Mies oli aikoinaan perinyt ensimmäisen vaimonsa avio-oikeuden nojalla, eli heillä ei siis lapsia. Nyt 25 v myöhemmin hän menehtyi ja hänelle jäi leski uudesta avioliitosta. Kaikki omaisuus mitä heillä on, on käytännössä hankittu tuon avioliiton aikana, saako ensimmäisen vaimon toissijaiset perilliset kuitenkin suoraan puolet miehen perinnöstä? Vai vasta puolet siitä mitä jää jäljelle nykyisen avioliiton osituksessa? Entä jos miehen omaisuus kiinni pääasiassa yhteisessä talossa, niin onko leskellä kuitenkin elinikäinen hallintaoikeus tähän taloon, vaikka ensimmäisen vaimon toissijaiset perilliset siitä osan omistaisikin.
Tämä toissijaisten mahdollinen osuus tuli leskelle vähän yllätyksenä, yhdessähän he miehensä kanssa on perheen omaisuuden hankkinut ja elämän rakentanut, ja nyt ilmeisesti tuntemattomilla ihmisillä oli oikeus heidän omaisuuteen.
Tämä toissijaisten mahdollinen osuus tuli leskelle vähän yllätyksenä, yhdessähän he miehensä kanssa on perheen omaisuuden hankkinut ja elämän rakentanut, ja nyt ilmeisesti tuntemattomilla ihmisillä oli oikeus heidän omaisuuteen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos miehellä ja hänen vaimollaan tästä uudesta avioliitosta ei ollut avioehtoa, niin kaikki heidän omaisuutensa lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Puolet omistaa uusi vaimo avio-oikeuden nojalla.
Toinen puolikas, siis miehen osuus yhteisestä pesästä, jaetaan edelleen puoliksi. Toinen puoli menee miehen perillisille (joita siis ei ole kuin tämä nykyinen vaimo, jos ei testamenttia jonkun muun hyväksi ole) ja toinen puolikas menee ensimmäisen vaimon perillisille.
Tuon ensimmäisen vaimon perillisten osuuden voi leski suorittaa miten hyväksi katsoo. Järkevintä on ottaa pankista lainaa taloa vastaan ja maksaa toissijaisten perillisten osuus sillä tavalla.
Jos tämä ei ole mahdollista, eikä rahaa mistään muualtakaan saa, niin loppupeleissä talo joudutaan myymään.
Eli ensin käsitellään tämän nykyisen avioliiton ositus, ja vasta tämän jälkeen puolet ensimmäisen vaimon sukulaisille? Tämä lesken kannalta hiukan parempi juttu, valtaosa omaisuudesta kun oli miehen nimissä. Eli ensin leski saisi noin puolet omaisuudesta tasinkona ja toisesta puoliskosta puolet perintönä. Kuitenkin tälläinen tuntuu kohtuuttomalta, aikoinaan kun tuo miehen ensimmäiseltä vaimolta saatu omaisuus ei ollut käytännössä minkään arvoista, ja nyt tuon vaimon toissijaiset saa vuosikymmenien jälkeen melko sievoisen osuuden miehen pesästä.
Pääsääntöisesti näin. Asiaa on kuitenkin mahdollista sovitella tietyissä olosuhteissa. Perintökaari:
"Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."
Eli jos tämä mies on näiden 25 vuoden aikana ollut töissä ja kasvattanut siten omaisuuttaan, tai hän on tänä aikana perinyt esim. omat vanhempansa ja siitä omaisuus on kasvanut, tämä omaisuuden kasvu tulee vain miehen perillisten hyväksi.
Nämä ovat aina hankalia asioita ja ne ymmärtää parhaiten vasta jälkeenpäin. Esim. tässä tapauksessa miehen olisi kannattanut 25 vuotta sitten kieltäytyä kokonaan vaimonsa perinnöstä, varsinkin jos se ei ollut juuri minkään arvoista.
Väärä järjestys.
Jos miehen ja 1. vaimon välillä ei aikanaan ollut ositusta tehty, se tehdään nyt ENSIN. Vasta sen jälkeen toimitetaan ositus miehen ja 2. vaimon välillä.
Miehen ja 1. vaimon ositukseen sovelletaan sitä mitä "Lainaa." esitti toisessa kommentissaan.
Tämä oli tärkeä tieto. Ensimmäisen vaimon perukirjasta voidaan todistaa ettei omaisuutta ole ollut joitakin tuhansia markkoja, miehen vaurastuminen on näin ollen tapahtunut toisen avioliiton aikana palkkojen ja yritystoiminan ansiosta. Miten tälläinen sovittelu tehdään? Voiko sen tehdä vapaaehtoisuuden pohjalta osapuolien kesken ja sitten ilmoittaa sopimus verottajalle? Vai haetaanko sovittelua jotenkin oikeuden kautta?
PK 3:6.1
"Milloin eloonjäänyt puoliso on mennyt uuteen avioliittoon, on hänen kuoltuaan hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästö ja yksityinen omaisuutensa tämän luvun mukaisesti jaettava ennen ositusta."
Tarkemmin sanottuna ensin toimitetaan pesänjako miehen ja hänen 1. vaimonsa toissijaisten perillisten kesken. Vasta sen jälkeen toimitetaan ositus miehen rintaperillisten ja 2. vaimon välillä. Jos miehellä ei ollut lapsia, ositusta ei toimieteta, vaan vaimo perii miehensä (muuten: ei vaio-oikeuden nojalla, vaan perintökaaren säännösten nojalla).
Jos miehen 2. vaimo perii miehensä, vaimon kuoltua vaimon pesä lähtökohteisesti puolitetaan hänen perillistensä ja miehen toissijaisten perillisten kesken. Jos vaimo on huomattavasti varakkaampi kuin puolisovainaja, vm:n toissijaiset perilliset pääsevät apajalle, kun saavat puolet vaimon pesästä. Jos vaimo haluaa suosia omia perillisiään, hänellä ei ole muuta keinoa kuin LUOPUA miehensä perinnöstä. Tällöin hän voi vaatia omaisuuden osituksen toimittamista ja vedota siinä lesken tasinkoprivilegiin eli keiltäytyä tasingon antamisesta miehen perillisille. Vaimon aikanaan kuoltua hänet sitten perivät kokonaan hänen omat perillisensä.
>Jos miehellä ei ollut lapsia, ositusta ei toimieteta, vaan vaimo perii miehensä (muuten: ei vaio-oikeuden nojalla, vaan perintökaaren säännösten nojalla).
Ositus toimitetaan ensin (riippumatta lapsista), ja sitten jos ei ole lapsia, leski perii loput. Sillä, saadaanko omaisuus osituksen vai perinnön kautta, on vaikutusta mm. perintöveron suuruuteen (tasinkona saadusta omaisuudesta ei makseta perintöveroa).
>>Ositus toimitetaan ensin (riippumatta lapsista), ja sitten jos ei ole lapsia, leski perii loput.
>>Ositus toimitetaan ensin (riippumatta lapsista), ja sitten jos ei ole lapsia, leski perii loput. Sillä, saadaanko omaisuus osituksen vai perinnön kautta, on vaikutusta mm. perintöveron suuruuteen (tasinkona saadusta omaisuudesta ei makseta perintöveroa).
Tässä linkki keskusteluun, jossa aiemmalla nimimerkilläni nix_nax olen asiaa selvittänyt:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9411023#comment-46393272
>>Miten tälläinen sovittelu tehdään? Voiko sen tehdä vapaaehtoisuuden pohjalta osapuolien kesken ja sitten ilmoittaa sopimus verottajalle? Vai haetaanko sovittelua jotenkin oikeuden kautta?
OK, eli jos ei rintaperillisiä niin ei myöskään ositusta.
>>Entä jos miehen omaisuus kiinni pääasiassa yhteisessä talossa, niin onko leskellä kuitenkin elinikäinen hallintaoikeus tähän taloon, vaikka ensimmäisen vaimon toissijaiset perilliset siitä osan omistaisikin.>saako ensimmäisen vaimon toissijaiset perilliset kuitenkin suoraan puolet miehen perinnöstä? Vai vasta puolet siitä mitä jää jäljelle nykyisen avioliiton osituksessa?