Miksi "Kummisetä" on tökerö

"...rakennelma onnahtaa pahasti; ammattimiehet eivät olisi toimineet noin. "

Stig Larssonin kirjassa Lisbeth Salander hoiteli tietokoneella täysin uskomattomia ( Ja käytännössä mahdottomia) juttuja tietokoneella.

Juoni tökkää mahdottomuuteen, jota ei osata ratkaista kuin epäuskottavilla ratkaisuilla, joita yritetään naamioida selittelyllä.
Suomalaisissa vastaavissa kirjoissa näitä epäuskottavuuksia on paljon.

Lukijat on jotenkin opetettu antamaan kämmit anteeksi.

Suomalaiset lukujat ja kuunnelmankuuntelijat tottuivat mahdottomuuksiin jo Waltarin ja Outsiderin aikoihin. Kun kuunnelmasankarit päätyivät mahdottomaan tilanteeseen, jatkui jatkokuunnelma viikon päästä alkaen: "Vaikeiden ja vaarallisten seikkailuitten jälkeen he pääsivät kotiin."

Avaajalle: oli välttämätöntä, että Michael teki mainitut murhat. Näin siksi, että se nosti hänen arvostustaan mafia-perheiden keskuudessa ja antoi hänelle ikään kuin kruunun isänsä jälkeen. Jos ko. henkilöt olisi listinyt joku M:n palkkaama pikkunilkki, ei se olisi ollut merkitykseltään samanarvoinen "arvonnousu" Michaelille.

Tämä onkin hauska avaus. Tuskin on kovinkaan montaa jännäriä jossa logiikka ei heittäisi häränpyllyä. Kyyseessä on kuitenkin kirja tai elokuva jonka sisäinen logiikka on oleellinen ja Kummisetä-kirjan logiikassa Michalilla ei ollut muuta mahdolisuutta. Puzohan on kirjoittanut sen aivan selväksi, Sollozo oli äärimmäisen epäluuloinen joten kukaan muu ei olisi päässyt niin lähelle. Mikea pidettiin täysin siviilinä joka ei ainkaan tappaisi poliisikapteenia. Teko oli, kuten täällä on mainittukin, juonen kannalta aivan oleellinen, millään muulla keinolla ei Mikea olisi saatu istutetuksi niin luonnikkaasti isänsä paikalle ja koko Sisilia episodikin olisi jäänyt kirjoittamatta. Kyllä Puzo hallitsi suvereenisti genrensä, sitä ei kai kukaan voi kiistää..

"Teko oli, kuten täällä on mainittukin, juonen kannalta aivan oleellinen, millään muulla keinolla ei Mikea olisi saatu istutetuksi niin luonnikkaasti isänsä paikalle ja koko Sisilia episodikin olisi jäänyt kirjoittamatta."

Teon suoritustapa oli kuitenkin epäuskottava.

Pekka Hiltusen Vilpittömästi sinun kirjassa oli juttua tapetusta naisesta. Ruumiin yli ajettiin katujyrällä ja laitettiin auton takakonttiin.

Kirjailija tietysti halusu shokeerata verellä ja raakuudella, mutta tuo ei ole lainkaan uskottavaa.
Miksi ajetaan katujyrällä yli ja lapioidaan jäänteet auton takakonttiin?

Kysykkö ihan tosissas?

Pekka hiltusen sankarilla Marilla on jonkinlainen selvännäkemisen kyky ihmisistä.
Aina kun juoni vie umpikujaan tulee Mari ja saa jonkun näyn jotta päästään eteenpäin.
Lisäksi Mari sanoo jossakin että itsenäisiä suomalaisia naisia tulee kun niitä nuorena tyttönä ruokkii ruisleivällä ja vodkalla ja hyvillä elokuvilla ja tasa-arvolla.

"Michael made his bones" osoitti siis olevansa sovelias mafiosoksi tekemällä nuo murhat. Minusta on turha väittää, että Kummisetä olisi tehnyt mafiarikollisista jotain ihailtavia ja romanttisia hamoja. Romaanissa ja siitä tehdyssä elokuvatrilogiassa halutaan näyttää mafian maailma kaikessa rujoudessaan. Ei kai kukaan täysijärkinen ihminen sellaista ihaile. Kummisedässä. Mafiaveljissä ja Sopranosissa esiintyvät henkilöt ovat kovia ja säälimättömiä tyyppejä jotka kiroilevat, huutavat, solvaavat, mukiloivat, puukottavat ja ampuvat vaikka ihan huvikseen. Kummisedässä oli kuvottavia kohtia kuten esim. irtileikattu hevosen pää Jack Woltzin sängyssä. Kirjassa oli muistaakseni kuvailtu kuinka pää oli hakattu irti elävältä hevoselta. Oksettaa ajatuskin siitä että joku voi olla niin julma viattomalle eläimelle. Philip Tattaglian murha niinikään. Elokuvassa hän oli alasti sängyssä vaimonsa tai rakastajattarensa kanssa kun Corleonen pyövelit tulevat ja ampuvat sekä Tattaglian että naisen konepistooleilla täyteen reikiä. Kirjassa Vain Tattaglia ammutaan mutta nainen jätetään rauhaan. Mafiaveljet oli tappamista alusta loppuun ja siitä oli tehty oikein nautinto Joe Pescin esittämälle pikku-sekopäälle. Sopranosissakin oli muutama ällöttävä veriteko. Phil Leotardo pelotteli ja nöyryytti Lorraine Calluzoa baarissa ja painoi puhelinluettelon naisen rintoja vasten ja ampui yhden laukauksen joka ei kuitenkaan mennyt läpi. Seuraavaksi hänen veljensä jahtasi alastonta Lorrainea tämän asunnossaan kunnes tämä kaatui maahan ja tapetun rakastajansa viereen ja ammuttiin siihen paikkaan. Sitten oli stripparin hengiltä hakkaaminen ja Adrianan vieminen metsään lopetettavaksi. Sanovat kunnian miehiksi.

En ole koskaan löytänyt mitään logiikkaa Tervon kirjoissa. Aivan epäuskottavia alusta loppuun. Samaa on sanottava Ilkka remeksen kirjoista, huuhaata.

Pitkäveteistä paskaa noi elokuvat.