Meillä vajaan tuhannen asuinneliön yhteisössä on tilillä rahaa noin 12€/m3. Onko se paljon vai vähän tulevaisuuden varalle? Ainakin tutulla on asuinyhtiössään kolminkertaisesti varoja. Paljonko keskimäärin on käteisvaroja asuntoyhtiöissä?
Rivariyhtiön käteisvarat?
Rivariasukki
14581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuohan riippuu ihan yhtiön koosta, joten en voi nähdäneliöperustetta relevanttina, euromäärä ratkaisee.
Noin lähtökohtaisesti yhtiöllä tulee olla sen verran varoja, että kaikki perusylläpitoon kuuluvat korjaukset voidaan tehdä ilman että kerätään ylimääräistä vastiketta. Tälläisia ovat yhteisten tilojen ja ulkopuolen pienet korjausmaalaukset, valaisimien uusiminen, hanojen korjaukset/uusinnat, lukkojen korjaukset, leikkipaikan välineiden korjaukset jne. Jos yhtiö on yli 20 vuotta vanha (ja mielellään uudemmissakin) pitäisi lisäksi löytyä rahaa mahdollisten kylpyhuoneiden kosteusvauriokorjausten omavastuihin.
mitenkäs se yhtiön koko määritellään euroissa?
Asuntojen määrällä, suurimmat yksittäiset normaalit ylläpitokustannukset kun nyt sattumoisin kohdistuvat yksittäisten huoneistojen märkätilojen korjauksiin.
Ja 12 €/neliömetri on todella vähän yhtiössä jossa asuntojen yhteispinta-ala on 200 m2, mutta riittävä sellaisessa jossa asuinhuoneistojen yhteispinta-ala on 3000 m2. Vertaa itse, taloyhtiön tilillä 2.400 € vai 36.000 €. Se valaisin, hana, tai maali kun maksaa molemmissa saman verran
Melko hoopo olet. 200 m² yhtiössä on 3 kpl keskimäärin 65 m² huoneistoa, eli hanoja on yhteensä 9 kpl ja kylppäreitä 3 kpl. 3.000 m² yhtiössä samanlaisia huoneistoja on 46 kpl, eli hanoja on 138 ja kylppäreitä 46 kpl. Eli eikös juuri yhtiön pinta-ala ole se relevantti vertailumääre kassavaroille?
Asia on sitten aivan eri, jos toisessa yhtiössä huoneiston keskikoko on 120 m² ja toisessa 35 m². Silloin noita hanoja ja kylppäreitä on eri suhteissa.
Sitäpaitsi yleensä nuo tavalliset huoltokulut on huomioitu hoitovastikkeessa. Ainakin isommissa yhtiöissä ammatti-isännöitsijä tietää tasan tarkkaan, montako hanaa keskimäärin vuodessa pitää korjata tai vaihtaa, samoin montako käytävävalaisinta tms. pimahtaa. Ammatti-isännöitsijä tietää melko hyvin myös, montako vesivahinkoa keskimäärin vuodessa sattuu, jos kylppäreiden keski-ikä on esimerkiksi 25 vuotta.
Suurimmat ongelmat yhtiöissä on amatööri-isännöitsijät. Ei osata laskea eikä arvioida mitään, vastikkeita kerätään musta-tuntuu-tyylillä ja sitten joko yhtiö maksaa veroja tai hinkuu niitä ylimääräisiä vastikkeita. Meillä on sikakallis isännnöitsijä, mutta hoitaa hommansa viimeisen päälle ammattiotteilla. Hoitokulut täsmää satasien tarkkuudella, vaikka asuntoja on yli 30 kpl.
Ahaa, selvää kuin pläkki. Yhtiön euromäärä siis lasketaan asuntojen määrällä joka alittajan tapauksessa on vajaat 1000 m2
onko korkeita asuntoja kun varatiedot kuutioina. Vesihän monesti mitataan kuutioina. Mutta asuntojen varllisuus mitattuna kuutioina?
Meillä nopeita käteisvaroja 12000€ 1100m3 asuinpinta-alan yhtiössä. Asuntoja 14.
Ja pinta-alakin kuutiometreinä, jo on aikoihin eletty.
Kyseessä on fragmentti. Pinta-alalla on pituus ja leveys. Itse asiassa sillä on myös korkeus. Korkeus on kahden pisteen välinen matka (C). Kuinka suuri se on, sitähän meidän ei tarvitse tietää.
Oletetaan että välimatka on A -> B =C. C voidaan jakaa äärettömän pieniin osiin. Kuitenkaan A ->B ei koskaan ole 0. Tästä seuraa että pinta-alalla on myös korkeus.
Pinta-ala on kaksiulotteinen käsite, ei voi olla korkeutta.
Mutta jos pelleillä halutaan, niin eiköhän tuonkin rakennuksen asuintilojen pinta-ala lähesty ääretöntä, kun tarkkuutta kasvatetaan. :)
Rivariasukille vastaisin että on paljon, meillä kun ei ole senttäkään, velkaa vaan otetaan lisää...
kerätä joka kuukausi vastikkeen yhdeydessä joku määrätty summa korjaus tilille rahaa esim: 0.20set/neliö 100neliön asunnossa 20€/kk ja vuodessa 240€. Silloin ei tarvitse olla pankista hattukädessä hakemassa velkarahaa ja maksella lainakorkoja.
Muistakaa, että asunto osakeyhtiöt joutuvat maksamaan veroja kaikista tilillä makaavista ns. voitoista. Jos rahaa on se kannattaa käyttää pois ennen tilikauden päätöstä. Siksi pienet taloyhtiöt eivät kerää rahaa jemmaan, vaan ottavat tarpeen mukaan rahaa osakkailta mm. yhtiövastikkeissa. Tulee kalliiksi makoilluttaa rahaa tilillä.
Tottakai joku puskuri kannattaa olla pahan päivän varalle, mutta taloyhtiöt ovat voittoa tavoittelemattomia eli eivät saisi liiaksi kerätä ylimääräistä voittoa tililleen.