Hetki Mikaelan kanssa II

...jatkoa "Hetki Mikaelan kanssa"...

Kontakti on tärkeä. Tärkein. Jakamalla kaksinkertaistetaan. Varsinkin ihmissuhteissa. Varsinkin henkilökohtaisissa ihmissuhteissa. Nautin ihmisyydestä. Inhimillisyydestä. Aistikkuudesta. Ja nautittavimmiillaan ne ovat pidäkkeettömimmillään - jopa tahattomimmillaan. Lähellä sitä Mikke yleensäkin on ja erityisesti nyt.

Pyrin tässä ihmissuhteessa olemaan avoin - ja koin että Mikkekin oli vastannut avoimuuteeni olemalla rehellinen. Mitä muuta voi toivoa? Sen vuoksi koin, nytkin, tärkeäksi, että kävisimme polkuamme yhdessä, yhtä jalkaa.

Olin kulkenut Miken vartalon pinnat huolellisesti - melkein kuin siivooja konttorin aulan lattianeliöt. Aktiivisuuteni kohde oli tähän asti ollut ihailtavanani ja aistittavanani hiljaa ja tyynesti silmät kauniisti suljettuina. Hänen hengityksensä vain - omani ohella - oli muuttunut raskaammaksi. Sitten, käännyttyäni koko vartalollani kiinni hänen oikeaan kylkeensä ja suudeltuani häntä kuin tanssiin kutsuen hän lähti, tiedostamattaan, minun tiedostamattani alkamaa vartaloidemme toisiaan myötäilevään - ja haastavaan - liikkeeseen. Kuljimme polkua yhdessä - Mikke ja minä.

Tanssimme haki intensiteetissään ja intimiydessään vertaansa kiihkeimmistä latinotansseistakin. Meillä vain vaatteita oli yllämme enemmän kuin latinotanssijoilla. "Vaaka-mambomme" jatkuessa "otteet" ja "asennot" alkoivat ottaa, entistä enemmän, etäisyyttä perinteisiin latinalalisiin tansseihin. Käteni ja huuleni tuntuivat yhä useammin etsivän tietään osiin partnerini kehossa, jotka jo päällisinkin puolin eniten näyttivät poikkeavan vastaavista omassani. Huulieni suudellessa rinnasta kohoavia nuppuja käteni löysi jalkojen piilottaman paikan, joka verhottuna kuitenkin jätti tavoittajalleen vielä salaisuuksia.

Oli aika kahden fiilistelijän hellästi, mutta voimakkaasti rutistaa toisiaan ja antaa toisilleen syvä ranskalainen suukko. Sen jälkeen tapahtui nimittäin irrottautuminen - mutta vain toki hetkeksi - jonka aikana sain Miken farkkujen vyön ja vetoketjun auki ja farkut pois - sekä rintaliivit ja paidan myös. Viimeisiä salaisuuksia jäi siis peittämättään vain pikkuhousut. Itseltäni olivat hävinneet vaatteet niitäkin myöten.

Suudeltuamme ja hyväiltyämme toistemme paljaita vartaloita siirryin kultani jalkopäähän ja kaikin aistein aloin havainnoimaan maailman kauneinta kukkulaa. Jo kankaan läpi aistittava muoto ja tuoksu antoivat minulle vihjeitä siitä, mitä verho kaiken kaikkiaan peitti. Suukoteltuani osin läpinäkyvää kangasta tovin riisuin pikkaritkin pois - ja painoin pääni ihanaan, pehmeään, kuumaan, aromiseen ja kosteaan paikkaan, joka tarjosi vasteen niin näkö-, tunto-, maku kuin hajuaistillenikin. Välillä saatoin "surffata" vastustamattoman pimpan pinnalla, välillä sukeltaa sen syvyyksiin. Tällä välillä en kuitenkaan unohtanut ottaa ihanaan ja suopeaan seksipartneriini kontaktia myös käsilläni - ja ristimme kätemme, sormet sormien lomiin, merkiksi yhteisestä luottamuksesta ja yhteisestä tahdosta. Haluan antaa naiselleni sen, mitä hän toivoo saavansa.

Vuorossa oli Grande Finale. Pyyhin kasvojani lakanaan ja suutelin Mikkeä. Asetuimme kyljittäin niin, että hän nosti alemman, oikean jalkansa koukkuun - ja minä tulin hänen sisäänsä.

Aluksi työnsin penikseni syvälle, perille asti - ja sitten aloitimme rauhallisen liikkeen penikseni kulkiessa tyttöni pimpassa sisään ja ulos. Olimme hyvin läheisiä toisillemme - ja välillä puhuimme toimestamme sanoinkin ja lausuimme toistemme nimiä.

Lopulta painoin alapääni voimakkaasti Miken alapäätä vastaan ja päästin siemeneni tyttöni ihanaan paikkaan.

Kiihkeimmilläänkin kaikki oli kaunista.