Miksi sijaisvanhemmat saavat rahaa siitä,että ovat itse ottaneet jonkun lapsen huostaansa? Ymmärrän,että lapseen menee rahaa, mutta niinhän muillakin vanhemmilla,eikä siitä mitään rahaa saada! Jos sijaisvanhemmat itse ovat halunneet lapsen ottaa,miksi siitä heille maksetaan? Maksakoot itse lapsensa,eivät he sen erityisempiä ole,kuin muutkaan vanhemmat.
Mksi te saatte rahaa siitä, kertokaapa
Piste.
67
826
Vastaukset
- thinkaboutit
"Maksakoot itse lapsensa,eivät he sen erityisempiä ole,kuin muutkaan vanhemmat."
Voisko kyse olla siitä, että he eivät hoida omia lapsiaan vaan toisten lapsia?- piste.
No mitäs ovat ottaneet huostaansa toisten lapsen,oma päätös. MIKSi siitä heille pitäisi maksaa kun itse ovat niin valinneet.
- Huutomerkki!
piste. kirjoitti:
No mitäs ovat ottaneet huostaansa toisten lapsen,oma päätös. MIKSi siitä heille pitäisi maksaa kun itse ovat niin valinneet.
No mietippä sitä...saat sinäkin sisältöä tähän päivään ja sit voitkin painua sinne bio-puolelle poraamaan!!
- Tämä?
Huutomerkki! kirjoitti:
No mietippä sitä...saat sinäkin sisältöä tähän päivään ja sit voitkin painua sinne bio-puolelle poraamaan!!
Seksuaalisesti hyväksi käytettäväksi?
- Piste.
Huutomerkki! kirjoitti:
No mietippä sitä...saat sinäkin sisältöä tähän päivään ja sit voitkin painua sinne bio-puolelle poraamaan!!
Taidat sanoa noin,koska et edes itse tiedä vastausta?
- pilkku,
Siksi saavat rahaa kun laissa on niin määrätty. Ei siihen voi sijarit tai biot vaikuttaa.
- Piste.
Miksi sijarit siihen aluaisivatkaan vaikuttaa?
- sossupaholainen
Sijaisperheenä olo on työtä. Työstä pitää maksaa palkka.
- Piste.
sossupaholainen kirjoitti:
Sijaisperheenä olo on työtä. Työstä pitää maksaa palkka.
Onhan bio vanhempana olokin työtä. Kaiken lisäksi sijarit ovat itse halunneet ottaa lapsen huostaan
- sossupaholainen
Piste. kirjoitti:
Onhan bio vanhempana olokin työtä. Kaiken lisäksi sijarit ovat itse halunneet ottaa lapsen huostaan
Sijarit eivät ota huostaan lapsia, sen tekevät sosiaalityöntekijät. Sijaisperheenä olo on ansiotyöhön verrattavaa, päätösvalta on sosiaalityöntekijöillä ja biovanhemmat on otettava huomioon. Sitä ei voi verrata omien lasten hoitoon. Ja onhan ne omatkin lapset itse haluttu.
- Piste.
sossupaholainen kirjoitti:
Sijarit eivät ota huostaan lapsia, sen tekevät sosiaalityöntekijät. Sijaisperheenä olo on ansiotyöhön verrattavaa, päätösvalta on sosiaalityöntekijöillä ja biovanhemmat on otettava huomioon. Sitä ei voi verrata omien lasten hoitoon. Ja onhan ne omatkin lapset itse haluttu.
Alan tajuta :) Eli sijaisvanhemmat ikäänkuin tekevät sen askaamman osuuden lastenhoidosta biovanhempien puolesta :)
- Älyhoihoi
Piste. kirjoitti:
Alan tajuta :) Eli sijaisvanhemmat ikäänkuin tekevät sen askaamman osuuden lastenhoidosta biovanhempien puolesta :)
No menihän se jakoon sullakin..!!!!!!
- Äit
Piste. kirjoitti:
Onhan bio vanhempana olokin työtä. Kaiken lisäksi sijarit ovat itse halunneet ottaa lapsen huostaan
Pisteelle: Biovanhemmuus ei ole työtä, koska ihmisen laissa määrätty velvollisuus on hoitaa ja elättää omat lapsensa. Jos hän ei tähän kykene, yhteiskunta vastaa hoidosta ja elatuksesta ostamalla tämän palvelun joko hyvin halvalla sijasiperheeltä tai hyvin kalliilla laitoksesta.
Ihmiset yleensä tekevät palkkatyötä, jonka ovat itse valinneet ja jota haluavat tehdä. Haluaisitko sinä, että lastasi hoitaisi perhehoitaja tai päiväkodin lastenhoitaja, joka ei halua tätä työtä tehdä? Vai mikä on pointtisi? Pitäisikö kaikkien itse valitsemaansa työtä tekevien palkanmaksu lopettaa?
Minusta olisi oikein, että siajrit saisivat oikeaa palkkaa palkkion sijasta ja alalle sovittaisiin tes kuten muillakin aloilla on. Perhepäivähoitajillakin on tes, vaikka hekin hoitavat lapsia kotonaan ja usein omien lasten ohella. He tekevät vain 8 / 5 ja lapset ovat psyykkisesti terveitä. Huostaanotetut ovat yleensä traumatisoituneita ja sijari tekee työtään 24 / 7.
- bisnestä bisnestä
bisnestä. Sijarit vain ainoastaan rahan takia lapsia haalivat, lapset saavat kulkea kirppis vaatteissa yms ja sijarit mässää.
- Sijari
Jepjep. Meillä laski tulotaso tonnilla kuussa sijariksi ryhtymisen jälkeen, vaikka menot tietysti kasvoivat. Joten onpa tosi hyvää bisnestä.
Juu, ja meillä todellakin lapsi kulkee kirppisvaatteissa, kuten mekin, koska se on järkevää. Säästyneet rahat voi laittaa vaikka lapsen harrastuksiin, jotka nekään ei ihan ilmaisia ole ja joita ei kotikunta suostu maksamaan. No, saapa ensimmäistä kertaa elämässään harrastaa.
- ymmyrkäinen
Tuolla logiikalla ei esim. päiväkodissa työskenteleville tai perhepäivähoitajille pitäisi maksaa palkkaa. Mitas haluavat hoitaa muitten lapsia!
- Järkevää rahan jakoa
Äideille pitäisikin maksaa riittävä palkka kotiin, ettei heidän tarvitsisi viedä lapsiaan vieraan hoidettavaksi. Yhteiskunta säästäisi päivähoitajien palkan. Rahan jako uusiksi. Sijarit voisivat käydä auttelemassa suurperheiden äitejä kotona samalla palkalla mitä saavat sijoituslapsesta. Siis sillä palkan osuudella ja siitä verot pois yhteiskunnalle. Monilapsisissa perheissä riittää kyllä tekemistä.
- Rahan jako?
Järkevää rahan jakoa kirjoitti:
Äideille pitäisikin maksaa riittävä palkka kotiin, ettei heidän tarvitsisi viedä lapsiaan vieraan hoidettavaksi. Yhteiskunta säästäisi päivähoitajien palkan. Rahan jako uusiksi. Sijarit voisivat käydä auttelemassa suurperheiden äitejä kotona samalla palkalla mitä saavat sijoituslapsesta. Siis sillä palkan osuudella ja siitä verot pois yhteiskunnalle. Monilapsisissa perheissä riittää kyllä tekemistä.
Olen hiukan erimieltä. Yhteiskunnan ei pidä maksaa siitä,että joku haluaa kasvattaa lapsensa kotona.Tuo asia pitää hoitaa kyllä omilla varoilla tasapuolisuuden nimissä.Minä käyn töissä ja meillä on myös yksi sijoitettu lapsi kotona..Ja kävin töissä myös kun omat lapset oli pieniä, koska ei ollut varaa jäädä kotiin. Jos rahaa riittää tilillä niin siitä vaan.Ja totean vielä,että tämä on vain minun mielipide.Ja ne sijaislapsista maksettavat korvaukset löytyy netistä,ihan vaan että jos joku keksii kertoa,miten niillä rikastutaan..:)
- justiinsajoo!
Luepa aloittaja vaikka tuo "väkivaltainen sijoitettu" viesti ja mieti sit uudestaan. ja sitten kuvittele siihen tilanteeseen päälle vielä esim väkivaltaiset narkomaanivanhemmat. ja sit mieti taas uudestaan. Musta sijaisvanhempien palkat on liian pienet. Ja jos ei miettimällä kirkastu niin aina voi kokeilla ihan itte.
- Piste.
No ei ne ainakaan liian pieniä ne palkat ole, sillä loppujenlopuksihan sijaisvanhemmst ovat itse valintansa tehneet. Kyllä sijareita tarvitaankin, sitä en kiellä, mutta miksi he sitten ,jos käyvät muita töitä, tarvitsevat lisärahaa, jos eivät useimmat muut biovanhemmatkaan.
- Jos tekee
Piste. kirjoitti:
No ei ne ainakaan liian pieniä ne palkat ole, sillä loppujenlopuksihan sijaisvanhemmst ovat itse valintansa tehneet. Kyllä sijareita tarvitaankin, sitä en kiellä, mutta miksi he sitten ,jos käyvät muita töitä, tarvitsevat lisärahaa, jos eivät useimmat muut biovanhemmatkaan.
kahta työtä niin pitää saada myös kahta palkkaa.
- Piste.
Jos tekee kirjoitti:
kahta työtä niin pitää saada myös kahta palkkaa.
Näin biovanhempienkin kohdalla pitäisi :D
- Jos tekee
Piste. kirjoitti:
Näin biovanhempienkin kohdalla pitäisi :D
En ole kyllä koskaan ajatellut biologisia lapsiani "työnä", joten en ole kanssasi samaa mieltä.
Olen saanut heistä kotihoidontuen 3-vuotiaaksi saakka ja se on mielestäni erittäin hieno juttu Suomessa. Olin silti kotona siihen saakka, että nuorin aloitti eskarin ja menin vasta sitten töihin. En ollut työttömänä, joten en saanut päivärahaakaan noina vuosina. Mieheni kanssa yhteisellä päätöksellä hoidimme lapsemme itse ja elimme tuolloin mieheni (kieltämättä hyvällä) palkalla.
Olin siis töissä kun sijoitettu lapsi (1v) tuli meille.
Minä jäin kotiin työstäni ja ilman muuta oletan, että saan palkan työstäni. Tosin se ei kummoinen ollut kun naapurin rouva sai omasta BIOLOGISESTA lapsestaan lähes saman kotihoidontukea. Minä taisin saada jokusen kympin enempi sijoitetusta kuin naapurin rouva omastaan. Sijoitetusta ei ainakaan silloin saanut kotihoidontukea eikä myöskään kunnat sitä maksaneet sijaisperheille.
Sain muuten silloin parempaa palkkaa ex-työstäni kuin sijoitetusta lapsesta. Työaikanikin oli vain 8h päivässä.
Eli jos tästä työstä saa rahaa helpolla, tekemättäkään mitään, niin tervetuloa joukkoomme! Ihmetyttää, että sijaisvanhemmista on huutava pula, vaikka työ on helppoa ja rahaa tulee kuin tukinajosta... siis joidenkin mielestä... - Piste.
Jos tekee kirjoitti:
En ole kyllä koskaan ajatellut biologisia lapsiani "työnä", joten en ole kanssasi samaa mieltä.
Olen saanut heistä kotihoidontuen 3-vuotiaaksi saakka ja se on mielestäni erittäin hieno juttu Suomessa. Olin silti kotona siihen saakka, että nuorin aloitti eskarin ja menin vasta sitten töihin. En ollut työttömänä, joten en saanut päivärahaakaan noina vuosina. Mieheni kanssa yhteisellä päätöksellä hoidimme lapsemme itse ja elimme tuolloin mieheni (kieltämättä hyvällä) palkalla.
Olin siis töissä kun sijoitettu lapsi (1v) tuli meille.
Minä jäin kotiin työstäni ja ilman muuta oletan, että saan palkan työstäni. Tosin se ei kummoinen ollut kun naapurin rouva sai omasta BIOLOGISESTA lapsestaan lähes saman kotihoidontukea. Minä taisin saada jokusen kympin enempi sijoitetusta kuin naapurin rouva omastaan. Sijoitetusta ei ainakaan silloin saanut kotihoidontukea eikä myöskään kunnat sitä maksaneet sijaisperheille.
Sain muuten silloin parempaa palkkaa ex-työstäni kuin sijoitetusta lapsesta. Työaikanikin oli vain 8h päivässä.
Eli jos tästä työstä saa rahaa helpolla, tekemättäkään mitään, niin tervetuloa joukkoomme! Ihmetyttää, että sijaisvanhemmista on huutava pula, vaikka työ on helppoa ja rahaa tulee kuin tukinajosta... siis joidenkin mielestä...Niin,mutta miksi isjaisvanhemmat ajattelevat sitä työnä?
Lapsihan ei tietenkään biologisesti ole oma,mutta henkisesti kylläkin. - Arpamaa
Piste. kirjoitti:
Niin,mutta miksi isjaisvanhemmat ajattelevat sitä työnä?
Lapsihan ei tietenkään biologisesti ole oma,mutta henkisesti kylläkin.Onko mennyt puurot ja vellit sekaisin?
Adoptiovanhemmat voivat pitää lasta henkisesti omanaan - sijaisvanhemmalla tämä mahdollisuus on hyvin harvoin.
Aina takoo takaraivossa ajatus siitä, että jonakin päivänä lapsi saattaa palata biologisille vanhemmilleen, lopullisesti. Lisäksi useimmilla sijoitetuilla lapsilla on säännöllisiä tapaamisia biologisten vanhempien kanssa, mikä aika paljon vaikeuttaa perheenä toimimista - adoptiovanhemmathan pitävät lapsen kokonaan itsellään - sijaisvanhempi on tosiaan vain vanhemman sijainen.
Toki lasta voi rakastaa kuin omaansa, mutta aina on muistettava, että lapsi saatetaan jonakin päivänä palauttaa biologisille vanhemmille. Ja sijaisvanhemman on vielä jaksettava pitää tätä asiaa positiivisena asiana, samalla tavoin, kuin sairaanhoitajan on ilahduttava pitkäaikaisen potilaansa tervehtymisestä, vaikka se tarkoittaakin, ettei näe potilasta enää koskaan. Tai opettajan on iloittava oppilaidensa siirtymisestä jonkun muun opettajan luokalle, vaikka se tarkoittaakin, että opettajan ja oppilaan välinen yhteys katkeaa lopullisesti.
Sijaisvanhemman on iloittava biologisen perheen yhdistymisestä, ja vielä tuettava näitä yhdistymispyrkimyksiä, vaikka lapsi olisi ollut sijaisperheessä jo vuosia, ja todellakin olisi sijaisperheelle rakas perheenjäsen. Samalla tavoin opettajan on tuettava lasta siirtymään seuraavalle luokalle tai seuraavalle luokka-asteelle, tai sairaanhoitajan tuettava potilaan kuntoutumista, jotta potilas voidaan kotiuttaa. - Kyllä se on työtä.
Piste. kirjoitti:
Niin,mutta miksi isjaisvanhemmat ajattelevat sitä työnä?
Lapsihan ei tietenkään biologisesti ole oma,mutta henkisesti kylläkin.Meillä on biologisia lapsia ja 2 sijoitettua.
Biologisilla lapsillamme ei ole ollut psyykkisiä ongelmia, eikä juuri fyysisiäkään.
Täytyy myöntää, että heitä kasvattaessani en tiennyt ongelmista mitään. Koulu meni kaikilla hyvin. Yhtä lastani kiusattiin koulussa, mutta kun siihen puututtiin varhain niin sekin tilanne ehti vain säikäyttää.
Murrosiässä meilläkin välillä räiskyi, muttei koskaan solvattu puolin eikä toisin. Meillä ei esim. ollut lupa haistatella tai kiroilla joka tuntuu olevan nykyään aika yleistä. Lapsemme ovat kyllä tempperamenttisia, kuten minäkin, mutta sehän ei tarkoita että olisi ilkeä jonka yhteydessä sanaa usein käytetään.
Nykyään vanhimmat lapsemme ovat töissä ja nuorimmainen vielä opiskelee.
Sijoitettujen kanssa on ollut hiukan erilaista.
Terapiat ovat tulleet tutuiksi, sekä sairaalat.
Toisella sijoitetulla on diagnosoitu FAS.
Nämä lapset tarvitsevat paljon aikuisen huolenpitoa. Kouluun ei osata lähteä, jollei joku ole sanomassa, että mitä milloinkin tehdään jotta ehtii kouluun.
Läksyjen teko on vaikeaa eikä niihin jaksettaisi keskittyä. Kirjoja on usein väärässä paikassa; kun pitäisi tehdä kotona läksyjä niin kirja on koulussa ja toisaalta taas koulussa on usein kirja unohtunut kotiin.
Välillä aamuisin tulee itku-potku-raivari siitä, ettei haluttaisi lähteä kouluun. Ihan ymmärrettävääkin, koska koulu ei suju helposti. Toisaalta taas; sitä paremmalla syyllä siellä pitääkin käydä. Suunta on kuitenkin koko ajan parempaan eli siinä mielessä hyvä juttu.
Koulussa käydään ajoittain setvimässä riitajuttuja. Sijoitetuillamme on melko väkivaltainen tapa ratkoa asioita. Sen huomaa kotonakin ja siksi he vaativat enemmän aikuisen valvontaa. Meillä ei jätetä lapsia keskenään setvimään riitaansa jos nyrkit heiluvat. Yksi riita saattaa kestää tunninkin ennenkuin rauhoitutaan niin paljon, että aikuinen voi poistua tilanteesta.
Harvoin on sellaista päivää, ettei lapset saisi jostain riitaa aikaiseksi. Isompaa tai pienempää.
Nykyään yöt kuluvat jo mukavasti, koska painajaisia on enää todella harvoin. Toisena meille tullut sijoitettu näki alkuaikoina usein painajaisia ja kasteli sänkyäänkin. Nukahtaminenkin on helpottunut eikä aikuisen tarvitse olla läsnä.
Olin ennen ekan sijoitetun tuloa työssä, mutta jäin kotiin hänen muuttaessaan meille ja kotona meinaan ollakin.
Nostan hattua sijaisäideille, jotka käyvät vielä kodin ulkopuolella töissäkin!
Minä käytän aamupäivät omille harrastuksilleni ja kodinhoitoon. Iltapäivät ja illat kuluvatkin pitkälti lasten ehdoilla ja heidän harrastustensa parissa.
"Lapsihan ei tietenkään biologisesti ole oma,mutta henkisesti kylläkin."
Totta, mutta ei-biologisuus näkyy siinä, että ne biologiset vanhemmat ovat kuvioissa. Alkuaikoina kuuntelin heiltä lähes päivittäin puhelimessa haukkuja. Se "syö miestä rotan lailla", varsinkin kun itse tein parhaani! Nykyään saan biologisilta vanhemmilta kiitosta, joten heidän kanssaan sujuu jo hyvin. Olemme sos.tstoon yhteydessä ja käydään palavereissa.
Nämä kaikki ovat ylimääräisiä juttuja verrattuna biologisiin lapsiimme.
"Niin,mutta miksi isjaisvanhemmat ajattelevat sitä työnä?"
Minä en ainakaan "ajattele". Se ON työtä, josta haluan korvauksen.
Jollen olisi sijaisvanhempi niin kävisin töissä kodin ulkopuolella ja ehtisin iltaisin omiin harrastuksiini.
Emme kuitenkaan ole katunut sitä, että lähdimme sijaisperheeksi. Lapset ovat kuitenkin syyttömiä ongelmiinsa ja uskon heidän pärjäävän elämässään. - yksilöllisyys!!!!
Kyllä se on työtä. kirjoitti:
Meillä on biologisia lapsia ja 2 sijoitettua.
Biologisilla lapsillamme ei ole ollut psyykkisiä ongelmia, eikä juuri fyysisiäkään.
Täytyy myöntää, että heitä kasvattaessani en tiennyt ongelmista mitään. Koulu meni kaikilla hyvin. Yhtä lastani kiusattiin koulussa, mutta kun siihen puututtiin varhain niin sekin tilanne ehti vain säikäyttää.
Murrosiässä meilläkin välillä räiskyi, muttei koskaan solvattu puolin eikä toisin. Meillä ei esim. ollut lupa haistatella tai kiroilla joka tuntuu olevan nykyään aika yleistä. Lapsemme ovat kyllä tempperamenttisia, kuten minäkin, mutta sehän ei tarkoita että olisi ilkeä jonka yhteydessä sanaa usein käytetään.
Nykyään vanhimmat lapsemme ovat töissä ja nuorimmainen vielä opiskelee.
Sijoitettujen kanssa on ollut hiukan erilaista.
Terapiat ovat tulleet tutuiksi, sekä sairaalat.
Toisella sijoitetulla on diagnosoitu FAS.
Nämä lapset tarvitsevat paljon aikuisen huolenpitoa. Kouluun ei osata lähteä, jollei joku ole sanomassa, että mitä milloinkin tehdään jotta ehtii kouluun.
Läksyjen teko on vaikeaa eikä niihin jaksettaisi keskittyä. Kirjoja on usein väärässä paikassa; kun pitäisi tehdä kotona läksyjä niin kirja on koulussa ja toisaalta taas koulussa on usein kirja unohtunut kotiin.
Välillä aamuisin tulee itku-potku-raivari siitä, ettei haluttaisi lähteä kouluun. Ihan ymmärrettävääkin, koska koulu ei suju helposti. Toisaalta taas; sitä paremmalla syyllä siellä pitääkin käydä. Suunta on kuitenkin koko ajan parempaan eli siinä mielessä hyvä juttu.
Koulussa käydään ajoittain setvimässä riitajuttuja. Sijoitetuillamme on melko väkivaltainen tapa ratkoa asioita. Sen huomaa kotonakin ja siksi he vaativat enemmän aikuisen valvontaa. Meillä ei jätetä lapsia keskenään setvimään riitaansa jos nyrkit heiluvat. Yksi riita saattaa kestää tunninkin ennenkuin rauhoitutaan niin paljon, että aikuinen voi poistua tilanteesta.
Harvoin on sellaista päivää, ettei lapset saisi jostain riitaa aikaiseksi. Isompaa tai pienempää.
Nykyään yöt kuluvat jo mukavasti, koska painajaisia on enää todella harvoin. Toisena meille tullut sijoitettu näki alkuaikoina usein painajaisia ja kasteli sänkyäänkin. Nukahtaminenkin on helpottunut eikä aikuisen tarvitse olla läsnä.
Olin ennen ekan sijoitetun tuloa työssä, mutta jäin kotiin hänen muuttaessaan meille ja kotona meinaan ollakin.
Nostan hattua sijaisäideille, jotka käyvät vielä kodin ulkopuolella töissäkin!
Minä käytän aamupäivät omille harrastuksilleni ja kodinhoitoon. Iltapäivät ja illat kuluvatkin pitkälti lasten ehdoilla ja heidän harrastustensa parissa.
"Lapsihan ei tietenkään biologisesti ole oma,mutta henkisesti kylläkin."
Totta, mutta ei-biologisuus näkyy siinä, että ne biologiset vanhemmat ovat kuvioissa. Alkuaikoina kuuntelin heiltä lähes päivittäin puhelimessa haukkuja. Se "syö miestä rotan lailla", varsinkin kun itse tein parhaani! Nykyään saan biologisilta vanhemmilta kiitosta, joten heidän kanssaan sujuu jo hyvin. Olemme sos.tstoon yhteydessä ja käydään palavereissa.
Nämä kaikki ovat ylimääräisiä juttuja verrattuna biologisiin lapsiimme.
"Niin,mutta miksi isjaisvanhemmat ajattelevat sitä työnä?"
Minä en ainakaan "ajattele". Se ON työtä, josta haluan korvauksen.
Jollen olisi sijaisvanhempi niin kävisin töissä kodin ulkopuolella ja ehtisin iltaisin omiin harrastuksiini.
Emme kuitenkaan ole katunut sitä, että lähdimme sijaisperheeksi. Lapset ovat kuitenkin syyttömiä ongelmiinsa ja uskon heidän pärjäävän elämässään.Lapsissa on yksilöllisiä eroja niin sijitetuissa kuin muissakin. Eli turha vertailla omia ja sijoitettuja keskenään.
- Tottakai on, mutta
yksilöllisyys!!!! kirjoitti:
Lapsissa on yksilöllisiä eroja niin sijitetuissa kuin muissakin. Eli turha vertailla omia ja sijoitettuja keskenään.
myös kaikkien varhaiset vaiheet vaikuttavat elämiimme.
Turvaton lapsi on aivan erilainen kuin toinen lapsi, jolla on ollut turvallinen lapsuus. Lapsen luottamuksen voittaminen voi kestää vuosia.
Siinä ei ole kyse yksilöllisyydestä. - kirjat siellä tai tä
Tottakai on, mutta kirjoitti:
myös kaikkien varhaiset vaiheet vaikuttavat elämiimme.
Turvaton lapsi on aivan erilainen kuin toinen lapsi, jolla on ollut turvallinen lapsuus. Lapsen luottamuksen voittaminen voi kestää vuosia.
Siinä ei ole kyse yksilöllisyydestä.Kyllä näin. Mutta on paljon sijitettuja lapsia, jotka esim. hoitavat koulunkäyntinsä ihan mallikkaasti. Kirjatkin ovat oikeassa paikassa, ja mitä sitten, jos joskus ovat väärässä paikassa.
- kaksi osapuolta
kirjat siellä tai tä kirjoitti:
Kyllä näin. Mutta on paljon sijitettuja lapsia, jotka esim. hoitavat koulunkäyntinsä ihan mallikkaasti. Kirjatkin ovat oikeassa paikassa, ja mitä sitten, jos joskus ovat väärässä paikassa.
Ja eikös tuossa luottamusasiassa ole kaksi osapuolta (ainakin). Voihan se luottamuksen syntyminen hidastua sen aikuisosapuolen ominaisuusksista / taidoista johtuen myös.
- myhousewife
No voi pyhä lehmä sentään tätä keskustelun tasoa. Jospa kaikki vaikka hoitaisivat ihan ne omat lapsensa ja ihan ilmaiseksi, lakkautetaan kaikki päivähoitopaikat sekä lopetetaan sijaisvanhempien työsuhteet, eiks vaan? Ja jos joku hyvää hyvyyttään sitten haluaa joskus katsoa jonkun toisen lapsen perään (jos naapuri haluaa vaikka käydä töissä kun pää ei kestä kotiäitinä olemista), niin se on tehtävä ehdottomasti ILMAN PALKKAA, koska eihän toisten lasten hoito ole työtä, ei siitä kuulu saada palkkaa hyvänen aika. ITSEHÄN tää valinta sen naapurin muksun hoitamisesta on tehty. Nih. Ai niin, mitä jos joku ei kykene jostain syystä omasta kullannupusta täysipainoisesti huolehtimaan? No se lapsi menee tietty adoptioon, tyhmä kysymys. Siis jos se naapuri tai joku nyt siitä jaksa huolehtia ilmatteeksi, roudata tapaamaan mutsia jne ja kuunnella sen mielipiteitä miten sen muksua pitäs hoitaa. Jollekin ihanille se lapsi, joka sen lapsen haluaa ja pystyy siitä huolehtimaan ilman sitä rahaa. Mullekin joku pikkuinen kiitos, tai pari :) (Mut ei niitä extravanhempia pliis!)
- Toiset saavat lapsia
Sinä tarvitset itse hoitoa. Kato kun muiden asiat ei pyörikään sinun ympärilläsi. Toiset saavat lapsia kun mies osottaakin kohti ja siitä sinä poloinen riehut kateuksissasi. Kateuteen on aihettakin.
- ranttalikka
Toiset saavat lapsia kirjoitti:
Sinä tarvitset itse hoitoa. Kato kun muiden asiat ei pyörikään sinun ympärilläsi. Toiset saavat lapsia kun mies osottaakin kohti ja siitä sinä poloinen riehut kateuksissasi. Kateuteen on aihettakin.
Kyllähän nämä ns. pentutehtaat tiedetään. Siellä ei tosiaan muuta kuin naida ja nartut vääntävät pentua kun edelliset hädin tuskin jaloillaan. Sossu sitten joutuu ottaamaan osan huostaan kun aikuiset ihmiset eivät omia kakaroitaan kykene hoitamaan. Tehdä kyllä osataan. En millään tavalla pidä hyvänä asiana tällaista elämän menoa. Hämmästyttää että joku pitää, mutta huostavanhempihan se siellä länkyttääkin näppäimistön takana, kuka muukaan.
- ymmyrkäinen
En oikein ymmärtänyt pointtiasi. Mitä tarkoitat "ei saa häritä kotirauhaa", "ei saa häiritä työrauhaa". Jos kyseessä on sijaisvanhempi, joka tekee esim. lyhyitä sijaisuuksia tai muuta tilapaäistyötä, niin eikö silloin juuri pidä valita työssäkäynnin ajankohdat niin että sopivat muuhun elämään?
- pIste.
Luin näitä vastauksia,ja no,kaikilla on omat mielipiteensä, ja jotkut haukkuivat aloitusviestiäni epäkypsäksi,törkeäksi ja että tarvitsisin hoitoa, no aloitusviestini olikin ehkä asiaton,anteeksi niitä keitä loukkasin! MUTTA, joidenkin vastukset olivat myös yhtä asiattomia,että kasoisivat peiliin :)
Minusta sijaisvanhempi ei saisi käydä kahdeksantuntista työtä,jos se vaikuttaisi negatiivisesti peneen lapseen, sillä sijari on itse valinnut ottaa lapsen hoiviinsa, huolehtikoon hänestä. Ja musta biovanhempienkin kuuluis saada pientä avustusta , kun sijaritkin saavat,sama rahamäärä lapseenkuin lapseen meneee, oli sijaisperheessä tai ei :) Ja asiallisia vastauksia tästä eteenpäin,toos!- Tottahan
lapseen rahaa kuluu. Oli hän sitten bio- tai sijaisperheessä.
Siinä on kuitenkin iso ero, että kummassa perheessä lapsi asuu.
Sijaisperhe ei saa "pientä avustusta" vaan hoitopalkkion TYÖSTÄÄN sekä kulukorvauksen. Tuo mainitsemasi "pieni avustus" kuulostaa siltä, että joku antaa sijaisperheelle vastikkeetta rahaa. Siitähän ei ole kysymys.
Sijaisvanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta sijoitettua lasta kohtaan.
Biologisiin lapsiinsa heilläkin on elatusvastuu eikä heistä makseta lapsilisää enempää.
Meillä on 3 biologista lasta. Saimme ekan sijoitetun kun omamme oli jo hiukan vanhempia, joten hankimme kaiken mitä vauva tarvitsee taloon tullessaan. Saimme starttirahaa 500€, joka kului vaunuihin sekä vaatteisiin. Omillamme ostimme turvaistuimen, huonekaluja, lisää vaatteita sekä leluja.
Minä en ole muualla töissä vaikka lapset ovat jo koulussa. Olisi kohtuutonta olettaa, että tekisin tätä työtä täysin hyväntekeväisyytenä. Veikkaan, että Suomessa aika harva pystyy laittamaan satoja euroja/kk hyväntekeväisyyteen. - nukkuva
Viestissäsi sanot että:
- sijaisvanhempi ei saisi käydä 8-tuntista työtä, jos se vaikuttaisi negatiivisesti pieneen lapseen, sillä sijari on itse valinta tehnyt ja ottanut lapsen hoiviinsa, huolehtikoon hänestä.
aloitusviestissä sanot, että:
- Jos sijaisvanhemmat itse ovat halunneet lapsen ottaa,miksi siitä heille maksetaan? Maksakoot itse lapsensa,eivät he sen erityisempiä ole,kuin muutkaan vanhemmat.
Eli ymmärrät varmasti että ihmisen on käytävä työssä, jos aikoo elää tai elättää ketään, myös sen sijaisvanhemman. Ellei hän saisi palkkaa (hoitopalkkio) työstään hänen olisi aivan pakko käydä töissä. Nytkin hoitopalkkio on niin pieni (verojen jälkeen muutama satanen) ettei esim. yhdestä lapsesta maksetusta palkkiosta mitenkään eletä. Eli lapsia on oltava useampia tai vähintään osa-aikatyö ja todella hyvin toimeentuleva puoliso.
Olen samaa mieltä kanssasi, tuosta ekasta lauseesta, ei tietenkään sijarin kuuluisi mennä töihin jos hänellä on pieni lapsi tai varsinkaan jos lapsi tästä kärsii. Joskus vaan pitää tehdä valintoja, ellei hoitopalkkio riitä elämiseen niin töihin on mentävä -ainakin juuri osa-aikaisesti. Ihan kuten kaikissa perheissä (kaikki eivät voi jäädä hoitovapaalle lapsen ollessa 2-3 vuotias)
Sijaisvanhemmuus on jännittävä asia, monella on siitä mielipide. Perheitä on niin erilaisia. Se että täältä tulee "ruokottomia" vastauksia, johtuu varmasti siitä, että tämä on monella sijaisvanhemmalle todella henkilökohtainen asia, jokaista loukkaa jos häntä arvostellaan -varsinkaan jos arvostelu tulee aivan turhasta ja on väärää tietoa.
Keskustelua saa herättää, mutta kannattaa itsekin olla avoiminmielin, selvitellä asioita, nähdä hyviäkin asioita, eikä tuomita ketään.
Hyvää kesää sinulle! - Piste.
nukkuva kirjoitti:
Viestissäsi sanot että:
- sijaisvanhempi ei saisi käydä 8-tuntista työtä, jos se vaikuttaisi negatiivisesti pieneen lapseen, sillä sijari on itse valinta tehnyt ja ottanut lapsen hoiviinsa, huolehtikoon hänestä.
aloitusviestissä sanot, että:
- Jos sijaisvanhemmat itse ovat halunneet lapsen ottaa,miksi siitä heille maksetaan? Maksakoot itse lapsensa,eivät he sen erityisempiä ole,kuin muutkaan vanhemmat.
Eli ymmärrät varmasti että ihmisen on käytävä työssä, jos aikoo elää tai elättää ketään, myös sen sijaisvanhemman. Ellei hän saisi palkkaa (hoitopalkkio) työstään hänen olisi aivan pakko käydä töissä. Nytkin hoitopalkkio on niin pieni (verojen jälkeen muutama satanen) ettei esim. yhdestä lapsesta maksetusta palkkiosta mitenkään eletä. Eli lapsia on oltava useampia tai vähintään osa-aikatyö ja todella hyvin toimeentuleva puoliso.
Olen samaa mieltä kanssasi, tuosta ekasta lauseesta, ei tietenkään sijarin kuuluisi mennä töihin jos hänellä on pieni lapsi tai varsinkaan jos lapsi tästä kärsii. Joskus vaan pitää tehdä valintoja, ellei hoitopalkkio riitä elämiseen niin töihin on mentävä -ainakin juuri osa-aikaisesti. Ihan kuten kaikissa perheissä (kaikki eivät voi jäädä hoitovapaalle lapsen ollessa 2-3 vuotias)
Sijaisvanhemmuus on jännittävä asia, monella on siitä mielipide. Perheitä on niin erilaisia. Se että täältä tulee "ruokottomia" vastauksia, johtuu varmasti siitä, että tämä on monella sijaisvanhemmalle todella henkilökohtainen asia, jokaista loukkaa jos häntä arvostellaan -varsinkaan jos arvostelu tulee aivan turhasta ja on väärää tietoa.
Keskustelua saa herättää, mutta kannattaa itsekin olla avoiminmielin, selvitellä asioita, nähdä hyviäkin asioita, eikä tuomita ketään.
Hyvää kesää sinulle!Kiva,että joku vastasi kerrankin asiallisesti :D
Mielipiteitä on monia,enkä halua ketään loukata!
- pikkumyy
Ryhtyessäni sijaisvanhemmaksi en tiennyt, että siitä maksetaan. (saa nauraa, olin sinisilmäinen typerys) Sijaisperheiksi haettiin ihan tavallisia perheitä, joten oletin lasten kasvavan perheessämme niin kuin omatkin ovat kasvaneet ja minä kävisin töissä. Toisin kävi, lapsi tarvitsi minua niin paljon, että jouduin jättämään työni. Tulot putosivat paljon. Perhe-elämäkään ei enää ollut ihan tavallista sijoitetun lapsen käytöksen vuoksi. Huomasin yhtäkkiä tekeväni työtä vuorotta, valvoin yöt lapsen vierellä ja otin vastaan kiukut päivällä. En kuitenkaan kadu tähän työhön ryhtymistä. Rakastan lasta, jonka toinen on synnyttänyt, enkä näe siinä mitään väärää. Jokainen lapsi on rakkauden arvoinen. Onneksi myös lapsen bioäiti osaa olla kiitollinen, että hoidan hänen lastaan.
Tiedän että perheitä autetaan monin tavoin jo ennen lapsen huostaanottoa, eri asia on ottaako perhe apua vastaan. Jokainen huostaanotto on surullinen juttu, mutta miksi niitä on niin paljon, missä syy, ei ainakaan lapsissa. - viisaus on valttia
Arvelen, että syyt ovat enemmän yhteiskunnallisia ja rakenteellisia, kuin yksilökohtaisia. Siksi ihmettelen usein esim. tällä palstalla esiintyvää sijaisvanhempien ylimielisyyttä lasten omia vanhempia kohtaan. Mielestäni on täysin tyhmää asettua toisen yläpuolelle. Voisi miettiä esim. Suomen sotien vaikutusta nykyelämään ja ottaa enemmän yhteisöllisen otteen elämään ja lasten kasvatukseen. Onneksi osa sijaisvanhemmista on viisaita ja sivistyneitä. Kiitos heille.
- Piste.
Totta.
- Avun eri elementit
Kaikkia perheitä ei TODELLAKAAN auteta tarpeeksi ennen huostaanottoa ja osa perheistä ei halua apua koska tietävät mihin annettu apu voi johtaa. Huostaanottoon. Ei kaikki pidä siitä että tuiki tuntemattomat ihmiset tulevat kotiin papereineen tekemään perheestä havaintoja ja tulkitsevat niitä omalla tavallaan. Ei pidä olla liian sinisilmäinen että kaikki ihmiset ajattelisivat pelkästään perheen parasta. Ulospäin he kyllä osaavat näyttää että tulisivat kotiin hyvää tarkoittaen, mutta myöhemmin voi ilmetä että he ovat kirjoittaneet papereihin perheestä asioita jotka voivat olla jopa väärinkäsityksiä tai kirjoittaneet perheestä pelkästään negatiivisia asioita.
Esim. 2-vuotias lapsi joka ei puhunut kunnolla, vain muutamia sanoja. Hänen äitinsä oli yksinhuoltaja. Sosiaaliviranomaiset huolestuivat ulkopuolisen tekemästä lastensuojelu ilmoituksesta ja perheeseen tehtiin kotikäynti. He epäilivät mm. äidin jaksamista koska äiti oli työtön ja perheen läheiset asuivat eri paikkakunnalla. Lapsen puhumattomuuteen etsittiin syitä äidin ja lapsen välisistä suhteista. He epäilivät ettei äidin ja lapsen keskinäinen vuorovaikutus ollut kunnossa ja alkoivat miettiä huostaanottoa. Lapsen äiti ei tähän suostunut. Lapsi pääsi neurologisiin tutkimuksiin joissa ilmeni että lapsella vaan sattui olemaan pientä kehitysviivettä joka korjaantui kuitenkin melko pian. Nykyisin lapsi voi hyvin, on reipas, puhuu normaalisti ja paljon. Olisi ollut aikamoista jos oletetun EPÄILYN takia lapsi olisi otettu huostaan. Silti laittomiakin huostaanottoja tehdään Suomessa. On väärin että sellaisesta maksetaan.
Huostaanottoa ennen annettu apu voi olla laadultaan hyvinkin erillaista. Tiedän perheen jonka luona käytiin pelkästään juttelemassa ja heille annettiin lapsen kasvatuksesta kertovia esitteitä. Perhe olisi kaivannut kuitenkin tilapäistä konkreettista apua. Esim. lapsen huomioimista ja lapsen hoitoa jotta uupunut vanhempi saa hetken hengähtää. Tai pieniä kotitöitä. Koliikkinen pieni vauva ei ole helpoimmasta päästä. Siinä elämän vaiheessa pelkät lappuset lapsen kasvatuksesta ovat turhia.- Kokeillaan!
Siinähän ne karsiutuisivat alalle sopimattomat sijarit kun heille ei maksettaisi sen enempää kuin lapsen omillekaan vanhemmille.
Ainakin sossujen mukaan rahaa huutavat kaikkein eniten ne sijaisvanhemmat, joilta lapsi joudutaan lopulta sijoittamaan eteenpäin, ellei palauteta omaan kotiinsa.
Siis lapsia huostaanotetaan sijaishuollostakin, näiltä pyytettömästi aikaansa, rakkauttaan ja varojaan lapsille jakavilta kaksinaamaisuuden maailmanmestareilta. "Pyyteettömiltä auttajilta", jotka huutavat rahaa joka käänteessä.
- likaiset sijarit
Olen tietoibnen samasta ilmiöstä, että ne jotka tekevät työtä rahankiilto silmissään, tulevat kyllä esiin ja usein huonolaatuisella toiminnallaan. Olen itsekin joutunut tällaisen paikan kanssa tekemisiin. Toivon vaan, että tällaisiin puututtaisiin nykyistä rivakamin. Lapset vaan pois näiltä epäsopivilta tyypeiltä. Nämä lapset tarvitsevat vain parasta.
Suomen laki, Suomen laki. Ja oikeutta käydään sitten hyvinkin likaisesti. Hyi. Hyi. Hyi. - hyvästä hyvä palkka
Hyvästä työstä pitää tietenkin maksaa hyvin. Ehdottomasti. Onneksi on hyviäkin ihmisiä tässä työssä.
- dksewpkm
Täytyy todeta, että jos lapsi päätetään ottaa huostaan omasta kodistaan, niin siellä kodissa ei todellakaan ole asiat olleet kunnossa pitkiin aikoihin. Huostaanotto ei tapahdu hetken mielijohteesta. Jos lapsi sijoitetaan lastenkotiin, niin se on melko kallista yhteiskunnalle ja lapselle varsinkin pienelle lapselle aivan väärä paikka asua ja nauttia lapsuuden asioista. Sijaisperheeseen sijoitettuna lapsi ei tule maksamaan yhteiskunnalle läheskään niin paljon. Kaiken lisäksi lapsi saa perheen itselleen ja saa viettää oikeata perhe-elämää eikä vain laitoksen tapaista kellotettua rytmiä. Jos lapsesta ei saataisiin mitään hoitomaksuja, niin epäilen, että sijaisperheitäkin olisi vähempi. Se on oikeesti täyttä työtä. Lapset ovat kokeneet kovia ja moni lapsi on kokennut traumaattisia kokemuksia. Ei nukuta yöllä koska herätään pelkotiloihin ym.lukuisia juttuja. Sijaisperheen äidillä ja isällä on täysi touhu arjen pyörittämisessä ja että kaikilla on hyvä olla.Hoitakaa hyvät ihmiset lapsenne itse ja korostan hoitakaa, niin yhteiskunnan ei tarvi tehdä päätöksiä tälläisistä ikävistä asioista. Onneksi on sijaisperheitä koska ei kaikkien lasten vanhemmat ole alkoholisteja ym. joskus sijoitettuna voi olla lapsi jonka vanhemmat ovat kuolleet esim. sairauden vuoksi ja sukulaisia ei ole. Ei sukulaiset nykyään toistensa kanssa paljoa ole tekemisissä. Kaikki ei eds tunne omia serkkujaan enää. T. Avarakatseinen
- sijaislapsena ollut.
Mitäköhän alkuperäinen kirjoittaja oikein meinaa...itse ollut sijaislapsena ja voi että niin tyytyväinen, että musta on palkkaa maksettu koska muuten olisin luultavasti joutunut laitokseen/lastenkotiin ja siellä vasta kurjaa onkin ja niillekkin maksetaan palkkaa ja vielä hurjaa sellaista verrattuna sijaisperheessä sijaisvanhemmille...Sain asua perheessä ja viettää suht normaalin lapsuuden ja siitä erittäin tyytyväinen. Jos palkkaa ei siitä työstä maksettaisi sijaisperheitä ei varmaan juurikaan olisi. Adoptio sitten erikseen.Täytyyhän sijaisvanhempienkin työstä palkkaa saada varsinkin kun monesti toinen vanhempi joutuu jäämään kotiin... ja vaikka sitä palkkaa saavat niin silti suurimmaksi osaksi se on hyväntekeväisyyttä menoja on kuitenkin paljon. Ei ne palkat mitään tähtitieteellisiä ole...Voisivat ihmiset vähän enemmän arvostaa sijaisvanhempia varsinkin biovanhemmat. Haluatteko te biovanhemmat tosiaan että lapsenne on mielummin laitoksessa kuin perheessä. Laitoksessa normaalia elämää ei pysty viettämään. Ollut siellä myös ja ei ollut kovin kummoista. Hoitajia ja hoitajia ja vaihtuvuutta, mikään ei pysynyt elämässä kun taas perheessä "vanhemmat" pysyivät eikä vaihtuneet.
- arvostus ansaittava
Arvostan sellaisia paikkoja, jossa on arvostusta ansaitsevia ihmisiä töissä.
- Yhdeksän
arvostus ansaittava kirjoitti:
Arvostan sellaisia paikkoja, jossa on arvostusta ansaitsevia ihmisiä töissä.
Arvatkaa kaksi kertaa, olisinko jo nukkumassa, jos en olisi sijaisvvanhempi. Erästä vaan ei nukuta. Oikeasti on tosi väsynyt, jännittää vaan ensi viikonlopun tapaamista sukulaisten kanssa.
- kiva valvoa
En ole sijaisvanhempi, mutta valvon edelleen. Ei nukuta yhtään.
- Montako...
lasta sinulla on?
Ihmisen olisi hyvä nukkua ainakin 7h yössä. Harmi vaan, ettei se läheskään aina toteudu meillä sijaisvanhemmilla. - Yhdeksän
Montako... kirjoitti:
lasta sinulla on?
Ihmisen olisi hyvä nukkua ainakin 7h yössä. Harmi vaan, ettei se läheskään aina toteudu meillä sijaisvanhemmilla.Kolme Lasta enää, isommat maailmalla. Melkein tuli 7 tuntia nukuttua, tämän nuorimmaisen tarvitsi herätä onneksi vasta kahdeksalta.
- Onhan se toki
Yhdeksän kirjoitti:
Kolme Lasta enää, isommat maailmalla. Melkein tuli 7 tuntia nukuttua, tämän nuorimmaisen tarvitsi herätä onneksi vasta kahdeksalta.
eri asia nousta vasta kahdeksalta.
- Eipä yllättänyt
Montako... kirjoitti:
lasta sinulla on?
Ihmisen olisi hyvä nukkua ainakin 7h yössä. Harmi vaan, ettei se läheskään aina toteudu meillä sijaisvanhemmilla.ettet ole saanut vastausta kysymykseesi tuolta "kiva valvoa"-nikiltä.
Ei tainnut ymmärtää pointtia. Tai sit juuri ymmärsi eikä kehdannut enää vastata!
- riemua elämään
Elokuun illat ja yöt ovat ihania. Rakastan pimeitä iltoja ja öitä. Elämänriemu!!!!!!!!
- Ovathan ne,
mutta itse ainakin nukun mieluummin yöllä ja valvon päivällä..
- yhdeksän
Ovathan ne, kirjoitti:
mutta itse ainakin nukun mieluummin yöllä ja valvon päivällä..
Lastenhoito ei ainakaan onnistu, jos päivällä nukkuu :)
- LAINKIRJAIN
Noista ns.siajisvanhemmistahan täytyy tehdä lastesuojeluilmoitus, kun vavovat kaiken yötä ja ovat niin kovasti huolissaan....Kyllä täytyy olla hermoissa vikaa jos syytön ihminen valvoo jonkun tapaamisen takia. Tai sitten vaan epäsosiaalinen käytös.
- Neljä
Ole hyvä vaan. Sosiaalityöntekijät ja neuvolan väki kyllä tietävät lapsen tilanteen. Ei sille mitään voi, jos lasta jännittää. Minusta on turvallisempaa, että valvon siihen saakka kunnes lapsi nukahtaa. Aamulla on noustava ensimmäisen kouluunlähtijän mukaan.
Käytännön ideoita vastaanotetaan kyllä kiitollisena. - Samaa mieltä,
että syytönhän se lapsi on siihen jännittämiseensä. Tuskin se syy kuitenkaan aina on hermoissa. Ehkä kokemuksissa?
Tsemppiä sinulle, sijaisvanhempi, joka valvot sen lapsen luona!
- Näin se on
Niin, kyllä se on aikuinen, jonka perheessä kuuluu viimeisenä mennä nukkumaan.
- Perkulenhitu
Tuota, mitäpäs lapsilisät on? Sitäkö ei makseta ''normaaleille'' vanhemmille? Kyllähän heillekin lapsesta maksetaan, olivat sitten sellaisen halunneet tai eivät. Pitäisikö tässä sitten alkaa ajamaan lapsilisää pois heiltä, jotka ihan itse ovat sen lapsen halunneet maailmaan tuoda, maksakoot perkeleet itse pentunsa.
- miks sitten Pisteen
lapsi/lapset joutui pois kotoaan kun valittaa täällä!
Kyllähän niistä lapsista on enempi menoa kuin tuloa ja se ymmärtämisen hoito heitä kohtaan, kaiken asioiden opettaminen mitä kotona eivät olleet saaneet elämäänsä evästykseksi!
Jopa puhtaus , ruokailu, siisteys ym. opettamiset!
Kuin yleensä jostain metsästä olisivat tulleet, kaikki opettamisessa, ikävä kyllä ollut lapsillenne!
Muttä "hyvää tietä mennään jo"....hyviä oppimaan asioista olleet lapsenne....
palaillaan jutteluun kanssanne taas.... - kenelle menevät?
Ai. Joskus sijoitetun lapsen jalassa on haisevat perheen oman lapsen vanhat, rikkinäiset märät lenkkarinkuoret ja perheen omalla lapsella kulukorvauksilla ostetut uudet.
Keskustelemisiin taas....- Neljä
On vissiin joskus noinkin päässyt käymään. En erikseen pidä lukua lasten menoista ja jos vaatteet tai kengät ovat kunnossa, nuorempi perii ne. Kengät kyllä harvemmin kestävät enemmän kuin yhdellä lapsella.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911575
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1721253En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1041080Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll151007- 86910
- 68841
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?44838Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K60764Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289753Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107738