Miesystäväni sairastui masennukseen ja halusi lopettaa seurustelumme. Hänen mielestään ansaitsen paremman miehen, hän on kuulemma liian vanha ja sairas minulle. Mitä teen? Meillä on ollut hyvä suhde, joskin ongelmainen siksi, että mies on samaan aikaan tehnyt eroa vaimostaan. En haluaisi lyödä hanskoja tiskiin, koska olen oikeasti uskonut, että tästä voisi tulla jotain.
Mies muutti muutama kuukausi sitten pois kotoaan eikä lähtöön liittynyt käsittääkseni mitään dramaattista. Vähän aikaa sitten miehellä kuitenkin puhkesi masennus. Joitain merkkejä oli näkynyt jo aiemmin: väsymystä, itkuisuutta ja aloitekyvyttömyyttä. Sitten yhtäkkiä mies alkoi puhua sellaisia, ettei kykene antamaan minulle asioita, joita haluan ja että on muuttunut viime kuukausina niin paljon, ettei ole enää sama ihminen, johon aikanaan tutustuin. Hän on hakenut apua, mutta ei tällä hetkellä usko ikinä paranevansa eikä näe sellaista aikaa, jolloin voisi olla parisuhteessa. Onko tämä suhteemme loppu? Eikö mies todella halua olla kanssani, haluaako hän oikeasti eroon minusta vai johtuuko hänen käytöksensä vain masennuksesta? On tosi vaikea olla, kun en tiedä, mistä on kysymys. Voisiko joku masentuneen kanssa parisuhteessa ollut tai oleva kertoa, miten minun tulisi mieheni puheisiin suhtautua? Haluaako hän minusta lopullisesti eroon vai haluaako vain sairastaa yksin pahimman vaiheen? Pitäisikö yrittää pitää yhteyttä vai antaa toisen olla rauhassa? Olen ahdistunut ja pettynyt enkä ymmärrä yhtään mitään. Vielä jokin aika sitten mies oli vakuuttunut siitä, että on oikea ihminen minulle, nyt hän haluaisi, että olemme vain ystäviä.
Mies muutti muutama kuukausi sitten pois kotoaan eikä lähtöön liittynyt käsittääkseni mitään dramaattista. Vähän aikaa sitten miehellä kuitenkin puhkesi masennus. Joitain merkkejä oli näkynyt jo aiemmin: väsymystä, itkuisuutta ja aloitekyvyttömyyttä. Sitten yhtäkkiä mies alkoi puhua sellaisia, ettei kykene antamaan minulle asioita, joita haluan ja että on muuttunut viime kuukausina niin paljon, ettei ole enää sama ihminen, johon aikanaan tutustuin. Hän on hakenut apua, mutta ei tällä hetkellä usko ikinä paranevansa eikä näe sellaista aikaa, jolloin voisi olla parisuhteessa. Onko tämä suhteemme loppu? Eikö mies todella halua olla kanssani, haluaako hän oikeasti eroon minusta vai johtuuko hänen käytöksensä vain masennuksesta? On tosi vaikea olla, kun en tiedä, mistä on kysymys. Voisiko joku masentuneen kanssa parisuhteessa ollut tai oleva kertoa, miten minun tulisi mieheni puheisiin suhtautua? Haluaako hän minusta lopullisesti eroon vai haluaako vain sairastaa yksin pahimman vaiheen? Pitäisikö yrittää pitää yhteyttä vai antaa toisen olla rauhassa? Olen ahdistunut ja pettynyt enkä ymmärrä yhtään mitään. Vielä jokin aika sitten mies oli vakuuttunut siitä, että on oikea ihminen minulle, nyt hän haluaisi, että olemme vain ystäviä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itselläni on lähes samanlaisia kokemuksia, tosin olin itse tuo masentunut osapuoli. Erosin muutama vuosi sitten pitkästä parisuhteesta ja masennuin heti tämän jälkeen. Tuolloin ajoin kaikki läheiseni pois.. sanoin heille että jättäkää minut rauhaan, enkä halua nähdä heitä.. haluan olla vain yksin. Todellisuudessa en halunnut olla yksin, halusin heidän tukeaan. En vain osannut pyytää sitä. Eivätkä he suostuneet minua yksin jättämään, mistä olen nyt todella kiitollinen.
Jokainen kokee masennuksen eritavalla ja se haluaako hän sairastaa yksin vai ei, on ihan ihmisestä kiinni. Sitä en kuitenkaan usko, että kukaan masentunut haluaa olla yksin. Ystävien ja perheen tuki on tärkeää. Apua ei saa tyrkyttää, näyttää vain että välittää, ja kuuntelee silloin jos hänellä on jotain kerrottavaa. Vaikka se olisi sitten olkapäätä vasten itkemistä, tai tavaroiden heittelemistä. Itse käyttäydyin juuri noin. Syytin pieleen menneestä suhteesta itseäni, tunsin etten voi koskaan olla kenellekään hyvä vaimo. Itseluottamus laski. Ystäväni eivät tehneet paljoakaan, he vain olivat paikalla ja se merkitsi minulle paljon.
Koska en tunne miestäsi on vaikea sanoa miten suhteenne käy. Sinun kannattaa asiasta puhua hänelle suoraan ja kysyä, että miksi hän ei pystyisi sinulle antamaan mitä haluat ja miksi hän ei ole sama ihminen kuin ennen. Masentuneena usein tuntee olonsa erilaiseksi ihmiseksi.. juuri huonommaksi jolla ei ole kenellekään mitään annettavaa. Kerro miehellesi että välität hänestä ja haluat olla hänen tukenaan. Jos hän kokee ettei voi olla nyt parisuhteessa tai myöhemminkään (uskon tuon vaiheen menevän ohi) niin ole hänen tukenaan ystävänä. Sano hänelle, ettei teidän tarvitse olla pari, vaan että olet hänen ystävänsä ilman mitään velvollisuuksia.. Uskon että masennuksen parantuessa hän jälleen alkaa ajatella asiaa positiivisesti. Ja jos hän vielä tuolloin haluaa jatkaa suhdetta niin se jatkuu.
Voimia sinulle.
Pitkästä parisuhteesta luopuminen on yleensä aina masennuksen paikka. Anna miehen hoitaa rauhassa eronsa ja järjestelynsä, äläkä tuputa itseäsi. Sanoit, että miehen muuttoon ei liittynyt dramatiikkaa. Itse pari eroa kokeneena voin sanoa, että eroon liittyy aina dramatiikkaa. Joskus ero on pahempi, kuin puolison kuolema.
Masentuneena ei pysty tekemään järkeviä päätöksiä, enempää kuin rakastuneenakaan. Anna miehelle aikaa. Ehkä teidänkin suhteessa kuherruskuukausi on ohi, mies näkee mitä on menettänyt ja katsoo mitä on saanut tilalle.
Aika parnataa haavat, tai ainakin vaalentaa arpia.