Tein testin, näytti haaleaa plussaa. Olen 28-vuotias ja mahdollisen lapsen isä on nyt 22-vuotias, täyttää 23. Tämä oli periaatteessa yhden yön juttu, mutta ollaan me vieläkin yhteyksissä. Asutaan aika kaukana toisistamme, eikä olla siksi nähty. En haluisi pilata nuoren miehen elämää. Hän vaikuttaa kyllä ikäistään vanhemmalta. En nyt halua mennä asioiden edelle, mutta jos olen raskaana, teen varmaan abortin. En todellakaan halua pilata pojan elämää ja yksin en lasta kasvata.
Mitä jos..
AnnaLeenaLiisu
672
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
keksikää nyt parempia provoja...
Mutta siis pilaat mielummin lapsesi KOKO elämän, kun jonkun miehen (miten sen elämä muka pilaantuis?)?
Ja mitään ehkäsyjä ei tietenkään käytetty vai?
Kanna vastuusi jos sen aika on tullut ja ole levittelemättä enää jos pitää sitten lapsentappamisia hautoo.
Et ole enää edes mikään nuori, tämä voi olla viimeinen tilaisuus saada koskaan lapsi.
Niin, kohdussasi kasvaa tyttö tai poika, josta tulee nuori nainen tai mies. Miksi pilaisit hänen elämänsä hengenriistolla ?
Oletko keskustellut miehesi kanssa? Jospa hän rakastaa lastaan ja naistaan? Älä pilaa hänen ja omaa elämääsi mukavuusabortilla.
Vuodet tekevät kaikille "korjauksen" ikään, joten siitä ei kannata kantaa huolta. 23 vuotias on täysi-ikäinen ja aivan sopivan ikäinen lapsen isäksi.
On kummallista, että yleisesti nähdään mukavuusaborttti mahdolliseksi "ratkaisuksi" kaikkiin asioihin. Normaalia olisi, että aikunen kantaa vastuunsa ja elää antaen tillaa myös omalle lapselleen.
niinkuin ITSE tahdot.
Tsemppiä!
Joo täytyy keskustella miehen kans tästä.. itsehän en mikään niin nuori enää ole, mutta mun vanhemmatkin häpeis silmät päästä jos kasvattaisin lapsen yksin.
Mitähän asiatonta tässäkin tas oli?
Millä vuosisadalla ne vanhempas elää?! Mistä tiedät että häpeis?
Kyllä yksin voi jäädä lapsen syntymänkin jälkeen, ei mikään oo varmaa.
Minua alkoi kiinnostamaan, että mitä sinä itse haluaisit? Tunnut peilaavan asiaa nyt miehen ja vanhempiesi rillien läpi, muttet puhu juurikaan omista ajatuksistasi. Itse sinun pitää päätös kuitenkin tehdä ja itseäsi ajatellen. Sinä olet kuitenkin se, joka sen päätöksen kanssa elää ja siitä vastuun kantaa.
Miehen kanssa voisit kyllä keskustella, mutta älä anna hänen painostaa sinua mihinkään mitä et itse halua. Mitä taas vanhempiesi mahdollisiin häpeän tunteisiin tulee, niin olet ihan oikeassa siinä, että et sinä mikään tyttönen enää ole itse. Näin ollen, aikuisena naisena, voinet jo jättää vanhempiesi häpeät ihan omaan arvoonsa ja tehdä omia päätöksiäsi niistä riippumatta.