Kerro

kas kummmmaaaa että eniten. Enpä tierä. Se, että löin vasaralla sormeen v. 97

Lyhyesti ja ytimekkäästi, kaikki harmittaa. Miten sitä kaikki voikin mennä niin vituralleen kuin vaan voi mennä. Ainoa, jota voin syyttää, on minä itse. Vääriä valintoja, lähinnä uravalinnat harmittaa eniten. Ei olis ikinä pitänyt opiskella yhtään mitään, turhia vuosia, turhaa rahanhukkausta, ei niistä mitään hyötyä ollut. Ei tälläsen paskan olis kannattanut ees syntyäkkään.

paikoillaan junnaavat asiat.
radion mainokset tv-mainokset
jatkuva epävakaa sää
oma tyytymättömyys
vitun ihokarvat, joita joutuu joka päivä nyppimään
kun aika kuluu ja taas yksi päivä illassa
kun en tiedä miksi ja minkätähden..

se ettei saa mitä TAHTOO!!

Se, että olen minä ja olen saattanut geenini eteenpäin -tosin ihmettelen aina omia lapsiani, että ovat pidettyjä, sosiaalisia ja hoitavat tunnollisesti koulutyönsä. Ja menestyvätkin hyvin.

Ja toinen asia on että tapasin ihmisen, jonka kanssa tiedän olevani kokonainen...Nyt tämä on ns., hiilloksella elämistä ja sopeutumista... aina.
Mieluummin olisin tietämättä. Sama kuin en haluaisi tietää et onko mulla aneurysma aivoissa.