Vartalo tuhottu raskauksissa

rinnat menivät :(

yäk.. yäk miksi pilasit itseäsi? hyi

Höh! Muutama vuosi lastenteon jälkeen vartalo on outo, mut sit siihe tottuu ja löytää ittesä taas uudelleen.
Raskausarpiin on voiteita, jotka niitä madaltaa, mut taitaa aika olla niihinkin paras...

Pitää olla armollinen itelleen. Vaik ne lapset olis jääny tekemättä, kyllä ikäki muutoksia aikaan saa. Meill on nyt lapset todisteena siitä, et jotai hienoa on saatu elämässä aikaseks... =)

Itsetunto voi olla huono hetken, mut kyl se siitä... enää ei saa verrata itseensä siihen parikymppiseen lapsettomaan. Tietysti pitää jumpata, kuntoilla ja miettiä mitä syö, en tod tarkota, et antaa mennä vaan, siitä se itsetunto romahtaa varmasti.

Yritä suhtautua raskausarpiisi kuin arvomerkkeihin tai lyyroihin rintapielessä. Olet taistelusi ja uhrauksesi elämän, lasten, perheen eteen tehnyt. Ole ylpeä. Useimmissa maissa äitiyttä pidetään hienona asiana, naisen elämän täyttymyksenä.
Onko joku muu kuin oma päänsisäinen äänesi huomauttanut raskausarpiesi rumuudesta? Jos ei, niin shortsit tai hame päälle ja kesästrä nauttimaan! Minusta ainakaan toisten raskausarvet eivät näytä lainkaan pahalle, ainoa mikä tulee tällä saralla mieleen oli nuori teinityttö joka voimakkaan lihomisen takia oli yltympäri "raskausarvissa".

Tuo kirjoittamasi asia, tai ongelma (miten sitä haluaa kutsua) on tabu. Itselläni on ihan samanlaisia tuntemuksia, mutta niistä ei saa puhua olematta "huono äiti".

Eli voit jo varautua, että tässä viestiketjussa saat tuhat ja yksi kommenttia siitä miten tuo on pinnallisuutta ja siitä miten lapset pitää olla nyt elämän keskipiste. Pahimmat väittävät ettet ole kypsä äidiksi jne.

Juuri keltään et saa päinvastaisia ja ajatuksiasi tukevia kommentteja. Sellaisia joissa äiti nähdään äitiyden takana myös naisena.

Kyllä sillekin löytyy ymmärrystä, että nainen haluaa edes joissain tilanteissa olla vielä ensisijaisesti nainen, vaikka äiti olisikin.
Se että vartalo muuttuu raskauksissa ja synnytyksissä ei tietenkään ole lasten vika, eiväthän he tänne ole vaatineet saada syntyä. Ne äidit jotka ovat tästä syyttäneet lapsiaan suorasti tai epäsuorasti, ovat tehneet mielestäni sen että naista joka suree kehonsa muutoksia, pidetään huonona äitinä. Koska kuvitellaan että kun nainen on tyytymätön kehoonsa, hän automaattisesti kaataa sen lastensa päälle. Tämä yleiskommentiksi edelliselle kommentoijalle.

Itse säästyin raskausaikoina raskausarvilta kokonaan (kaksi lasta), vaikka sain niitä nuorempana lihomisen seurauksena. Nuorempi lapsi on nyt 1v1kk ja mammakiloja on jäljellä viisi. Maha löllyy ja rinnoista ei vielä osaa sanoa kun imetän vielä pari kertaa päivässä. Eipä nuo mitkään kiinteät pallerot olleet ennen raskauksiakaan joten painovoima kutsuu entisestään, luulen. Virtsankarkailua on, pitäisi jumpata alakertaa. Vähentyneet liikuntamahdollisuudet tuntuvat kropassa, toisaalta kahden pienen muksun kanssa arkiliikuntaa tulee siinä määrin että huomaan saaneeni uudenlaiset pakarat. Jes, läskit vaan ensin päältä pois. Muutokset haittaa jonkinverran, mutta suunta on ollut parempaan kilojen karistessa ja imetyksen vähentyessä. Ei tunne itseään enää niin mammaksi, negatiivisessa mielessä.

Itseäni on auttanut sellaisten asioiden huomiointi, mitkä saavat olon tuntumaan naisellisemmalta. Esim. olen tosi tyytyväinen hiuksiini. Kun jaksaa edes hieman laittaa itseään, sekin piristää. Painon putoaminen on ollut todella tärkeää ja sitä aion tehostaa kuntosaliharrastuksen uudelleenvirittelyllä.

Kyllä äidinkin täytyy saada olla myös nainen ja kenen tahansa tuntea itsensä hyväksi omassa kehossaan...voi olla että se vaan vie aikaa jos muutokset on isoja. Joillekin asioille voi tehdä jotain, joillekin ei. Niinhän se on elämässä yleensäkin. Täytyisi vaan opetella olemaan surematta sellaista mille ei voi mitään, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Tsemppiä sulle, ap ja meille muillekin, jotka palailemme takaisin mamma-landiasta... ;D

Aloittajan teksti oli kuin suoraan omasta suusta, ihan on samat ongelmat täällä! Arpia on JOKA PAIKASSA, vaikka kuinka rasvailin. Raskauskiloja ei enää ole, mutta löllyvä ja roikkuva maha. Vaikka olenkin laihtunut hieman, arvet pystyvät ja mahalöllykkä ei katoa mihinkää.

Onneksi sinulla tai lapsellasi ei ole syöpää tai rosvot katkoneet jäseniä IHANAN ravintolaillan jälkeen,kun olet tanssinut koko illan.PIDÄ KUNTOSI hyvänä.ÄLÄ ANNA VIHOLLISTESI MASENTAA itseäsi,mieti mikä on tärkeintä.YÖn pimeydessä joku voi sanoa sinulle ai kun sä olet ihanan pehmeä.Miten syntymästään poikkeavat voi käydä uimassa jollet sinä.

Mullakin raskauskilot (kaksi peräkkäistä raskautta) on lähes kokonaan lähtenyt, mutta vartalo ei miellytä enää itseäni...maha on löysä/pullea, vaikka BMI 22,5, raskauarpia muutama lisää ja rinnat pienentyny ja roikkuu, kun ennen raskauksia ne oli kiinteät. Lisänä pysyvät mustat silmäpussit kolmen vuoden valvomisen seurauksena. Voi olla, että meen jossain vaiheessa elämääni mahan ja/tai rintojen korjausleikkaukseen, olisi se sitten kuinka pinnallista tahansa! Miksi niin ei saisi tehdä kun itsehän ne maksaakin? Olen kuitenkin imettänyt, hoitanut lapset pitkään kotona, urheilen, mutta meidän suvun naisilla on raskauksien jälkeen vaan jäänyt pömppömahat, vaikka olisivat muuten hoikkia ja paino normaali :-(. Tekisin sen itseni ja oman onnellisuuteni vuoksi. Mutta tiedän, että saisin sikana paskaa niskaani varsinkin omalta äidiltäni ja siskoltani, jotka ovat vain kärsineet ongelmasta tai koska leikkaukset ovat jotenkin pinnallisia (tyyliin äitien kuuluukin näyttää rupsahtaneilta). Oma äitini kun ei ymmärrä miksi meikkaan tai laitan edes tukkaa :-).

IDIOOTTI SÄ OLET... TIEDÄTKÖ KUNTOSALIN, LENKKIPOLUN....

Heippa naiset!
Raskaus ja lasten synnyttäminen on elämää itseään!
Ulkonäkö on toissijainen juttu.
Elämänarvonne ovat menneet "päälaelleen", jos oma ulkonäkösi on se "1" asia.

Itsellani on tosi paha vatsanpeite ja tulee olemaan aina, jollei leikkaa. Olen itse ajatellut ja asennoitunut asiaan niin, että minulla on kaksi tervettä lasta ja itse olen hengissä, niin voisiko enää paremmin olla. Jos joku muu ei hyväksy minua sellaisena kuin olen,se on hänen ongelma, ei minun. nauttikaa itsestänne, teillä on kuitenkin kyky nähdä, kuulla, kävellä ja tuntea. Asiat arvojärjestykseen, kaikkien ei tarvitse olla missejä. Geenimme ovat niin erilaisia, elkäämme verratko itseämme toisiimme se ei auta mitään ;) Arvostakaa itseänne sellaisena kuin olette, niin muutkin arvostavat!

Tuosta housupakosta sanoisin, että voithan käyttää kaunista ja naisellista maksimekkoa tai maksimittaista hametta. :)

ensin vinguit miehellesi jotta saisit lapsi haaveesi läpi.ja nyt ei sekään ollut hyvä asia,koita jo valita.elämä jättää aina jälkensä.

nyt oon jo 50.silloin kun tuo vartalokohtasuus oli omalla kohdalla tuntui se aivan ylipääsemättömältä asialta.tein miehelleni lapsen ekan joskus vuonna sata.hän tykkäsi katsoa missikisoja yms skeidaa missä on nuoria naisia kauniine vartaloineen.itseni tunsin lähinnä aitaukseen sidotuksi hiehoksi jolla ei ole muuta virkaa kun pitää utareet.mies vakuutti että jos hän jonkun muun haluaa niin kyllä hän hakee.ilmoittaa sitten kuukausi etukäteen asiasta.nyt tämä jo naurattaa.saatiin sitten vielä 2 lisää.ja onnellisesti meni.kaikki 40v.varmuus on aina ottajan kädessä.olipa se vaikka oven kahva.

Varmaan riippuu ihmisen lähtöpainosta ja lähtövartalon lihaskunnosta, ja rasvamäärästä, miten vartalolle käy raskaudessa. Meikä painoi 50kg, ja olin sitä ennen treenannut vuosi aerobic, uinti, kuntosali, pyöräily - lihaksistoa oli kunnolla, vatsa pyykkilauta, rasvaprosentti varmaan aika alhaalla. Raskaus vei rinnat, tai imettäminen ja lisäksi mulla oli entuudestaan rasva% alhaalla- laihduin kai entisestään raskauden loppupuolella. Imettäminen teki rinnoista osin lapaset, mut äiti sanoi, että ne palautuu, itse oli tehnyt peräti 5 lasta ja muuten hän oli oikeassa osittain, sainkin melkein takaisin rintakudokseni rasvoineen - onneksi geeniperimä on rintava. Raskauden jälkeen vatsa palautui kk:ssa.
Mun mielestä kannattaa olla armollinen itseäään kohtaan, vartalo kyllä palautuu aikanaan edellyttäen, ettei unohtaa liikuntaa ja terveellistä proteiinipitoista ruokavaliota, sekä aerobista ja lihaskuntoa - kyllä treenaaminen alkaa jossain vaiheessa tuottaa tulosta, pitää ottaa rennosti. Joskus aineenvaihdunta saattaa muuttua raskauksien vuoksi suuntaan tai toiseen. Ymmärtääkseni niitä raskausarpia tulee, jos on ennestään paljon rasvaa kehossa, reidet ja vatsa.
Hainrustoöljyä voi käyttää arpiin, sitä saa ainakin Viron apteekista.

Ei noi miehetkään niin edustuskelpoisia ole kaljapakkeineen, ja eivät ole moksiskaan - älä nyt hyvä ihminen hauku itseäsi. Liikunta lisää iloa, suosittelisin zumbaa, ja useampi kerta vko:ssa, ja myös kuntosaliharjoittelua - toinen vie kilot, toinen kiinteyttää. Zumbasta tulee sitä paitsi ihan hemmetin iloinen mieli. Ja seksi laihduttaa ja kiinteyttää, vaadi enemmän seksiä, aamu- ja iltapalaksi.

Elämme kontrolliyhteiskunnassa....ja pahimpia sen ylläpitäjiä olemme itse. Mahoton itsekriittisyys ja olenpa siihen syyllistynyt itsekin oman ulkonäön suhteen. Raskausarpia on kahden lapen jälkeen mutta en ole niitä ikinä hävennyt. Biitsielämää en ole järin koskaan viettänyt ja nyt perheellisenä vielä vähemmän, mutta ei johdu ulkonäöstä. Arpien takia en ole muuttanut pukeutumista. Röllimaha tietenkin asettaa joitain vaatimuksia mutta ei ole sekään hidastanut. Enemmän kuin raskaudet muutoksia on tuonut ikä. 40 v jälkeen huomasin että lihon paljon helpommin eikä kilot enää karise kuten ennen. Enkä kyllä lähde leikkuupöydälle, se on varma. Pitäähän sitä henkisesti itseä kehittää joten on vaan hyväksyttävä elämän tuomat muutokset :) Äitinä olen seurannut tyttäreni kamppailua vaikean sairauden kanssa. Siinä kyllä omat pienet murheet läskien, arpien ja ryppyjen kans pääsee oikeisiin mittasuhtesiin eli muuttuvat merkityksettömäksi. Tyttö oli jo 5 vuotiaana kortisonin takia ylt'ympäriinsä arpien (striojen) peitossa .... ja ne arvethan jää vaikka vaalenevatkin. Hän elää niiden kans ihan koko elämän. Koitetaan olla iloisia ja tyytyväisiä siitä mitä meillä on ja nauttia elämästä sellaisena kun se meille kullekin tulee. Vaikka lääkäri poistais maharöllön niin enpä usko että kukaan sen myötä tulis tyytyväisemmäksi elämäänsä. Silmä vaan kiinnittyy seuraavaan kohtaan kropassa.

En tiedä kuinka kauan sun lasten syntymästä on aikaa kulunut, mutta siitä kun imettämisen lopetat niin rinnat palautuvat normaaleiksi viiden vuoden päästä siitä. Itse olen 2 lapsen äiti ja ekasta tuli 10 kg ja toisesta 16 kg ja levisin kuin pullataikina, mukana ihanat raskausarvet mahassa. Olin 24v ja en ilennyt bikineitä käyttää tuolloin. Jälkitarkastuksessa lekuri sanoi että arpiin auttaa vain kirurgin veitsi. Ajattelin, et vitut mä en lähde tekee mitää, se on vaan hyväksyttävä. Mutta saatuani ne 16 kiloa pudotettua, huomasin että myös "siniset juovat " siis arvet vaalenivat. Tällä hetkellä olen 45v ja voin rannalla olla bikinit päällä, rinnat pystyssä ja arvet näkymättömissä,,,, aika parantaa kropan entiselleen yhdessä liikunnan kanssa.

Ite mies ja saanut raskaus arpia tai sen tapaisia kainon seudulle ja reisiin. Johtunee taas kun punttia veivaan 4x viikossa ja parin vuoden ajan sitä tehnyt. Painoa tietty tuona aikana kertynyt 20 kiloa lisää.

Minä aloitin lasten teon nuorena, eikä raskausarpia juurikaan ole. Minusta ei päällepäin näe millään tavoin, että olisin edes lapsia pyöräyttänyt. Raskauden aikainen liikkuminen auttaa huomattavasti, sekä tottakai sen jälkeen. Lasten kanssa liikkumista parempaa hyötyliikuntaa ei ole! :)) Kyllä ne arvet vaalenee, rasvaat päivittäin ja kun liikut paljon, näytät hyvältä!
Hyvää loppukesää kaikille, vartalotyyppiin katsomatta! :D

Mutta lisään vielä. Että lienee se jokaiselle selvää että raskauden jälkeen nainen rupsahtaa.

Jos ulkonäkö on tärkee niin ei kantse pentuja väsäillä. Katteloo näitä 25-30v kotiäitejä, luoja niitä ei viittis panna edes paperimyssy päässä. On ne sen verran saastetta silmille. Painoa 100-130kg ja iho ihan pilalla.

Haahaa, pitikö niitä pentuja pukeltaa ja vielä heti useempia. Sit vingutaa intternetissä. Huoh.

Se jo auttaa, ettet koko ajan mieti miltä näytät muiden mielestä-itse lihosin ekasta 32 kiloa ja laihduin siitä 22 kiloa ja toisesta kuusi vuotta myöhemmin lihoin 32kiloa, joista lähti 15, nyttemmin en enää ajattele-tosin ikääkin jo on-miltä näytän toisten mielestä-peiliin, kun katsoo-noh onhan se kaukana siitä ,mitä on ollut, mutta tosin ikääkin on tullut. Liika kriittisyys pois-voit jopa laihtua. Usko itseesi niin muutkin uskovat-ei seksikkyys aina merkitse laihuutta

Jos nainen saa lapsia ja hänen vartalonsa siitä mielestään pilalle menee, on hänellä täysi oikeus olla siitä harmissaan. Se ei tee kenestäkään huonompaa vanhempaa verrattuna niihin, jotka "hehkuttavat" raskausarpiaan tms. Ihan kuin se vauva jotenkin muka mitätöisi sen, että vartalo on pilalla ja itseinho jyllää.

Mä olen jo jokusen vuosikymmenen elänyt ja olen huomannut, että joka tapauksessa naisen va#talo muuttuu noin kymmenen vuoden välein. Enemmän mua ällöttää lehtien ja telkka#in täydellisen teennäinen laihuuden ja tekonuo#uuden ihannointi kuin se että nainen näyttää itseltään ja huolitellulta itseltään. Ja sekin vielä painosta #iippumatta. Oikeilla alusvaatteilla saa paljon aikaiseksi ja kukaanhan ei ole suu#emmin kiinnostunut siitä miltä vaatteiden alla näytät.

Siihen ve##attuna että miehet pilaa itsensä ihan vaan omilla toimillaan ja #yysttä itselleeen kaljatynny#in vatsan paikalle ja painaa sen 150kg ja kuvittelee olevansa kovin hu#maavia, äitiys on sentään oikeasti a#vokasta.

Mihin sinä sitä vartaloasi enää tarvitse,johan sä olet saanut lapset tehtyä,mikä tuntuu olevan usean naisen ainoa tavoita elämässä.Nyt vaan "nautit" lapsista ja olet niin "naista". Sitä saa mitä tilaa.

Kysyit tuossa aloituksessa, oletko ainut äiti jolla meni vartalo pilalle raskauksissa.

Et ole ainut, mutta se on kuitenkin naristiäidin palkka, kohtalo, rangaistus.

Ensinnäkin asian on näin. Kukaan tervejärkinen ei tee lapsia tähän kovaan maailmaan kärsimään. Maailma on kova paikka ja tulee olemaan vielä kova paikka sinulle, puhumattakaan jälkipolville.

He jotka tekevät lapsia tähän hulluun maailmaan tekee omille lapsille karhun palveluksen. Narisistivanhemmat vain ajattelevat itseään mutta eivät jälkipolvien tulevaisuutta. Narsistit eivät myöskään kykene näkemään moraalista näkökulmaa lapsen tilannetta mihin hän joutuu, mitä tulevaisuuden suhteen tulee.

Kukaan ei voi täysin varmasti sanoa asioista. Esimerkiksi ydinasevarustelu ja muu ase ja puolustus kiihtyy aina vaan. Ei ne ole koristeeksi tarkoitettu. Ne on olettu käyttöön jossakin vaiheessa kun on tullut sen aika.

Kuitenkin se on varmaa että maailman kehityksen suunta antaa vahvan käsitteen siitä tosiasiasta että jälkipolvilla tulee olemaan vaikeat ajat. Moni on kertonut vanhemmalla iällä että oma syntymä olisi voinut jäädä kokonaan toteutumatta koska elämä on ollut liian rankkaa. Eikä todellakaan elämisen arvoista. Vanhemmat tekivät virheen tehdessään lapsen maailmaan. Tuo on yllättävän monen ihmisen mielipide syntymästä ja elämästä.

Ne ihmiset jotka eivät halua lapsia ollenkaan osaavat käyttää järkeä paremmin kuin muut. He osaavat ajatella asiaa niin että jos maailma olisi parempi paikka elää, lapsia ja perhettä voisi ajatellakin. Nyt ei missään nimessä.

Moni lapseton aikuinen kertoo että olisi täysin vastuutonta laittaa lapsi syntymään ja tilanteeseen jossa maailma ei voi tarjota ja taata turvallista ympäristöä. Se ei ole aitoa rakkautta lasta kohtaan. Lapsettomat ihmiset haluavat tehdä syntymättömälle lapselle palveluksen että ei tule tähän maailmaan, eli helvettiin. Raskaus, synnytys, lapsen läsnäolo äidin ja isän elämässä ei voi olla peruste lapsenteolle. Se ei voi olla niin tärkeä että lapsi halutaan tehdä hinnalla millä hyvänsä. Narsisti isät ja äidit ajattelevat kuitenkin itsekkäästi että pääasia on että heillä on yhdessäolon aikana kivaa. Entä sitten kun vahemmat kuolevat aikanaan. Jälkipolvi jää omilleen.

Mielestäni tuossa on järkeä kun ajattelee asiaa oikein tarkkaan. Tuo kyllä vahistaa myös minun käsitystä että lasten teko tähän maailmaan on suuri virhe.

http://www.google.fi/webhp?hl=fi#hl=fi&gs_nf=1&cp=17&gs_id=ns&xhr=t&q=syyriassa tapettu&pf=p&sclient=psy-ab&oq=syyriassa tapettu&gs_l=&pbx=1&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.,cf.osb&fp=84b3599dce7d8afc&biw=1252&bih=546

Heips !
Oletko kokeillut ammattilaisten apua. Vaatteilla saa aina peitettyä ainakin jotain. Jos haluat rannalle, käy ensimmäiseksi alusvaateliikkeessä jossa on monipuolinen uimapukuvalikoima. Sovittele uimapukuja myyjän kanssa ja katso, jos joku malli olisi vähän "peittävämpi" mutta kuitenkin esim. rintojen kohdalla napakka. Uimapukujen lisänä on monta kertaa ohutta kangasta oleva huivi jonka voi kivasti solmia lanteille tai ylemmäksi koko vartalon peitoksi. Monta kertaa XL kokoisten naisten myymälöissä on hyvin asiansa osaavia myyjiä joilla on kikka kolmoset siihen, miten pystyt peittämään tai loiventamaan itseä häiritseviä kehon osia. Se, että pukeudut kauniisti, panostat hiukan hiuksiin ja ehkä kevyeeseen meikkiin, saa olon tuntumaan paremmalta ja vaikka tekisitkin sen hiukan huiputtamalla peilikuvaasi. Pääasia, että lähdet jostain liikkeelle ja saat siitä mielihyvää. Tiedän itse jo 50 vuotiaana, kahden aikuisen äitinä, että ei ole helppoa kun kehonkuva ei vastaa sitä mitä se on ollut. Olen joutunut lihottamaan itseäni aikanaan koska alhaisen painoni takia en meinannut tulla millään raskaaksi epäsäännöllisten kuukautisten takia. Kahden synnytyksen jälkeen olen ollut timmissä kunnossa auttamattomasti iän karttuessa jo 40 vuotiaana hiukseni alkoivat harmaantua ja kiloja tulla salakavalasti lisää. Päänahkani ei kestä kovia väriaineita ja hiukset ovat alkaneet ohentumaan ja harventumaan pelottavalla tahdilla. Myös painoa on tullut sen verran, että en enää muistuta omaa hoikkaa itseäni ja nyt aiheena on päästä 15 kilosta eroon jolloin painoindeksit ovat kohdallaan. Vaikka olen harmaantunut ja lihonut, olen aina silti suonut itselleni sen ilon, että pienellä "tuunaamisella" näytän kuitenkin naiselta. Vaikka tuntisit itsesi rumaksi, kamalaksi ja itseinho olisi pahimmillaan, suo itsellesi jotain kivaa päällepantavaa ja käy kampaajalla ja pyydä tekemään vaikka jokin muutos hiustenleikkauksella tai värjäyksellä ja sen jälkeen käyt alusasuliikkeessä katsomassa itsellesi uuden uimapuvun. Kyllä se siitä lähtee, pikku hiljaa, toivon ainakin niin. Hyvää kesää sinulle ja perheellesi : )

Hei. Kuinka kauan viimeisestä raskaudestasi on aikaa? Mulla meni 7-8 vuotta että vartalo on taas siedettävä, tai sitten olen vaan tottunut vatsa röllykkääni:D ja voin kertoa että mullakin oli ihan mieletön kriisi. Mulla ei niinkää ole raskausarpia, muuta kun mahassa vähän. Vatsa on ollut se suurin ongelma mulla. Näytän koko ajan raskaana olevalta, vaikka olen hoikka ja paljaana se vasta kamala onkin, arpinen ja venynyt röllykkä( 2 keisarinleikkausta). Nyt alan pikkuhiljaa hyväksymään itseni ja ehkäpä se maha on tosiaan litistynyt ja tullut vähän nätimmäksi. Naiselle on tärkeää näyttää hyvältä ja haluttavalta, että elkää yhtään vähätelkö asiaa,ulkonäkö vaikuttaa paljon itsetuntoon. eikä se tarkoita että se olisi tärkein asia elämässä. Viehättäväksi itsensä tunteva nainen vaan oon iloinen ja tyytyväinen ja seksikin kiinnostaa sen miehen kanssa. Kylllä sinäkin ap vielä joskus olet tyytväinen itseesi. Kuntoile ja syö terveelisesti ja jos on hoikka se auttaa paljon!!

Tuttu tunne! Arpia ei paljon ole,ja nekin mitä on,ovat melko vaaleita. Mutta maha senkun on ja pysyy =( Olin reilusti alipainoinen kun aloin odottamaan lastani ja lihoin melkein oman painoni verran raskauden aikana. Raskauskiloja jäi todella reilusti ja kun lapsi oli vuoden ikäinen aloin käymään kuntosalilla ja sainkin kymmenisen kiloa pois. Viime syksynä palasin taas koulun penkille ja perhe-elämän, koulun ja treenaamisen yhdistäminen tuntui hankalalta joten se kuntosali jäi pois,joten aloin hieman lihomaan taaas... Ylävartaloni on ok, mutta maha on edelleen sen näköinen kun odottaisin lasta! En ymmärrä miten ton saa pois, inhottavaa vahdata jokaista suupalaa ja juosta pitkiä lenkkejä ja silti pitää verhota ittensä ihme kaapuihin ettei ihmiset tuu kyselemään että koska on laskettu aika! Itken aika usein tämän takia kun ennen olin niin hoikka ja joskus välillä liiankin (mitä en tietenkään ihannoi,vaan normaalia naisvartaloa) ja nyt vaan maha roikkuu.....

yh-äideillä iho näyttää rupsahtaneellummalta kuin normaali-ihmisiltä.Minä en yh-äitiä huolisi.

MIksi valitat, kun olet ihan tietoisesti ja vapaasta tahdostasi hankkinut itsellesi rupsahtaneen vartalon? Jos vartalo on sinulle niin tärkeä, olisiko kannattanut jättää lapset hankkimatta? Järkeä olisi suotavaa käyttää etukäteen, sillä jälkeenpäin on ihan turha ruikuttaa.

Ihan vinkkinä vaan, että ei niitä raskausarpia tule sääriin eikä pohkeisiin, ellet sä LIHO 20-30 kiloa raskauden aikana.

Hitto se on just sitä, mitä en tajua.. Kun nainen on raskaana, niin miksi hitossa pitää pistää se 30 kg lisää painoa odotuksen aikana??? Hei joku järki oikeesti.

Vauva lapsivesi suurentunut kohtu istukka äidin kehon lisääntynyt neste ovat kaikki yhteensä joku 6-8 kg max. Miten siis naiset oikeesti perustelevat sen, että synnytyksen hetkellä painoa on joku 20 kiloa enemmän kuin ennen raskautta??

Ihan oma vika jos antaa terveytensä ja hyvinvointinsa mennä metsään raskauden aikana. Ei tee hei vauvallekaan hyvää, jos äiti mussuttaa suklaata ja jätskiä ja muuta rasvaista koko 9 kuukautta!! Vois vähän miettiä raskauden aikana sitä että mitä syö, koska kyllä se ravinto lapseenkin vaikuttaa!

Mutta anyway - oot nyt sellainen, kuin oot. Sille ei enää mitään voi.

Mutta mitä voit, on seuraavat asiat:
- Ala kuntoilemaan ja LIIKKUMAAN, timmi ja hoikka keho raskausarvilla on AINA kauniimpi kuin ylipainoinen ja höllyvä keho raskausarvilla. Eli ei muuta kuin hoikistumaan ja liikkumaan!
- Hoida naama, hiukset ja kynnet aina kuntoon. Nätit kampaukset ja kesäkynnet. Kiva meikki. Hanki uusia vaatteita, muodikkaita ja tyylikkäitä, korosta aina vyötärön kapeutta. Tulee näin sitten itselle hyvä mieli edes jostain.
- Hae apteekista raskausarville tarkoitettuja rasvoja. Ne eivät vie arpia POIS, mutta ne haalistavat niitä, ainakin joillain
- Jos alkaa vituttamaan todenteolla, säästä rahaa vuoden verran talteen, ja kun on muutama 1000-2000 € säästössä, mene plastiikkaklinikalle/yksityiselle/kosmetologille/muualle, missä tehdään laser-hoitoja raskausarville. Laserhoidolla ne saadaan kokonaan kadotettua tai ainakin lähes kadotettua!
- Kesällä kun menet ulos, puet ihonväriset ohuet (20 den) sukkikset jalkaan. Mekon alle, shortsien alle, miten vain! Niin nuoretkin tekee, ja se on ihan ok. Sukkikset peittävät suurimmat arpiviirut.

Lapsen kanssa junan alle, teki joku sankari. Hänelle autoveron palautus tästä teosta

oman kroppani ällöttävyydet tähän jatkoksi pistän... raskauskiloja tuli 20 jotka tippu nopeesti pois mutta sellainen pullamaisuus jäi.. ällöttää koko kroppa oon ollu aina timmi, paljon lihasta vähän läskiä en kuitenkaan mikää yltiö laiha, tyytyväinen itseeni kuitenkin..
nyt olen pulla.. maha on pehmeä samoin reidet juoksen kympin lenkkiä n 4krt/vko ja teen kuntopiiriä 3-4krt/vko eli liikkumattomuudesta ei ole kyse mutta jotenkin varsinkaan toi alamahan ällölöllö ei lähe.. lisäksi mahaan repesi kamalat raskausarvet varsinkin siihen kohtaa missä oli napakoru (!varoitus kaikille joilla sellainen on!) eli siitä korun lävistys kohdasta repes sellainen syvä sininen arpi ylöspäin :( onneks on joo rasvoja eli aika hyvin vaaleni mutta maha on "raidallinen"
jotenkin sellainen naiseus on mennyt nyt olen "vaan" äiti

Hahahahah :DD

Sustahan kuoriutui oikein kunnon apinanainen, kun karvatkin innostuivat kasvamaan :D No mikäs siinä, jatka matkaa tissit maata laahaten ja alahuuli rullalla :D

Olen 33-vuotias ja synnytin ensimmäisen lapseni helmikuussa. Synnytys oli helppo ja kivuton eikä alapää vaurioitunut ollenkaan. En ikinä uskoisi, että olen ollut raskaana. Vatsa on littana ja rinnat on tosi jees. Alapää on entisensä. Raskausarpia ei ole yhtään kappaletta.

Raskaus ei pilannut vartaloani ja synnytys oli helppo ja hyvä kokemus. Ennen raskautta kärsin lonkkakivuista ja selkäkivuista 10 vuotta. Myös nämä kivut ovat poissa.

Ite olin 57kg (169cm) kun jäin raskaaks, rasvasin joka päivä monta kertaa kaakaopapurasvalla vatsaani, kun lähin synnyttää niin painoa 67 kg ja raskausarpia navan yläpuolelle asti isoja leveitä, sit 6kk synnytyksest painoin 47 kg ja aivan oksettavan näköinen, mun oma äiti jolla on seitsemän lasta sanoi mulle, ettei oo koskaan nähny noin pahannäköisii raskausarpii... ei mee nallekarkit tasan...

Raskausarvet ovat kunniamerkkejä naisen iholla. Lasten saanti on pariskunnan yhteinen asia ja seuraamuksetkin kannetaan yhdessä. On rumaa käytöstä mieheltä tulla mollaamaan vaimoansa tänne. Ette te miehetkään täydellisiä ole, vaikka siitä lapsen alulle laitosta ei teidän tarvitse kantaa samanlaisia muutoksia. Puoliso tarvitsee tukea teiltä, eikä parjausta. Hyvä, että ne rinnat vielä on, eikä ole leikattu pois, niinkuin vaikka syövän takia. Siitäkin kypsä pari selviää.

Joillakin miehillä on jatkuvasti naisen raskausvatsaa suurempi möhkäle kannettavana. Ei ihmiset pysy aina samanlaisina, eikä kaikki ole missejä. Ajan kanssa voi muutoksen hyväksyä, ei elämäänsä kannata pilata murehtimallla liikaa. Ja nuoruuttahan voi aina muistella, sitä täydellistä itseään. Oma mieskaverini ei koskaan moiti minua, vaikka olen kolmen lapsen äiti ja jo mummokin. Olemme keski-iässä ja nekin muutokset on hyväksyttävä.

Tää on aika pitkästi yleensä perinnöllinen juttu. Itselläni ei kolmen lapsen odotuksesta jäänyt mitään arpia mihinkään ja raskaus kilojakin tuli aika vähän ja synnytyksen jälkeen olin 2kk sisällä takaisin lähtöpainossa. Kun aloin odottamaan neljättä lastani, niin äitini sanoi mulle että nyt ei sitten enään lähdekkään ne kilot ja niitä voi tulla enemmän...ja myös raskaus arpia tulle...koska hänellekin neljättä odottaessa kävi näin. En uskonut sitä, mutta niinhän siinä kävi :) Mut ei se mua ole haitannut...lapset on suurin palkinto ja ihan sama mitä mun kropalle siinä on käynyt :) oon terveenä ja voin kaikin puolin hyvin, se riittää :)

Aviomiehet, hoitakaa te vauvoja ja rakastakaa vaimojanne,
kannustakaa heitä menemään lenkille tai menkää yhdessä vaunuja työntäen,
nyt jos koska rakkaus punnitaan .

Kyllä se valitettavasti on paljon kiinni geeniperimästä, miltä kroppa näyttää raskauden jälkeen. Toki lopputulokseen voi paljolti vaikuttaa raskaudenaikaisella ruokavaliolla ja liikunnalla, mutta raskausarvet tulevat jos on tullakseen. Niihin ei mitkään ihmevoiteet auta. Itselläni kolme lasta, viimeisimmästä synnytyksestä 5kk:tta ja painan vähemmän mitä ennen raskautta. Elopainoa oli kyllä 25kg normaalia enemmän synnärille mennessäni...Raskausarpia ei ole tullut ollenkaan, ja kun katson äitiäni, niin ei hänelläkään kyllä niitä koskaan tullut raskauksista. En ole mikään kuntoilufriikki, ruokavaliotakin voisi hieman katsoa. Rinnat hieman lössähtivät, mutta mitä voi odottaa kun imettää kolme lasta. :-) Ainoa neuvo, mitä voin antaa on se, että opettele hyväksymään peilikuvasi. Tsemppiä!

Sadmom
Et todellakaan ole ainoa jonka vartalo on mennyt "pilalle" raskauksien myötä.
Nyt on kyse asenteesta vartaloosi.
Itse en häpeä vartaloani vaikka se on kammottavan näköinen.
Omistan kaksi "takapuolta" eli normi pakarat sekä etupuolella alavatsani on kun pakarat, syynä leikkausarpi ensimmäisen lapseni hätäsektion takia.
Kaikkea muuta kun kaunis, sellainen ällötys löllykkä roikkuu alavatsan paikalla.
Rinnat,isot rinnat myös riippuvat.
Asenne ratkaisee, ajattelen aina että jokainen arpi,kurttu ja roikkuva nahka on muisto jostain kauniista asiasta.
Noo ei ihan jokainen...minulla on takanani 8 raskautta, joistaminulla on kaksi lasta, aikuista lasta, 31 vuotias tytär ja 22 vuotias poika.
Tuossa välissä kuoli kaksi poikaani, sekä sain välillä keskenmenoja ym.
Ole onnellinen lapsistasi ja vähät välitä arvista.
Jumppaa mielesi hyväksi, koska silloin tiedät tehneesi kaikkesi vartalosi hyväksi.
Olen ylipainoinen, mutta käyn uimarannalla, uimahallissa ja käytän trikoocapreja.
Käy ne vartalolleni tai ei, en ajattele mitä muut ajattelevat ruhostani.
Ainoa mitä en pue päälleni on tiukat ihon myötäiset paidat ja mekot, koska kellukka alavatsa pömpöttää.
EN tunne itseinhoa ja minä sentään olen lihava, jota sinä et kirjoituksesi perusteella ole.
En osaa antaa niksejä millä saisit itsesi hyväksymään vartalosi, mutta toivon että kirjoitukseni herättäisi sinussa ajatuksia ja sitä kautta pääsisit sinuksi vartalosi kanssa.
Ihanaa kesän jatkoa toivottaa -Shapi-

Itselläni tuli rintoihin raskausarpia, mutta ne vaalenivat kokonaan huomaamattomiksi. Muutamia kiloja jäänyt, mutta hei: olen saanut kaksi ihanaa lasta! Uuden elämän ihme! Voiko mikään olla kauniimpaa?! Ihmisyys on muutakin kuin pinta.
Toivon kovasti, että kaikki tuoreet isät jaksavat kehua, kannustaa ja haluta vaimoaan, vaikka ulkokuori muuttuukin. Se saa naisen tuntemaan olonsa hyväksi, mikä taas vaikuttaa ulkomuotoon :) Ja antakaa äidille omaa aikaa käydä lenkillä, nukkua, lukea... Jos te haukutte heitä, ettekä kunnioita, ei ole ihme, että he masentuvat ja alkavat syödä liikaa. Viekää kukkia, rakastakaa, kunnioittakaa heidän työtään kotona. He ovat antaneet teille lapsen.

olen onnellinen raskaus arvista ja isosta mahastani. ei siinä mitään,muttakuin rintani on kuin isot vesileilit, kannan kiloni ja tissini nokka taivasta kohti. uimapukua käytän uimarannalla ja uimahallisassa,enkä vihaa vartaloani.

Varmasti vertailee itseään entiseen, mutta eiköhän monet asiat ole korvien välissä. Moni hoikkakin voi nähdä itsensä lihavana, vaikka sitä ei ole. Miksi keskittyä niihin huonoihin puoliin, kun hyviä varmasti löytyy?

Mun mielestä elämä saa näkyä näkyä naisissa ja ihmisissä yleensä. Ulkoinen kauneus on kuitenkin vaan hetkellistä. Kannattaa keskittyä sisäiseen, koska niin oppii rakastamaan itseään ihan sellasena kun on.

Kyllä olisin virheen tehnyt jos olisin lapset jättänyt tekemättä siinä pelossa, että vartalo menee pilalle. Olen 154 cm, lähtöpaino molemmissa raskauksissa ollut n. 50 kg ja raskauden aikana tuli 16 kiloa siihen päälle. Palauduin lähtöpainoon muutamassa kuukaudessa ja raskausarpia muutama hyvin haalea, joita enää ole näkynyt aikoihin, nuorempi on nyt 15 v. Ei sitä koskaan tiedä, miten käy ja harmissaan saa varmasti olla. Ei siihen ole muilla mitään sanomista.

Tsemppiä!

Voithan sä pukeutua kesäisesti. Ei ne arvet vaatteiden alta näy. Ihmisen ei kannata noinpaljoa huolestua niin pikkuseikasta elämässä kuin raskausarvet. Ota kesästä irti kaiken sen mitä Suomen kesä voi antaa. Mene uimaan onhan siellä muitakin raskausarpisia. Niitä voi tulla jopa miehille kun välillä lihoo ja ihonpinta on kireällä. Terveisin, yks tietäväinen mummu.

Niimpä jotkut ne tekis mitä vaan jotta saisi lapsia muusta viis:)

Miks vitussa te naiset tuhoatte vartalonne kitisevällä pennulla? Ei teitä kukaan pane sen jälkeen silmät auki!!

En ajattelut että tästä näin iso juttu tulisi mutta jotkut ovat näköjään kuvitelleet että olen ylipainoinen äiti ja tämä olisikin "keho kuntoon lasten jälkeen" otsikoitu vaikka ensinmäisessä raskaudessani painoindeksi oli 17,5 ja kävin kuntosalilla ja uimassa joka päivä ihan viimesille saakka ja sama juttu joka raskaudessa sekä voitelin kalliilla voiteilla ihoa että niitä arpia ei tulisi mutta toisin kävi ja uskon että se on perimästä kiinni koska jokaisella suvun naisella on tullut arpia raskauksissa.Nykyään painoindeksini on 20 ja arvet ovat vaaleat eli niitä ei kaukaa edes näe oikeastaan mutta itseäni se haittaa mutta ehkä näihin tottuu ajan kanssa ja tietysti ne vaalenevat vielä lisääkin mutta sain sentään ihanat lapset :)

Raskausarvet vaalenee ajan saatossa... ihan kuten tavallinenkin leikkausarpi.. Ne on pian muisto vain.. ja eihän arvet elämää haittaa.. nehän jäävät vaatteiden alle piiloon..

Piditkö tukiliivejä raskauksien aikana ? Ne estäisivät pahimmat arvet, mutta kaikille ei nekään toimi.
Rinnat mëni itseltäkin raskauksien ja imetyksen vuoksi hetkeksi ajokoiran korviksi mutta kun sain vähän lihaa luitten ympärille aloin voida käyttää taas rintsikoita. Myöhemmin kuppikoko vaan suureni.
Liian paljon tuijotetaan muutoksiin, ei tietenkään voi olla enää sama runko kuin ennen lapsia.
Ja miehet, voisitte hoitaa lasta/lapsia jotta äiti pääsee lenkille ja jumpalle ettekä tyytyisi vain inhoamaan muuttunutta kroppaa.

Et ole todellakaan ainut, jolla on samoja tuntemuksia. Mulla rupes vielä mieski itkemään miten rumalta näytän. olen asiasta hyvin masentunut. sitä vaan ajattelee, että kaikkea ei voi elämässä saada. Erotaan varmasti joskus miehen kanssa kun lapset on aikuisia ja aion elää loppu elämäni yksin. sitä on vaan tajunnu että ei ne miehet tarvi naista joka on ruma.

Hei, minun vartaloni meni pilalle kolmannen raskauden jälkeen. Vatsa on ruma, pullea ja ruttuinen. Siis vatsa ei ole suhteessa muuhun vartalooni joka on ihan normaalipainoinen. Rinnat tosiaan imetysten myötä kutistuivat. Nyt olen lukenut, että jokapäiväinen rintojen hieronta auttaisi ja aion yrittää. On vaan vaikea löytää aikaa sillekin lisätyölle. Karvoja kasvaa aiempaa enemmän ja etenkin leuassa. Kävin laserissa joitakin kertoja, ei auttanut. Nyt käy siinä uudentyyppisessä valohoidossa e-style. Minä en voi enää käyttää muita alaosia kuin farkkuja. Hameet ja mekot ovat menneen elämän ihanuuksia ellen sitten laita jotain korsettia tms mutta ne ovat niin ikävän tuntuisia arjessa. En minäkään käy enää rannalla ja jos käyn niin vaatteet päällä. Kunhan saan rahaa kerättyä niin aion mennä noihin ultraääni-rasvansulatushoitoihin ja ihon kiristyslaaseriin, jos vähän edes auttaisi. Kyllä tulevat kalliiksi nämä lapsoset :). Mutta niinhän sanotaan, että tytär vie äitinsä kauneuden. Tylsää vaan on se, että nyt lasten synnyttyä ja vartalon mentyä tällä lailla piloille on sitten vaikeampi löytää sitä miestä, joka rakastuisi minuun...ja kumminkin perheen minäkin joskus vielä haluaisin...

En lukenut koko ketjua läpi, mutta itselläni lasten saanti vaikutti vartaloon positiivisesti. Sain rinnat ja muotojakin, vaikka imetin kumpaakin puoli vuotta.. On se geeneistäkin kiinni ja jokainen on yksilö. Ei voi yleistää kyllä että raskaus pilaa naisen vartalon. Ihoa voitelin kylläkin paljon kaikenmaailman öljyillä jotta ei tulisi arpia. Vaikuttiko? En tiedä, mutta en saanut arven arpea. Joillakin varmaan on vaan kimmoisuutta enempi ihossa. Olen nähnyt esimerkiksi uimarannoilla naisia joilla on arpia raskauksista tai ylipainosta ja voivat olla edelleen ylipainoisia, mutta ovat sisältä varmoja ja ylpeitä itsestään, hyvällä itsetunnolla varustettuja ja sekös vasta on kaunista! Näkee jo kaukaa että asennetta. Joten, piut paut sille etteikö voi mennä uimaan ym. Siitä vaan ! Ole ylpeä itsestäsi ja siitä että olet saanut jälkikasvua.

Minä en ole ottanut suurta stressiä vartalostani, vaikka minullekkin on jäänyt rutkasti kiloja. Keskityn nyt perheeseeni ja toivon, että joskus saisin kurvini takaisin. Onneksi mieheni ei ole välittänyt ylimääräisistä kiloista. Muut tuskin välittävät olenko lihava vai laiha. Minulle riittää mieheni arvostus. Onneksi kaikki miehet eivät ole tyhjäpäisiä panomiehiä.

Oon ennenkin kirjottanut tänne näin vanhan naisen (70v)näkökulmasta samantyyppisiin huoliin. Ja sanon suoraan että oon miesten puolella,Te naiset ootte todella ällöttäviä läskeinenne.Itse en ole mikään mannekiinivartaloinen ollut koskaan mutta ajatelkaa ny hyvät lehmät kuka teitä haluu. Mun mies osotti aina kadulla mulle läskiä naista joka työnsi lastenvaunuja ja sanoi että kukahan ääliö tonkin päälle on viittiny nousta.Ja turha mulle on läskien puolustautua te ootte inhottavan näkösiä. Miehet on ihania.

Mies ei ole kummoinen, joka vaimonsa raskausarvista mainitsee (jotka ovat tulleet hänen lapsiensa odotusaikana)! Tosiasia on, että joillekin niitä tulee ja toisille taas ei.
Kasvata ja hoida lapsesi, he sinulle parhaimman kiitoksen siitä antavat.
Mitä mieheen tulee, sen voit vaihtaa tarvittaessa!
On myös sellaisia miehiä joiden silmiä "ei vaivaa" raskausarvet. Kokonaisuus ratkaisee ja varsinkin se mitä korvien välissä on -sama pätee myös naisiin.

T*hmäst* päästä kärsii koko kroppa.. kirjaimellisesti! !

Se on ihmeellistä että,lestadiolaisäidit joilla saattaa olla jopa 10 tai ylikin lapsia,ovat useimmiten hoikkia ja nuoren-näköisiä,kait heidät on sitten luotu siihen tehtävään.He ehtivät lenkkeilemään ja muihin harrastuksiin jota myös suuresti ihmettelen

Olen yli nelikymmpinen nainen ja kaksi lasta olen tehnyt . Ei ole ainuttakaan raskauarpea eikä minkäänlaista mahapussia :) Alliakaan ei ole käsissä.
Mukavaa olla ja pukeutua , enkä ole mikään aktiviurheiliakaan.

Kuulkaa, ne "täydelliset" naiset, jotka ovat tehneet pari lasta, ja silti hyväkroppaisia, vasta petoja ovatkin. Tiedätkö mikä on sellaisten salaisuus? He eivät imetä ollenkaan lasta. Tai jos sen tekeevät, vain 2 kk. Tunnen niitä "äitejä". TÄLLÄ TAVALLA TISSIT EI RUPSAHDA eikä ole tyhjät säkit. Raa'asti van itsekkäitä. No joo, tutuille voikin sanoa ne, että tuli rintatulehdus, ei voi imettää, ja muuta valhetta.

Te läskit naiset ootte vaan niin vastenmielisen näkösiä. Koittakaa ny naiset tajuta miehelle ulkonäkö on vaan niin tärkee.Hitto kun ootte raukkoja . Hyvä miehet oon AINA teidän puolella.Naiset on kavalia syöjättäriä

En yleensä kirjota näihin, mutta tänne oli pakko tulla kommentoimaan.
Ulkonäkö on ollut aina minulle tärkeää, ehkä olen ollut liian kriittinen siinä asiassa. Voi olla, että jokainen nuori haluaa olla " nuori, kaunis, isotissinen HUOM. ei päde kaikkiin, mutta minuun pätesi. Olen 20-vuotias ja sain lapsen 19-vuotiaana. Raskaus oli suuniteltu.

Huomasin synnytyksen jälkeen kyllä täydelliset tissit muuttuvat kokoon 70A, ja tuli nahkarukkasiksi :DD. Muuta eroa en oikeen ole huomannut. Painon olen saanut normmaliksi. Mutta mitään en kadu. Ja te miehet jotka täällä kirjottelette " hyyii mun vaimo on ruma, ja hänellä on ruma keho" Koittakaa itse pusertaa elävää ihmisolentoa ulos aukosta !

Ja jos nainen ei mielytä ulkonäöllisesti, niin jokin syyhän siihen on kun olette heidän kanssaan !! Vihaan miehiä, jotka arvostavat vain ulkonököä.

Ohhoi...
Itsellä kaksi aikuista lasta, raskausarpia myös tuli, nyttemmin vaalentuneet.
Ikää jo viisikymmentä, ja kroppa taatusti jo lösähtänyt.
Rinnat tosin leikattu pienemmiksi terveydellisistä syistä, samalla myös fiksasivat parempaan kuosiin :)
Painoa pudotin siirtymällä vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, nyt normipainoinen.
Vaikka on allit ja jenkkakahvat, tunnen itseni haluttavaksi, johtuu varmaan myös siitä, että suht tuore miesystäväni sitä osoittaa.
Myös muuten olisi vientiä, myös nuorempien miehien taholta.
Eli, ei arvet tai vähän löysempi nahka sua pilaa.
Ne jotka odottavat täydellistä, kiinteätä kroppaa, lultavasti vetävät hanskaan loppuikänsä :)

Minä olen mies ja minulla on raskausarpia, voit kuvitella kuinka se on vieläkin nolompaa, lihoin äkillisesti, mutta en mitenkään erityisen paljoa. Ilmeisesti se kuitenkin riitti.

mulla kans ala vatsa iha järkyttäväs kunnos.. menetin itseluottamukseni synnytyksen jälkee kokonaa :( en kehtaa men bikineis rannalle enää!!

Voi kuulkaa.. olen 26-vuotias neljän lapsen äiti. jokaiselta raskaudelta on painoa tullut paljon ja jäänyt aina 10kg. ennen raskauksia painoin 53kg ja raskauksien jälkeen enimmillään 88kg. Rinnat menivät, raskausarpia on MUTTA, olen silti äiti. Kannoin lapseni ja siitä jäi jäljet. Nyt keväällä pudotin 15kg mutta 5kg on tullut takaisin. vielä tavoitteena pudottaa ainakin sen 15kg.
Mieheni ei koskaan ole sanonut pahasti kiloistani. Yrittää kannustaa laihduttamaan ja palkintona on silikonit, nimittäin nämä loputkin katoavat pudotettujen kilojen myötä.

Se on omasta itsestä kiinni, mitä tekee ja mitä haluaa. täytyy ottaa itseään niskasta kiinni, jos haluaa esim pudottaa painoa. tärkeintä on, että tunnet olosi tärkeäksi ja hyväksi. Olet kaunis

Jos synnytyksestä on VAIN vuosi, niin eikö vauvaa vielä imetetäkin ja raskaushormoneja kehossa. Rasva on imettämistä varten. Mies, joka vaatii naistaan palaamaan entisiin mittoihinsa kun lapsi on vielä imeväinen ei tiedä biologiasta yhtään mitään. Eri ihmisillä on erilainen aineenvaihdunta ja hormonit vaikuttaa eri tavoin, tietysti on niitäkin jotka olivat tikkulaihoja ja siihen helpommin myös palaavat. Samoin on niitä, joilla ei tahdo tulla maitoa. Itselläni alkoi raskauksien jälkeen kasvaa leuassa karvaa. Kannattaa kyllä katsoa tarkkaan millaisen äijän kanssa alkaa lisääntyä... Sen verran on mänttiä porukkaa.

Uskon, että myös niillä "valionaisilla", jotka keikistelevät lehdessä heti seuraavana päivänä synnytyksestä (ei ihan, mutta melkein heti) on jäänyt raskaudesta ja synnytyksestä jotain jälkiä kroppaan. Aika hyviä on noi kuvanmuokkausohjelmat nykyään...

Ja MIEHET! Teiltä kysyisin, että missä on teidän kunnioitus naisia kohtaan? Naista, joka synnyttää teidän lapsen ja kantavat tätä teidän yhteistä lasta sisällään. Ketään meistä ei olisi ilman naisia! Toki ihan vähän tarvitaan miehenkin apua...mutta vain hetken. Nainen tekee kuitenkin sen suurimman työn. HYVÄ ME NAISET!!! :D

Itselläni on nyt yksi aivan ihana 2-vuotias lapsi ja tiedän ettei enempää tule. Ei suinkaan sen takia, että vartalo muuttui, vaan ihan sen oman mieltymyksen takia, vaikka mulle sanotaankin, että mun mieli tulee vielä muuttumaan kun olen niin nuori (23v).
Niin mullakin vartalo toki muuttui ja vielä noin 1,5 vuotta sitten en voinut sietää niitä muutoksia. Silloin tuntui, että olen rumin maailmassa! Arpia, löysää nahkaa, läskiä, rinnat ihme oikut! Synnytyskin oli vaikea ja jätti jälkensä (ei keisarileikkaus kuitenkaan).
Tottakai kun lapsi on pieni ja kaikki on uutta, niin ei sitä heti ajattele itseään! Niin voi olla, että itsensä huoltaminen jää hieman vähemmälle.

Uskon, että vartalon muutoksiin voi saada apua. On olemassa voiteita (etanavoide ja sinkkivoide kuulemma parhaimmat arpiin ja kehonrakennustuotteita voi kans käyttää raskausarpiin...fitnesstukku.fi), kaikenlaisia hoitoja kauneushoitoloissa, plastiikkakirurgiaa...apteekissakin joitain tuotteita voi näihin ongelmiin löytyä. Lääkäriltä voi saada sellaista reseptilääkettä raskausarpiin...kannattaa kysellä ja urkkia netistä. Toki osa on semmoisia mihin tarvitaan tukku rahaa, mutta ehkä halvempiakin keinoja on...

Itse huomaan vielä ne omat muutokset, joita raskaudesta ja synnytyksestä on tullut. Mutta kukaan muu ei! En ole puhunut näistä omista "kauneusvirheistäni" kellekään ja silti ihmiset sanovat, kuinka hyvältä näytän, vaikka omasta mielestäni he ovat ihan sokeita! Gynekin sanoo, "ei sulla täällä mitään ole. Näytät täältä ihan neitsyeltä" :D Ja toki ikä muuttaa kuitenkin kroppaa meillä kaikilla, niin miehillä kuin naisillakin!

Me naiset ehkä ollaan nykyajan maailmassa liian itsekriittisiä media ja näköjään miehienkin takia (sen tyyppiseten miesten, jotka haukkuvat jopa omaa naistaan). Jos ei pysty hyväksymään itseään sellaisena kuin on, kannattaa ehkä harkita voisiko tehdä niille "kauneusvirheilleen" jotain. Hyvä mieli ja oikea asenne tulee sisältä :)

Toivotan kaikille ihanille naisille (etenkin äideille), joilla on "kauneusvirheitä" tai ei, oikein ihanaa loppu kesää! Nautitaan elämästä nyt ja tässä, sillä se ei tule uudestaan! :D

Lakatkaa nyt herranjestas jankkaamasta siitä imettämisestä! Kukin äiti imettää sen minkä haluaa/pystyy, turha tästä asiasta on ketään ladon taakse viedä. On äitejä, jotka nauttivat imettämisestä ja maitoa tulee riittävästi. Sitten on äitejä, jotka imettävät sen "tuomittavan" kaksi kuukautta, jos sitäkään ja ruokkivat vauvansa sillä syntisellä korvikkeella. :-) Molemmat ovat silti parhaita mahdollisia äitejä lapsilleen! Ja turha nyt sitten tokaista, että ovatko esim. narkkariäidit parhaita mahdollisa äitejä. Tässä kirjoituksessa on kannanottoni vain imettämiseen. Ja by the way, viitaten nisäkäs 88 kirjoitukseen, rasvalla ei imetetä! :-)

tuskin se nainen on yksin syypää lihomiseen ja arpiin. luonnollista et tota tapahtuu ku odottaa lasta. jos ei kestä katella vaimoansa ni sit ei oo mies vaan pikku poika, ja mies sinähän ne siemenet sisää tökkäsit, joten kärsi seuraukset.

Tiedän ettei ole helppoa asennoitua näin, mutta nää oma kehosi kaikkine yksityiskohtineen taideteoksena. Toista samanlaista ei ole. Tusina Barbeja on maailma pullollaan. :)

Mä niin tiedän tuskasi! Mulla lapsi jo 9 vee, mutta toi maha. Mua ei haittaa kilot eikä pömppö vaan että se meni niin kamalan näköiseksi. Eikä mua haittais pelkät raskausarvetkaan, mut sellainen ylimääräinen kurttuinen nahka navan ympärillä.

Eniten ehkä stressaa kun on eronnut ja pitäisi olla "kunnossa" uudelle miehelle. Yritä siinä nyt sitten olla ylpeä omasta kropasta. Tosin mietin aina että jos ei kelpaa sellaisena kuin on niin voi voi, mutta sapettaahan se että menetti kauneutensa. Ja nää kesät ahdistaa, kun on rannalla ja miettii ettei ikinä enää kehtaa kulkea bikineissä.

Mut ei se auta kun ei ole mammonaa niin paljoa kertynyt että vois mennä kirurgin pakeille, mutta tulen menemään jos joskus siihen varaa olisi, vaikka olisin jo 5-kymppinen.

Hyi saatana!

Naiset älkää tehkö lapsia.

Laittakaa miehenne synnyttämään. Arvostelkaa niiden synnytuksen jälkeistä vartaloa ja kun lapset ovat tarpeeksi isoja vaihtakaa kurttuinen vanha äijänne nuorempaan.

Huh ku on erilaisia mielipiteitä... Jokainen äiti olkoon äitiydestään ylpeä ja jokainen isä samoin isyydestään. Ja jos on tosi rakkaus kyseessä toisen kiloja ja arpia ei edes huomaa... Toisilla raskaus jäljet häviää ja toisilla ei, mut rakastavassa parisuhteessa tuskin tarvii niitä edes miettiä. Ne jotka arvostaa pelkkää ulkonäköä ei tiedä rakkaudesta mitään...

Tuon vartalon saat muokattua kyllä ihan syämälläkin

Minä olen mies ja minulla on nuo lähes samat ongelmat lisättynä yli 20kg kasvaimeilla joka näkyy kesät talvet. Mutta sinä saat kyllä jeesiä jos vain todella haluat,tiedän että alku on lähes mahdoton uskoa ja käsittää kun elämänmuutokset ja muut tulevat toisten sanomina tehtäväksi. Mutta vaikka sinun kävisi miten olet minun silmissäni prinsessa koska olethan ÄITI ja se on maailman korkein titeli,kysy keltä normimieheltä tahansa. Hyvää kesää ja nakkaa liiat kuteet veke!

Nyt niskasta kiinni itseäsi.minäkin tein 12-vuotta sitten tytön ja jäi aluksi minullekin kiloja.Mutta rupesin tosissani lenkkeileen,ja katsoin vähän mitä suuhuni laitan.Minullakin tuuli jalkoihin sellasia tiikerin juovia,mutta ajan kanssa ne on vaalentuneet huomaamattomaksi.Kannattaa kysyy apteekista jotain voidetta niihin ja käyttää säännöllisesti.Tai ihan ihotautilääkärille hekin osaavat neuvoo mielellään.Toinen vaihtoehto on laserhoidot,mutta tyyriitä kyllä.Ymmärrän hyvin tilanteesi.Minun oma paino on edelleen pysynyt hyvin kurissa.Jätin kahvileivät en sano että kokonaan pois,mut niitä syön sillointällöin kohtuudella.Sitten pitsaa noin kerran kahessa kuukaudessa,salaattia aika usein.Vaalea leipä pitää unohtaa,ne turvottaa.Ja tuli mieleen onhan niitä hyviä peitevärejä muuten jotka kestää vettäkin.Cosmeshopilta löytyy joe blascol merkkiä.Tsemppiä,äläkä hauku enää omaa kroppaas:)kaikillahan niitä virheitä löytyy..

Pika-avun raskausarpiin ym. saa vartalomeikistä tai hyvästä peittarista että kyllä sinne rannalle voi mennä jo tänä kesänä. Suihkurusketuksen pitäisi antaa myös tasaisen ihon.

Kyllä se vartalo kuntoon tulee.. älä huoli:)
ei se enää samalta näytä kuin ennen raskautta, mutta ihan hyvän näköiseks vielä tulet.

Alat vaan harrastamaan liikuntaa, mutta et laihduta.. Rintoihin tulee sillä tavalla täytettä.

Itse olen nyt 40-vuotias ja hyvännäköinen ja hyvässä kunnossa :)) vaikka raskauksien jälkeen näytin kaameelta.

Arvet vaalene, joten ne ei enää jossain vaiheessa haittaa.. Karvoihin auttaa vaha, sokerointi, weet

Charlotte; "The people at the next table have a child".
Samantha; "Well... That's Their choice"

Ikävää, että raskaus pilasi kroppasi, olisit adoptoinut!

Rakkaus leipään........

Siis miks tää on keho kuntoon ku mulla ei ole mitään ylimääräisiä kiloja :O??!!Kerroin vain että mulla on arpia jotka häiritsevät ja raskausaikana painoindeksini oli 17,5 ja rasvasin päästä varpaisiin joka ikinen päivä jokaisessa raskaudessa ja kävin kuntosalilla viimeisille asti joten painon kanssa ei ole ongelmia vain niiden arpien ja vatsani on kieltämättä paremman näköinen kuin kuvan naisen.Vatsani ei ole mikään iso ja sain siihen vain 4 pientä arpea jotka ovat jo vaaleita mutta kun niitä on muuallakkin ja enemmän niin siihen ei oikein auta mikään ja kaikki mahdolliset voiteetkin on tullut jo kokeiltua ja liikunta on itsestään selvyys lasten takia jo joten täytyy vain tottua niihin.Enkä koe olevani mikään lihava nytkään vaikka painoindeksini onkin noussut sinne 20 mutta koen olevani muutakin kuin luuta ja nahkaa.Muiden arvet ovat mielestäni jopa kauniita koska ne kertovat eletystä elämästä ja tiedän että monella miehelläkkin on arpia mutta niistä harvoin puhutaan mutta ei se sitä ihmisen persoona muuta päin vastoin, kun vain vielä oppisi ajattelemaan omista arvistakin positiivisesti.

Vaikea ymmärtää joitain kommentteja,synnytyksen jättämät jäljet ovat jälkiä elämästä ja kun uutta elämää luotu niin minkä hinnan naiset siitä maksavat oman vartalonsa kustannuksella.Joskus hävettää olla mies,kun lukee joidenkin pinnallisten pölhöjen kirjoituksia.Rakastan vaimoani ihmisenä ja sitä mitä hän on tehnyt ja mitä hän on kokonaisuutena.Hyvää kesänjatkoa sinulle ja voimaa kestää :)

MISTÄ VITUSTA MÄ SEN NY TIEDÄN perkele! OOT yks 7Miljardin joukosta selventikö?

Sinä 3xisä ja muut isät, te että ymmärrä naisista mitään. Eikö se mene jakeluun että nainen haluaa olla viehättävä. Naisenhan kuuluu alunperinkin vietellä miehiä kauneudellaan ja se on siis meille luontaista että kaunistaudutaan ja halutaan olla nättejä . Yhtäkkiä kun vartalo muuttuu niin se vaatii aikaa soputua. Ei se ole mitään pinnalista ja pölhöjen kirjoittamaa että harmittaa!! miehet vois pysyä poissa tästä keskustelusta, kun eivät kuitenkaan tajua mitään!!

MITÄ VITTUA?!Oikein petteri 12v tulee kirjoittamaan kommetteja tänne "Naiset on yököttäviä rumia ja plää plää plää " nimimerkillä pekka33v tai sitten jotain muuta hyvää kirjoitellaan ap:n nimimerkillä tai sen nimiin kaikenlaista paskaa...GROW UP!!Että voi olla lapsellisia jotkut ihmiset,kaikki äidit ovat kauniita oli arpia tai ei ja tekevät hyvää työtä.Miettikääpä kuinka huonosti jossain afrikassa on elämä naisilla ja lapsilla pelkästään joten saisimme olla kiitollisia jo siitä pelkästään mitä meillä on ja unohtaa pinnalliset hömpötykset mitä media tunkee.

niinkö

joo ei jaksa lukea kaikkia kommentteja. ovat niin teini jutskia. kyllää siinä kun 60 tulee mittariin niin nainen haluaa muttei miehellä seiso :) eli kuule äippä SADMOM sulla on asiat aivan pirun hyvin kun olet saanu lapsia. elä nyt ressaa sillä millä nyt näytät. jos ei jotain hyvää niin jotain huonoa..... eli kyllä olet liian itsekriittinen.. .. varmaan olet semmonen mukava ihminen josta kaikki kuitenkin tykkää koska tänne kirjoitat.. aurinkoista tulevaisuutta.... p.s.. jos mies ei halua niin aina löytyy joku joka haluaa ja yleensä parempi mies.. nuo jotka arvostelevat akkojansa ei ole oikeilla asioilla liikenteessä ja todennäköisesti alle 30v.....

Pidä kroppasi vaan treenattuna. Raskausarvet vaalenee ajan myötä. Jos rintasi hävisivät niin ei ne silarit paljoa maksa kotimaassakaan. Katso hyvä kotimainen klinikka niin kaikki on suht turvallista nyt kun lapsetkin on tehty.

Pari kesää kun on mennyt niin olet ihan biginikunnossa taas.

Nyt on hyviä vaatteita joilla peitellä ensin alkuunsa kaupat väärällään ja koko uikkaritkin on seksikkäät.

Vetele niihin raskusarpiin kunnolla itsestäänruskettavaa voidetta niin kyllä peittyvät ja voit olla rantsulla jo nyt.

Suurin ongelma ei todellakaan ole se, että olet liian itsekriittinen, vaan päinvastoin se, että et viitsi asialle tehdä mitään. Et viitsi itse laittaa kortta ristiin, vaikka kukaan muu ei pysty asennettasi muuttamaan. Auttaa voi monikin, pääsemään kroppasi kanssa peruslukemille. Ota yhteyttä personaltraineriin, kun olet saanut asenteesi muutettua. Kukaan ei voi laittaa kroppansa piikkiin liikakiloja, rintojen repsahtamista tai tyytymätöntä oloa. Raskaus voi olla lähtökohta kaiken tämän syyhyn, mutta vastuu on sinulla annatko luvan näille asioille tapahtua. Jo ennen raskautta tulee harjoittaa kaikkia lihasryhmiä, jopa niitä mistä lapsi sitten saapuu maailmaan.
Itsesäälissä rypeminen ei ainakaan auta asiaa, saatika purkautua ongelmista keskustelupalstoilta. Uskon että täältäkin mollaajia löytyy, syyttäkin, ja pahoitat mielesi entisestään.
Jaksamisia arkeesi, mikäli päädyt jatkamaan elämääsi näin!

oh shut up! it's not browses, you're fucking tiger woman!

Onneksi en ole yksin. Sen sain selville tästä ketjusta. Kiitos siitä!

Olen SAANUT kaksi ihanaa lasta. Olen onnellinen.
Nyt haluaisin saada ihanan kropan. Muu on ok, mutta rinnat jäivät pieniksi. Olenki aloittanut rintalihas treenin ja kokeilen sitä. Jos tehoaa-hyvä niin, jos ei-se on voi voi! Aijon slti nauttia elämästäni, rumine rintoineni! Olenpaha nainakin kokeillut jotkin asian eteen. :D

En anna miehen enkä muiden ihmisten vielä itsetuntoani. Positiivinen asenne ratkaisee. Joten piristytään naiset ja nautitaan elämästä! Miehet jotka ruikuttavat rumista naisista, voivat etsiä mieleisensä! Kauneushan on katsojan silmissä. Uskon että useimmat miehet näkevät muutakin kuin rinnat jne. PItkällä tähtäimellä ainakin. Jos eivät, heidän täytyy aina etsiä pintaliitäjiä (eivätkä he koskaan silä konstin saa nauttia luultavimmin isyydestä).

Herätään ja katsotaan ympärille; se joka minun silmissäni voi näyttää vähemmän viehättävältä, kävelee vastaan mielestäni komean kanssa. Mistä se kertoo? Siitä että jokainen meistä arvostaa erilaisia asioita ihmisissä. Nyt kysytäänkin mitä itse arvostat? Arvosta itseäsi! Ajan kanssa totut tai sitten saat kroppasi kuosiin joko luonnollisesti tai kirurgin veitsellä. Tee se, mitä itse arvostat! Pääasia että mielesi on positiivinen ja kroppasi antaa vain jonkinlaisen silauksen sisäiselle kauneudelle!

Plastiikkakirurgit hoitaa nämä asiat kuntoon, mene konsultaatioon, säästä rahat ja hoida asia pois. Rasvaa imetään pois, löysä vatsanahka leikataan pois (samalla lähtee suuri osa raskausarpia), vatsanpeitelihakset ommellaan takaisin tilanteeseen ennen raskauksia (pömppövatsa lähtee) ja tarvittaessa rintaläpysköihin silikonit. Itsetunto nousee huimasti ja elämänlaatu paranee. Ihan turhaa kärsiä kun ei ole pakko, leikkauksia vastustavat voivat huudella tuleen, he eivät tiedä miltä sinusta tuntuu.
En kadu tippaakaan, ihanaa kun mahtuu tiukkoihin housuihin ja vyötäröä on enemmän kuin nuorilla tytöillä !

En ole synnyttänyt, en ole laiha enkä lihava mutten silti pidä vartalostani: vatsa on löysä, rintoja tuskin edes on ja reidet/perse eivät saa tuntemaan itseäni seksikkääksi. Vartaloni ei miellytä minua nyt eikä tule ikinä miellyttämäänkään. Sen olen hyväksynyt.
Tosin en valita, sillä en ole edes yrittänyt tehdä mitään asian eteen. Joskus urheillut eikä kyllä näy missään. Muutenkin urheilu on rasittavaa ja joutavaa ajan haaskausta. Tiedän tiedän, nyt joku urheilu expertti siellä sanoo, että eikun urheilu on elämäntapa ja piristävä ajanviete jota ilman ei voi elää. Paskat. Itse laihduin aikoinani 10kg nostamatta persettä penkistä. Aikamoisella ruokakuurilla tosin. Sitäpaitsi rinnoille ei edes pysty tekemään mitään leikkauksia lukuun ottamatta ja senkin rahan voi käyttää niin moneen muuhun kivaan. Oman vartalon ja painon stressaaminen on raskasta. Tärkeintä on elää TÄYSILLÄ ja nauttia siitä mitä on annettu, ei surra sitä mitä on jäänyt saamatta puhumattakaan käyttää aikaa/rahaa sen saavuttamiseen. Teidän tilanteessanne siis nauttia lapsista. Niin ja RUASTA!

Älä syö kuin norsu.

Itelläni tuli 3,5 kg ekasta toisesta 3,4 ja viimisestä 2,6 kg lisää painoa.
Ei tarvi syödä järjettömästi. Siin on sit kauhee laittaminen takasinkin
kuulemma...Ja moni ei onnistu. Jos raskaus kasvattaa
kulutuksen 1350 kcal -->johonkin 2900 kcal: iin niin älä syö 7000 kcal:ii,
se ei oo kenenkään etu.

Jos oisin syönyt kuten neuvolas käskettiin oisin leuto ilmapallo.

Minusta nainen,joka on synnyttänyt, on arvostuksen kohde, vartalosta riippumatta,rintoja ei tarvitse hävetä eikä myöskään,peppua.

Läski ei ole ikinä puolustettavissa.
Ei millään tasolla, ei millään tavalla, ei millään tekosyyllä.

Treeniä..Vaunut eteen ja treeniä lisää.
En ymmärrä kuinka joku saa arpia tai menettää tissinsä,
en imettänyt (ammatinkaan vuoksi) yhtään lastani ja niit on neljä.

En tiedä onko kamalampaa se ,että ruoka maistuu vain sen jälkeinen asennoituminen, että ole kaunis, olen äiti.. lal lal lei...

Ei mukulat tarvi 50:pistä äitiä millä on
happimaski ja diabetes. Kamalaa ajatella,
että noin edesvastuuttomat ihmiset lisääntyy.

Mulla ei ole vielä lapsia, mutta toiveissa olisi saada lapset ehkä 22v ja 25v.

Toivon että mun kroppa ei kyllä rupsahda. Pinnallista mutta totta...

Ei äitiyden kuuluis olla sitä et menettää myös kauneuden!!!! Pitäis saada pitää molemmat. Kauneuden esikuvia ei tod. yksinkertaisesti ole vaan roikkuva mahanahka, raskausarvet, tyhjät pussitissit ...

Ootteko miettiny että miks esim. kukaan julkkis ei näytä rumalle kun on lapsen saanut? Siinäpä pohtimista.

Silikonit tietysti voi rintoihin ottaa ja näin, mutta miksi kenenkään julkkiksen vatsanahka ei näytä lörpöltä, lehdissäkin on aina kuinka Halle Berry ja Jessica Alba keikistelevät parin viikon jälkeen synnytyksestä niin upean näköisinä rannalla bikineissä ..... joten ei voi olla vaan geeneistä kiinni, eikä ne oo millään plastiikkakirurgilla ainakaan käyny mahanahkaa kiristämässä tai en ainakaan usko

HEILLÄ ON PERSONAL TRAINER JA AION HOMMATA ITSELLENI SELLAISEN MYÖS, SIINÄ SALAISUUS! ;)

jahas ,taas kävi eritasoinen porukka avautumassa,on se hyvä että elämällä on tarkoitus :))

hooh. jos on sellanen mies joka mollaa ulkonäköäsi esim.raskauden jälkeen niin vaihda miestä! jos noin huonosti kohtelee lasten äitiä niin satavarmaa on,että kohtelee myös lapsiaan huonosti! missä kunnioitus toista kohtaan? suurinosa miehistä ketä tulee vastaan kaupungilla,omaa erittäin suuren kaljamahan,ja näiden mielestä lihoneet naiset ovat vastenmielisiä ja laiskoja? miesten pitäisi katsoa peiliin ja ottaa aisoista selvää ennenkun alkaa napisemaan. Jos sinua häiritsee tuoreen äidin synnytyksen ja raskauden muokkaama vartalo,tärkeitä olisi tukea äitiä, eikä miettiä vain ulkonäköä. hemmetin pinnallista. itselläni 5kk synnytyksestä,kaksi sectiota takana ja on löllö ja iso maha. en ole treenannut,sillä 3kk olin sektion takia treenauskiellossa ja hoidan kotona kahta pientä lasta. miehen kanssa ollut puhetta että hän voi esin,töiden jälkeen hoitaa hetken lapsia jos haluan omaa aikaa,käydä vaikka yksin tunnin lenkillä,harrastaa itse jotakin. näin se toimii, mies tukee eikä hauku. jos miehelle on oikeasti niin tärkeää vanhempana oman naisen ulkonäkö,niin ehkäpä miehen ei niitä lapsia pitäisi sitten tehdä,kun on noin pahasta vinksallaan tärkeysjärjestys...

Minullekin tuli arpia raskaus aikana, jo ennenkuin lihosin iho kudos vain repeili jaloista. En silti häpeä vartaloani ja voin esiintyä pikineissä. Ei pidä tuijottaa arpia, vaan vartalon muotoja niitä ne miehetkin katsovat. Minulta on joskus jopa kysytty arvistani, luulen niitä raapaleiksi, enkä silti tuntenut itseäni huonommaksi, kuin muut, ja kerroin niiden olevan raskausarpia. Toisilta vain iho repeilee enemmän raskausaikana, ehkä lihaksikkaammilta ja hoikilta enemmän. Siihen on vaan totuttava, ja oltava sinut itsensä kanssa, ja ajateltava ettei muuten voisi olla äiti.

Kun raskauden aikana hiukan katsoo mitä syö ja ei syö liikoja aina,niin jälkiä ei ole jäänyt yhdellekkään ystävättärelleni synnytyksestä,taas muutama jo hieman ylipainoinen tuli raskaaksi ja kamalia mielitekoja raskaudenaikana kun tulee,niin pitää hillitä ,ettei ahmi ihan älyttömiä määriä suklaata tai mitä nyt kullakin ne ruuan mieliteot sitten on,niin silloin vatsa kasvaa suuriin mittoihin ja jos ei liikuntaa jaksa harrastaa raskauden aikana,niin varmasti jää juurikin tuommoiset kamalat raskausarvet ja pömppö maha,jonka eteen saakin tehdä moninkertaiset harjoitukset,että vatsansa saa pois,kamalan näköiset on täytyy myöntää,mutta omaa typeryyttä,vaimolle ei jäänyt kiloakaan kolme kuukautta synnytyksestä urheilu jatkui taas kuten raskaudenaikanakin ja sitä ennen,Se mitä suuhunsa tunkee,niin jää vartalolle,Sama vaikka et raskaana ole,niin kaikki minkä suustasi tunget,niin jää vatsaasi ja reisille ja meneehän se miesten mielenkiinto,jos nuorella vaimolla onkin mummon maha jäljellä jo 23-27 vuotiaana.

Lienee palauttaa itsetuntosi täällä sivuilla. Mieti itse mitä olet lapsenne lisäksi jälkeen antanut miehellesi, muuta kuin väsymystä ja päivittäistä suorittamista? Huomaa vähän siitäjääsi,ellei se ole joku muu kuin ukkosi...
Hänestä olet edelleenkin rakastettava kaikkinesi. Luota siihen, älä mallien luomaan arvettomaan maailmaan. Ole oma itsesi ja anna se rakkautesi edelleen hehkua. Se rakkaus jolla ne hedelmätkin syntyy..

Tää on taas näitä naisten itkuvirsiä, pakkoko niitä lapsia on pyöräytellä?

Kyllä jokaisen naisen pitää tietää, että jäljet jää joka raskaudesta. Itse voi vaikuttaa lopputulokseen, se vaatii vaan kovaa työtä ja muutenkin itsekuria. Kieltämättä toi "massu" kenen sitten onkaan, on hirveen näköinen.

tällasta se ny on ku leikitään niillä pissavärkeillä!

Oliko pakko hankkia lapsia?

Hei,

kerroit, että sinulla on alkanut yhtäkkiä karvan kasvu. Oletko käynyt gynekologilla kertomassa asiasta? Voi olla, että sen syynä löytyy hormonihäiriö. Kannattaa selvittää asia, niin siihen voidaan löytää oikea lääkitys.

Ulkomuoto ei ole tärkeää vain sisäinen kauneus.Olet hyvä äiti ,tehnyt kallisarvoista työtä
tähän yhteiskuntaa.Suomi alkaa olla kokonaisuudessa vanhainkoti tätänykyään.
Minusta sellainen ihminen on komea jolla on äidin vartalo.
Ole ulospäin ystävällinen niin kaikki tykkää sinusta ja kukaan ei huomaa sinun vartaloa.
Näkevät sinussa muuta ihanaa.
Nykyään ulkomuoto ja ikä ovat suomessa liian isossa roolissa ,monissa maissa asiat
asiat ovat toisin .Suomi liian amerikkalaistunut.Tulee TV ja internetin hoopatuksista.
OLEN mies ja näin minä nään tämän ongelmasi.Jaksamisia sinulle.

Lapset tuovat huonosti nukuttuja öitä (=lihoo) yleistä väsymystä (= ei ehdi saati jaksa kuntoilla) rahanmenoa (= ei varaa kuntosaleille) lisäksi odottajien paino nousee yksilöllisesti, joillakin tosi paljon ja se ei liity pelkästään ruuan määrään.
Niin se vain menee ja mitä sitten. Lihavakin saa olla oma itsensä ja mennä läskeineen maailmalle kylpylöihin ja rannoille. Tämä maa ei ole vain lapsettomille ja kuntosalinarsisteille! Eniten keski-ikäiset ja lapselliset verorahoja maksavat ja pitävät maan pystyssä tuottamaalla uutta sukupolvea. Kilokyylät kyykkyyn!

Kyllä lapsia pitää olla saatana. Että suku jatkuu!!!!

Pöh... Minä olen 27v ja 3 lapsen äiti, eikä haittaa itseäni eikä miestäni arvet eikä roikkurinnat.
Seksikin paranee aina vaan.

Minä pidän arpia ja roikkurintoja kunniamerkkeinä, kuten tommy taberman, joskus on viisaana sanonut.

Ylipainoakin on, mutta ei se minua estä elämästä, näen vielä hyvin täältä niiden takaa... Sormetkin vielä taipuvat näppäimille.. Ja saan lapset juotua pihallakin kiinni.

Ei kannata antaa sen elämän vaan vilahtaa ohi ulkonäköä miettiessä, sillä se on tässä ja nyt, eikä tule koskaan takaisin.

Täällon taas useammalla ku yhdellä jääny aamulääkkeet ottamatta.
Jos oon ylpeä lapsistani, ni oon narsisti??? Hallelujaa, sitten olen ja täysillä! Eikö joskus vois vähän hengittää enneku koko katkeruutensa oksentaa muiden luettavaksi? Ja jos on traumoja lapsuudesta, täältä niihin ei apua saa, ammattiauttajalta kyllä...

Lohdutan silti ap:tä että tsemiä vaan, kuntoilet pikkuhiljaa ittes kuntoon ja alat arvostaa itseäs taas toisella tavalla. Raskausarvetkin haalenee ja tosiaan, niitä on kaikilla joiden iho venyy yhtäkkiä paljon.

Ja näille lapsettomille irvistelijöille: 170cm/60kg, sikspäkki löytyy, tissit edelleen pystysuuntaan ja tiukka perse.

En jaksa lukee koko viestiketjua mutta treeniä, treeniä ja treeniä.. Jollei tule mitään kuntoilulla kehosta niin sitten voipi kunnalliselta puolelta pyytää apua.. Jos kriteerit täyttyy niin kyllä kunta maksaa korjausleikkauksen, riippuen oikeasti siitä täyttyykö kriteerit ja millä perusteilla.. Ja sitten jollei täyty niin omasta pussista tai sitten miehen pussista.. Jos miehiä kerta ällöttää omat emännät jotka aikaisemmin olleet ihania, mutta ku lapsi tuli niin kaik pohja suhteelta tipahti nollaan siinä ku kroppa meni niin herra on sitten hyvä ja hankkii kovalla työnteolla emännälleen rahat kirurgiaan..

Ei raskaus lihota, vaan syöpöttely ja juopottelu

Lapsi arvostaa tuota uhraustasi :) Ei munkaan äiti ole mikään hoikka tai erityisen kauniskroppainen mutta silti hän on äiti ja se tärkein nainen maailmassa, sitten ajattelee sitä faktaa että hän on uhrannut kroppansa ja melki henkensä minun takia niin kyllä on pakko arvostaa ja rakastaa.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10788788

Pakko lisätä vielä.. Ei se paljoa auta jos nesteet kerääntyykin yks kaks, jonka seurauksena pakki räsähtää valtaville raskausarville. Kaikelle ei vaan voi mitään. Myöskin merkkinä omalla kohdalla nesteiden kerääntymisestä oli se että synnytyksen jälkeen kun lähdin laitokselta sinne ei jäänyt edes lapsen vertaa painoa! Olin kuin kävelevä elefantti pari vkoa, kunnes yhtäkkiä paino putos 10 kiloa. Ei mikään nahka voi sellaista seurata perässä, joten kärsittävä se vaan on. Ei auta!

Odotan kolmatta lasta, 162/57. Maha ja tissit aivan järkyttävät, maha yks ryppykasa ja tissit pienet lapaset. Puhuttiin miehen kans tästä ulkonäkömuutoksesta ja kerroin et nää on "rakkausruttuja". Näin ainakin aioin ajatella asiasta, mut miehen kommentti oli vaan et"sä näytät vähän jännältä"ja käänsi selkänsä(tämä siis n.1kk toisen lapsen syntymästä). Tämän jälkeen mies ei ole kommentoinut juuri mitään, oon valitellu et tälläsekskö jään..ja mies sanonut vaan tähän et"ainahan voit hommaa silikonit.."ja oikein innostu ku mietin äänee et on olemassa sellai vatsanahan kiristys leikkaus. Tuntuu aika pahalta ku mies ei hyväksy, vaikka olisin itse ensin hyväksyny tän kropan muutoksen, rakkausrutuista on tullut vaan raskausruttuja enkä enää osaa arvostaa sitä et oon siel mahan sisällä kasvattanu kaks suloista lasta ja näillä rutturinnoilla ruokkinu molempia vuoden. Paino-ongelmaa ei ole(ennen tätä raskautta 162/54)ja salilla yms.käynyt.

Itse olen yhden lapsen äit. Olen 160 cm pitkä ja painoa 50 kg. Raskauden lopussa painoin 62 kg. Laitoksella ensimäisinä päivinä(jouduin olemaan viikon) maha oli peiliin katsoessa kuin löysä nahkareppu, ei tienyt itkeäkö vai nauraa. Muutaman päivän kuluttua maha onneksi kutistui ja oikeasti voin sanoa että maha oli samanlainen kuin ennen raskautta. Laitokselta kun lähdin niin painoa oli 52 kg ja raskausarpia oli vain muutama haalea viiru rinnoissa. Nyt toiveenamme on toinen lapsi mutta en tiedä miltäköhän vartaloni näyttäisi kun ensimmäisen syntymästä on jo 8 vuotta ja ikää itsellä yli 30.

Mulla on ihana mies eikä toista samanlaista löydy :) Olen kuin tiikeri vartaloltani huom. siis arvista en notkeudesta xD Ja silti muistaa kehua vartaloani ja arvostaa minua myös naisena kuin lastensa äitinä.On surullista että joidenkin miehet ovat vielä keskenkasvuisia poikia eivätkä ymmärrä tukea omaa vaimoansa vaan haukkuvat vartaloon tulleita muutoksia vaikka ovat halunneetkin jälkikasvua.Meillä mies halusi lapsia ja odotimme kauan ennen kuin teimme ensinmäistäkään koska olin epävarma ajatuksesta vartalon suhteen ja puhuimme jo valmiiksi myös siitä että mitä jos niitä raskausarpia tuleekin todella paljon tai saan sektioarven ja rinnat katoavat ja lihon 50kg mutta sitli lupasi vielä minua rakastaa ja sen lupauksen on pitänyt vaikka näin ei käynytkään.Tsemppiä muillekkin tiikeriäideille :)

Mitä te läskistä jauhatte ja arvista. Minulle kelpaa lihava nainen todellakin, se on vaan bonusta. Se miksi en harrasta synnyttäneitä naisia on, että pimppi menee ihan veteläksi. Olen kyllä ollut useemman synnyttäneen kanssa sillain ja voin sanoa, että ne on paksumunasille. Ei ole naisenkaan mikään pakko synnyttää, ja typeriä ne jotka niin tekee. Maailma ylikansoittuu muutenkin ja tuolla on varmaan miljoonia lapsia jotka tekis mitä tahansa, että joku suomalaisperhe adoptoisi ne, mahdollisesti kuolevat jos joku ei heitä adoptoi, miettikää sitä. Jotka päättävät olla synnyttämättä saa kaksi asiaa: Pitää kauniin synnyttämättömän naisen vartalon ja sukuelimet, ja tekee tekee samalla adoptoimalla parasta mahdollista hyväntekeväisyyttä, tarjoaa jo jollekin syntyneelle lapselle elämän.

Aloittajalle: julkkiksista ei kannata ottaa mallia. He menevät 1 kk ennen laskettua aikaa suunniteltuun sektioon. Näin viime hetken mahan venyminen ja valuminen pussiksi estetään eikä sektiohaava näy esim bikineissä. Lisäksi julkuilla on stylistit, personal trainerit, ravintoterapeutit, lastenhoitajat sekä kuvanmuokkauksella käsitellyt kuvat. Kyllähän aina välillä eetteriin karkaa ei käsiteltyjä kuvia joista paistavat selluliitit tai raskausarvet.

Ensimmäisen raskauden jälkeen oma, uusi kroppa voi olla suurikin järkytys ja suorastaan masentava. Raskaus ja sen aiheuttamat muutokset antavat tilaisuuden myös muutokseen ja ihmisenä kasvamiseen. Jos rahaa on, niin voi tietysti turvautua myös kirurgiin. Alapään, kuten muunkin kropan voi treenata kuntoon, itse olen synnyttänyt alateitse 3 lasta ja gynekologille tämä tieto tuli yllätyksenä. Tutkittaessa mikäli en ole kostunut, sisääni saa ehkä 2 sormea ja nekin tunkemalla puoliväkisin. Lantiopohjalihakset vaativat treeniä siinä missä muukin kroppa. Olen ollut itselleni armollinen seuraavissa raskauksissa ja aina on kroppa jotenkuten palautunut. Kropan palautumisella on ollut vaikutusta myös seksielämään eli haluan enemmän kun tunnen itseni haluttavaksi.

Arvet ovat valitettavasti osa elämää ja uskon että omasi tulevat seuraavina vuosina haalenemaan vielä niin että ei niitä lopulta huomaakaan.

Inhottavaa että täällä käy asiattomia pelle hermanneja kommentoimassa, itse skippasin yli kaikki dorka-kommentit.

Ja ihmettelen että tänne "äidit"-palstalle tulee jotain sekopäitä jeesustelemaan lastenhankinnasta. Etsikää joku teille paremmin sopiva palsta kuten epätoivoiset sinkut.net, työttömät peräkammarinpojat.net tai teiniangsti.com. Tai jos on joku mielenterveyden häiriö niin eiköhän siihenkin apua löydy niin ei tarvitse käydä täällä avautumassa.

Aloittajalle:tsemppiä, ehkä tää ei ole oikea paikka etsiä vertaistukea, vaikka täällä saattaa pari äitiäkin seassa pyöriä.

Tein saman kuin "momsy" eli skippasin dorka kommentit kokonaan. Ei jaksa lukea miten täälläkin haukutaan ja patistetaan laihduttamaan. En tunne itseäni kovin lihavaksi, kohta jo vuosi kun synnytin tyttäremme alateitse. Joutuivat leikkaamaan välilihaa joten se piti ommella ja se sattui kun ei mikään puudutus tehonnut! Epiduraali meni pieleen ja tuli spostspinaali päänsärky siispä yhteensä kolme kertaa pistivät minua neulalla selkäytimeen (epiduraali 2 veripaikkaa). Olen vasta 22 -vuotias.

Kuinka moni mies uskaltaisi ja kestäisi saman!

Minun mies ei minua hauku, mutta inhottaa ja loukkaa kun hän lukee ja katsoo naisten kuvia jotka on laihoja ja ei mitään arpia missään. Suoraan sanottuna olen aika väsynyt tälläiseen ja henkisesti voimat alkaa olla vähissä.

Mies ajaa rekkaa ja alkaa olla jo kaljamahaa, joten miehillä ei oo yhtään varaa haukkua omaa puolisoaan tai muita äitejä!!

Jos et kannusta ja ihaile puolisoasi sellaisena kuin hän on, miten hän kaiken kotityön ja lapsenhoidon välissä voi edes jaksaa treenata (jonka pitää olla säännöllistä) jos mieli ei ole mukana vaikka yritystä olisikin!
Kukaan ei ole niinkuin se p*******n supermarjo joka suoraan synnyttämästä menee marathonin juoksemaan...sairasta kun ei anna kropan toipua.
Kyllä sitä jaksaa tehdä hommia/ töitä, siinä käy äkkiä niin että masentuu ja palaa henkisesti loppuun.

Et ole..
Minulla ole helppo raskaus ja synnytys ja maailman rauhallisin poika :)
Ainoo mikä mua tavallaan on perseestä nii on toi että alapää menee vähän löysäksi.. Kysyin mieheltäni synnytyksestä 2viikkoo kulunu, nii onks se löystyny? Nii mieheni sano että no " onse aika paljon, mutta ei haittaa"
Nyt on kulunut 8kk synnytyksestä, alkaa jo olla oma itsensä, vaikka en ole mitään asialle oikein tehnytkään..
Voi johtua siitä että esikoiseni oli niin pieni ja synty yli kuukausi etuajassa..
MUTTA AINA NE PALAA TAKAISIN :)

no minulla ei ainakaan kroppa mennyt pilalle raskauden tai synnytyksen takia :) ikääkin kyllä vasta 17v joten veikkaan että se vaikutti siihen minun palautumiseen ja sitten tähän asiaan nähden ainakin olevat hyvät geenit! rinnatki vaan kasvo ja tuli nyt sellaset naisen rinnat, ei oo enää mitkään teinitissit.. tiiä sit miltä näyttää imettämisen jälkeen - toivottavasti silloin myöskin hyvältä ! raskausarpiin käytin sitten voiteita ja personal trainer mulla on ollu tässä koko ajan kuvioissa. kiloja raskausaikana tuli 10kg eli normaalisti kun painoin 52kg niin sitten raskausaikana 62kg , et on se paljon siitäkin kiinni et jos syö holtittomasti raskaus aikana ja antaa ittensä paisua nii kyl se tulee näkymään vartalossa ja sit on turha voivotella.....

mäkin oon miettiny tuota julkkis juttua , et miten ihmeessä jokainen hollywoodin nainen näyttää hyvältä raskauden jälkeen ja keikkuroi bikineissä jo 2viikkoo synnytyksen jälkeen rannalla sen näkösenä kun ikinä mitään kroppaa rasittavaa asiaa ois tapahtunukkaan ! rintoihinhan voi hakee täytettä joo jos ne lässähtää imettämisen seurauksena eli monella äiti julkimolla on silikoonit , mutta sitten mitenkä ne tämän keskivartalon ja muun saa näyttämään hyvältä nii sitä passaa miettiä... mä veikkaan et siihen vaikuttaa toi personal trainer ja ravinto !

harvemmin oon lehdestä lukenu mitään että tämä äiti julkkis kävi vatsan kiristys leikkauksessa ja jos ois käyny, uskon et niistäkin puhuttais avoimesti koska puhutaanhan me myöskin silikooneista nykyään ihan avoimesti, tai julkimot lehdessä myöntää tai äiti julkkikset ihan suoraan että juu mulla on silikoonit, nii kai ne sitten sen toisenkin toimenpiteen myöntäis jos haluavat ajaa tälläistä äitien hyvää ulkonäköä leikkausten ansiosta, koska se ois mainostusta myöskin kirurgialle

eli mä vähän veikkaan et ne geenit on loppujen lopuks hyvin pienes osassa tätä koko jupakkaa eli paskapuhetta se on et geenien takia näin nyt pääs vaan käymään ;)) vaikka joidenkin kohdalla oikeasti voi niin käydäkkin! mut monella se on ihan muusta kiinni ..