkin vain DC komponettei eli resistanssi on mielenkiintonen, kun tasajännitettä pelkästän akku varastoi. Kuitenkin, tuo kertoisi vain millaiset sisäiset sisäiset häviöt akussa on. Se ei kerro paljonko sillä on varausta.

Kyllä se on niin, että mittari mittaa vain jännitettä ja loput on matematiikkaa.

Lue lisää

Akun varaustilan mittaaminen LCR-mittarilla on hyvin tunnettu tekniikka ja LCR-mittarilla voi mitata akusta monta asiaa. Tavallinen LCR-mittari tosin todennäköisesti hajoaa akun DC-jännitteestä. Mittarissa pitää olla kondensaattori suodattamassa DC pois ja mittaus tehdään usealla eri taajudella.

Tässä on kerrottu lisää akkujen mittaamisesta ko. tekniikalla: http://batteryuniversity.com/learn/article/impedance_spectroscopy_checks_battery_capacity_in_15_seconds

Nuo ovat melko kalliita vehkeitä.

En tiedä onko SG LCR-mittari enkä ole SG:tä luonnossa nähnyt. Sen toiminta kuitenkin viittaa siihen, että se ei ole pelkkä jännitemittari. Tuskin se on alkuunkaan vastaava kuin tuollainen kallis vehje, mutta jonkinlainen LCR-mittaus ei ole lainkaan poissuljettu. Tuon SG:n hintaluokkahan on halvimmillaan jotain 150 € paikkeilla. Minulla oleva varsin tarkka LCR-mittari DE-5000 maksaa n. 100 €. Ei siis ole mitenkään mahdotonta, että tuo sisältäisi vastaavaa tekniikkaa.

Pihtivitamittari kirjoitti:

Ominaispainomittari toki kertoo varaustilan luottetavasti. Mutta sanoppa, kuin Smartgauge sen akkunesteen ominaispainon mittaa? Älä siis levitä tuollaista bullshittiä että smartgaugea voi verrata ominaispainomittariin. Se on pelkkä jännitteen mittaaja jossa ohjelmallisesti lasketaan jännitemittauksen mitaustuloksista parametreja. Toki jännitevaihteluista saadaan approximoitua joitakin kohtalaisen valistuneitakin arvauksia näyttöön. Niin hyviä, että ne tiedot usemille käyttäjille riittää. Mutta että ominaispainomittari, bullshittiä.

Lue lisää

Jännitteen mittauksella saa varsin hyvin akun varaustilan, varsinkin jos mittaa lepojännitettä. SG ei tietysti voi tietäää mikä on virta akusta tai akkuun mittaushetkellä, mutta jatkuvasti mittaamalla sen voi aika hyvin arvata.

Ominaispainomittauksella saadaan tietysti hyvin akun varaustila, mutta ei sekään kerro oikein mitään jäljellä olevasta kapasiteetistä, sillä täysin loppuunkulunut akkukin voi näyttää erinomaista täyden akun ominaispainoa, mutta hyytyy heti kun yritetään ottaa virtaa.

Mistähän nyt tuli hirveä tarve yrittää oikea kaikkea mitä kirjoitin 3-4 vuotta sitten?

Vaikutat liian tietävältä. Siis kyseessä on kateus.

1,5 milliampeeria eli ei mitään merkitystä

Nasa Näsä kirjoitti:

1,5 milliampeeria eli ei mitään merkitystä

Hyvänkin akun itsepurkaus on merkittävästi suurempaa kuin monitorien syömä sähkö. Muutaman mA:n luokkaa on myös Smartgaugen virta. Siinä on led-näyttö, mutta se sammuu itsekseen parissa minuutissa napin painalluksesta.

Eipä tuossa montaa (5) johtoa ole. Hupiakun miinuskengästä kaikki johdot irti, asennussarjan johdolla shuntti ko. miinuskenkään ja shuntin toiseen päähän kiinni kaikki irroitetut miinusjohdot. Shuntin kylkeen mittarilta johdot ja jatkuva sähkö. Lisäksi voi kytkeä jännitemittauksen käynnistysakun plussaan.

Ei sulla mennytkään kuin viisi vuotta ketjun aloituksesta. MIten minusta tuntuu, että olet niitä veneilijöitä, jotka tekevät sen kotisohvalla.
Laitatko kipparilakin päähän, kun selaat nettiä?

Eiköhän se SG pärjää aika hyvin rinnankytkettyjenkin akkujen kanssa kunhan kytket sen mittausjohtimet suoraan toisen akun napoihin. Mitään ulkoisia jännitehäviöitä ei saa summautua mittaukseen mukaan. Niin, ja pidät sen SG:n kiinni akussa koko kesän jotta se saa seurata akun jännitettä ilman katkoksia.
Ne akut purkautuvat tasaisesti jos kytket perämoottorin miinus- ja pluskaapelit eri akkujen napoihin, jolloin kumpikin akku purkautuu samankokoisen resistanssin kautta.

Se on mainos, ei testi.