Yksinäisyys kiristää hermoja, ja masentaa

Olisi kiva päästä yksinäisyydestä eroon. Kesällä se taitaa olla liki mahdottomuus. Muutin reilu vuosi sitten uudelle paikkakunnalle ja vasta tänä kesänä työmäärä on vähentynyt siihen pisteeseen että jää vapaa-aikaakin. Mutta mihin sen käytän, nukkumiseen lähinnä. Tai notkun tietokoneella. Mikään ei oikeastaan kiinnosta, ei edes kodin sisustaminen. Hät'hätää viitsin tai jaksan pitää paikat kohtuullisessa järjestyksessä. Eipähän minulla ole ketään kenen vuoksi laittaisin kun meillä ei käy juurikaan ketään ja mieheni kanssa olemme sinut lievän sekasorron kanssa. Minä kaipaisin ystävää jonka kanssa käydä milloin missäkin tai olla vaan. Mieheni on sanonut olevansa sinut yksinäisyyden kanssa, hän ei kaipaa kavereita samalla tavalla kuin minä joka olen lähes epätoivon partaalla etten löydä ikinä ketään ns. sielunsisarta. Tosin en löydäkään ellen lähde kuin pakollisille käynneille kodin ulkopuolelle.

Odotan syksyä jolloin alkaa kansalaisopiston kurssit. Tosin harvat kurssit sopii työaikani kanssa yksiin. Illat on täysin poissuljettuja. Viikonloppukursseja ei taideta juurikaan järjestää. Mitä ihmettä tekisin tai mihin menisin jotta pääsisin tästä piinaavasta yksinäisyydestä eroon!!

Yksinäisyys, erotaan. Emme tule toistemme kanssa toimeen.
0294
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


yksinäisyys, erotaan kirjoitti:

Olisi kiva päästä yksinäisyydestä eroon. Kesällä se taitaa olla liki mahdottomuus. Muutin reilu vuosi sitten uudelle paikkakunnalle ja vasta tänä kesänä työmäärä on vähentynyt siihen pisteeseen että jää vapaa-aikaakin. Mutta mihin sen käytän, nukkumiseen lähinnä. Tai notkun tietokoneella. Mikään ei oikeastaan kiinnosta, ei edes kodin sisustaminen. Hät'hätää viitsin tai jaksan pitää paikat kohtuullisessa järjestyksessä. Eipähän minulla ole ketään kenen vuoksi laittaisin kun meillä ei käy juurikaan ketään ja mieheni kanssa olemme sinut lievän sekasorron kanssa. Minä kaipaisin ystävää jonka kanssa käydä milloin missäkin tai olla vaan. Mieheni on sanonut olevansa sinut yksinäisyyden kanssa, hän ei kaipaa kavereita samalla tavalla kuin minä joka olen lähes epätoivon partaalla etten löydä ikinä ketään ns. sielunsisarta. Tosin en löydäkään ellen lähde kuin pakollisille käynneille kodin ulkopuolelle.

Odotan syksyä jolloin alkaa kansalaisopiston kurssit. Tosin harvat kurssit sopii työaikani kanssa yksiin. Illat on täysin poissuljettuja. Viikonloppukursseja ei taideta juurikaan järjestää. Mitä ihmettä tekisin tai mihin menisin jotta pääsisin tästä piinaavasta yksinäisyydestä eroon!!

Yksinäisyys, erotaan. Emme tule toistemme kanssa toimeen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu