Kyselen vähän toisten kokemuksia, vaikkakin tämä on aina tapauskohtainen asia. Siksi kyselen, kun exällä tuntuu olevan mustasukkaisuuskohtauksia.
Olen eronnut lasteni isästä noin kaksi vuotta sitten erittäin riitaisalla tuloksella. Lasten asiat on jokseenkin mallillaan mutta vasta oikeustaistelun jälkeen.
Vuoden vaihteessa löysin uuden rakkaan, miehen joka ei ole täydellinen mutta on erittäin ihana ja rakastava kumppani, sellainen josta tunnen tulevan pysyvää.
Meillä menee pariskuntana hyvin ja sen lisäksi lapset, jotka asuvat luonani, ovat ottaneet puolisoni erittäin hienosti koska tämä mies kuuntelee lasten tarpeita ja touhuaa heidän kanssaan. Miehellä on omakin lapsi joten kokemusta löytyy.
Suhteemme on siis mennyt lapsia kuunnellen ja olemme päässeet ns. uudelle levelille eli ajatuksena on yhteen muutto ja se toteutettaisiin siten että mies muuttaa meidän luoksemme. Parempi näin, jottei lapsille tule muuttoa eteen näin pian muun elämänmuutosten lisäksi.
Lapset ovat vielä pieniä, molemmat tarhaikäisiä.
Nyt isomman lapsen suusta on alkanut kuulua tekstejä isänsä suusta, kotiin palaamisen jälkeen puolisoani kohtaan: "millon sä meet kotiis, sun pitäis mennä sun kotiis, mun isi on sanonut ettet saa olla meillä, mun isi on sanonut ettet saa tulla meidän kanssa saunaan" jne.
Exäni laittoi jo sähköpostiini vastaavia juttuja.
Tässä mietiskelin asioita, että paljonko muut ovat näissä uuden puolison -tilanteissa odotelleet ennen yhteen muuttoa ja paljonko on tullut exän suunnalta kiusaa ja oletteko asiaa lainkaan huomioineet uuden elämän rakentamisessa?
Ilmoitin jo exälle ettei nämä minun asiani hänelle kuulu ja että lapset viihtyvät erittäin hyvin uuden puolisoni kanssa.
Hoppuilla emme halua, eikä ole tarvekaan. Mutta tilanne on se ettei uusi kumppanini ole omassa asunnossaan viime aikoina muuta tehnyt kuin hakenut postinsa sieltä. Ja elämämme menee hyvin kaikilta osin, vaikkei täydellistä olekaan (jos joku ajattelee että olen sokeana uudessa suhteessa).
Paljonkohan joudumme vielä ottamaan vastaan tuota mustasukkaisuushömpötystä, se ei ole reilua puolisoani kohtaan, lapsista puhumattakaan.
Olen eronnut lasteni isästä noin kaksi vuotta sitten erittäin riitaisalla tuloksella. Lasten asiat on jokseenkin mallillaan mutta vasta oikeustaistelun jälkeen.
Vuoden vaihteessa löysin uuden rakkaan, miehen joka ei ole täydellinen mutta on erittäin ihana ja rakastava kumppani, sellainen josta tunnen tulevan pysyvää.
Meillä menee pariskuntana hyvin ja sen lisäksi lapset, jotka asuvat luonani, ovat ottaneet puolisoni erittäin hienosti koska tämä mies kuuntelee lasten tarpeita ja touhuaa heidän kanssaan. Miehellä on omakin lapsi joten kokemusta löytyy.
Suhteemme on siis mennyt lapsia kuunnellen ja olemme päässeet ns. uudelle levelille eli ajatuksena on yhteen muutto ja se toteutettaisiin siten että mies muuttaa meidän luoksemme. Parempi näin, jottei lapsille tule muuttoa eteen näin pian muun elämänmuutosten lisäksi.
Lapset ovat vielä pieniä, molemmat tarhaikäisiä.
Nyt isomman lapsen suusta on alkanut kuulua tekstejä isänsä suusta, kotiin palaamisen jälkeen puolisoani kohtaan: "millon sä meet kotiis, sun pitäis mennä sun kotiis, mun isi on sanonut ettet saa olla meillä, mun isi on sanonut ettet saa tulla meidän kanssa saunaan" jne.
Exäni laittoi jo sähköpostiini vastaavia juttuja.
Tässä mietiskelin asioita, että paljonko muut ovat näissä uuden puolison -tilanteissa odotelleet ennen yhteen muuttoa ja paljonko on tullut exän suunnalta kiusaa ja oletteko asiaa lainkaan huomioineet uuden elämän rakentamisessa?
Ilmoitin jo exälle ettei nämä minun asiani hänelle kuulu ja että lapset viihtyvät erittäin hyvin uuden puolisoni kanssa.
Hoppuilla emme halua, eikä ole tarvekaan. Mutta tilanne on se ettei uusi kumppanini ole omassa asunnossaan viime aikoina muuta tehnyt kuin hakenut postinsa sieltä. Ja elämämme menee hyvin kaikilta osin, vaikkei täydellistä olekaan (jos joku ajattelee että olen sokeana uudessa suhteessa).
Paljonkohan joudumme vielä ottamaan vastaan tuota mustasukkaisuushömpötystä, se ei ole reilua puolisoani kohtaan, lapsista puhumattakaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei se lopu ikinä. Turhaan edes väännät exäsi kanssa, anna asian olla tai hoida sitä ainoastaan virallisten tahojen kautta. Ehkä se exä lopettaisi kun esim lastenvalvoja soittaisi että se ei ole fiksun aikkuisen käytöstä.
Lapsen kanssa sen sijaan olisi syytä käydä keskusteluja siitä että mikä tilanne on, mikä se tulee olemaan, miten isin "hassutteluihin" kannattaa suhtautua, mikä on isän vaikutusvalta sinun elämääsi jne jne jne.
Sinulle on siis ok, kun miehesi viettää aikaa jonkun naisen ja lapsiesi kanssa,
saunoen ja muuten, vaikka nainen ei ole läheskään täydellinen ?
Monesti tämä narsisti-syytös lähtee varsinaisen narsistin suusta.
Voihan olla niin, että olet tapaillut tätä nykyistä miestä, ollessasi
vielä exäsi kanssa, josta syystä exäsi osoitti mustasukkaisuutta,
eli rakkautta sinua kohtaan.
Narsismia tai mustasukkaisuutta ei ole ilman rakkautta.
Viimeisetkin tunteen rippeet ihmistä kohtaan kun on kuolleet,
on turha odottaa mustasukkaisuutta ihmiseltä, joka ei kohtalostasi välitä.
Parempi teidän on pitää omat asuntonne, kun ei mieskään ole täydellinen
edes tässä vaiheessa. Toivottavasti mieskin osaa ottaa suhteen
vain huvin ja liikunnan kannalta.