Pitäisikö antaa
intuition vaikuttaa
tekoihin,
pelkäämättä seuraamuksia
Voisiko jumalalla
olla naispuoliset kasvot,
rakastava läsnäolo
sellainen jonka vain
käytännössä voi kokea
olematta kuitenkaan
tuska, ikävä tai
ikuinen muisto
sydän, joka
muuttuu kiveksi
vajotessaan hyiseen veteen
virtaan, jossa
unelmien tiet
sekoittuvat
kyynelten virtaan
yrittäen peitellä
itkeneeni hänen
tähtensä
ollen tarina,
jonka voi antaa
virran vietäväksi
muuttaakseni surun
kaipaukseksi,
kauas pois
niistä yksinäisyyden
muistoista
ja siinä virrassa
ei voi
sydämen tuli liekehtiä,
roihuta
sillä sen pyörteet
on kirjoitettu
läsnäolijoiden myötätuntoon
ja
ne eivät anna
sitä mikä
virran vietävälle
kuuluu
äänen loistokkuus oli
samalla aaltopituudella,
mutta sisältö
oli muuttunut
se oli lähempänä
auringon nousua,
kaukaisen ystävän
suomaa hymyä,
ollen hetki,
jolloin kasteenomaisesti
saa uuden mahdollisuuden
kuten joka päivä
me voimme lausua
kauniita sanoja
ylpeydestämme,
taputella hyviä
toivomuksia lapsillemme
tai olla
epävarmoja ja kateellisia
kaikille tapahtumattomille asioille,
joita jälkeenpäin katsoessamme
taaksepäin elämämme virrassa
pelkäämme kaiken
tapahtuvan totena
aivan kuten
täysikuu sokaisee
lehdettömien oksien lomasta
Kuka näyttäisi
meille meidän voimamme
ja auttaisi ymmärtämään
kaiken oikeaa kulkua
ettei tarvitsisi
kokea miltä
kiven paino tuntuu
tai miltä rovion
kuuma liekki,
joka lämmittää
enemmän kuin
kanssa ihmiset
pystyvät käsittämään
siihen mihin
ymmärrys loppuu
alkaa jokin
salaperäinen lukemaan
silmiemme sielua
tuntemaan rakkauden ja tuskan
kärsimyksen, joka
kumpuaa todellisesta
kidutuksesta,
jakaen pelon
ja saavutuksensa
tuntuen kuin
maailma olisi tehnyt
täyden kierroksen
ja virta,
joka edelleen
vei voimakkaana,
olisi vienyt takaisin
oikeille sijoilleen
Sillä lapsi, joka
kerran olimme
elää sisimmässämme
voimakkaana,
kuten tuo virta
ja sen pyörteet,
jotka ovat hulluutta
ja kaukana kaikesta
viisaudesta
ja antaessamme
veden virrata
ja puhua sisällämme,
emme menetä
kosketusta elämään
sillä pienikin
ele ja teko riittää,
jättää aukon,
josta vesi
murtautuu läpi
ja on kykenemätön
enää vastustelemaan
sen voimaa, pitämään
yllä kontrollia
mahdoton muuttuu
mahdolliseksi
heittäytyy
maan syleilyyn,
kuuntelee sydämen
sykettä ja
saattaa nähdä
valoisat puolet
veden muovaamat
pyöreät kivet,
jotka ovat muuttuneet
ja tuovat muuttujansa
kaikkien kosketeltavaksi
kehitellen jonkinlaista
näytelmää, jonka
vuorosanat on helppo
opetella ulkoa, mutta
niiden todellinen
ymmärrys vaatii
ympärilleen lisää
näyttelijöitä
ja ne kanssaihmiset
pyytävät olemaan
samaa mieltä,
antamaan neuvoja ja
ottamaan osaa
sekoittamaan maailman,
josta järki varoitti,
mutta sydän
ei koskaan kuunnellut
ja uhraamaan houkutukset
ja odottamaan sitä
lopullista unelmaa,
jonka takia
on jättäydyttävä
monesta junasta,
joita jokainen
uusi päivä
eteen suoltaa
kulkemalla kohti
tuntematonta ja
kohtaamalla kaiken
aina liian
valmistautumattomana
tottahan se on,
kenenkään ei
kannata rakastua
mahdottomaan
ja silti
nyt ymmärrän
täydellisen antautumisen
mysteerin,
jumalaisen naisen
kauniit kasvot,
unelmani onnesta
http://www.youtube.com/watch?v=FdyK3xuEabY
intuition vaikuttaa
tekoihin,
pelkäämättä seuraamuksia
Voisiko jumalalla
olla naispuoliset kasvot,
rakastava läsnäolo
sellainen jonka vain
käytännössä voi kokea
olematta kuitenkaan
tuska, ikävä tai
ikuinen muisto
sydän, joka
muuttuu kiveksi
vajotessaan hyiseen veteen
virtaan, jossa
unelmien tiet
sekoittuvat
kyynelten virtaan
yrittäen peitellä
itkeneeni hänen
tähtensä
ollen tarina,
jonka voi antaa
virran vietäväksi
muuttaakseni surun
kaipaukseksi,
kauas pois
niistä yksinäisyyden
muistoista
ja siinä virrassa
ei voi
sydämen tuli liekehtiä,
roihuta
sillä sen pyörteet
on kirjoitettu
läsnäolijoiden myötätuntoon
ja
ne eivät anna
sitä mikä
virran vietävälle
kuuluu
äänen loistokkuus oli
samalla aaltopituudella,
mutta sisältö
oli muuttunut
se oli lähempänä
auringon nousua,
kaukaisen ystävän
suomaa hymyä,
ollen hetki,
jolloin kasteenomaisesti
saa uuden mahdollisuuden
kuten joka päivä
me voimme lausua
kauniita sanoja
ylpeydestämme,
taputella hyviä
toivomuksia lapsillemme
tai olla
epävarmoja ja kateellisia
kaikille tapahtumattomille asioille,
joita jälkeenpäin katsoessamme
taaksepäin elämämme virrassa
pelkäämme kaiken
tapahtuvan totena
aivan kuten
täysikuu sokaisee
lehdettömien oksien lomasta
Kuka näyttäisi
meille meidän voimamme
ja auttaisi ymmärtämään
kaiken oikeaa kulkua
ettei tarvitsisi
kokea miltä
kiven paino tuntuu
tai miltä rovion
kuuma liekki,
joka lämmittää
enemmän kuin
kanssa ihmiset
pystyvät käsittämään
siihen mihin
ymmärrys loppuu
alkaa jokin
salaperäinen lukemaan
silmiemme sielua
tuntemaan rakkauden ja tuskan
kärsimyksen, joka
kumpuaa todellisesta
kidutuksesta,
jakaen pelon
ja saavutuksensa
tuntuen kuin
maailma olisi tehnyt
täyden kierroksen
ja virta,
joka edelleen
vei voimakkaana,
olisi vienyt takaisin
oikeille sijoilleen
Sillä lapsi, joka
kerran olimme
elää sisimmässämme
voimakkaana,
kuten tuo virta
ja sen pyörteet,
jotka ovat hulluutta
ja kaukana kaikesta
viisaudesta
ja antaessamme
veden virrata
ja puhua sisällämme,
emme menetä
kosketusta elämään
sillä pienikin
ele ja teko riittää,
jättää aukon,
josta vesi
murtautuu läpi
ja on kykenemätön
enää vastustelemaan
sen voimaa, pitämään
yllä kontrollia
mahdoton muuttuu
mahdolliseksi
heittäytyy
maan syleilyyn,
kuuntelee sydämen
sykettä ja
saattaa nähdä
valoisat puolet
veden muovaamat
pyöreät kivet,
jotka ovat muuttuneet
ja tuovat muuttujansa
kaikkien kosketeltavaksi
kehitellen jonkinlaista
näytelmää, jonka
vuorosanat on helppo
opetella ulkoa, mutta
niiden todellinen
ymmärrys vaatii
ympärilleen lisää
näyttelijöitä
ja ne kanssaihmiset
pyytävät olemaan
samaa mieltä,
antamaan neuvoja ja
ottamaan osaa
sekoittamaan maailman,
josta järki varoitti,
mutta sydän
ei koskaan kuunnellut
ja uhraamaan houkutukset
ja odottamaan sitä
lopullista unelmaa,
jonka takia
on jättäydyttävä
monesta junasta,
joita jokainen
uusi päivä
eteen suoltaa
kulkemalla kohti
tuntematonta ja
kohtaamalla kaiken
aina liian
valmistautumattomana
tottahan se on,
kenenkään ei
kannata rakastua
mahdottomaan
ja silti
nyt ymmärrän
täydellisen antautumisen
mysteerin,
jumalaisen naisen
kauniit kasvot,
unelmani onnesta
http://www.youtube.com/watch?v=FdyK3xuEabY
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suru kasvattaa ikävän. Joka kasvattaa nälän. Syvän. Ja kun silmäruoka eli kattaus on puoli ruoka, ja puhtaus toinen, niin edelleen jää syömisen jälkeen nälkä :)))
Saako tilata? Rakkautta ilman kärsimystä. Jälkkäriksi ihan mitä vaan hyvää :))
Oisko mulla nälkä, tää vastaus jotenkin.....
Aivan loistava runo. Todella ihana. Soljuva.
Järki ja sydän, se on todellinen ihme että mahtuvat samaan kroppaan. Yhtä riitaisa pari kuin mun exnaapurit. Bless them.
Juu, pitihän sitä loman kunniaksi jotain ilmoille luikauttaa...
No miltäs nyt tuntuu... no ei se juuri miltään tunnu...oisko vasta menossa ylöspäin...kuohuva ;)
Kiitos vierailustasi Salander*
Kun tarpeeksi kauan ja innokkaasti odottaa sitä autuasta lomaa, se tunnelma antaa vuorostaan odotuttaa. Viimeistään ma-aamulla kun heräät normaalin aikaan kuudelta, ja saat vaan myöhiä tyynyä, se iskee ----- lomatunnelma :))
Tässä jalanvipatusta sulle, ei oikeastaan minkään muun takia kuin että se on hyvä :)
http://www.youtube.com/watch?v=3EiNDkROxDo&feature=relmfu
Oikein hyvää & renttouttavaa (oho) lomaa sulle :))
Huomenta
Kaunis runo. Antoi aihetta pohdiskeluun.
Seison sillalla ja katson alla vuolaana virtaavaa vettä. Elämän virta. Hyppään virran vietäväksi ja annan sen lempeästi kuljettaa...vastarannalle tai äärettömyyteen...
Moro
Niin eiköhän me kaikki olla jonkinlaisessa virrassa, kuka pyristelee mihinkin suuntaan tai on pyristelemättä. Ehkä sen takia on keksitty purjeet sekä airot hankaimineen, jotta jokainen voi ilmaista myös oman tahtonsa. Keinuttaa venettä, jos alkaa tuntumaan liian tyyneltä ja laskea purjeet, jot puhuri alkaa tuntumaan liian voimakkaalta.
Kiitos Ich bin vierailustasi.
Totta. Nimenomaan itse elämänsä purtta/venhettä ohjaten...that's the point... Aika hyvin jo sujuu tuo....soutaminen...
Tämän kesän tavoite onkin tottelemattomien airojen lopullinen kesyttäminen... ja sen jälkeen minua ei estä mikään, ei kukaan...
Esimakua tulevasta jo hitusen saanutkin... Maistui.....mansikalta....
Hyvää kesän ja ennen kaikkea loman jatkoa!
”Pitäisikö antaa
intuition vaikuttaa
tekoihin,
pelkäämättä seuraamuksia
Voisiko jumalalla
olla naispuoliset kasvot,
rakastava läsnäolo
sellainen jonka vain
käytännössä voi kokea”
Kaunis alku tässä runossasi. Ihminen on osa suurta voimaa, mutta se voima ei ole ihmisestä. Tämän voiman voi kokea kauniina läsnäolon hetkenä, rauhana ja rakkautena. Ykseytenä. Se on niitä kauneimpia asioita mitä ihmisenä voi kokea.
Intuitio ohjaa ihmistä oikeaan suuntaan, sitä pitää vain osata ja uskaltaa kuunnella. Tarttua hetkeen. Mielen hälyn keskellä monelta jää intuitio kokonaan huomioimatta, tai se kielletään järjen voimalla. On kuitenkin olemassa ns. suurempi suunnitelma joka toimii aina ihmisen parhaaksi. Intuitio ja henkisyys ovat lähellä toisiaan.
”nyt ymmärrän
täydellisen antautumisen
mysteerin,
jumalaisen naisen
kauniit kasvot,
unelmani onnesta”
Täydellisen antautumisen mysteeri. Niin… Antautumisen voi ymmärtää asioiden ja tapahtuvan hyväksymisenä sellaisenaan, vastustamattomuutena. Siinäkin tapauksessa että tilanne tai lopputulos ei ole toivottava… Erittäin kaunis on myös runosi loppu.
Terve,
Pitäisikö pitäisikö aloittaa kysymällä, onko ensimmäisen lomapäivän jälkeistä elämää?
No leikki leikkinä...niin tuli vaan mieleen tekstiä kirjoittaessa (itseasiassa kaikki sai alkunsa), kun aina puhutaan "isästä" jumalaa tarkoittaessa. Minäkin havahduin, että olen aina ajatellut mielessäni jumalan olevan viisas pitkäniän saavuttanut "miespuolinen henkilö", puhutaan isästä ja pojasta hänen oikealla puolellaan.
Ymmärrän kyllä, että kyse on opin mukaan kaikkeuden luojasta, mutta silti ajatukseni on saattanut hämärtää tämä kirkon melko vanhakantainen naiskielteisyys. Vaikka ihminen on luotu tasavertaiseksi mieheksi ja naiseksi niin silti rajoittuneisuus hämärtää osltaan myös jokaista tavallista kristillisen kasvatuksen saajaa. Kyllä mä sen ymmärrän myös, että kyse onkin minun omasta rajoittuneisuudestani, mutta ihminen yleensä on sitä mikä hänestä tehdään ja mitä hänelle opetetaan.
Eli loppujen lopuksi oman kuvan eli jumalan täytyy olla mies ja nainen, mikä tietysti romhduttaa tämän tekstini onnen odotuksen, mutta totuus lienee kuitenkin, että jumalalla (kaikkivaltiaalla) ei ole sukupuolta ja taas mahdollisuuteni heräävät henkiin.Tästäkin me opimme ainakin sen, että sanat ja niiden jatkuva toisto luo mielikuvia ja ilman että itse sisäistää mitä ne tarkoittavat, voi lopputulos olla monenkin vuoden jälkeen hämmästyttävän erilainen mitä oli alunperin luullut.
Tähän sopii paremmin kuin kankkunen aamuun...
http://www.youtube.com/watch?v=k76dFAhPusk
Sinä joka tuulena tulet, kiitos hienosta mietiskelyhetkestä...
Jotain vielä, tätä kirjoittamaasi sivuten...
"siihen mihin
ymmärrys loppuu
alkaa jokin
salaperäinen lukemaan
silmiemme sielua"
Niin, elikkäs yksi hyvin oleellinen Jumalasta kertova sitaatti tähän loppuun: "On mahdotonta muistaa Jumala salassa ja yksin. Sillä hänen muistamisensa merkitsee, että et ole yksin ja että olet halukas muistamaan sen."
http://www.youtube.com/watch?v=JU9DfM_8HCg