Minulla on reilu vuoden ikäinen pinseri joka kyllä tuo lelun luokseni, mutta ei pidä sitä pitkään suussa vaan heittelee sitä matkalla koko ajan kunnes lelu päätyy luokseni. Minä tyhmä olen palkinnut sitä vaikka se onkin tehnyt niin. En tiedä mitä oikein ajattelin :D kai olin niin innoissani kun se suostui pitkän urakan jälkeen tuomaan lelun (köysilelu). Nyt se ei osaa sitten tuoda sitä lelua kunnolla enkä tiedä mitä tekisin, jotta saisin kitkettyä tuon lelun heittämisen pois.
Se ei edes pidä lelua pitkään suussa. Jos sanon että ota, niin se ottaa lelun maasta suuhun ja tiputtaa sen samantien. Sama juttu kaikilla esineillä. Pullolla, avaimella, lompakolla ja kaikilla mahdollisilla.
Ulkona noutaminen ei suju näinkään hyvin, että tavara löytäisi aina perille. Joudun aina juoksemaan toiseen suuntaan jotta koirani tuo tavaran minulle. Näin se tuo hyvällä onnella ehkä kolme kertaa, mutta sitten juoksee esineen kanssa kunniakierroksia ja jättää sen maahan ja lähtee haistelemaan paikkoja. Tosin ulkona ei ole samanlaista tavaran heittely ongelmaa kuin sisällä.
Jos joku olisi viksumpi ja antaisi vähä vinkkejä niin olisin tosi kiitollinen. Kaiken maailman muut temput se kyllä osaa, mutta noutaminen on tuollaista epämääräistä. En varmaankaan osaa opettaa sitä oikein tai sillä ei ole kiinnostusta koko hommaan :D.
Se ei edes pidä lelua pitkään suussa. Jos sanon että ota, niin se ottaa lelun maasta suuhun ja tiputtaa sen samantien. Sama juttu kaikilla esineillä. Pullolla, avaimella, lompakolla ja kaikilla mahdollisilla.
Ulkona noutaminen ei suju näinkään hyvin, että tavara löytäisi aina perille. Joudun aina juoksemaan toiseen suuntaan jotta koirani tuo tavaran minulle. Näin se tuo hyvällä onnella ehkä kolme kertaa, mutta sitten juoksee esineen kanssa kunniakierroksia ja jättää sen maahan ja lähtee haistelemaan paikkoja. Tosin ulkona ei ole samanlaista tavaran heittely ongelmaa kuin sisällä.
Jos joku olisi viksumpi ja antaisi vähä vinkkejä niin olisin tosi kiitollinen. Kaiken maailman muut temput se kyllä osaa, mutta noutaminen on tuollaista epämääräistä. En varmaankaan osaa opettaa sitä oikein tai sillä ei ole kiinnostusta koko hommaan :D.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Opeta ensin pitämään esinettä suussa...aloita lyhyestä ajasta ja palkkaa hyvissä ajoin, kun koiralla on malttia ja suoritus puhdas....lisää aikajännettä jne...Sitten kun esineen suussa pysyminen on hallinnassa, aloita lyhyilla suorituksilla..pääasia, että ovat puhtaita suorituksia...Sopiva määrä toistoja koiran mukaan ja siitä se lähtee.(..ja että se koiran maltti/innostus ei kippaa yli tai ole liian nousujohteinen)
Kiitos. Eilen illalla kokeilin tätä, mutta pojalla tuppaa tuo innostus nousta yli äyräiden. Lopetin koulutuksen vähäksi aikaa, että kokeillaan hetken päästä uudestaa, mutta kaveri kokeili kaikkia juttuja että saisi palkintoja. Istuin sohvalla ja katoin telkkaria ja katon kun välillä lentää sorsalelu ja välillä köysi. Pullonki se löysi ja sukkia yritti ottaa jaloista namin toivossa :D. Täytyy kokeilla tänään uudestaan hieman vähemmällä energialla.
Opeta malttia koiralle asioilla, joilla sen täytyy odottaa, ja missä on sille riittävää odotusarvoa.
Anna sen leikkiä, sitä vartenhan lelut ovat...
Noutamista ala harjoitella taas erikseen. hanki noutokapula, jonka kanssa ei leikitä, vaan harjoitellaan noutoa. Anna kapula koiran suuhun, ota samantien pois kun on vielä suussa, sano jokin sana (irti, kiitos, anna) ja työnnä suuhun makupala. Lisää harjoitteluun haluttu paikka, eli ota koira eteesi tai sivulle istumaan ja sitten annat kapulan, sanot, otat ja palkkaat. Lisää käsky (eri kuin mitä olet nyt leikkiessä käyttänyt). Laita kapula suuhun, sano nouda, sano kiitos ja palkkaa. Toista viikkojen ajan kymmeniä kertoja päivässä silloin tällöin. Tarkoitus opettaa koiralle, että kun annan tämän vehkeen suusta käteen tässä paikassa istuen, nouda sanan kuuluessa, saan palkkion. Sitten kokeilet pudottaa jalkojesi juureen kapulan, sanot nouda ja ohjaat koiran paikoilleen, jos ei tajua mennä itsenäisesti, sanot kiitos ja otat pois suusta ja palkkaat.
Heittelemään alat kapulaa vasta kun et yhtään epäile, etteikö koiralle ole selkeää, että nouda tarkoittaa käteen luovuttamista, ei mitään ryntäilyä tai säntäilyä minkään perään. Kun koira tietää, että nouda sanalla saa palkkion kun tuo esineen käteen, niin toki koiran pitää palkkiota halutessaan juosta hakemaan se esine kauempaa jos sinä sen sinne viskaat, mutta viskaaminen ei missään nimessä ole harjoittelun ydin, vaan käteen luovuttaminen on se juttu.
Kun koira osaa noutokapulalla suorittaa noudon, voit alkaa haetuttaa sillä muitakin tavaroita, yhdistät siihen vain sen sanan, jonka otat käyttöön nyt noutoa harjoitellessasi, etkä käytä sitä sanaa mikä teillä nyt on ollut leikkimisen yhteydessä.
Ooo. Okeei. No itseasiassa kävin tänään kaupassa ennen kun luin tämän tekstin niin hakemassa damin millä alkaisin tätä kouluttaa :D. Eiköhän se näillä hyvillä ohjeistuksilla ja neuvoilla, sekä kovalla työllä ala muovautumaa kelpo noutokoira. Kiitos paljon.
Ollaan Papun kanssa nyt harjoiteltu pari viikkoa näillä ohjeilla ja ukko nostaa jo lattiasta esineen ja antaa sen käteen. Yhden kerran heitin jokonki 20cm päästä minusta ja se toi sen käteeni silloinkin, mutta harjottelen vielä sitä varpaitten eestä antoa. Kiitos tosi paljon neuvojen antajille. Olin iha hukassa että miten vois opettaa sen noutaa kunnolla. Olen niin ylpeä meidän saavutuksista :D
Hommaa noutohomman opetteluun ensinnäkin riittävän painava (minusta saisi olla yli puoli kiloa, jopa kilo niin ei houkuttele niin paljon kikkailuun) oikea dami josta voi leikata pois sen narun pätkän toisesta päästä häiritsemästä. Kevyt lelu on huono koska se provosoi leikkimään. Noutoharjoitteluun käytetty esine on aina vain treeniä varten, älä jätä sitä koiralle leluksi. Periaatteessa kun koira osaa varman noudon niin voit noudattaa sillä vaikka rautanauloja :) ...mutta alkuun riittävän painava dami on hyvä harjoittelukappale.
Jos se on jo yhdistänyt leikkimisen nykyiseen noutokomentoon niin opeta kokonaan uusi. Ja tarvitset vain yhden komennon Nouda johon "kerätään" kaikki osasuoritukset: noutoesineelle meneminen, esineen poimiminen suuhun, kantaminen ja isännän/emännän luokse palaaminen ja luovutus (no tässä tarvitset toki Irti komennon jolloin koira saa irroittaa otteensa.)
Vaikka tosiaan toisin luulisi niin noutoa ei aleta harjoittelemana esinettä heittämällä vaan ensin vain palkitaan suuhun ottamisesta ja pitämisestä - samalla on helppo opettaa istuen luovutus jos haluat nätin luovutuksen. Meillä kanakoirahommissa opetetaan istuen luovutus, se ainakin lopettaa noudon rauhalliseen päätökseen jossa koira istuen tarjoaa "saalista" isännälleen. Koiraa voi tässä istuttaa vaihtelevia aikoja esine suussa, jottei se ehdollistu pudottamaan damia heti istuuduttuaan (onnistuu helposti jos aina kiirehtii ottamaan esineen koiran suusta mahdollisimman pian - kohta se pudottaa damin jalkoihin.) Mutta seisoen käteen luovutuskin on ihan käypäinen, ei siinä mitään, makuasioita.
Kun saat koiran varmasti poimimaan esineen maasta edestäsi ja tarjoamaan sitä sinulle (pitoaikaa ennen Irti -komentoa kannattaa koko ajan pidentää), niin voit ottaa muutaman askeleen taaksepäin jolloin koira joutuu tulemaan pienen matkan perässäsi tarjoamaan damia. Kun tämä toimii hyvin, niin aloita kauempaa noutaminen niin että laitat koiran paikalleen odottamaan ja käyt itse viemässä esineen jonkin matkan päähän; moni koira ottaa kierroksia heittelystä niin että noudosta tulee hätäinen ja koira alkaa pyöritellä esinettä suussaan. Nyt et palkkaa kuin niistä suorituksista jotka ovat moitteettomia. Pudottamisesta voi kevyesti torua ja sanoa uudelleen nouto-komennon jolloin koiran pitäisi poimia pudonnut esine maasta ja tuoda se perille saakka. Varmista koko ajan että koira ei pääse varastamaan, eli lähtemään noutoon ennen kuin annat noutoluvan. Koiraa voi odotuttaa vaikka pari minuuttia paikallaan jotta se on rauhallinen kun noutoon annetaan lupa. Kaikenlainen esineen omiminen pitää lopettaa alkuunsa. Itse huomautan koiralle heti jos se koettaa omia, kävellä ohitseni tms tullessaan noudosta. Ja palkkaus ainakin alkuun pitää olla koiralle tosi mieluista hyvää; kehuja, namia, leikkiä.