Olen 20 vuotias naisen alku ja epäilen olevani raskaana. Olen kyllä syönyt pillereitä säännöllisesti (minulla on piippari joka muistuttaa joka pv samaan aikaan). Testiä en voi vielä tehdä, kun menkat eivät ole myöhässä.Mutta mieheni jätti minut kuin nallin kalliolle 3vuoden seurustelun jälkeen..kun kerroin epäilyksistäni hänelle hän totesi vain, että jaa eipä oo mun ongelma.Olen miettinyt aborttia ja sekä sitä että jos odottaisin niin että pitäisinkö vauvan..mutta pärjäisinkö yksin??Mulla on koulut käyty ja työpaikka, mutta arveluttaa. Arveluttaa myös abortti..miltä se tuntuu, kenen juttusille pitää mennä jos haluaa abortin, paljonko maksaa, pitääkö sairaalaan jäädä yöksi??Kertokaa mielipiteitänne, kiitos!!
mitä tekisitte tilanteessani??
äidiksikö??
91531
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos kerran syöt pillereitä? On todella harvinaista että ne pettäisivät jos syöt säännöllisesti.
No jos nyt olisit raskaana, minusta tilanteesi kuulostaa ihan ok:lta vauvan tulla. Jos käyt työssä äitiysrahasikin on varmasti hyvä, jos asunto on ja muuten asiat kunnossa. (Ei sitä miestä siinä välttämättä tarvita :)
Jatkoa vaan ja viisaita päätöksiä!
Odota nyt ensin niitten menkkojen alkua kaikessa rauhassa, nää raskauspaniikit kuuluu vissiin jokaisen nuoren naisen elämään, niittenkin jotka sitä vauvaa toivoo. Jos kuukautisia ei kuulu, voit sitten tehdä raskaustestin (kysy apteekista edullisinta ei tunnetuinta, ne on yhtä luotettavia nykyisin) parin päivän myöhästymisen jälkeen, sulla on silloinkin vielä hyvää aikaa harkita mitä haluat mahdollisen raskauden suhteen tehdä.
Ja jos se testi on positiivinen marssit suoraan NEUVOLAAN! Neuvolan tai ehkäisyneuvolan terveydenhoitaja antaa puolueetonta tietoa, osaa auttaa sua päätöksen teossa ja neuvoo eteenpäin joko lääkärille (keskeytyksen hakua varten) tai äitysneuvolaan. äläkä missään nimessä kerro päätöksestäsi täällä, koska näillä palstoilla riehuu jos minkälaista "neuvojaa", jotka tositilanteessa ei kuitenkaan pysty tarjoomaan sulle mitään muuta kuin tulikivenkatkuisia saarnoja.
Pystytkö juttelemaan jonkun kaveris kanssa tilanteesta luottamuksella? Tai vaikka sisaren tai äidin? Yksin pohdiskelu on ahdistavaa, mutta muista että yhdistelmäpillerit on yks kaikkein luotettavimmista raskaudenehkäisymenetelmistä, joten todennäköisesti sulla ei oo syytä huoleen.
Hyvää kesän jatkoa!
Älä vaan ota tommosta kusipäätä takasin jos joskus haluaa!!!
Sinuna pitäisin lapsen. Pärjäät kyllä ja saat kokea suunnatonta onnea :)
Ja mitäköhän tiedetään siitäkin ukosta? Se ei halunnu lasta ja lähti? Eikö mies saa haluta olla haluamatta lasta ja se tekee miehestä kamalan?
Jos haluaa pitää lapsen miehen tahdosta välittämättä niin raukat ottaa elatusmaksun vastaan!
Varmasti lapsen kanssa pärjää yksinkin, ei mies ole välttämättömyys, mutta toisen rahastaminen olisi vältettävä..
Eikös siihen lapsen tekemiseen tarvita alusta alkaen kaksi? Siis kun kaksi aikuista päättää harrastaa seksiä niin tottakai he kummatkin ovat vastuussa siitä mitä seuraa jos vaikka nainen tulee vahingossa raskaaksi. Tottakai isä maksaa elatusmaksut jos ei kerran ole auttamassa äitiä hoitamaan omaa lastaan!
Oon ihan samaa mieltä sun kanssa. Kaksihan sitä lapsen tekemiseen tarvitaan, mies myös kantakoon vastuunsa mun mielestä!!!
itselläni on lapsi ja olen yksinhuoltaja äiti ja nautin lapsesta vaikka olen 20vee. myöhemmin varmaan katuisit jos tekisit aportin.
Tyyppi joka saattaa jättää naisensa ja oman lapsensa pulaan ei ansaitse miehen nimeä. Kävi miten hyvänsä pistä tämä kuvatus kierrätykseen ja ryhdy katselemaan oikeaa miestä.
Itse söin pillereitä ikää 20v. Olin flunssassa joka heikentää pillereiden vaikutusta. Tulin raskaaksi. Mies oli järkyttynyt, mutta onnekseni tilanne tasaantui ja muuttui onnelliseksi lapsen odotukseksi. Ymmärrän, että tilanteesi on toinen, mutta kirjoituksestasi päätellen elämäsi on hyvässä jamassa, joten vauva toisi siihen paljon rikkautta oli mietä tai ei. Toinen lapsi meille syntyi puolitoista vuotta myöhemmin ja hänet testasin ennen kun menkkojen olisi pitänyt edes vielä alkaa. En voisi kuvitellakkaan enään elämää ilman lapsiani. Mielestäni en ole jäänyt mistään paitsi, päinvastoin!