Olen jo 23-vuotias ja opiskelupaikka tuli, muttei sieltä, mistä sen olisin oikeasti halunnut, eli kotikaupungistani. Minulla on hyvä ja kevyt työ, josta saa todella hyvää palkkaa kouluttamattomalle. Töitä ei ole liiaksi, joten arki on vähän liiankin kevyttä, jopa tylsää aika ajoin. Muitakin tekijöitä tietty tänne jäämiseen on.
Vaihtoehtona olisi mennä avoimeen yliopistoon, josta saisin 50 pinnaa opiskeltua ja opinto-oppaan mukaankin yhtenevät ovat tutkinnon kanssa myös. Koulupaikankin aika suurella todennäköisyydellä saisin ensi vuonna täältä ellen ryssi taas koetta.
Ikää rupee jo olemaan jonkin verran ja pelko työttömyydestä valmistuessa on suuri. Tässä kiinnostaisi myös se, kuinka uusiin ihmisiin tutustuu yliopistossa, jos alla jo paljon opintoja, jotka saa hyväksiluettua? Yliopisto-opinnoista ei minulla aiempaa kokemusta, joten olisi kiva kuulla tutustuuko ns. fukseihin, vai keneenkään, kun opinnot aloitan?
Vaihtoehtona olisi mennä avoimeen yliopistoon, josta saisin 50 pinnaa opiskeltua ja opinto-oppaan mukaankin yhtenevät ovat tutkinnon kanssa myös. Koulupaikankin aika suurella todennäköisyydellä saisin ensi vuonna täältä ellen ryssi taas koetta.
Ikää rupee jo olemaan jonkin verran ja pelko työttömyydestä valmistuessa on suuri. Tässä kiinnostaisi myös se, kuinka uusiin ihmisiin tutustuu yliopistossa, jos alla jo paljon opintoja, jotka saa hyväksiluettua? Yliopisto-opinnoista ei minulla aiempaa kokemusta, joten olisi kiva kuulla tutustuuko ns. fukseihin, vai keneenkään, kun opinnot aloitan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
En enää montaa vuotta odottelisi, kohta taittuu jo 25v ja uraputken todennäköisyys laskee sanoi kuka mitä tahansa.
Mene opiskelemaan, älä odottele.
Lääkäriksi voit opiskella koska vaaan, mutta ekonomin tutkinnon arvo tulee työkokemuksen yms. kautta.
Kyllähän tosta sais noita opintoja sen 50 pinnaa käytyä, mutta kiitti kuitenkin.
Ikääkö? Eikä ole.
Ratkaisuhan sulla oikeastaan jo on.
Ota opiskelupaikka vastaan, tee opintoja kotipaikkakunnalla avoimessa. Luultavasti voit tehdä avoimessa huomattavasti enemmän kuin 50 op (ilmeisesti nuo ovat pääaineen opintoja?). Voit nimittäin tehdä myös sivuaineopintoja sekä yleisopintoja (kieliopintoja). Hae ensi vuonna sitten halutessasi kotipaikkakuntasi yliopistoon. Jos et pääse, niin sitten mietit taas vuoden päästä uudestaan, muutatko toiselle opiskelupaikkakunnalle vai et.
Ihmisiin kyllä tutustuu, jos ei itse ole hirveän ujo tai vastaavaa. Eli vaikka sulla olisi jo opintoja kasassa, kun aloitat, niin voit varmasti silti mennä alkuorientaatioihin mukaan ja päästä tutor-ryhmään, ja sitten on tietysti kaikki ylioppilaskunnan järjestämät jutut, oman ainejärjestön jutut ja harrastekerhot ynnä muut.
Rohkaisen myös harkitsemaan muuttamista. Tekee ihan hyvää vaihtaa välillä maisemaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Vuoden päästä voit miettiä siirtoa jos siltä edelleen tuntuu. Voihan olla, että ihastutkin uuteen kotikaupunkiisi :-)
Ilman muuta voit jämähtää ja olla kymmenisen vuotta tyytyväinen jämähdykseesi. Loppuelämäsi voit sitten selittää kaikille, että "olisin minäkin sillloin nuorena päässyt yliopistoon, mutta...".