Elikkä mitkä ovat nykyään veneily ja kalastusmahdollisuudet Laatokalla, kalastukseenhan tuli jokunen vuosi sitten rajoituksia ja se loppui monilta suomalaiselta, mutta mikä on tilanne tänään ja mitkä ovat esim venevuokrausmahdollisuudet Sortavalassa tai Lahdenpohjassa?
Laatokka "halki poikki ja pinoon"
Beluga ilii sprottii
2227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos viet Venäjälle tralerilla oman veneen, joka normaaliin tapaan ilmoitetaan tulliselvityslomakkeella mennen tullen, ei mitään ihmeellistä, voit laskea sen vesille esimerkiksi Sortavalassa Piipun Pihan hyvältä luiskalta.
Lasku ja nosto maksavat kumpikin 150 ruplaa.
Auton voit pysäköidä Piipun Pihan vartioituun parkkiin.
Laatokalla kuulemma on kalastusrajoituksia. Niistä minulla ei ole tarkempia tietoja. Pellotsaareen liittyvä matkailuinfo kertoo kuitenkin jotakin veneistä ja kalastuksesta:
http://www.pellotsaari.ru/fi/4173/4253/
Kalastusmahdollisuuksista osaa kertoa myös Ladoga Tours, jonka taustalla on Alexandr Artemjevin Kolmas Karelia -yhtiö. Sillä on toimisto Karjalankatu 27:ssä (sisäänkäynti kulman takaa sivukadun kautta) Sortavalassa. Tässä venäjänkieliset sivut:
http://www.kolmaskarelia.ru/
Lahdenpohjaan liittyvää venevuokrausta kannattanee kysyä paikallisten majoitusliikkeiden kautta. Esimerkiksi hotelli Annikasta varmaan osaavat neuvoa eteenpäin. Lahdenpohjan sataman laiturissa kelluu kymmeniä pienveneitä joka purjehduskaudella, tämän olen käynyt kurkkaamassa.
Kalastusmielessä Jänisjärvi lienee "helpompi paikka", ja Jänisjärven lomakylät ja matkailuliikkeet järjestävät veneet, onget ja luvat tarvittaessa.
Jänisjärvellä on kansainvälinen kalastuskilpailu ensi viikonloppuna.
Kilpailun maali ja lähtöpaikka ovat järven pohjoispäässä:
http://www.fish-festival.ru/resources/4364-original.jpeg
Yleistietoa ja osallistumisohjeet on tällä sivulla:
http://www.fish-festival.ru/
xxxx
Jänisjärveä pidetään kalaisana vesistönä.
Saaliina nousee pääosin kuhaa ja haukea. Järvessä ui myös järvitaimenta, järvilohta, lahnaa, ahventa, madetta, muikkua, siikaa, säynettä ja särkeä.
Järvi on syntynyt muinoin meteoriitin iskusta Maan pintaan.
Halkaisijaltaan noin 500-metrinen kivi saapui avaruudesta vauhdilla ja räjähti maanpinnassa. Muodostui meteoriittikratteri, jonka pohja on syvimmillään noin 50 metrissä. Kraatteri täyttyi vedestä.
Vastaavalla tavalla on syntynyt mm. Lappajärvi Etelä-Pohjanmaalle.
Koska Jänisjärvi on syntynyt ”taivaallisesti”, on se järvenä ”epäluonnollisessa paikassa”. Järven eteläpäästä lähtee Jänisjoki, joka laskee Laatokkaan. Korkeuseroa Jänisjärven ja Laatokan välillä on yli 60 metriä. Joen pituus on vain parikymmentä kilometriä, ja sen varrella on toistakymmentä merkittävää koskea.
Suurimmat kosket ovat 12 metriä korkea Hämekoski, 6 metriä korkea Leppäkoski ja 13 metriä korkea Läskelänkoski.
Ennen sotia Jänisjoen kosket antoivat vesivoimaa nimenomaan Hämekoskella, Leppäkoskella ja Läskelässä, joihin jokaiseen kehittyivät teollisuusyhdyskunnat.