Rakennusluvan hakeminen jäi yllättäen keväältä nyt lomien ajaksi ja energiatehokkuusmääräykset muuttuivat. Rakennepiirustuksissa ollut "ekologinen"villa ei riittänytkään täyttämään E-luvun asettamia vaatimuksia kyseisessä paksuudessaan tai jotain muuta kompenenttiä oli muutettava. Tarkastelin asioita ja huomasin energiamuodon olevan ratkaisevassa asemassa, mutta halusin säilyttää puukattilan talon lämmitystapana. Sain teknistä apua tuttavalta, joka oli rakentanut vuoden 2010 määräysten jälkeen passiivitalon, missä lämmitys hoitui sähköllä. Tuttava kertoi hankintakustannuksen olleen edullinen kyseiselle lämmitystavalle, mutta myös energiankulutus pysyi aisoissa rakenteiden ollessa hyvin eristäviä ja tiiviitä. Lähdimme suunnittelijan kanssa vaihtamaan eristeet lasivillaan, jonka johdosta rakenteen paksuutta ei tarvinnut kasvattaa päästäksemme vaadittuun E-lukuun. Tästä huolimatta tarjolla oli mahdollisuus hankkia talon julkisivuun ja ulkopuolelle asennettava 100mm tuulensuoja, jonka lisäys pienensi seinän U-arvoja ja katkaisi turhat kylmäsillat. Suunnittelijan kanssa teimme päätöksen lisätä ko. tuulensuojan, jonka päälle on helppo julkisivulaudoitus tehdä, ja laskimme lisäkustannukset ja takaisinmaksuajan. Uskomatonta, mutta käytännössä ei mene vuottakaan lisäeristeen takaisinmaksuun ja päätöstäni helpotti vielä eristeen valmistuksessa käytetty kierrätyslasi! Ja eristeen vaihdon myötä eristeen valmistuksessa käytetään enemmän energiaa, mutta nyt energiaa säästyy ja eristävyys parani. Suurin osa käyttämästäni energiasta kuluu kumminkin asumisen aikana ja nyt minulla on rakenteelta hyvä talo, johon lämmitysmuotoa vaihtamalla tai omaa energiantuotantoa hankkimalla saan tulevaisuudessa pienellä työllä kokonaisenergiankulutuksen kannalta parannusta. Saavat rakenteet olla rauhassa ja säästyn isolta työltä. Mutta onko kellään kokemusta poistoilmalämpöpumpusta, koska sellaista LVI-suunnittelija tarjoaisi, mutta se on jokseenkin tyyris?? Mikä on hyöty ja ero pyörivään lämmönvaihtimeen? :/
Energian säästöä pienellä sijoituksella!
Passiivi Pete
10216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuolta löytyy yhden koneen tuloksia.
http://www.easytiimi.fi/ajankohtaista.php?id=9
Futuranilla on ihan järjetön systeemi, lämpöakku talon alla joka ajaa kosteudet rakenteisiin päin.
"Mutta onko kellään kokemusta poistoilmalämpöpumpusta, koska sellaista LVI-suunnittelija tarjoaisi, mutta se on jokseenkin tyyris?? Mikä on hyöty ja ero pyörivään lämmönvaihtimeen? :/ "
Lampopumput palstalta voi lueskella kokemuksia poistoilmalämpöpumpuista (PILP) ja pyöriväkennoisista LTO laitteista:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?board=60.0
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?board=3.0
Yhteenvetona kokemuksista (sekä omista ja tuttavapiirin kokemuksista) voisi sanoa että PILP:eistä ja Enervent Pingviini pyöriväkennoisista LTO koneista kannattaa pysyä per*eleen kaukana.
PILP saattaa olla järkevä vanhassa talossa jossa on pelkkä koneellinen poistoilma.
Koneellisella poisto- ja tuloilmalla varustetuissa uusissa taloissa ristivirta tai vastavirtakennolla varustettu LTO kone ottaa talteen vuodessa yhtä paljon energiaa kuin PILP, mutta kustannukset ovat murto-osa sekä hankintahinnan että käyttökustannusten osalta. Jos perus-LTO kone kestää sellaiset 20-25 vuotta niin PILP:in kompressorin ja koko roskan saanee vaihtaa jo 10-15 vuoden jälkeen.
Pyöriväkennoista Pingviiniä ei kenenkään koskaan kannata laittaa minkäänlaiseen taloon.
Eli normaali LTO kone taloon. Jos raha polttelee taskussa niin siihen 1000 euron kustannuksilla tuloilman esilämmitys maapiirillä ja erillisellä vesipatterilla.
Jos raha edelleen polttelee taskussa niin PILP:in sijasta kannattaa laittaa maalämpö. Kustannukset siinä ovat noin lämpökaivon verran kovemmat kuin PILP:illä (n. 4000 euroa) talon ja veden lämmityskulut tippuvat alle kolmasosaan sähkölämmitykseen verrattuna.
Ketjun aloittajan kyky jakaa tekstinsä selkeisiin kappaleisiin heijastaa hänen lapsenomaista uskoaan eristekerroksen paksuunnuttamisen kaikkivoipaisuuteen.
Hohhoijaa...
Ihmettelen negatiivista asennetta Enervent Pingviiniin koska kyseinen laite on toiminut kohta viisi vuotta moitteetta.
Suodattimet vaihdettu 4kk välein ja samalla ruiskautettu hihnasprayta kennon hihnaan, siinä ainoat toimenpiteet mitä tarvinnut tehdä.
Tuloilman lämpötilahaku 18 astetta ja kenno ei ole koskaan jäätynyt, kulutusmittari ollut mittaamassa kaksi vuotta ja kulutus vuodessa n. 600kWh,sähkövastus lähtee peliin jossain -14 asteessa,lämpötila hyötysuhde 75%
Putkeenkirjoittamisen jalo taito :)
En kuitenkaan usko kirjoittajan asiasisällön heikentyvän tuolla seikalla. Oli tuossa tekstissä mielestäni asiaakin ja tarvitsee itse nyt laskea oman remontin suhteen asioita uudelleen.
Toivottavasti pidetään jatkossa suurempi osa lämmöstä sisällä ja saadaan vielä otettua talteenkin, eikä päästetä harakoille! Tosin oma energiantuotto turhan "kallista" vielä, joten siltä osin hankinnat jääkööt vielä.
Antaa poijaan rakentaa, hyvä siitä tulee ;D
Monasti vain kirjoitustaidolla on jonkinlainen korrelaatio ajattelukykyyn. Harva täällä viitsii oikolukea kirjoituksiaan tosin.
Kun tarinassa käytetään termiä "tuttava kertoi", niin tuo ehkä kertoo jo aika paljon ajattelusta.
En oikein ymmärrä mikä rakenteen paksuntamisessa on ongelma tässä tapauksessa. Ekovilla taitaa ulkomuistista olla 0,041 ja lasivilla 0,037, eli eroa n. 10%. Tuo seiniin ja kattoon, niin vaikutus kokonaisuuteen on muutama prosentti. Tuolla muutamalla prosentilla tulee sitten hyvin eristävä talo. Vuotuinen säästö lämmityskuluissa alta kympin vuodessa. Tuo on iso raha monelle.
Jos ulkopuolelle asennettava tuulensuojalevy katkaiseee kylmäsillat, niin ajatustaso on loistava.
Antaa poijaan rakentaa, jostain siitä tulee ;)
Rakenneliitoksistaan tiivis talo hyötykäyttää parhaiten sinne tuotettua lämpöä.
Kiitokset kommenteista koskien poistoilmalämpöpumppuja ja muutenkin LTO koneita. Saimme omasta mielestämme toimivan ratkaisun LVI-suunnittelijan kanssa, mutta kyseinen suunnittelija olisi kyllä halunnut viimeiseen asti poistoilmalämppumpun rakennukseen.
Urakoitsijan tarjoama LTO kone ja sen vuosihyötysuhde mielyttivät kuitenkin suunnittelijaa. Toivottavasti ratkaisu osittautuu toimivaksi... Amatööri huokaisee ja ryhtyy lomailemaan!
Ja "tuli susi talo" voin myös kirjoittaa kappaleissa, mikäli se asiaa muuttaa tai vaikuttaa sisältöön. Toivottavasti jotain sait irti tekstistä, etkä vain keskittynyt epäolennaiseen... Terkuin se lapsenomaisesti lämmöneristyksen kaikkivoipaisuuteen uskova vaippasankari :P
Tiivistä ja hyvin eristävää ennen kaikkea! Tästä on hyvä lähteä vuosien varrella sitten parantelemaan..
Hyvää kesää kaikille!
Tästä kirjoituksesta saa selvää, ensimäisestä kirjoituksestasi ei. Sen verran se asiaa muuttaa.
Jos/ kun rakennat hyvin eristävää taloa, niin ei kannata tuijottaa LTO:n vuosihyötysuhdetta. Vuosihyötysuhde on laskettu ns. vanhan normitalon mukaan. Syksyillä/keväisin talo pysyy lämpimänä käyttösähköllä ja LTO:n kenno ohitetaan ettei talossa ole liian kuuma. LTO:ssa tärkeintä on valita kone joka ei pätki. Lue ja ajattele, niin ymmärrät itsekkin asian. Tähän joku fanaatikko kohta vastaa, mutta ymmärrät syyn tuohon pätkimiseen kun mietit. Jos konesi on tällainen. niin vielä ehdit vaihtamaan.
Meillä (matalaenergia) talossa (4v vanha) tulee laitettua lämmöt päälle kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle 10 asteen. LTO tulee laitettua päälle alle 15 asteessa. Ajallisesti ilman LTO:ta (pl. viilennyskäyttö) touko- syyskuu ja ilman lämmitystä huhti-lokakuu.
Kun nyt tunnut olevan näihin energiankulutuksiin "hurahtanut", niin mieti myös talojen muita ominaisuuksia. Kukaan ei ole Suomeen omasta mielestään rakentanut huonoa taloa, mutta noita on kuitenkin Suomi pullollaan. Laita paukkuja paloturvallisuuteen, homehtumiseen jne.
Kun menet tarjotin kädessä terassille, niin joudutko laskemaan sen välillä kolme kertaa, kun avaat oven, vedät verhot syrjään ja liikutat sohvaa pois tieltä ja neljännen kerran kun laitat valot päälle. Laita tällaisiin paukut.
En tiedä itse yhtäkään taloa joka olisi purettu paljon energiaan kuluttavana. Muista syistä purettuja taloja löytyykin sitten aika paljon. Naapurissa viime kesänä purettiin -71 rakennettu ja toisella puolella -68 rakennettu. 40 vuotta oli noiden elinikä. Toisessa tuli asuttua vuoralla rakennusaikana ja lämmityskulut olivat vuodessa alle 2000€.
Kannatan myös huomion kiinnittämistä paloturvallisuuteen ja jopa ääneneristävyyteen. Omasta hankkeesta oppineena muoviset lämmöneristeet eivät sovellu (mielestäni) omakotitalorakentamiseen. Vaikkakin homehtumisen kannalta ja kosteusteknisesti pitäisikin olla kohtuu ratkaisu, mutta samalla langattomalle viestimellekin haasteita tuova ratkaisu.
Puurunkoon palamaton eriste, joka eristää ääntä ja lämpöä sekä päälle vielä ilmantiiveys kuntoon. Tällöin ilman mukana kulkeutuvan kosteuden aiheuttamat riskit minimoidaan (100% tiivistä on lähes mahdoton saavuttaa) kuten meidänkin ratkaisulla ja ehjä höyrynsulku estää vesihöyryn siirtymisen rakenteeseen. Tällä tietopohjalla lähtisin omaani tekemään, mutta ammattilainen tietää varmasti paremmin!
En osaa sanoa eri ratkaisuiden vaikutuksesta muuten rakenteisiin tai energiatehokkuuteen... äkkiseltään laitteistoa ym. on helpompi/halvempi uusia jälkikäteen. En tiedä mitä mieltä muut ovat?