Kokemattomana purjehtijana (vasta kolmas kesä) täytyy ihmetellä täällä: voiko veneen painonjakauma aiheuttaa näin voimakkaan eron siinä, miten tiukasti tuuleen pystyy eri puolille ajamaan? Kun tuuli on oikealla, kulkee vene tuulimittarin mukaan n. 30 asteeseen tosituuleen nähden, hetkittäin jopa tiukemmin. Kun vasemmalla, niin hyvä jos 50 asteeseen pääsee.
Masto on suorassa, vantit tuntuvat olevan yhtä tiukassa molemmin puolin. Tuulimittarin kalibroinninkin pitäisi olla kohdillaan eli ainakaan kovin montaa astetta ei heitä. En keksi oikein muuta selitystä kuin sen, että vene on ehkä lastattu vähän epätasapainoon. Oikealla kyljellä on 60-80 kg lisäpainoa (kumivene, pelastuslautta, ylimääräinen akku, työkalusalkku) ja tuntuu, että vene on tyynessä satamassakin hituisen oikealla kallellaan.
Ai niin: 35-jalkainen, paino jossain 5,5 tonnin tuntumassa (kai).
Masto on suorassa, vantit tuntuvat olevan yhtä tiukassa molemmin puolin. Tuulimittarin kalibroinninkin pitäisi olla kohdillaan eli ainakaan kovin montaa astetta ei heitä. En keksi oikein muuta selitystä kuin sen, että vene on ehkä lastattu vähän epätasapainoon. Oikealla kyljellä on 60-80 kg lisäpainoa (kumivene, pelastuslautta, ylimääräinen akku, työkalusalkku) ja tuntuu, että vene on tyynessä satamassakin hituisen oikealla kallellaan.
Ai niin: 35-jalkainen, paino jossain 5,5 tonnin tuntumassa (kai).
Vastaukset 35
Vanhimmat
Noin isoon eroon ei ole ihan helppo uskoa tai keksiä selitystä. Minulla on sama ongelma, toinen halssi on aina parempi. Tarkista, että masto on pystyssä ja tarkista suunnat kompassilla ja gps:llä. Jos on on todellinenero noin suuri niin ei selity muutaman asteen kallistuserolla ja voisit sen kompensoida "läskiä laidalle" kokeilulla
Äkkiä sanoisin että se mittari näyttää väärin. 30 asteen tosituuleen pääsee vain america's cupin veneet. Korjaa näyttämää 10 astetta niin kulkee yhtä hyvin molemmilla halsseilla.
Entäs ne suhteelliset kulmat? Näyttääkö nopeus molemmilla halsseilla samaa? Jos loki mittaa toisella halssilla nopeuden väärin, laskee mittari tosituulenkin väärin.
Onko köli suorassa, onko tehty pohjaremppaa ja kölin profiili vinksallaan?
" Kun tuuli on oikealla, kulkee vene tuulimittarin mukaan n. 30 asteeseen tosituuleen nähden, hetkittäin jopa tiukemmin. Kun vasemmalla, niin hyvä jos 50 asteeseen pääsee. "
Syy on siinä, että kuvittelet tämän ylläolevan lauseesi pitävän paikkansa.
Todellisuudessa tuulimittarisi ei tiedä veneesi kulkusuunnasta yhtään mitään, ainoastaan veneen keulansuunnasta ja siitäkin vain mikäli mittari on asennettu suoraan.
Katso kulkusuuntasi molemmilla halsseilla plotterista, ja laske keskisuunta niistä, jota vertaat tuulen suuntaan vendatessasi. Mikäli eroa ei ole lähellekään kymmentä astetta on diagnoosini oikea.
Ai niin, mikäli mittarisi käyttää magneettikompassia yhtään mihinkään, tarkista paikallinen eksymä, eli ettei ole ferrometalleja saati sitten magneetteja lähelläkään.
Tuo tosikulma on perusmittareilla aika vaikea rasti. Reiskan (lue; Raymarine) edustaja itsekin sanoo että ei oikein onnistu. Kalibroitava on tuulimittari, loki (ja tämä erikseen molemmille halsseille). Lisäksi pitää tietää tuulen kiertymä, joka on erilainen eri päivinä. Ylätuuli siis lähes aina tulee enemmän oikealta kuin alatuuli, mutta ero vaihtelee. Yleensä siis näyttämä on eri päin kun threadin aloittajalla. Kisaajat kisamittareilla analysoivat tuulen kiertymän joka aamu ja joko kalibroivat mittarit näyttämään samaa tosikulmaa eri halsseilla tai vain kirjaavat eron ylös.
Mikään painonjakauma, tms sellainen ei voi selittää kuin muutaman asteen eron. Yleisimmin näissä tilanteissä köli ei ole symmetrinen.
Selitätkö vielä mitä tarkoittaa tuulen kiertymä. Menee vähän yli tälläiseltä perus purjehtijalta. vaikuttaako se windeksin näyttämiseen myös eli suhteelliseen tuuleen.
Juuri näin. Huomattavaa on myös se, että tosituulen (TWA ja TWS) laskennassa tarvitaan lokilta boat speed. Monessa veneessä boat speed -mittaus heittää eri halsseilla kun vene on kallellaan. Näin ollen tosituulen suunnan ja voimakkuuden laskennassa tulee selkeä ero eri halsseille.
Olen sitä mieltä, että virtauslangat, boat speed, windex ja mittariston AWA ovat ne indikaattorit minkä mukaan kannattaa yrittää vastatuuleen ajella. Ja mainitussa järjestyksessä.
Tarkoittaa sitä, että ylhäällä tulee eri suunnasta kuin alhaalla.
Tuulimittareissa, ainakin Reiskan, voi valita, lasketaanko tosituuli lokin näytön perusteella vai GPs.n näytämän COG:n mukaan.
Tarkoitat varmaan SOG (speed over ground)? COG on course over ground eli kurssi.
Tuuli kiertyy "aina" ylöspäin mennessä oikealle (coriolis-voima). Kuinka paljon ensimmäisten kymmenien metrien matkalla on päiväkohtaista. Lisäksi vielä tuulen nopeuden hidastuminen lähellä pintaa vaihtelee. Erityisen suuri ero on usein keväällä kylmäm veden päällä. Apparentti tuuli on siis alhaalla aina enemmän vastaan ja ero on suurempi stybiksen halssilla
Kaikki varmaan tietävät, että purjeen yläosassa suhteellisen tuulen suunta ja nopeus on erilainen kuin alaosassa. Jos selitystä haetaan maan pyörimisliikkeestä ( choriolisilmiöstä), joka kääntää pohjoisella pallonpuoliskolla ylöspäin mentäessä tuulen suuntaa oikealle niin sitten ollaan aika teoreettisissa ajatuskuvioissa ja pois käytännön purjehduksesta. Ilmapallopurjehtijat ohjaavat tähän ilmiöön perustuen ja hitaat lentokoneet voivat valita lentokorkeutta mutta muutokset ovat satojen metrien. Yhden mastomitan korkeusero ei chorioliksessa ole merkitsevä.
Niille, jotka oikeasti haluavat purjehtia ja oppia purjehtimisesta, asia ei ole teoreettinen. Kyllä tuo tuulen kertyminen eri korkeuksilla on totisinta totta.
Nyt on seppomartti kyllä väärässä. Tuo kiertymä on purjeveneen mastokorkeuksilla melkein aina useita asteita, joskus reilusti kaksinumeroisia lukuja. Kunnon mittareilla voi jokainen itsekin todeta.
siis choriolisilmiöstä johtuva¨? Ei kai nyt sentään..
Et malttanut lukea mitä kirjoitin. Tuulen suunta ja nopeus on eri maston ala ja yläosassa mutta choriolis on väärä selitys. Voit ottaa selville alailmakehän tuulen suunnan ja nopeuden muutokset- ne johtuvat maan pyörimisliikkeestä ja mittakaava on aivan eri luokkaa.
kyllä tuulen suunta erityisesti silloin kun veden ja ilmamassa lämpötilaero on suuri poikkeaa huomattavasti veden lähellä ja mastonhuipussa. Eniten eroa on mutu-tuntumalla kun tuuli on kevyt. En kyllä uskoisi coriolisvoiman siihen hirveästi vaikuttavan. Tai ainakin lisäksi vaikuttaa veden pinnan aiheuttama kitka.
Tuulen nopeus pohjan suhteen on verrannollinen korkeuden neilöjuureen. Koska purjeveneen osunut suhteellinen tuuli eli tuulen nopeus purjeen suhteen on tuulen nopeus pohjan suhteen (tosituuli) purjeen nopeus pohjan suhteen(veneen nopeus), niin purjeen kohtauskulma tuulen ylhäällä on lähellä tosituulta ja alhaalla lähellä veneen kulkusuuntaa. Tämä näkyy veneessä olevasta havaitsijasta tuulen suunnan kiertymisenä ylöspäin mentäessä. Alhaalla tuuli on teoriassa veneen kulkusuunnassa eli tuuli suoraan edessä johtuen tosituulen heikkoudesta ja ylhäällä suhteellinen tuuli on lähes tosituuli johtuen voimakkaasta tosituulesta.
Toisen kertaluvun efektejä tulee huomioida tuulen nopeuden vaikutus dynaamisen paineeseen, lämpötilaero maston ylä ja alaosassa sekä kosteuden muutos vastaavasti. Näillä ei perusideassa ole kuitenkaan suurtakaan merkitystä.
Ensimmäinen lause epäillyttää. 4 metrin korkeudella tuulen nopeus olisi 2x, 9metrin korkeudessa 3x ja 16 metrin korkeudessa tuulen nopeus 4x. Maston huipussa nelinkertainen tuulen nopeus. Ei oikein tunnu uskottavalta etenkään kovassa tuulessa. Onko kaavasi väärä vai ymmärsinkö väärin?
En jaksa nyt miettiä kaavoja, mutta mutu-fiilis on, että topissa olevan mittarin näyttö eroaa usein siitä, mitä purjeisiin todella osuu.
Aivan yleinen virtausdynamiikan kokeellisesti saatu periaate. Pätee kaikkiin laminaarisiin virtauksiin. Skaalakerroin määräytyy aina tilanteen mukaan
Aivan yleinen virtausdynamiikan kokeellisesti saatu periaate. Pätee kaikkiin laminaarisiin virtauksiin. Skaalakerroin määräytyy aina tilanteen mukaan
Ei oikein onnistu laminaarin putkivirtauksen kaava tähän tapaukseen.
Tuo 20 5 nyt taas todistaa sen että insinööri ei ole ammattinimike vaan diagnoosi.
Piti vähän selata, että löysi viitteen... ja suoraan sanoen, en tajunnut sanaakaan tekstistä enkä voi sanoa juuta tai jaata siihen, oliko se taktaa tai ei. mutta rivipurjehtijana, ei edes kiinnosta. Kyllä tahtoo saada mittareista selvän vastauksen, kulkeeko tällä tuulella vai ei. Jos ei kulje, ajetaan koneella. Ja vitut jostai "kierroista" ja vastaavista.
Tyhmyys on henkilökohtainen ominaisuus. Toisilla sitä on enemmän ja toisilla taas vähemmän.
Asiallisesti vastanneille: osa virhettä taitaa tosiaan olla mittarin kalibroinnissa. Tsekkasin sitä ja vaikutti, että kuitenkin olisi ollut vithettä- Tutkin lisää ja ehkä palaan asiaa...
http://www.oceansail.co.uk/Articles/WindTwistArticle.html
Hyvä linkki, nasevasti ja lyhyesti kirjoitettu. Olin jo alkanut ihmetellä coriolis-ilmiön oikeinkirjoitusta, kun se oli aikaisemmissa viesteissä muunnettu muotoon "choriolis".
Tuo " korolius ",mitä lieneekin,viittaa peräaukon tähystykseen....
Corioliksen osuus on alle 1 aste. Täytyy pinnamiehen olla tarkkana.
Ei muuten viittaa.
Koeta joskus päästä sellaisen venen kyytiin joka nousee oikein hyvin tuuleen. Kun ei ole paljon aallokkoa ja tuuli on tasainen 5 m/s niin voit huomata että paaran halssilla windeksi näyttää melkein suoraaan veneen kulkusuuntaan ilman että vauhti kärsii. Styyran halssilla em. ei onnistu.
Alailmakehässä coriolis on merkittävä korkeuksilla missä pintailmiöt eivät vaikuta kuten purjeveneen mastossa. Masto pääosin on matalammalla kuin tuulen virallinen mittauskorkeus 10 m. Jos oletamme 1000- 2000m korkeudella tuulen kääntyvän maan pyörimisen ansiosta 10-20 astetta niin corioliksen vaikutus teoreettisesti olisi maston mittaisella korkeuserolla luokkaa 0,1- 0,2 astetta eli vähemmän kuin mitä millään tuulimittarilla voimme mitata. Lisäksi kaikki muut tekijät hidastavat pinnassa tuulta ja muuttavat apparenttia enemmän. Mm. "wind shear" otetaan apuun kun lentokoneet sakkaa ja tuhoutuu laskukierroksessa. Tämä tuulen joskus voimakas hidastuminen pinnan vaikutuksesta tapahtuu n. 300m korkeudessa eli aivan eri korkeudessa kuin veneen mastot. Johtopäätös on, että tvistin suuruuteen tai tuulimittarin poikkeavaan näyttöön eri halsseilla corioliksella ei ole mitään käytännön merkitystä.
Eilen oli taas sellainen päivä että ei oikein kryssi kulkenut. Toinen, styyran, halssi veti hyvin 4 solmua, mutta paaralla ei saanut venettä kulkemaan millään, hyvä kun saatiin 2 solmua vaikka vendattiin 120 astetta. Tuulta tosin oli vain 4-5 solmua..