Vähitellen alkaa paljastua myöskin virallista tietä koko karussa laajuudessaan se, miten puutteellisesti ja useiden lakien vastaisesti kunnan hallintoa ja mm. taloudenpidon ohjausta on kunnassa viime vuosina harjoitettu. Kunnan ulkopuolinen JHTT tilintarkastaja on joutunut jo useaan kertaan huomauttamaan kuntaa lukuisista kuntalain, kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden noudattamattajättämisistä. Uusin, kesäkuussa valtuustolle jätetty Puolangan kunnan tarkastuslautakunnan arviointikertomus (http://www.puolanka.fi/ptk/kokous/2012650-5-1.PDF) antaa todella synkän kuvan kunnan hallinnon ja talouden hoitamisesta. Puutteita on todella paljon!
Esimerkiksi uusimmastakin kunnan viime vuoden toimintakertomuksesta puuttuu edelleen asianmukainen riskianalyysi, konserniohjeiden tarkastus kuntalain mukaiseksi on niin ikään tekemättä, kunnan sisäinen kustannuslaskenta ja sisäisen valvonnan ohjeistus eivät ole ajan tasalla jne, jne, jne...
Erityisen raskauttavia tilintarkastuksen ja tarkastuslautakunnan havainnot ovat kunnan hallinnon ylimmän virkamiehen, hallintojohtajan kannalta. Juuri hänenhän pitäisi vastata ja kyetä suoriutumaan keskeisistä kunnan hallinnon ja taloudenpidon järjestämistä koskevista virkavelvollisuuksista moitteettomasti. Moni huomio tilintarkastus- ja arviointikertomuksessa osoittaa kuitenkin syyttävän sormensa nimenomaan hallintojohtajan suuntaan. Arviointikertomuksessa todetaan mm., että kunnassa on voimassa ”Hallintosääntöä täydentävät raha- ja laskentatointa koskevat ohjeet”. Kyseisen asiakirjan mukaisia tarkastuksia ei ole kuitenkaan juuri tehty. Kunnan hankintaohjeet ovat 90-luvulta(!) eikä niitä ole vieläkään uusittu, vaikka kunta on tekemässä isoja investointeja! Kuntastrategian toteuttamisesta puuttuu kunnollinen toimenpideohjelma, vastuutus, aikataulut ja seuranta. Päätöksenteon avoimuutta painotetaan vain paperilla, mutta kunnan toiminnassa se ei näy. Kunnan päätösten tiedottamisessa on puutteita. Erityisenä ongelmana arviointikertomuksessa pidetään myös kunnan johtoryhmän toimintaa: kokousaikatauluista lipsutaan, päätösten dokumentoinnissa on puutteita, päätösten seuranta ja toimeenpano on puutteellista, yhteistyö ei kaikin osin toimi ja johtaminen ontuu.
Esimerkiksi uusimmastakin kunnan viime vuoden toimintakertomuksesta puuttuu edelleen asianmukainen riskianalyysi, konserniohjeiden tarkastus kuntalain mukaiseksi on niin ikään tekemättä, kunnan sisäinen kustannuslaskenta ja sisäisen valvonnan ohjeistus eivät ole ajan tasalla jne, jne, jne...
Erityisen raskauttavia tilintarkastuksen ja tarkastuslautakunnan havainnot ovat kunnan hallinnon ylimmän virkamiehen, hallintojohtajan kannalta. Juuri hänenhän pitäisi vastata ja kyetä suoriutumaan keskeisistä kunnan hallinnon ja taloudenpidon järjestämistä koskevista virkavelvollisuuksista moitteettomasti. Moni huomio tilintarkastus- ja arviointikertomuksessa osoittaa kuitenkin syyttävän sormensa nimenomaan hallintojohtajan suuntaan. Arviointikertomuksessa todetaan mm., että kunnassa on voimassa ”Hallintosääntöä täydentävät raha- ja laskentatointa koskevat ohjeet”. Kyseisen asiakirjan mukaisia tarkastuksia ei ole kuitenkaan juuri tehty. Kunnan hankintaohjeet ovat 90-luvulta(!) eikä niitä ole vieläkään uusittu, vaikka kunta on tekemässä isoja investointeja! Kuntastrategian toteuttamisesta puuttuu kunnollinen toimenpideohjelma, vastuutus, aikataulut ja seuranta. Päätöksenteon avoimuutta painotetaan vain paperilla, mutta kunnan toiminnassa se ei näy. Kunnan päätösten tiedottamisessa on puutteita. Erityisenä ongelmana arviointikertomuksessa pidetään myös kunnan johtoryhmän toimintaa: kokousaikatauluista lipsutaan, päätösten dokumentoinnissa on puutteita, päätösten seuranta ja toimeenpano on puutteellista, yhteistyö ei kaikin osin toimi ja johtaminen ontuu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Näin ollen on todettava, että Puolangan kunta liitettäköön Suomussalmeen. Yhteisen kuntamme uudeksi nimeksi tulkoon Suolanka.
Suolangan hallintojohtajana toimisi luonnollisesti Puolangan hallintojohtaja Paula Karsi-Ruokolainen ja kunnanjohtajana Suomussalmen nykyinen johtaja Tolosen Asta. Olisi mielenkiintoista nähdä mille tarkkailulistoille sitten päädyttäisiin.
On se kumma kun kunnanjohtajan ja joidenkin kunnanhallituksessa piti väen väkisin perustaa alkuvuodesta 2010 Puolangalle kallispalkkainen hallintojohtajan virka. Ennen tultiin toimeen hallintosihteerin taidoilla, vaikka asukkaitakin oli kunnassa paljon enemmän. Ei todellakaan voi sanoa, että hallinto- ja talousasiat hoidettaisiin Puolangalla nykyisin paremmin. Siitä ei ole merkkiäkään, vaikka johtaja on puikoissa. Tilintarkastuksen perusteella vaikuttaa, että moni asia on jopa huonommin kuin ennen. Tyrittiinkö Puolangalla jälleen kerran valinnassa vai mistä kiikastaa? Poliitikon ja pankkinaisen valinta hallintojohtajaksi ei vaikuta napakympiltä. Liekö yksi syy se, että valitun lääkärinrouvan hallintojohtajakokemus oli hakuvaiheessa minimaalista useimpiin muihin hakijoihin verrattuna. Muuta avut (mitkä?) painoivat ehkä enemmän?
Luulenpa, että AVI:lle, Valviralle ja valtion rahojen käyttöä kunnissa valvoville elimille ei oikein riitä, että kunnan hallinto- ja talousasiat on hoidettu vain vähän sinne päin miten ne pitäisi hoitaa.
Odotettavissa on mielenkiintoisia näytelmiä, joissa kunnan päättäjät saavat tuta mitä on ja voi olla valvovan viranomaisen toiminta.
höpö höpö. taas jonni joutavaa p&%kaa. peru SS taas tekemässä vaali työtä.
Kunnan tilintarkastus tehdään tuomarinvastuuta muistuttavalla tilintarkastajavastuulla ja puolueettomasti. Ei siinä mistään älyn jättämisestä ole kyse. Silloin kun asiat on hoidettu kuntaa koskevien eri lakien mukaan huonosti ja niitä noudattamatta ja puutteellisesti, niin ne sitä sitten ovat. Tiedot voi tarkastaa tilintarkastus- ja arviointikertomuksista. Ei se mitään politikointia ole.Taisi 'äly hoi älä jätä' nimimerkillä kirjoittanutta osua negatiiviset asiat arkaan paikkaan. Sellaisia poliittisia päättäjiä Puolangan kunnassa toki on, joiden valintojen seuraukset alkavat pikku hiljaa näkyä. Siitä voisi olla huolissaan, vaikka niissä kuntavaaleissa...