ja on helliä tunteita sua kohtaan, ja kärsin kun en näe, tarvitsen sua lähelleni. Sitten, kun vihdoin näen sut menee pupu pöksyyn ja pötkin pakoon ja varovasti yritän vaan jostain vilkuilla sua. Mikä neuvoksi?
Kauhea ikävä sua, ruskeasilmä
Nyt ikävöin
11426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
miten voisin rohkaista sua..?
Tule sitkeästi vastaan...
mut jos
Puput sais pois samasta huoneesta kokonaan. Sitä pötkimisjuttua harjoittele ennalta, kunnes saat siitä niin tarpeekses, ettet ...to sentään viitsi sitä enää tehdä.
Varovasti vilkuilusta jätät sen peilistänurkantakaa pois ja vilkuile vaikka oikeesti röyhkeesti ihan olan takaa.
Kamalaa kärsimystä tuollanen on.
Juttusille jotenkin. Aiheesta viis ja niitä vilkuiluja siis .
Kyllä se jotenkin siitä selviää.
Kyllä on kärsimystä tämä, monta kertaa harmittanut oma arkailu. Kiitos :)
Tunnetko sä tämän ruskeasilmäisen, oletteko tavanneet? Käyneet ulkona tms?
Sen takia olen niin arka, kun ei vielä tunneta. En tiedä mitä hän ajattelee musta lähellään.
Nainen?vai mies?
Ruskeasilmä on mies.
Kerro missä kaupungissa ja milloin olemme tavanneet? Näemmekö usein?? Milloin viimeksi??
Kun seuraavan kerran näet mut, niin pyydä vaikka kahville tms.!
Toinen vaan haikailee myös ruskeasilmäisen perään.
Helsinki. Emme näe usein, edellisestä näkemisestä on pitkä aika. Kahville pyysin luokseni edellisellä kerralla, samana päivänä jopa kaksi kertaa. Tungettelusta ei olisi ollut kyse.
Vedä housut kiremmälle ettei pupu mahdu housuihin...