Ihailen ikkunani takana avautuvaa näkymää. Suuri räkättirastasparvi on tuomipihlajan marjojen kimpussa. Ne kurkottelevat ja putoilevat, kun saavat marjan hotkaistua, niin ovat hetken tyytyväisiä ja sitten alkaa uuden metsästys. Ennen vanhaan räkätit olivat vihattuja. Tässä kun ei ole viinimarjapensaita eikä mansikoita, niin voi nauttia noiden melko kauniiden lintujen puuhastelun seuraamisesta..
Iän karttuessa mielipiteet muuttuvat.
1943
85
633
Vastaukset
- tilanteet muuttuu
Itsekkäästi minäkin voin sanoa, että siedän räkättirastaat nykyisin. Se ei kuitenkaan johdu iästäni, vaan siitä, etten enää omista mansikkamaata, enkä marjapensaita.
- 1943
Se lienee pääsyy minunkin kohdallani. Keväisin ihailen voikukkien keltaamaa peltoa.
- bessie*
1943 kirjoitti:
Se lienee pääsyy minunkin kohdallani. Keväisin ihailen voikukkien keltaamaa peltoa.
Silloinkaan kun oli marjapensaita, en kovasti välittänyt vaikka linnutkin tulivat jaolle. Etenkin punaherukat olisivat puolestani joutaneet, mutta eivät oikein kelvanneet.
Pikkulintujen ja siilien takia en koskaan halunnut verkkoja laittaa. Mieheni kerran suojasi mustaherukat verkoilla. Seuraavana iltana (verkkojen laittamisen jälkeen) hän oli nurmikkoa ajaessaan löytänyt verkkoon sotkeutuneen kuolleen linnun. Verkot lähti saman tien. Minulle hän sanoi linnun olleen "joku varpunen kai", mutta seuraavana vuonna pihapiirimme leppälintua ei näkynyt.
Lintuja on mukava seurata. Nyt olen ihmetellyt yhtä sepelkyyhkyä, joka aina vain on kävellen liikkeellä. Pariin viikkoon en ole nähnyt sen lentävän tai edes lennähtävän. Onhan tuo kuitenkin selvinnyt, vaikka noita kettuja ja kissojakin näillä nurkilla liikkuu.
Harakanpoikaset vihreällä nurmella ovat tosi soma näky, ja aika lystikkäitäkin seurattavia. Luulin pitkään niitä olevan vain kaksi, mutta yhtenä päivänä näinkin neljä kerralla. - 1943
bessie* kirjoitti:
Silloinkaan kun oli marjapensaita, en kovasti välittänyt vaikka linnutkin tulivat jaolle. Etenkin punaherukat olisivat puolestani joutaneet, mutta eivät oikein kelvanneet.
Pikkulintujen ja siilien takia en koskaan halunnut verkkoja laittaa. Mieheni kerran suojasi mustaherukat verkoilla. Seuraavana iltana (verkkojen laittamisen jälkeen) hän oli nurmikkoa ajaessaan löytänyt verkkoon sotkeutuneen kuolleen linnun. Verkot lähti saman tien. Minulle hän sanoi linnun olleen "joku varpunen kai", mutta seuraavana vuonna pihapiirimme leppälintua ei näkynyt.
Lintuja on mukava seurata. Nyt olen ihmetellyt yhtä sepelkyyhkyä, joka aina vain on kävellen liikkeellä. Pariin viikkoon en ole nähnyt sen lentävän tai edes lennähtävän. Onhan tuo kuitenkin selvinnyt, vaikka noita kettuja ja kissojakin näillä nurkilla liikkuu.
Harakanpoikaset vihreällä nurmella ovat tosi soma näky, ja aika lystikkäitäkin seurattavia. Luulin pitkään niitä olevan vain kaksi, mutta yhtenä päivänä näinkin neljä kerralla.Antaakohan puheenjohtaja nyt minulle puheenvuoron? Hiljattain ei antanut. Punaherukoita meillä oli monta suurta pensasta ja juuri niitä räkätit syövät. Kun antaa marjojen saada kunnon aromin, niistä tulee erittäin hyvää mehua. En ole suojannut pensaita, mutta tänä vuonna minulla on miesytävänikin pensaat poimittavana ja siellä on verkot. Luonnossa on luonnon lait: syö tai tule syödyksi.
Isot harakat astelevat arvokkaasti, ei voi muuta kuin ihilla. - bessie*
1943 kirjoitti:
Antaakohan puheenjohtaja nyt minulle puheenvuoron? Hiljattain ei antanut. Punaherukoita meillä oli monta suurta pensasta ja juuri niitä räkätit syövät. Kun antaa marjojen saada kunnon aromin, niistä tulee erittäin hyvää mehua. En ole suojannut pensaita, mutta tänä vuonna minulla on miesytävänikin pensaat poimittavana ja siellä on verkot. Luonnossa on luonnon lait: syö tai tule syödyksi.
Isot harakat astelevat arvokkaasti, ei voi muuta kuin ihilla.Olisikohan tullut meillä niin paljon punaherukkaa, ettei tuntunut missään vaikka rastaat verottivat? Lapsuuden patenttikorkkinen eväsmehupullo sisältöineen muistuu mieleeni. En tiedä oliko muuta kuin punaherukkaa siinä mehussa, hyvää se kyllä oli, muisto on miellyttävä.
Nyt aikuisena en vain oikein pidä punaherukasta. Tai ehkä niin, että pidän paljon enemmän mustaherukasta ja kun sadot olivat niin runsaat, niin ei vain oikein tiennyt mitä niillä punaherukoillakin vielä tekisi. Sen vaikutelman todellakin sain, etteivät rastaatkaan ensimmäisenä niitä ole syömässä.
Laittaisin varmastikin verkot, jos olisi oikein paljon rastaita alueella ja jos itse tosiaan haluaisin koko sadon, mansikkaa ja mustaherukkaa esim.. Ja jos pääsisin päivittäin tarkastamaan tilanteen.
Harakanpoikasilla rupeaa jo pyrstö olemaan niin pitkä, että lentäminenkin alkaa sujua, mutta eivät nuo näytä vielä kovin kaukana poikkeavan. - 1943
bessie* kirjoitti:
Olisikohan tullut meillä niin paljon punaherukkaa, ettei tuntunut missään vaikka rastaat verottivat? Lapsuuden patenttikorkkinen eväsmehupullo sisältöineen muistuu mieleeni. En tiedä oliko muuta kuin punaherukkaa siinä mehussa, hyvää se kyllä oli, muisto on miellyttävä.
Nyt aikuisena en vain oikein pidä punaherukasta. Tai ehkä niin, että pidän paljon enemmän mustaherukasta ja kun sadot olivat niin runsaat, niin ei vain oikein tiennyt mitä niillä punaherukoillakin vielä tekisi. Sen vaikutelman todellakin sain, etteivät rastaatkaan ensimmäisenä niitä ole syömässä.
Laittaisin varmastikin verkot, jos olisi oikein paljon rastaita alueella ja jos itse tosiaan haluaisin koko sadon, mansikkaa ja mustaherukkaa esim.. Ja jos pääsisin päivittäin tarkastamaan tilanteen.
Harakanpoikasilla rupeaa jo pyrstö olemaan niin pitkä, että lentäminenkin alkaa sujua, mutta eivät nuo näytä vielä kovin kaukana poikkeavan.Muistan ajan joskus melkein 30 vuotta sitten, kun meillä oli niin paljon punaherukkaa, että myytiin marja-autolle, joka kiersi kylillä. Silloin olin tehokas. Kuopus puolivuotisena oli vaunuissa, joille jalka antoi vauhtia, jos tarvitsi. Esikoinen istui keittiöjakkaralla vieressäni ja kerroin hänelle marjoja poimiessani itse keksimiäni kertomuksia, jotta pysyisi aloillaan vilkas kun oli. Minun kokemuksieni mukaan räkätit eivät syö mustaherukoita.
- bessie*
1943 kirjoitti:
Muistan ajan joskus melkein 30 vuotta sitten, kun meillä oli niin paljon punaherukkaa, että myytiin marja-autolle, joka kiersi kylillä. Silloin olin tehokas. Kuopus puolivuotisena oli vaunuissa, joille jalka antoi vauhtia, jos tarvitsi. Esikoinen istui keittiöjakkaralla vieressäni ja kerroin hänelle marjoja poimiessani itse keksimiäni kertomuksia, jotta pysyisi aloillaan vilkas kun oli. Minun kokemuksieni mukaan räkätit eivät syö mustaherukoita.
Nuorena sitä jaksoi.
Meillä ei ollut marjapensaita kun lapsi oli pieni, mutta jokaisella marja- sieni- ja toisille järville ja metsälammille suuntautuneilla kalareissuillamme kannoimme häntä mukanamme, huviretket siihen päälle.
Kaipa noilla linnuillakin on omat mieltymyksensä. En ole koskaan (aikuisena) ollut tilaisuudessa seuraamaan asiaa niin kattavasti, että voisin tarkoista havainnoista puhua, tuntuma vain on.
Varmasti tiedän, että mökillämme tomaatit olivat lintujen herkkua, vaikka tontilla ja metsässä oli runsaasti mustikkaa, juolukkaa ja hillojakin jonkin verran.
Multaa ei juurikaan ollut, ja kyllä harmitti kun suurella vaivalla tuotuun (tai kompostoituun) multaan, saunan tai mökin aurinkoiselle seinustalle laitetuista tomaateista suurin osa meni metsän linnuille. Kerrankin katselin kahta komeaa tomaattia iltasella, että nuo syömme aamupalalla. Aamulla ne olikin jo syöty ja nokittu aivan pilalle. Aikainen lintu jne.... - 1943
bessie* kirjoitti:
Nuorena sitä jaksoi.
Meillä ei ollut marjapensaita kun lapsi oli pieni, mutta jokaisella marja- sieni- ja toisille järville ja metsälammille suuntautuneilla kalareissuillamme kannoimme häntä mukanamme, huviretket siihen päälle.
Kaipa noilla linnuillakin on omat mieltymyksensä. En ole koskaan (aikuisena) ollut tilaisuudessa seuraamaan asiaa niin kattavasti, että voisin tarkoista havainnoista puhua, tuntuma vain on.
Varmasti tiedän, että mökillämme tomaatit olivat lintujen herkkua, vaikka tontilla ja metsässä oli runsaasti mustikkaa, juolukkaa ja hillojakin jonkin verran.
Multaa ei juurikaan ollut, ja kyllä harmitti kun suurella vaivalla tuotuun (tai kompostoituun) multaan, saunan tai mökin aurinkoiselle seinustalle laitetuista tomaateista suurin osa meni metsän linnuille. Kerrankin katselin kahta komeaa tomaattia iltasella, että nuo syömme aamupalalla. Aamulla ne olikin jo syöty ja nokittu aivan pilalle. Aikainen lintu jne....Ensi kertaa kuulen, että linnut syövät tomaatteja. Äidilläni oli paljon avomaan tomaatteja, mutta saivat olla rauhassa. Ilmeisesti ympäristössä oli paljon maittavampaa syötävää. Minäkin kuljetin lapsia paljon metsässä mukana. Muistan kerran, kun minun piti kerätä sieninäyttelyyn sieniä ja mieheni tulo viivästyi. Eipä muuta kuin puolivuotinen kuopus kantoreppuun selkään ja esikoinen mukaan kävellen. Tämä viimemainittu oppikin sieniä tuntemaan hyvin ja kiinnostus on säilynyt.
- Pirre*
bessie* kirjoitti:
Olisikohan tullut meillä niin paljon punaherukkaa, ettei tuntunut missään vaikka rastaat verottivat? Lapsuuden patenttikorkkinen eväsmehupullo sisältöineen muistuu mieleeni. En tiedä oliko muuta kuin punaherukkaa siinä mehussa, hyvää se kyllä oli, muisto on miellyttävä.
Nyt aikuisena en vain oikein pidä punaherukasta. Tai ehkä niin, että pidän paljon enemmän mustaherukasta ja kun sadot olivat niin runsaat, niin ei vain oikein tiennyt mitä niillä punaherukoillakin vielä tekisi. Sen vaikutelman todellakin sain, etteivät rastaatkaan ensimmäisenä niitä ole syömässä.
Laittaisin varmastikin verkot, jos olisi oikein paljon rastaita alueella ja jos itse tosiaan haluaisin koko sadon, mansikkaa ja mustaherukkaa esim.. Ja jos pääsisin päivittäin tarkastamaan tilanteen.
Harakanpoikasilla rupeaa jo pyrstö olemaan niin pitkä, että lentäminenkin alkaa sujua, mutta eivät nuo näytä vielä kovin kaukana poikkeavan.Muistelen että kielsivät verkkojen laiton marjavarkaitten estämiseksi, vai onko miulta unennäköä :)
- SAS*
Pirre* kirjoitti:
Muistelen että kielsivät verkkojen laiton marjavarkaitten estämiseksi, vai onko miulta unennäköä :)
Taisi siitä joku suositus tulla. Varjostuskangas on hyvä, siihen ei linnut tartu, mutta estää yhtä hyvin marjavarkaudet.
- bessie*
1943 kirjoitti:
Ensi kertaa kuulen, että linnut syövät tomaatteja. Äidilläni oli paljon avomaan tomaatteja, mutta saivat olla rauhassa. Ilmeisesti ympäristössä oli paljon maittavampaa syötävää. Minäkin kuljetin lapsia paljon metsässä mukana. Muistan kerran, kun minun piti kerätä sieninäyttelyyn sieniä ja mieheni tulo viivästyi. Eipä muuta kuin puolivuotinen kuopus kantoreppuun selkään ja esikoinen mukaan kävellen. Tämä viimemainittu oppikin sieniä tuntemaan hyvin ja kiinnostus on säilynyt.
Taisi olla närhi, joka niitä tomaatteja söi ja nokki. Siinä pyöri yksi (tai useampi, en erota närhistä yksilöitä) joka oli alvariinsa, vuodesta toiseen, touhuamassa omiaan meidän tavaroilla ja sapuskoilla. Vain kypsät tomaatit kelpasivat, raakoja ei ikinä oltu nokittu. Usein lennähti närhi tomaattiseinustalta metsään, kun aamulla ensi kerran ulos meni.
Kerran säikähdin oikein kunnolla, kun terassilta kuului kauhea räminä. Närhi onnistui pudottamaan juuri pöydälle viemästäni perunakattilasta kannen terassin kivilattialle.
Olin yksin ja laittelin ruokaa maidon hakureissulla oleville miehelle ja lapselle.
Aika epeli se lintu oli, juuri olin kattilan sinne vienyt, ja metsässä tosiaan olisi ollut närhelle ruokaa vaikka kuinka. Olin kyllä jättänyt kattilan kannen vähän raolleen kosteuden haihtumiseksi, mutta oli se melkoinen saavutus kuitenkin, sen kokoiselta linnulta.
Marttojen sieninäyttelyynkö niitä sieniä keräsit?
En tiedä olenko mitään lintuja, koskaan elämäni aikana "kironnur".
Aina olen ollut lintujen ystävä, kaikkien. Silloinkin kun marjoja söivät ja niitä sai pois pensaista ajaa.
Tai muitakaan eläimiä.
Johtuu ehkä siitä että lapsena saaressa, kun olin paljon yksin. Samanikäisiä kavereita siellä ei ollut niin linnut ja pikkuötökät oli mun kavereita.
Veljen kanssa luontoa seurattiin, hän oli yli kymmenen vuotta minua vanhempi.
Jotenkin se syvä rakkaus luontoon on lähtenyt jo ihan pienestä, ja eikun sitten ikä myöten vaan kasvaa.
Lokit on tossa mun silmän ilona nyt olleet, kun istuvat tuolla ikkunan takana olevan katulampun päällä ja taistelevat usein siitä paikasta. Isoin yleensä voittaa.- 1943
Tuo räkättien vihaaminen juontaa juurensa lapsuudesta, kun räkätit söivät puutarhamansikoitamme. Tunnistan paremmin kasveja kuin lintuja, koska olen kasveista enemmän kiinnostunut. Tänään ei vielä ole harakoita näkynyt. Ne ovat komeita lintuja. Jostain syystä niistäkään ei pidetty, kun olin lapsi.
1943 kirjoitti:
Tuo räkättien vihaaminen juontaa juurensa lapsuudesta, kun räkätit söivät puutarhamansikoitamme. Tunnistan paremmin kasveja kuin lintuja, koska olen kasveista enemmän kiinnostunut. Tänään ei vielä ole harakoita näkynyt. Ne ovat komeita lintuja. Jostain syystä niistäkään ei pidetty, kun olin lapsi.
Joo, kyllä meilläkin räkättejä kirottiin.
Ja pensaisiin ja mansikoille kaikenlaista kiiltävää laitettiin.
Naapuri ampuikin räkärttejä, tais siinä mennä lintuja muitakin.
Mutta minä en itse oppinut niitä vihaamaan sen kummemmin.
Variksista olen tykännyt aina.
Nytkin kaupalla käydessä taas seurasin niitä.
Lokkien kanssa olivat löytäneet jonkun sienen jota hakkasivat ihan innolla.
Liekö matojen vallassa ollut kun lakki maahan päin oli en saanut edes selvää mikä sieni kyseessä.
Harakan poikaset hyppii tässä pihalla eivätkä onnettomat osaa edes pelätä vielä ihmisiä.
Lintuja on ihana seurata vaikka ei niistä sen kummemmin ymmärtäisikään.
Kasveja katselen ja kyllä nekin on ihan mielenkiintoisia.
Orkidean alun sain serkun vaimolta, sillä kukkii niitä vaikka minkälaisia ja värisiä siellä.
Nyt mielenkiinnolla katselen onnistuuko tuo tekemään kukkaa. Kun en ole koskaan orkideaa kasvattanut.- 1943
tulisilla kirjoitti:
Joo, kyllä meilläkin räkättejä kirottiin.
Ja pensaisiin ja mansikoille kaikenlaista kiiltävää laitettiin.
Naapuri ampuikin räkärttejä, tais siinä mennä lintuja muitakin.
Mutta minä en itse oppinut niitä vihaamaan sen kummemmin.
Variksista olen tykännyt aina.
Nytkin kaupalla käydessä taas seurasin niitä.
Lokkien kanssa olivat löytäneet jonkun sienen jota hakkasivat ihan innolla.
Liekö matojen vallassa ollut kun lakki maahan päin oli en saanut edes selvää mikä sieni kyseessä.
Harakan poikaset hyppii tässä pihalla eivätkä onnettomat osaa edes pelätä vielä ihmisiä.
Lintuja on ihana seurata vaikka ei niistä sen kummemmin ymmärtäisikään.
Kasveja katselen ja kyllä nekin on ihan mielenkiintoisia.
Orkidean alun sain serkun vaimolta, sillä kukkii niitä vaikka minkälaisia ja värisiä siellä.
Nyt mielenkiinnolla katselen onnistuuko tuo tekemään kukkaa. Kun en ole koskaan orkideaa kasvattanut.Variksia näkyy mielestäni harvemmin kuin ennen, naakkoja useammin. Lokkeja näkyy olevan parvena tuolla naapurin pellolla. Kaupungissa ne ärsyttivät, kun nappasivat ruokapalan melkein suusta. Tästä syystä ja ötököiden takia en pidä ulkosalla syömisestä. Otin tyttären orkidean hoitooni, ei ole kukkinut. Osaan paremmin hoidella ulkokukkia.
1943 kirjoitti:
Variksia näkyy mielestäni harvemmin kuin ennen, naakkoja useammin. Lokkeja näkyy olevan parvena tuolla naapurin pellolla. Kaupungissa ne ärsyttivät, kun nappasivat ruokapalan melkein suusta. Tästä syystä ja ötököiden takia en pidä ulkosalla syömisestä. Otin tyttären orkidean hoitooni, ei ole kukkinut. Osaan paremmin hoidella ulkokukkia.
Naakkoja on paljon täälläkin.
Mutta eilen kävin pitkästä aikaa Haminassa, siellä niitä olikin todella paljon.
- Vahdillinen
Pihani on räksävapaata aluetta, kiitos siitä kuuluu koiralleni, joka pitää huolen etteivät uskalla tulla syömään mansikoita ja muita marjojani.
- 1943
Muistaakseni entisessä kodissani linnut käyskentelivät vapaasti nurmikolla ihan naapurin koiran lähellä. Se ei niitä pahemmin hätyytellyt.
Räksillä oli kauan sitten merkittävä rooli siinä että aloin harrastaa lintuja. Lähitienoon marjapuskien ja mansikkamaiden vieressä kun asusteli iso rastaskolonia joka kevät ja mie alle kymmenvuotiaana olin sitten puissa kiipeilemässä ja niiden pesiä hävittämässä. Tuli siinä sivussa opittua että on niitä rastaita muitakin kuin räksiä, ja opittua tuntemaan punakylkirastaan, laulurastaan ja mustarastaan pesät räkättien pesistä, ja löydettyä vielä monien muidenkin lajien pesiä siinä samalla.
Eikä sitten aikaakaan kun tuli kirjojen kautta laajennettua tuota lintutietoutta rastaita ja harakoita huomattavasti pidemmälle. Mutta puissa kiipeilystä ja munien keräilystä se varsinainen linturetkeily tavallaan alkoi...- 1943
Tuota puussakiipeilyä ja linnunpesien hävittämistä veljeni ja naapurin pojat harrastivat. Keräsivät erilaisia munia. Itse vain kiipeilin. Tunnistan räkätin lisäksi punakylki- ja mustarastaan. Sateen jälkeen räkätit ja punakylkirastaat vetelivät kaula pitkänä kastematoja maasta entisen kotini pihanurikolla.
Sielläkös jo marjat kypsyy puissa tai pensaissa. Täällä edes pihlajatkaan ole kypsiä. Kävin kuuklettamassa ja taitaa tuo tuomipihlaja olla ihan eri kastia ja mistään saanut tietoon et milloin sen marjat on kypsii. Jotain et vasta loppukesällä.
Räkätit ei ole koskaan olleet mun suosikkeja kovan äänen takia ja ei ne kauniitakaan ole. Syksymmällä saa kuulla niitten räkätystä ihan tarpeeksi ja ku ne kopsahtelee ikkunaan.- 1943
Eivät nuo tuomipihlajan marjat kypsiä ole. Jostain syystä linnut pitävät niistä niin, että heti kun vähän marjat punertuvat, niin linnut käyvät kimppuun. Nyt näkyy olevan pienempiä lintuja, jotka myös syövät kirvoja omenapuusta.
- L - L
Räklien munitus.
Kakaroina kiipeilimme räklien pesillä poistaen munat yhden jättäen.
Aina sinne uusia ilmestyi.
Isot pojat sanoivat, että pesän tuhoaminen tai täydellinen thjennyskin aiheuttaisi vain uuden perustamisen toiseen paikkaan.- 1943
Miltähän maistuisi räkätin munista tehty munakas? Hätätilanteessa varmaan saisi hyvää ravintoa.
1943 kirjoitti:
Miltähän maistuisi räkätin munista tehty munakas? Hätätilanteessa varmaan saisi hyvää ravintoa.
"1943"
Minäpä olen syönyt, mutta vain paistettuna Trangian paistinpannulla.
Ihan kaksi kappaletta. Kolme muuta söivät kaverit.
Eivät paljon eroa Kananmunasta, jotain pientä makuvivahdetta olimme havaitsevinamme,
mutta siihen nuoruuden aikaan ei tavallinenkaan Kananmuna ollut yleinen ruokavaliossamme,
joten vivahteikkuus jäi erittelemättä.
Lähinnä muistelen kaiholla nuotio-Ahvenia.
Makuelämykseen taisi vaikuttaa eniten lievä vastenmielisyys Rastasta kohtaan.
Trangia siksi, että paperiteollisuuspaikkakunnan paperiteollisuusmiesten lapsina arvostimme
vanhaa iki-metsää ja Aarnioita, joten sinne emme tehneet nuotioita, jokien varsille vain, rantakivikkoon.
Me marjansuojelijat, isiemme ostamine Ilmakivääreineen, tuhosimme paljon pesiä munineen.
Hautomisen loppupuolella ei munasta valunut enää munaa, vaan kellahti ulos karvainen pallero.
Lokin munassa on oma makunsa, saaristolaispalstalaisemme kertokoot niistä lähemmin.
Ja heillehän on Merimetso tullut uutena "ihastuksena".
Aloituksen aiheeseen sanoisin, että suhteeni luontoon ei ole muuttunut miksikään, vuosien karttuessa.
H.- 1943
hunksz kirjoitti:
"1943"
Minäpä olen syönyt, mutta vain paistettuna Trangian paistinpannulla.
Ihan kaksi kappaletta. Kolme muuta söivät kaverit.
Eivät paljon eroa Kananmunasta, jotain pientä makuvivahdetta olimme havaitsevinamme,
mutta siihen nuoruuden aikaan ei tavallinenkaan Kananmuna ollut yleinen ruokavaliossamme,
joten vivahteikkuus jäi erittelemättä.
Lähinnä muistelen kaiholla nuotio-Ahvenia.
Makuelämykseen taisi vaikuttaa eniten lievä vastenmielisyys Rastasta kohtaan.
Trangia siksi, että paperiteollisuuspaikkakunnan paperiteollisuusmiesten lapsina arvostimme
vanhaa iki-metsää ja Aarnioita, joten sinne emme tehneet nuotioita, jokien varsille vain, rantakivikkoon.
Me marjansuojelijat, isiemme ostamine Ilmakivääreineen, tuhosimme paljon pesiä munineen.
Hautomisen loppupuolella ei munasta valunut enää munaa, vaan kellahti ulos karvainen pallero.
Lokin munassa on oma makunsa, saaristolaispalstalaisemme kertokoot niistä lähemmin.
Ja heillehän on Merimetso tullut uutena "ihastuksena".
Aloituksen aiheeseen sanoisin, että suhteeni luontoon ei ole muuttunut miksikään, vuosien karttuessa.
H.Mulle pitäisi varmaan sokkona tarjoilla niin olisin objektiivinen. Mikä se Trangian paistinpannu on?
1943 kirjoitti:
Mulle pitäisi varmaan sokkona tarjoilla niin olisin objektiivinen. Mikä se Trangian paistinpannu on?
"1943"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Trangia
Minä ostin tuon Suomesta, Suomalaisena.
Retkeilin ja Rinkkailin siihen aikaan paljon.
H.hunksz kirjoitti:
"1943"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Trangia
Minä ostin tuon Suomesta, Suomalaisena.
Retkeilin ja Rinkkailin siihen aikaan paljon.
H.ja tota.. luonnossa siis retkeilin, ostin sen jotain 1968.
Se on kevyt ja siinä on kaikki tarpeellinen.
Eikä tuli karkaa siitä metsiin.
H.- 1943
hunksz kirjoitti:
"1943"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Trangia
Minä ostin tuon Suomesta, Suomalaisena.
Retkeilin ja Rinkkailin siihen aikaan paljon.
H.Onpa sulla ollut hienot varustukset. Meillä oli vain tavallinen kattila, vaihdettava pieni kaasusäiliö ja teline. Sillä piti keittää perunoita ja lämmittää sikanautasäilykettä. Muuten retki ei ollut mieheni mielestä mitään. Voi olla, että olisimme retkeilleet eläkkeellä ollessa paremmin varusteltuna, vaan noita yhteisiä eläkevuosia meille ei suotu.
Juu, tuon kahteen kertaan pesinnänkin oppi huomaamaan jo nuorena. Tosin räkäteillä oli tapa vaihtaa pesäpaikkaa ensimmäisen ja toisen pesyeen välillä, menivät siitä pellonlaidasta syvemmälle metsään, oliko sitten geeneihin ohjelmoitu että siellä kypsyvät toisen pesyeen kanssa yhtä aikaa mustikat....
yohuuhkaja kirjoitti:
Juu, tuon kahteen kertaan pesinnänkin oppi huomaamaan jo nuorena. Tosin räkäteillä oli tapa vaihtaa pesäpaikkaa ensimmäisen ja toisen pesyeen välillä, menivät siitä pellonlaidasta syvemmälle metsään, oliko sitten geeneihin ohjelmoitu että siellä kypsyvät toisen pesyeen kanssa yhtä aikaa mustikat....
"yu-huuhkaja"
Soonmuuten pesue, niinku pesykarhu... :)
H.- bessie*
hunksz kirjoitti:
"yu-huuhkaja"
Soonmuuten pesue, niinku pesykarhu... :)
H.Linnuista puhuttaessa "pesye" sopii aikasti kivasti.
- tietoa tietäväiselle
hunksz kirjoitti:
"yu-huuhkaja"
Soonmuuten pesue, niinku pesykarhu... :)
H. hunksz kirjoitti:
"yu-huuhkaja"
Soonmuuten pesue, niinku pesykarhu... :)
H.On eroa linnulla ja pesukarhulla, katso vaikka googlesta...
- ????????????
hunksz kirjoitti:
"yu-huuhkaja"
Soonmuuten pesue, niinku pesykarhu... :)
H.Kyllä! Se on pesue, piruako sinne yytä pitää sotkea.?
Iiksihän se luetaan kun viisasteleen aletaan.
Suomen kieli on suomalaisille. ???????????? kirjoitti:
Kyllä! Se on pesue, piruako sinne yytä pitää sotkea.?
Iiksihän se luetaan kun viisasteleen aletaan.
Suomen kieli on suomalaisille.Jos suomen kieltä oikein osaisit, tietäisit että nelijalkaisilla se on pesue, siivekkäillä pesye.
Juuri tuossa ylhäällä selvitin, montako kertaa samaa pitää jankuttaa?
- Pirre*
Niin ja asuin-ja elämän tilanteen mukaan myös; ei minuakaan häiritse räkätit kun meidän mansikat kasvaa muitten mailla ..ennen kyllä, tosin meidän kissa kyllä piti ne kiitettävästi kurissa..
Mökillä unta aitassa odotellessani kuuntelin sitä täydellistä hiljaisuutta mikä metsään on laskeutunut, ei äänen ääntäkän, ilmeisesti pesimiset on pesitty ja on jo siirrytty ehkä etemmä rantametsiköstä.
Vesilinnutkin oli hiljaa, vasta aamulla kuulin muutaman pahaäänisen "laulun", oisiko ollut härkälintu vai mikä...
Laulujoutsenet tuntuivat olevan vielä jossain lähistöllä, kai poikineen syömässäjossain kauempana kaislikoissa.
Ihmeen hiljainen oli saaren mustikkametsäkin, itikoita tosin- ja niitten ääntä piisasi kyllin.- henrjii
Onkohan lokit etsimässä matoja pellolta, kun nekään ei kirkuneet.
Oletko muuten löytänyt kanttarelljä, niitä kuulemma on jo sieläpäin - Pirre*
henrjii kirjoitti:
Onkohan lokit etsimässä matoja pellolta, kun nekään ei kirkuneet.
Oletko muuten löytänyt kanttarelljä, niitä kuulemma on jo sieläpäinJotain muuta puuhaa niillä kai oli..:)
Tuota, hitsikun en tajunnu, muistanut, käydä edes katsomassa kanttarelleja, oli hieman pikavierailu muutenkin ja paljon puuhaa vähällä aikaa..nyt harmittaa, naapurit vie tietysti ne miun kanttarellit...vai onkohan ne miun..tuota, ei kai ihan nimikkokanttarelleja olekaan...huoks.. - 1943
Täällä mulla kuuluu lähinnä ihmisten tuottamia ääniä. Lentokone kuului juuri lentävän yli. Lentoreitti lännestä Helsinkiin kulkee lähellä ja avonaisista ikkunoista ääni kuuluu, ei häiritse. Läheisiltä teiltä kuuluu vaimeita autojen ääniä. Muuten on melko hiljaista. Melko tarkka olen tietyistä äänistä. Jos on itikka sisällä, en nuku ennen kuin saan sen nitistettyä.
- 1943
henrjii kirjoitti:
Onkohan lokit etsimässä matoja pellolta, kun nekään ei kirkuneet.
Oletko muuten löytänyt kanttarelljä, niitä kuulemma on jo sieläpäinOlen varmaan poiminut jo 5 l kantarelleja tänä kesänä. Ne on jo syötykin ja maukkaita olivat.
- meeriamanda
Toki ... ja paljonkin. Esimerkiksi kauempana oleva leikkipihamme itkunmärinä...nyt ei ole sitä enää kuulunut. Kaveri kertoi et jutteli jonkun asukkaan kanssa Muuttaneet pois.
Lapsosia on ja saakin olla , vaan se kamala , jatkuva märinä on pois.
Hyvinkin voi kahvikupposesta nauttia terassillaan...ja iloita kesästä ja nauravista iloisista, leikkivistä lapsosista.- bessie*
Onneksi täällä ei kukaan vie lasta pihalle itkemään, vaan leikkimään. Koskaan en ole nähnyt "itkuikäistä" jätetyn yksin pihalle itkemään. Tiedä vaikka olisin tehnyt ilmoituksen, jos lapsi olisi jatkuvasti pihassamme itkeä "märissyt".
- meeriamanda
bessie* kirjoitti:
Onneksi täällä ei kukaan vie lasta pihalle itkemään, vaan leikkimään. Koskaan en ole nähnyt "itkuikäistä" jätetyn yksin pihalle itkemään. Tiedä vaikka olisin tehnyt ilmoituksen, jos lapsi olisi jatkuvasti pihassamme itkeä "märissyt".
Mietin sitäkin jos on jotenkin sairas...saman perheen lapsosia oli leikkialueella 4, ja äitikin oli ns. kotiäiti. kailotti oman soolonsa.
Jotenkin vaan se rääky ei ollut miellyttävää, ja sitä piisasi muutama kerta tunnissa.
Vaikea sanoa ikää, mut alle 4v.
Onneksesi niin, täälä oli toisin. - bessie*
meeriamanda kirjoitti:
Mietin sitäkin jos on jotenkin sairas...saman perheen lapsosia oli leikkialueella 4, ja äitikin oli ns. kotiäiti. kailotti oman soolonsa.
Jotenkin vaan se rääky ei ollut miellyttävää, ja sitä piisasi muutama kerta tunnissa.
Vaikea sanoa ikää, mut alle 4v.
Onneksesi niin, täälä oli toisin.Onneksi siksi, että arvostan kovasti naapurisopua, enkä ihan vähästä huomauttele.
Tuollaisessa tapauksessa olisin hyvinkin voinut harkita lastensuojeluilmoituksen tekemistä, vähääkään naapurisopua ajattelematta.
Ilmoituksen toki voi tehdä nimettömänäkin, mutta se ei ole minun vaihtoehtoni
. - Pirre*
Miksihän lapset itki, eihän he yleensä jos kaikki on hyvin, perheessä ja muutenkin..:(
- Pirre*
bessie* kirjoitti:
Onneksi siksi, että arvostan kovasti naapurisopua, enkä ihan vähästä huomauttele.
Tuollaisessa tapauksessa olisin hyvinkin voinut harkita lastensuojeluilmoituksen tekemistä, vähääkään naapurisopua ajattelematta.
Ilmoituksen toki voi tehdä nimettömänäkin, mutta se ei ole minun vaihtoehtoni
.Noin mieki, bessie, ajattelen..eihän ole normaalia että lapsi itkee pihaleikeissä, ainakaan vakkeenaan, jos oli iso sisarussarja ja kiusasivat nuorinta..en tiijjä, mutta pahaa tekisi, voisimpa käydä lasten luona hieman seuraamassa vaivihkaa että mistä on kysymys..
- meeriamanda
Pirre* kirjoitti:
Miksihän lapset itki, eihän he yleensä jos kaikki on hyvin, perheessä ja muutenkin..:(
Vain yksi, ja minen mitenkään siihen puuttunut, jokainen huolehtii omistaan.
Kerroin jo aiemmin ettei terassillani voinut käydä kahvimukinsa kanssa ja tämän ´jatkuvan´ märinän takia kun vasta illemmalla.
Kuka puuttuu toisten asioihin olkoon se hänen oikeutensa, minä en puutu. Syitä en lähde arvailemaan. Mutu tunne minulla oli ettei ollut kaikki ok. tiedä en.
- bessie*
Se voi olla enemmän velvollisuus kuin oikeus. Aina ei jokainen huolehdi omistaan.
Muistan lukeneeni ja ihmetelleeni jo silloin aikaisemmin.- surkuteltavia
Hyi hitto, mitä tekstiä nutturapäiltä. Ja millähän oikeudella? Asioista mitään tietämättömät puhuvat, kuin apostolit. Tosi törkeitä kommentteja.
- bessie*
surkuteltavia kirjoitti:
Hyi hitto, mitä tekstiä nutturapäiltä. Ja millähän oikeudella? Asioista mitään tietämättömät puhuvat, kuin apostolit. Tosi törkeitä kommentteja.
Vastasit minulle?
Kuule, minä kirjoitan ihan samalla oikeudella kuin sinäkin.
Onko muuta kysyttävää?
- kesäpesästä
Eläimiä on hauska seurailla.Vaikka asun pääkaupungissa niin eläimet saavat täällä olla aika rauhassa.
Ei uskoisi että pikkuruisella kaupunkimökilläkin sorsat kävelee pihassa,hiiret kurkkii terassin raosta,valkoposkihanhet on ihan rauhassa kallioilla ja rannoilla,jopa tulevat ihan viereen uimarannoillakin,joittenkin harmiksi,kakkoineen.
Jäniksiä ja kettujakin näkee,erään asuntomme parvekkeen edusta oli rusakoitten keväinen nujakointipaikka,oli sellainen matsi että tuomari vaan puuttui!
Luontoiltaa parhaimmillaan.Keväisin satakielet laulaa läpi yöt jopa kiusaksi saakka,oravat on lellittynä riesana,tulevat röyhkeästi sisälle ja parvekkeella penkovat kukkapurkkeja.
Mökin terassin vieressä ison tuomen latvassa on "jonkun "pesä ja se selvisi kun aloin sahata oksaa auringon tieltä.Orava pomppas kauhuissaan ja hysteerisenä luikki oksalta oksalle,kunnes hävisi muihin puihin.
Siis niilläkin on kesämökki,ja ties montako pesää.
Näitä kun seurailee riippukeinusta kesäisin,on varsin suloista ajankulua.- 1943
Tyttäreni kertoili Lontoossa asuessaan seuranneensa kettuperheen puuhia. Vieläköhän Helsingissä on niitä kaneja,ei ole ollut mitään juttua lehdissä? Meillä mökin vuokralainen on syöttänyt sorsia ja kun menin sinne jotain puuhastelemaan, niin tulivat luokseni vaativan näköisinä, kun ei mitään syötävää alkanut kuulua. Toisen mökin lahdella oli viime kesänä joutsenpari, joilla oli 6 poikasta. Tänä kesänä en ole vielä yöpynyt siellä, mutta laiturilla olleiden jätösten perusteella siellä on lintuja.
- kesäpesästä
1943 kirjoitti:
Tyttäreni kertoili Lontoossa asuessaan seuranneensa kettuperheen puuhia. Vieläköhän Helsingissä on niitä kaneja,ei ole ollut mitään juttua lehdissä? Meillä mökin vuokralainen on syöttänyt sorsia ja kun menin sinne jotain puuhastelemaan, niin tulivat luokseni vaativan näköisinä, kun ei mitään syötävää alkanut kuulua. Toisen mökin lahdella oli viime kesänä joutsenpari, joilla oli 6 poikasta. Tänä kesänä en ole vielä yöpynyt siellä, mutta laiturilla olleiden jätösten perusteella siellä on lintuja.
Kyllä kaneja on vaikka ovat vähentäneet niitä jousipyssyin ja ehkä loukuilla.Ainakin siirtolapuutarhoissa ne ovat riesana,eihän niistä pääse eroon kun sikiävät kuin "kanit".
Joku vuosi sodittiin valkoposkihanhia vastaan,minkäs niille voi,lentelevät minne haluavat,kuulemma jätökset ovat parasta puutarhalantaa,ohi kanankakan ; ))
Eräänä aamuna vedenhakureissulla ajattelinkin poimia kalliolta pötkylöitä mutta en paljain käsin viitsinyt.Poikasetkin ovat suloisia pörhelöitä untuvakarvoineen.
- av,..,,.---
Mielipiteet-----?
Linnut pitävät uida vesiputouksen ensimmäisellä paikalla, hyvin monta lajia olen nähnyt, joskus ollut kymmenen kun on ollut kuuma päivä.
Mitä tulee luontoon miksi sitä pitäisi vihata---kyllä muistan mistä kirjoitat.- 1943
Mikä se vesiputoksen ensimmäinen paikka on? En ole koskaan viettänyt aikaa kovin lähellä vesiputousta. Pikkuisen puron sorina on kyllä kaunista taustamusiikkia.
- av-.,.........-
1943 kirjoitti:
Mikä se vesiputoksen ensimmäinen paikka on? En ole koskaan viettänyt aikaa kovin lähellä vesiputousta. Pikkuisen puron sorina on kyllä kaunista taustamusiikkia.
Ovat tässä lähellä, voi kuulla kun nyt avaan ikkunan-- putous on 1-2 metriä, ehkä voi olla hyvin näin.... kuulen sen nyt. Olen tehnyt kaikki itse.
Näin on vain totuus. Kuvia on satoja---Palmuista jne. ja muista.... - av------.-
av-.,.........- kirjoitti:
Ovat tässä lähellä, voi kuulla kun nyt avaan ikkunan-- putous on 1-2 metriä, ehkä voi olla hyvin näin.... kuulen sen nyt. Olen tehnyt kaikki itse.
Näin on vain totuus. Kuvia on satoja---Palmuista jne. ja muista....en ole apina--kirjoitan vain totuuden--- aina ja kaikessa....
- 1943
av------.- kirjoitti:
en ole apina--kirjoitan vain totuuden--- aina ja kaikessa....
Miten se apina tähän liittyy?
- N - E
Mitähän noita fogeleita oikeen tunnistaakaan?
No ainaski katupojat eli varpuset,pari kolme tiaislajia,peipon ja viherpeipon, punarinnan, keltasirkun, tilhin,punatulkun, varislinnut, pari pöllöä, kolme rastasta,lokit paitsi pikkulokin vois sekoittaa naurulokkiin.
Ei ole harrastanut bongausta mutta yksi tunnistus tullut tehtyä, ja se vaati avuksi Valittujen palojen pientä lintuopasta (mihin lie kadonnut?)
Eksä kantoi tänne pihapläntiltä löytyneen kuolleen linnun, ja tästä oppaasta etsimisen jälkeen selvisi että kyseessä oli Sirittäjä.
Monet monet linnut joissa ei selviä tuntomerkkejä jää kyllä tunnistamatta, esimerkkinä vaikka satakieli ellei se just innostu jodlaamaan, silloin siitä ei voi erehtyä.- 1943
Ehkä kuolleen linnun voi tunnistaa paremmin kuin elävän, koska sitä voi tarkastella paremmin. Kasvit ja sienet pysyvät paikoillaan ja siksi tunnistan niitä helpommin kuin lintuja. Muistan yhden syksyn kun keittiön ikkunasta näkyneeseen lumiseen pihlajaan ilmestyi suuri lauma minusta hyvin kauniita suurehkoja lintuja syömään pihlajanmarjoja. Lintukirjan avulla yriin saada selville, mikä lintu on kyseessä. En onnistunut. Sitten lehdessä oli juttu, että räkätit ovat innostuneet pihlajanmarjoista ja niitähän linnut olivat.
1943 kirjoitti:
Ehkä kuolleen linnun voi tunnistaa paremmin kuin elävän, koska sitä voi tarkastella paremmin. Kasvit ja sienet pysyvät paikoillaan ja siksi tunnistan niitä helpommin kuin lintuja. Muistan yhden syksyn kun keittiön ikkunasta näkyneeseen lumiseen pihlajaan ilmestyi suuri lauma minusta hyvin kauniita suurehkoja lintuja syömään pihlajanmarjoja. Lintukirjan avulla yriin saada selville, mikä lintu on kyseessä. En onnistunut. Sitten lehdessä oli juttu, että räkätit ovat innostuneet pihlajanmarjoista ja niitähän linnut olivat.
"1943"
Lintuopas:
Erittäin pieni poikalintu: Peukaloinen
Erittäin pieni tyttölintu: Hippiäinen
Aikasti pieni tyttölintu: Kerttunen
Aikasti pieni poikalintu: Keltasirkku
Pieni surullinen tyttölintu: Uunilintu
Pieni iloinen poikalintu: Satakieli
Kevätlaulaja tyttölintu: Peipponen
Kevätlaulaja poikalintu: Leivonen
Tyttölintu: Västäräkki
Poikalintu: Punatulkku
Vähän isompi tyttölintu: Räkättirastas
Vähän isompi poikalintu: Mustarastas
Aikasti isompi tyttölintu: Naurulokki
Aikasti isompi poikalintu: Selkälokki
Erittäin iso tyttölintu: Korppikotka
Erittäin iso poikalintu: Merikotka
Kantsis sit vähän miettiä noita sanaleikkisesti ja raskaasti sovinistisesti.
Joitakin kirjaimia voi vaihtaakin.
H.- N - E
1943 kirjoitti:
Ehkä kuolleen linnun voi tunnistaa paremmin kuin elävän, koska sitä voi tarkastella paremmin. Kasvit ja sienet pysyvät paikoillaan ja siksi tunnistan niitä helpommin kuin lintuja. Muistan yhden syksyn kun keittiön ikkunasta näkyneeseen lumiseen pihlajaan ilmestyi suuri lauma minusta hyvin kauniita suurehkoja lintuja syömään pihlajanmarjoja. Lintukirjan avulla yriin saada selville, mikä lintu on kyseessä. En onnistunut. Sitten lehdessä oli juttu, että räkätit ovat innostuneet pihlajanmarjoista ja niitähän linnut olivat.
Ettei sattunut olee tää komistus, Tilhi ?
Ne tosi hanakoita pihlajanmarjojen perään, jopa niin paljon että voivat tulla jopa känniin.
Räkätit kun lähtee syksyllä lämpimään talveksi ja nää Tilhet voi lähteä vaeltamaan etelä-suomeenkin jos pohjoisessa huonosti pihlajanmarjoja .
http://www.luontokuva.org/media/kuvaajat/profiilit/1828/Tilhi.jpg N - E kirjoitti:
Ettei sattunut olee tää komistus, Tilhi ?
Ne tosi hanakoita pihlajanmarjojen perään, jopa niin paljon että voivat tulla jopa känniin.
Räkätit kun lähtee syksyllä lämpimään talveksi ja nää Tilhet voi lähteä vaeltamaan etelä-suomeenkin jos pohjoisessa huonosti pihlajanmarjoja .
http://www.luontokuva.org/media/kuvaajat/profiilit/1828/Tilhi.jpg"N - E"
Kiitos vinkistä.
Lisätäänpä oppaaseen:
Narsisti poikalintu: Tilhi
Narsisti tyttölintu: Töyhtöhyyppä
H. :)N - E kirjoitti:
Ettei sattunut olee tää komistus, Tilhi ?
Ne tosi hanakoita pihlajanmarjojen perään, jopa niin paljon että voivat tulla jopa känniin.
Räkätit kun lähtee syksyllä lämpimään talveksi ja nää Tilhet voi lähteä vaeltamaan etelä-suomeenkin jos pohjoisessa huonosti pihlajanmarjoja .
http://www.luontokuva.org/media/kuvaajat/profiilit/1828/Tilhi.jpgTilhen kyllä tunnistan. Kyllä ne oli räkättirastaita, jotka olivat jääneet Suomeen epätavallisen myöhään.Siksi niistä oli juttua lehdessäkin. En itsekään edes yrittänyt tunnistaa niitä räkäteiksi. Olivat lumisessa maisemassa kauniita.
- 1943
hunksz kirjoitti:
"1943"
Lintuopas:
Erittäin pieni poikalintu: Peukaloinen
Erittäin pieni tyttölintu: Hippiäinen
Aikasti pieni tyttölintu: Kerttunen
Aikasti pieni poikalintu: Keltasirkku
Pieni surullinen tyttölintu: Uunilintu
Pieni iloinen poikalintu: Satakieli
Kevätlaulaja tyttölintu: Peipponen
Kevätlaulaja poikalintu: Leivonen
Tyttölintu: Västäräkki
Poikalintu: Punatulkku
Vähän isompi tyttölintu: Räkättirastas
Vähän isompi poikalintu: Mustarastas
Aikasti isompi tyttölintu: Naurulokki
Aikasti isompi poikalintu: Selkälokki
Erittäin iso tyttölintu: Korppikotka
Erittäin iso poikalintu: Merikotka
Kantsis sit vähän miettiä noita sanaleikkisesti ja raskaasti sovinistisesti.
Joitakin kirjaimia voi vaihtaakin.
H.Aika moderni tuo runosi.
1943 kirjoitti:
Aika moderni tuo runosi.
"1943"
"Leskenlehtiä kasvoi niityllä paljon,
talon penkeissä lehteili Raparperi.
Niiden suojassa kulki Peukaloinen, ei osunut silmään toinen moinen.
Ei osannut arvata Peukaloinen,
jot kulkee myös hippi toinen siellä.
Niiden suojassa kohtasi Peukaloinen, sulki syliinsä Hippiäisen.
Eipä aikaa, vain hetken se kesti,
syntyi Kerttunen maailmaan heille.
Niiden suojassa kasvoi ja varttui hyvin, oppi laulamaan rakkaudelle"
-HUNKSZ 17.07.2012
Omistettu nimimerkille "1943"
H.- N - E
seija.helmiina kirjoitti:
Tilhen kyllä tunnistan. Kyllä ne oli räkättirastaita, jotka olivat jääneet Suomeen epätavallisen myöhään.Siksi niistä oli juttua lehdessäkin. En itsekään edes yrittänyt tunnistaa niitä räkäteiksi. Olivat lumisessa maisemassa kauniita.
No sitten ne oli räksiä varmaankin jos kerta lehdessäkin niistä oli juttua.
Outo juttu oli sekin noin 20 vuotta sitten, kun pääskyillä meni kalenteri ihan sekaisin eikä ne tajunneet lähteä etelään.
Ne vaan lentelivät taivaalla vaikka hyönteisetkin loppuivat. Sitten niitä putosi kuolleena maahankin ? - 1943
hunksz kirjoitti:
"1943"
"Leskenlehtiä kasvoi niityllä paljon,
talon penkeissä lehteili Raparperi.
Niiden suojassa kulki Peukaloinen, ei osunut silmään toinen moinen.
Ei osannut arvata Peukaloinen,
jot kulkee myös hippi toinen siellä.
Niiden suojassa kohtasi Peukaloinen, sulki syliinsä Hippiäisen.
Eipä aikaa, vain hetken se kesti,
syntyi Kerttunen maailmaan heille.
Niiden suojassa kasvoi ja varttui hyvin, oppi laulamaan rakkaudelle"
-HUNKSZ 17.07.2012
Omistettu nimimerkille "1943"
H.Kiitos runosta, hieno on. Minulle omistettuja runoja ei olekaan kirjoittanut kukaan muu kuin yksi kerttunen, joka syntyi suuren rakkauden ympäröimänä. Oli misteri ja miina. Misteri lensi taivaaseen ja miina puuhasteleen puutarhassaan ja odottelee kerttusta käymään.
- Pirre*
Tuli mieleen "rukous", herra älä anna minun tulla niin viisaaksi, etten voi muuttaa mielipidettäni...
- okkigaam
" Luulin muuttaneeni maailmaa, maailma muuttikin minua"
maagikko - sulkineen
Naurattaa jo nyt, ei silloin, kun muistelen lukioaikaisia ainekirjoituksiani.
Voi sitä mielen leimua ja aatteen riehua, joka niissä ilmeni.
Nyt on aika jo tasoittanut aatteitten kohun, ikä hionut pehmeämmäksi särmät, jotka silloin tuntuivat olevan ylipääsemättömiä.
Voi aikoja, voi tapoja.
Harakat hyppivät joskus katolla, käyvät räkättämässä kuorossa pihallakin.
Komeat elikot, sulat auringossa säteilevät.- 1943
Tämä elämänkausi on tosiaan paljon seesteisempää kuin nuoruus.Tavallaan myös helpompaakin. Täällä on luultavasti niin vahvat rakenteet tuolle katolle, ettei lintujen hyppiminen kuulu. Tuli mieleen ajat mökillä, kun kuuntelimme sateen ropinaa piipunsuojaa vasten ja varisten hyppimistä katolla. Mistä johtunee, ettei joka aamu ole lintuja syömässä marjoja. Yksi pieni harmaa lintu vain syö kirvoja omenapuun lehdistä.Ajattelin saksia puuta vähän harvemmaksi, mutta en raaski ottaa linnuilta ravintoa pois, siksi en myrkytäkään.
Noooooo, miekin muistelen kyllä olleni usein aika ehdoton mielipiteissäni ja utopioissani. Kirjoitin kuitenkin kerran myös sen verran itseironisen tulevaisuuselämäkerran itsestäni näiden aatteiden uhrina ettei opettaja sitä uskaltanut muulle luokalle luetuttaa vaikka se oli sääntö aineitteni kohdalla, mie kun (turhamaisesti mainitsen) olin jonkin sortin kirjallinen kyky jo tuolloin.
Siinä jutussa vihoviimeisenä ekoterroristina hävityn sissisodan jälkeen hirttäydyin korvessa pajunköyteen, noin finaalina...
Se siis joskus 60-luvulla jo...- 1943
yohuuhkaja kirjoitti:
Noooooo, miekin muistelen kyllä olleni usein aika ehdoton mielipiteissäni ja utopioissani. Kirjoitin kuitenkin kerran myös sen verran itseironisen tulevaisuuselämäkerran itsestäni näiden aatteiden uhrina ettei opettaja sitä uskaltanut muulle luokalle luetuttaa vaikka se oli sääntö aineitteni kohdalla, mie kun (turhamaisesti mainitsen) olin jonkin sortin kirjallinen kyky jo tuolloin.
Siinä jutussa vihoviimeisenä ekoterroristina hävityn sissisodan jälkeen hirttäydyin korvessa pajunköyteen, noin finaalina...
Se siis joskus 60-luvulla jo...Mulla ei ollut mitään aatteiden paloa, mutta hyvät arvosanat oli aina äidinkielessä. Ylioppilaskirjoituksissa jouduin muuttamaan aihetta kesken kaiken ja hermostuin todella. En muista, miten aloitin, mutta se lopullinen käsitteli liikenneonnettomuuksia. Luulin reputtavani, mutta c tuli. Ja se, että matematiikassa kirjoitin vain a:n oli vain onnekseni näin jälkeenpäin ajatellen.
1943 kirjoitti:
Mulla ei ollut mitään aatteiden paloa, mutta hyvät arvosanat oli aina äidinkielessä. Ylioppilaskirjoituksissa jouduin muuttamaan aihetta kesken kaiken ja hermostuin todella. En muista, miten aloitin, mutta se lopullinen käsitteli liikenneonnettomuuksia. Luulin reputtavani, mutta c tuli. Ja se, että matematiikassa kirjoitin vain a:n oli vain onnekseni näin jälkeenpäin ajatellen.
Heh, ällän sain aikanaan molemmista, mutta ylpeys meinasi käydä lankeemuksen edellä just tuossa ainekirjoituksessa. Tuli onnettomuudekseni nimittäin juuri se aihe mihin olin valmistautunut kuukausia kaikenlaista aineistoa lukemalla. Ja kuudessa tunnissa sain aikaan vasta luonnoksen, puhtaaksikirjoittamatta jäi. Onnekseni kirjoitin sinä ensimmäisenä keväänä jolloin oli mahdollista kirjoittaa kaksi ainetta, eli uusinta tuli vielä muiden aineiden jälkeen. Sen tein riskittömästi, varmistellen.
Ja matematiikan ällästä oli se hyöty että pystyin ohittamaan yliopiston pääsykokeet, paperit riittivät...- 1943
yohuuhkaja kirjoitti:
Heh, ällän sain aikanaan molemmista, mutta ylpeys meinasi käydä lankeemuksen edellä just tuossa ainekirjoituksessa. Tuli onnettomuudekseni nimittäin juuri se aihe mihin olin valmistautunut kuukausia kaikenlaista aineistoa lukemalla. Ja kuudessa tunnissa sain aikaan vasta luonnoksen, puhtaaksikirjoittamatta jäi. Onnekseni kirjoitin sinä ensimmäisenä keväänä jolloin oli mahdollista kirjoittaa kaksi ainetta, eli uusinta tuli vielä muiden aineiden jälkeen. Sen tein riskittömästi, varmistellen.
Ja matematiikan ällästä oli se hyöty että pystyin ohittamaan yliopiston pääsykokeet, paperit riittivät...Meillehän ei toista mahdollisuutta annettu. Jos reputti, niin syksyllä voi uusia sen kokeen. Ellei silloinkan onnistunut, piti käydä lukion viimeinen luokka uudelleen ja kirjoittaa kaikki seuraavana keväänä. Minunkaan ei tarvinnut osallistua pääsykokeisiin. Pääsin opiskelemaan mielenkiintoisia asioita, 20 otettiin ja olin se 20:s. Eli olen lukenut suuri sopivasti, en yhtään liikaa.
Tosi on, et iän myötä mielipiteet muuttuvat. Eniten nykyisin "ärsyttää" Naakat. Linnut nyt muuten harvoin kyllä ärsyttävät...
Lasten äänet tässäkin talossa lisääntyneet, kun keväällä muutti lestadiolaisperhe alakertaan. Muuttaessa oli jo neljä lasta ja viides syntyi kuukausi sitten. Nytkin vappupillit huutaa pihalla.
On hiukan vilskettä, tässä kun muuten asuu "varttuneenpaa" väkeä.- 1943
Keväällä näin yhdellä pellolla ihan valtavasti naakkoja. Ne ovat lisääntyneet sitten lapsuuden päivien. Tässä rivitaloyhtiössä ei asu yhtään lapsiperhettä. On vain yksiöitä ja kaksioita ja yksi kolmio. Eivätpä nuo lapset haittaisikaan.
- maarina1 ejk
1943 kirjoitti:
Keväällä näin yhdellä pellolla ihan valtavasti naakkoja. Ne ovat lisääntyneet sitten lapsuuden päivien. Tässä rivitaloyhtiössä ei asu yhtään lapsiperhettä. On vain yksiöitä ja kaksioita ja yksi kolmio. Eivätpä nuo lapset haittaisikaan.
Mukavahan se on lasten touhuja seurata.
Ennen naakat olivat kirkkojen luona pesimässä.
Tuossa naapuritalossa on katonrajassa aukkoja,
niin siellä pesivät joka vuosi.
Ja meteli on mekoinen, joka ainakin ylkerran asukkaille kuuluu.
Nää paikalliset Bulevardi-kyyhkyt saaneet muutaman viime vuoden aikana Naakat kaverikseen, eli kohta kai niitä voi alkaa kutsuu bulevardi taikka city-naakoiksi.
Itseä ei nää oo häirinnyt juuri olleskaan, koska ainakin täälläpäin varikset,harakat ja ennenkaikkea lokit pitää kyllä rumempaa meteliä, ja ovat muuteskin röyhkeämpiä ja kiusallisempia.
Mutta eri juttu tietysti jos vahinkoa aiheuttavat elinkeinon harjoittajille nämä snadeimmat varislinnut, mutta jos vanhat merkit paikkansa pitää niin kovin mekkala nousee jos joku Eiran täti tai turistimummo sattuu saamaan Naakan löröt kukkahattuunsa :)
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Naakoista on tullut riesa/1135266251643- 1943
Melko harvoin käyn Helsingissä. Eilen kävin Turussa, vaihteeksi bussilla, eikä silmiini osunut yhtään pulua. Voi olla, että huomio kiinnittyi sateeseen, jota ei pitänyt tulla. Täällä maalla ei puluja näe ja lokit näkyvät viihtyvän naapurin pellolla.
Lienee ollut näky se Turun torilla aikoinaan tepastellut pulu, jolle joku Kakolan vanki oli valmistanut puolikkaasta kananmunan kuoresta ja ompelulangasta Suomalaisillekin tutun sotilaskypärän natsitunnuksineen:)
Tuo Sepelkyyhkykin alkanut näkyy, jos ei ihan keskustassa niin laitamilla kummiskin, mahtaako lisääntyä pulujen kanssa? Jos niin on, niin kohta niitä ei erota toisistaan.
http://www.youtube.com/watch?v=ndjEpEvbVng
Turkuunkin näyttää nämä Naakat löytäneen, ja Pulut jäävät altavastaajan asemaan kuten on Lokkienkin kanssa.
Sinäänsä tuollainen ruokkiminen on ihan älytöntä vaikka jossain Italiassa niitä pidetään jopa turistinähtävyyksinä ?
http://www.youtube.com/watch?v=RtOx8g8GXyc- Anonyymi
Rakastan lintuja, kaikki rastaat lempilintujani.Niin eloisa ja temperamenttinen lintu.
Räkättikin on kaunis, kermankeltainen vatsa, isot silmät. Kuunnelkaa joskus sen laulua, se osaa muutakin kuin räksättää, se livertelee sointuisasti,muuntelee lauluaan alkukesästä juhannukseen saakka. Elämäniloinen lintu. En pidä sen nimestä joka on leimaava. Ruokin talvella marjoilla ja omenalla myös räkättirastaita.- Anonyymi
Mullla on puutarhassa rastasbaari. En itse pidä punaisista herukoista kun ovat niin happamia. Olisin voinut poistattaa ne silloin, kun oli kaivinkone pihassa tekemässä muita hommia. Jätin kuitenkin rastaille omat pensaat. Tarvitseehan niidenkin syödä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kysynkin sinulta nyt...
Tahdotko sinä minusta miehestä enää mitään..koskaan? Vastaa kyllä/ei/en tiedä ja siihen puhelinnumeroni kaksi viimeistä474274Oletteko naiset huomanneet sellaista asiaa
että vaikka miehiä tulee ja menee ja hakeutuu seuraanne mitä viehättävämpiä olette niin sitä enemmän itseasiassa te olet1043474Onkohan tämä jotain elämää suurempaa
Vai olenko kehitellyt nämä tunteet vain omassa pääkopassani. Tunne kyllä sanoo että jotain tässä on.. Toivottavasti et m391825- 1051742
Onko Marilyn Monroe mielestäsi maailman kaunein nainen kautta aikojen?
Marilyn Monroe sai sekaisin naisten ja miesten päät kurvikkailla muodoillaan ja keimailevalla asenteellaan. Monroe onkin1181493Nainen, vaikka kaikki on
ohi eikä koskaan alkanutkaan, niin tekisi silti mieli jakaa tämä trippi kanssasi, kertoa mitä kappaleita kuuntelin jne.101345- 721151
HH En uskalla enää ottaa sinuun yhteyttä
Enkä tiedä miltä sinusta tuntuu nyt. Itsellä tosi tyhjä olo, harmittaa kun kaikki levällään. Toivottavasti sulla kaikki71134- 1081052
- 501026